Vähämäki Ville

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Täällä keskustelussa on noussut esille kasvinviljelijöiden tilanne, ja se on viesti meille kaikille siitä, että alueen viljelijöihin kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä, mikä se tilanne siellä tilalla on ja miten edustaja voi edistää sitä, että saadaan kuitenkin niille tuotantopanoksille katetta ja saadaan se maatalous toimimaan kannattavasti tulevinakin vuosina. Eikä se helppoa ole siellä maitopuolellakaan. Tuossa keväällä taisi olla tilanteita, että yhden viikon aikana tuli lisälasku polttonesteitten hintojen noususta eli tämä kevyt lämmitysöljy, työkoneiden polttoaine, nousi, mutta samaan aikaan myöskin maidon hinta taisi samalla viikolla laskea. Se saattoi joittenkin tilojen osalta olla useiden kymmenientuhansien kysymys viikon aikana. No, tässä on muutamia tukitapoja, mistä on todellakin valittu tämä neljän sentin tuki, jonka kustannus on noin kymmenen miljoonaa. Kokonaistukihan voisi olla 16,9 senttiä eli hiukan yli 40 miljoonaa, silloin palautettaisiin koko se jäljelle jäävä osuus. Tämä on tehty valintana todennäköisesti sen takia, että tämä ei valu sinne hintoihin, kuten vaikkapa lannoitteiden kustannustuki. Se valuisi liian helposti lannoitteitten hintoihin eli siis nostaisi toisella puolella sitten lannoitteitten hintoja. Sen takia tämä valinta on tehty.

Kunnioitettu puhemies! Kysymys on tämmöisestä teknisluontoisesta säädöksestä, jossa tällä hallituksen esityksellä muutetaan HVK-lain 14 §:ää ja 16 §:ää sekä alv-lain 7 §:ää. Käytännössä tässä on semmoinen jälkisäätö, jolla sovitetaan yhteen nykyinen hallintomalli ja alv-muutokset, koska HVK katsotaan osaksi valtiota, niin kuin edustaja Kemppi hyvin tuossa äsken kuvasi. Eduskunnan aiemmin tekemät muutokset HVK:n osalta olivat isompia, sillä HVK saa lisätuloa niiden aikaisempien eduskunnan tekemien esitysten mukaisesti 56 miljoonaa vuositasolla. Kokonaisuudessaan se HVK:n saama tulo nousee 92 miljoonaan. Se ei kuitenkaan koske sinänsä tätä alv:n teknistä muutosta. Nythän nähdään se, että kun HVK toimii tulevaisuudessa isommalla budjetilla, niin me pystytään totta kai suojaamaan muun muassa kotimaista maataloutta siten, että meillä on vaikkapa näitä tuotantopanoksia olemassa. Ja siihen, mitä tässä edustaja Kemppi nosti esille kotimaisista polttoaineista: olisi hyvä, että myöskin näitä löytyisi jatkossa. — Kiitos.

Kunnioitettu puhemies! Tämä esityshän on melko tekninen hallituksen esitys, jolla päivitetään kansallinen laki vastaamaan EU:n muuttunutta CBAM-mekanismia. Eli tässä on kysymys siitä, että saadaan hiilelle hinta tällä hiilitullimekanismilla. Jos nyt oikein ehdin katsoa, niin tämän tuotto EU:lle on noin 1 400 miljoonaa vuositasolla. Käytännössähän tämä siis suojaa EU:ta ja Suomen hiili-intensiivistä teollisuutta hiilivuodolta, ja jos CBAM toimii ohjaavasti, se kannustaa myös kauppakumppaneita hiilen hinnoitteluun. Sitten tähän monipolviseen keskusteluun siitä, miten Suomessa kannattaa sähköä ja lämpöä tuottaa. Suomi on iso maa, ja tänne sopii monentyyppisiä sähkön- ja lämmöntuotantomuotoja. Itse kannatan sitä, että kaikenlaisia edistetään, kuten pienydinvoimaloita, mutta sitten myöskin ylläpidetään näitä meidän pieniä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia, jotka ovat etenkin talvisaikaan todella hyviä. Käytetään kotimaisia polttoaineita, seospolttoaineita, ja se on myöskin yksi osatekijä, jolla me pystytään pitämään oma kotimainen sähkön hinta ja lämmön hinta talvella edullisina.