Yrttiaho Johannes

Puhemies! Pääministeri Orpo, teidän työllisyyslupauksenne ovat olleet varsin virtuaalisia. Nyt esittelette Googlen ja muiden amerikkalaisten jättiyhtiöiden datakeskukset ja niiden työllisyysvaikutukset toistamalla papukaijana näiden yhtiöiden omia myyntipuheita. Sivuutatte järjestään datakeskusten ongelmat. Ensinnäkin sähkön hinta tietysti nousee — suomalaiset kotitaloudet ja teollisuus maksavat. Fortumin ydinvoimasta olette luvanneet jopa puolet Googlen käyttöön. Unohdatte myös mielellänne, että datakeskukset työllistävät lähinnä rakennusaikana — silloinkin runsaasti ulkomaista halpatyövoimaa. Nimenomaan Google jäi kiinni Haminan konesalityömaalla työperäisestä hyväksikäytöstä. Halpatyön hyväksikäytön estämiseksi ei hallitus ole tehnyt yhtään mitään vaan on päinvastoin heikentänyt työntekijöiden oikeuksia koko kautensa ajan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Pääministeri Orpo, Suomi näyttää olevan alennusmyynnissä amerikkalaisille yhtiöille. Miten varmistatte suomalaisille riittävän ja edullisen sähkön, ja miten estätte ulkomaisen halpatyön hyväksikäytön datakeskustyömailla?

Puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitus on nostanut energia- ja ilmastostrategian keskiöön energiajärjestelmän ja teollisuuden sähköistymisen, järjestelmäintegraation, vetytalouden, teknisten nielujen investoinnit, merituulivoiman sekä ydinenergian investoinnit. Strategian lähtökohtana on teollisuuden puhtaan siirtymän vauhdittaminen, ei enää ilmastonmuutoksen hidastaminen ja pysäyttäminen kuten edellisessä strategiassa. Hallituksen lähtökohta on pikemminkin varmistaa suuryhtiöiden voitot sen sijaan, että yhtiöille asetettaisiin velvoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Orpon hallitus sysää toimimattomuudellaan seuraavalle hallitukselle lähes mahdottoman ilmastopoliittisen urakan. Vaikuttava ilmastopolitiikka edellyttää yksityisen rahan kanavoimista ja lisäksi julkisen vallan taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa, joita tässä selonteossa ei ole esitetty. Ilmastotoimien rahoitusta estää osaltaan myös voimakas sotilasmenojen lisääminen ja Pohjois-Atlantin liitto Naton viiden prosentin bruttokansantuotetavoitteen hyväksyminen Suomenkin tavoitteeksi. Se merkitsee, että paitsi hyvinvointivaltion rakenteet myös ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaarantuvat vakavasti. Puhemies! Nopeaan ja laajamittaiseen teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistymiseen liittyy myös mittavia ongelmia. Hallituksen strategiassakin todetaan, että vetytalouden, datakeskusten ja sähköpolttoaineiden tuotannon mahdollinen nopea laajeneminen saattaa johtaa energian kokonaiskulutuksen ja talouskasvun välisen kytkennän voimistumiseen nykyisestä. Puhemies! Sähköistymisen ohella vähintäänkin yhtä keskeistä olisikin energian kokonaiskulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Muun muassa tässä mielessä datakeskuksiin liittyviä haasteita ei ole noteerattu riittävästi hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Kaikista Euroopan datakeskusinvestoinneista peräti kymmenen prosenttia on suunnitteilla Suomeen, mikä tarkoittaa toteutuessaan valtavaa sähkönkulutuksen lisääntymistä. Datakeskusinvestoinnit tulevat syömään sähköä ja sähköliittymiä muilta, kansantaloudellisesti hyödyllisemmiltä vihreän siirtymän investoinneilta. Datakeskukset eivät rakentamisensa jälkeen juurikaan tuota taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Suurin osa suunnitteilla olevista datakeskushankkeista pyrkii käyttämään olemassa olevaa vakaata sähköntuotantoa. Tällä on merkittäviä seurauksia perusvoiman saatavuudelle. Koska datakeskukset eivät jousta sähkönkulutuksessaan, kuluttajat päätyvät todennäköisesti maksamaan niukaksi käyneestä sähköstä hyvin korkeaa hintaa. Koska datakeskukset vaativat sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri, perusvoimaa on oltava riittävästi. Käytännössä tämä tulee todennäköisesti johtamaan paineeseen lisätä ydinvoimaa, johon liittyy sitten puolestaan muita merkittäviä yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä ongelmia. Suomeen rakenteilla olevat uudet datakeskukset vaativat arviolta kahden ydinvoimalan verran sähköä. Uusi ydinvoima on paitsi erittäin kallista myös ongelmallinen energiantuotantomuoto turvallisuuden, ydinpolttoaineen hankinnan ja jätteen kannalta. Ydinvoima on lisäksi suurten energiayhtiöiden hallinnassa ja tarkoittaa lisääntyessään hyvin keskitettyä energiajärjestelmää ja energiamarkkinaa. Se on iso ongelma kuluttajien oikeuksien ja aseman, markkinakilpailun, toimitusvarmuuden sekä energiapolitiikan päätöksenteon demokraattisuuden näkökulmasta. Puhemies! Datakeskushankkeiden sääntely on keskeisessä asemassa sähkönkulutuksen kasvun hillitsemisessä. Kun sähkönkulutus lisääntyy merkittävästi, tulisi datakeskusyhtiöltä edunsaajina edellyttää kompensaatiota yhteiskunnalle niiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Luontevimmin tämä tapahtuu tietysti kireämmän verotuksen avulla. Lisäksi datakeskukset tulisi tietenkin velvoittaa omiin sähköntuotantojärjestelyihin. Suomen konesalihankkeista hyötyvät ensisijaisesti niitä omistavat digialusta- ja tekoäly-yhtiöt sekä energiayhtiöt. On hyvin kyseenalaista, tuovatko suurien digijättien datakeskukset lainkaan hyötyä Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle niiden rakennusvaiheen jälkeen. Arvoisa puhemies! Ehdotan lopuksi, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanottoehdotuksen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen oikeusvaltiota, demokratiaa ja ympäristöä heikentävä vaikutus on mielestäni olennainen. Kaiken lisäksi tämän turvallisuuspoliittinen arviointi on nurinkurinen. On kyseenalaista, että Suomi uhraa väestön turvallisten asuinympäristöjen, luonnon, oikeusvaltion ja demokratian periaatteet hankkeille kansallisen intressin tai kansallisen turvallisuuden kaltaisten hyvin tulkinnanvaraisten käsitteiden nojalla — nyt jos siis katsoo tätä lainsäädäntöä, miten tässä on asioita määritelty — tai jopa niin, että tällaiset hankkeet eivät ilmiselvästi edes ole näiden mainittujen käsitteiden kannalta tosiasiallisesti perusteltavissa vaan edistävät Suomen kansallisen intressin ja kansallisen turvallisuuden sijasta pikemminkin hyvin selvästi ja jopa ensi sijassa muiden valtioiden, kuten niin sanottujen liittolaismaiden, intressejä. Tämä vireillä oleva Porin TNT-räjähdetehdashanke on tästä havainnollistava esimerkki, ja tämän hankkeen takiahan tässä lakia ollaan muuttamassakin. Oikeusoppineet ovat kritisoineet hankkeen valmistelua suomalaisen oikeusvaltion perusperiaatteiden horjuttamisesta, sillä siinä on ohitettu useita lakiin perustuvia oikeusratkaisuja. Hankkeen kaavoitus on pyritty kiertämään hakemalla sijoituslupaa, vaikka asemakaavan ohittamisen edellytykset eivät ilmiselvästi täyty. Kansalaisten valitusoikeutta on haluttu rajoittaa ja ympäristövaikutusten arviointi ohittaa — näin siitä huolimatta, että Tukesin arvion mukaan Porin räjähdetehdas on kemikaalilain mukaisesti suuronnettomuusvaarallinen laitos. Tehtaan tuotantohan olisi tarkoitettu pääasiassa vientiin. Näin on julkisuudessa kerrottu. Porin kaupungin TNT-räjähdetehdasta koskevasta sijoittamislupapäätöksestä on vireillä valitusprosessi Turun hallinto-oikeudessa. On katsoakseni hyvin kyseenalaista, että käytännössä yhden hankkeen jo käynnissä olevan valitusprosessin mitätöimiseksi tehdään nyt tällainen käsillä oleva lakimuutos. Ei pitäisi ainakaan olla mahdollista, mikäli vireillä oleva valitusprosessi hallinto-oikeudessa mitätöidään kyseisellä lakimuutoksella. Käytännössä kyseessä olisi tällöin lain taannehtiva soveltaminen, mikä on yleisten oikeusperiaatteiden näkökulmasta hyvin kyseenalaista. Nyt lakiesityksen voimaantulosäännös näyttää kuitenkin mahdollistavan tällaisen menettelyn. Hallituksen esitys on merkitykseltään painava ja siihen nähden valmisteltu liian kiireellisessä aikataulussa, mistä johtuen esitykseen on jäänyt epäselviä perustelulausumia ja säännösehdotuksia. Näin totesi myös oikeusministeriö ympäristövaliokunnan saamassa selvityksessä. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Hallituksen esityksen valmisteluun liittyvä prosessi ei ollut sekään ongelmaton. Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan säädösehdotuksista pyydettävien kirjallisten lausuntojen antamiseen tulee varata aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Kyseisen hallituksen esityksen lausuntomenettelylle varattiin aikaa kuitenkin vain vajaat kolme viikkoa, mitä sitten perusteltiin kansallisesta turvallisuudesta johtuvalla kiireellisyydellä. Hyvin lyhyet lausuntoajat ovat ongelmallisia hyvän lainvalmistelutavan ja perustuslaissa säädettyjen osallistumisoikeuksien sekä lainsäätäjää ja hallitusvaltaa sitovan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen asianmukaisen toteuttamisen kannalta. Kuten oikeuskanslerikin lausuntopalautteessaan totesi, kansallisella turvallisuudella perustellun lakiesityksen lausunnolle olisi ollut perusteltua varata kunnolla aikaa. Normaalia lyhyempi lausunnon antamiseen varattu aika on äärimmäisen ongelmallinen hyvän lainvalmistelun kannalta. Haluaisin vielä todeta edustaja Kalliolle, kun hän viittasi mahdolliseen sotatilaan ja niin edelleen ja tällaisten hankkeitten kiireellisyyteen, että meillä lainsäädäntö toimii sotatilan vallitessa sitten jo ihan eri pohjalta, eli on puolustustilalaki ja niin edelleen, jotka varmasti antavat hyvin monenlaisia mahdollisuuksia viranomaisille. Nyt on kysymys ihan normaalioloista ja näihin normaalioloihin liittyvän lainsäädännön hyvin kyseenalaisesta muuttamisesta. — Kiitoksia.

Puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että maanpuolustukselle tärkeä vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistava, käsittelevä tai varastoiva tuotantolaitos voitaisiin toteuttaa ilman kaavoitusta rakentamisluvan sijoittamislupakäytännöllä, siis ”eräiden maanpuolustuksellisesti tärkeiden tuotantolaitosten sijoitusluvan perusteella”. Kaavamenettelyn ohittamisen ratkaisisi käytännössä puolustusministeriön lausunto. Tällaisen maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus voitaisiin asettaa etusijalle viranomaiskäsittelyssä. En voi yhtyä hallituksen esitykseen nykyisessä muodossaan enkä sitä koskevaan ympäristövaliokunnan mietintöön. Jätin tästä esityksestä myös eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda ennakoivaa, suunnitelmallista ja yhteensovittavaa alueiden käyttöä, jossa eri maankäyttö- sekä taloudelliset ja sosiaaliset ja ekologiset tarpeet otetaan huomioon. Esityksessä tarkoitetut maanpuolustukselle tärkeät laitokset eivät ole alueiden käytön kannalta vähäpätöisiä, eivätkä niiden vaatimat maa-alat ole pieniä. Lisäksi niillä voi olla ja hyvin todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia luonnolle ja läheisten asuinympäristöjen turvallisuudelle. Kaavoituksen ohituskaista jälleen uudelle maankäyttömuodolle johtaa siihen, että edelleen vähennetään kunnan kaavoituksen merkitystä demokratian paikallisen toteutumisen keskeisenä perustana. Koska kuntien itsehallinto on turvattu perustuslain 121 §:ssä, olisi esitys ollut perusteltua viedä myös perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Kaavoituksen ohittaminen ja siten kunnallisen demokratian sivuuttaminen vähentää luottamusta päätöksentekoon, ja se vähentää hankkeiden hyväksyttävyyttä. Juuri tällä saattaa osaltaan olla muutoksenhakua lisäävä vaikutus. Rakentamislakiin esitetyt maanpuolustukselle tärkeät tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytykset ovat säännöskohtaisilta perusteluiltaan suppeat, eikä niistä selviä, miten esimerkiksi elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tulisi lupaprosessin yhteydessä tulkita. Sijoittamisen edellytyksistä puuttuu kokonaan erillinen säännös erityisten luontoarvojen säilyttämiseen liittyen. Tärkeää sijoittamisluvan soveltamisessa olisi nähdäkseni myös se, että tuotantolaitos on Suomen omalle maanpuolustukselle olennaisen merkityksellinen. Vähintäänkin selkeästi vientimarkkinoille pyrkiviin hankkeisiin tulisi soveltaa normaalia sääntelyä. Sijoittamislupakäytäntöön sisältyvä valitusoikeus on lähtökohtaisesti rajattu, sillä siinä ohitetaan kunnan kaavoitusprosessiin sisältyvä kansalaisten vaikutusmahdollisuus. Rakentamislain muutokseen ei ole enää ehdotettu sen luonnosvaiheen mukaista valitusoikeutta toimialueellaan sellaiselle rekisteröidylle yhteisölle, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden ja luonnonsuojelun edistäminen. Rekisteröityjen yhteisöjen, kuten luonnonsuojelujärjestöjen, valitusoikeuden merkitys laillisuuden valvonnassa on kasvanut sitä mukaa, kun viranomaisten valitusmahdollisuuksia alueidenkäyttölainsäädännössä on vähennetty, eikä tätä oikeutta siksi tule rajoittaa. En myöskään kannata talousvaliokunnan lausunnossaan esittämää valitusoikeuden rajaamista edelleen hallituksen esityksessä ehdotetusta poistamalla valitusoikeus yleisöltä, jonka etua asiaa koskeva päätös koskee. Arvoisa puhemies! Esitänkin siis, että lakiehdotukset hylätään ja eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. — Kiitos.