Grahn-Laasonen Sanni

Arvoisa puhemies! Joo, kiitos, jos on mahdollisuus vielä ensinnäkin eduskunnalle lausua kiitoksen sanat tästä lähetekeskustelusta ja todeta se, että esitys on ennen muuta tasa-arvouudistus ja tasa-arvoteko. Sen tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien työllistymistä, työmarkkina-asemaa, onnistunutta kotoutumista osaksi suomalaista työelämää, mutta ennen kaikkea myös lasten oikeuksia ja osallistumista varhaiskasvatukseen. Meillä on tutkittua tietoa siitä, että lapset erityisesti heikommista lähtökohdista hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatus on erinomaista kotoutumispolitiikkaa, elikkä siellä pystytään auttamaan lapsia kielen oppimisessa ja tasaamaan lähtökohtia, jotta sitten koulupolku alkaisi mahdollisimman onnistuneesti. Haluan korostaa sitä, että tämä on asia, mihin hallitus on halunnut myös panostaa lisää resursseja tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämän lakiesityksen vaikutukset ovat lähes kymmenen miljoonaa euroa valtion menoja kasvattaen. Ja mihin tämä raha kuluu? Varhaiskasvatukseen eli lasten oikeuteen ja mahdollisuuteen osallistua varhaiskasvatukseen, saada laadukasta varhaiskasvatusta Suomessa. Sen sijaan haluan kyllä todeta opposition kansanedustajille sen, että asumisaikavaatimukset sosiaaliturvaetuuksissa eivät ole mikään uusi asia, ja se on itse asiassa hyvin pohjoismainen linja. Tämänkin uudistuksen taustalla on Norjan malli eli Norjan esimerkki, missä on säädetty tätä pidempi asumisaikavaatimus vastaavaan lastenhoidon tukeen. Toisaalta esimerkiksi Ruotsi tällä hetkellä pidentää asumisaikavaatimuksia ja asettaa niitä yhä laajemmin erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Siitä varmasti on perusteet myös Suomessa käydä keskustelua, kun meillä on kasvava maahanmuuttajaväestö, mikä on sinänsä positiivinen asia ja tuo Suomeen myöskin esimerkiksi kaivattua työvoimaa. Kannatamme työperäistä maahanmuuttoa ja avointa yhteiskuntaa, mutta sen vastapainona meillä pitää olla siihen perustellut ja ihmisten mielissä oikeutetut säännöt, joista yksi elementti voi olla se, että sosiaaliturvaetuudet tulevat asteittain. Näin on jo nyt, ja tätä linjaa on mielestäni syytä myöskin pohtia tulevaisuudessa ilman minkäänlaista latausta, ihan rationaaliselta pohjalta, kuten muissakin Pohjoismaissa. Lisäksi haluan sanoa sen, että kotihoidon tuesta tiedämme sen, että se voi olla köyhyysloukku myös muille kuin maahanmuuttajataustaisille perheille — siinä edustajat ovat oikeassa. Lasten oikeus varhaiskasvatukseen ei valitettavasti Suomessa täysimääräisesti toteudu, koska meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa rakennettu myöskin kannusteita, jotka viettävät eri suuntaan eli eivät tue lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Tätä kotihoidon tuen ja ylipäätään perhe-etuuksien ja lastenhoidon tukien kokonaisuutta selvittää parhaillaan tutkija- ja virkamiesryhmä, joka tuottaa raporttinsa tässä vielä ennen kesää, ja pääsemme sitä kautta varmasti käymään tutkittuun tietoon pohjautuvaa keskustelua tästä asiasta. Lopetan toteamalla vielä sen, että kun maahanmuuttajaäidit tämän esityksen myötä kasvavissa määrin ovat työvoiman ja työllistymistä ja kotoutumista edistävien palvelujen piirissä, niin se on ehdottomasti positiivinen asia, koska silloin on mahdollisuus palveluihin, on mahdollisuus tukeen, on mahdollisuus työllistymiseen. Sitä kautta, näin uskomme, tällä on myös myönteisiä työllistymis- ja toimeentulovaikutuksia ja myös lapsiperheköyhyyttä vähentävä vaikutus.

Arvoisa puhemies! Jokaisella lapsella on Suomessa oikeus varhaiskasvatukseen ja jokaisella aikuisella oikeus ja velvollisuus osallistua aktiivisena kansalaisena yhteiskuntaan ja työelämään. Hallitusohjelmassa päätimme uudistaa kotihoidon tukea Norjan mallin mukaisesti. Tavoitteenamme on kannustaa erityisesti maahanmuuttajataustaisia naisia työelämään ja parempaan taloudelliseen asemaan. Ehdotamme lakia muutettavaksi niin, että oikeus kotihoidon tukeen alkaa kolmen vuoden asumisajan jälkeen. Kolmen vuoden asumisaikavaatimus koskee lasta pääasiallisesti hoitavaa vanhempaa, ja kyse on tasa-arvouudistuksesta. Muutoksen tavoitteena on hiljattain maahan tulleiden perheiden nykyistä nopeampi kotoutuminen, kielen oppiminen ja osallisuuden vahvistaminen. Uudistuksella halutaan lisätä myös lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Kotihoidon tuki on tasoltaan matala tuki. Maahanmuuttajaperheissä sitä käytetään paljon. Valitettavasti pitkäaikainen kotihoidon tuen käyttö heikentää erityisesti naisten taloudellista tilannetta ja työmarkkina-asemaa. Se kasvattaa myös lapsiperheköyhyyden riskiä. Jokaisen perheen pitää saada itse valita, miten lastenhoito järjestetään, mutta yhteiskunnan tasolla meidän on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että erilaiset etuudet eivät muodosta haitallisia kannustinloukkuja tai syrjäytä ihmisiä yhteiskunnasta. Vuonna 2022 syntyneitä lapsia koskevan rekisteritiedon perusteella vieraskielisistä kotihoidon tuen saajista noin 40 prosenttia sai kotihoidon tukea yli vuoden ajan, kun kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista tämä osuus oli 23 prosenttia. Pitkään kotona lapsia hoitaneiden maahanmuuttajavanhempien kielitaito jää tutkitusti usein heikoksi. Kotihoidon tuen asumisaikavaatimuksella voidaan lisätä maahanmuuttajaäitien osallistumista työllistymistä ja kotoutumista edistäviin palveluihin, sillä kotoutumistoimenpiteiden painopiste on voimakkaasti ensimmäisissä maahanmuuttoa seuraavissa vuosissa. Lasten osallistuessa varhaiskasvatukseen heidän kielitaitonsa paranee ja kaverisuhteita syntyy. Se vahvistaa kouluvalmiuksia, eli lapset pääsevät aloittamaan tasa-arvoisemmalta pohjalta koulutaipaleen. Tietenkin tämä uudistus hyödyttää sitten myös perheitä laajemminkin. Vuonna 2027 uudistuksen vaikutus julkiseen talouteen olisi miljoona euroa, ja vaikutukset olisivat täysimääräiset vuodesta 2030 lähtien, jolloin menojen arvioidaan kasvavan 9,9 miljoonalla eurolla. Asumisaikavaatimus koskisi vanhempaa tai huoltajaa, joka pääasiassa hoitaa lasta, ja kotihoidon tuki maksettaisiin kyseiselle vanhemmalle tai huoltajalle. Malli tarkoittaa samalla sitä, että tukea ei maksettaisi, jos lasta hoitaisi pääasiallisesti perheen ulkopuolinen hoitaja. Perheet saavat kuitenkin jatkossakin järjestää lastensa hoidon joustavasti. Esimerkiksi isovanhempi voi jatkossakin hoitaa lasta osan ajasta ilman, että sillä on vaikutusta kotihoidon tuen saamiseen. Tämä kotihoidon tuen uudistus on tärkeä askel kohti tasa-arvoisempaa vanhemmuutta, vahvempaa työllisyyttä ja maahanmuuttajanaisten parempaa kotoutumista. Uudistuksen on määrä tulla voimaan 1.1.2027. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi on hieno hyvinvointiyhteiskunta. Meillä on vahvat turvaverkot, ja ihmiset saavat täällä apua ja tukea silloin kun sitä tarvitaan. Suomi on valitettavasti myös vaarallisesti velkaantuva maa. Tätä ylivelkaantumisen kierrettä olemme sitkeästi pyrkineet katkaisemaan koko tämän hallituskauden ajan ja tehneet säästöjä ja välttämättömiä uudistuksia talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Näiden ajoittain hyvin vaikeiden päätösten tavoitteena on turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, meille suomalaisille tärkeät palvelut — koulutus, terveydenhuolto, vanhuudenhoiva — sekä maanpuolustuskykymme epävakaassa maailmassa. Paras keino pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi on se, että mahdollisimman monella työhön kykenevällä on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Työn pitää aina kannattaa. Samalla on totta, että juuri nyt elämme vaikeita aikoja. Meillä on Suomessa pulaa työpaikoista. Monissa kodeissa eletään nyt vaikeita tilanteita. Valitettavasti tämän hallituksen aikana maailmantilanne on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Venäjän aggressiivinen sota Ukrainassa jatkuu neljättä vuotta, Lähi-idän tilanne on kireä. Öljyn ja polttoaineiden hinta, tulli- ja kauppasodan uhka, epävarmuus ja epävakaus ovat kaikki myrkkyä turvallisuudelle, taloudelle ja luottamukselle. Siksi oppositionkin olisi hyvä olla rehellinen siitä, mikä osa taloutemme vaikeuksista on ylipäätään hallituksen ja eduskunnan käsissä. Me emme voi yksin päättää sotia emmekä vaikuttaa maailmantalouden suhdanteisiin. Mutta voin vakuuttaa, että teemme kaikkemme, jotta Suomen talous saadaan kasvamaan ja jotta suomalaisilla perheillä olisi töitä. Todistuksena siitä Orpon hallitus on vienyt läpi historialliset uudistukset työmarkkinoilla, työllisyydessä ja sosiaaliturvassa. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettu paikallisella sopimisella, työrauhalainsäädännöllä, luvituksen nopeuttamisella ja madaltamalla palkkaamisen kynnystä. Tulevalla yhdistelmävakuutuksella helpotamme palkkatyön ja yrittäjyyden yhteensovittamista. Parhaillaan korjaamme yrittäjien eläkevakuutuksen ongelmia katseemme erityisesti pienituloisten yrittäjien toimeentulossa. Olemme korjanneet suomalaisten ostovoimaa keventämällä työn verotusta puolellatoista miljardilla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Hyvä uutinen on, että työllisyys on pysynyt korkealla tasolla: yli kahdella ja puolella miljoonalla suomalaisella on töitä. Maaliskuussa — tämä on hyvä uutinen, oppositio — työllisten määrä kasvoi 25 000:lla. Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös työvoimaan laskettavien ihmisten määrän kasvu. Hallituksen tekemät sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työnhakuun. Olemme merkittävästi parantaneet yritysten kannustimia palkata uutta työvoimaa. Kun talouskasvu käynnistyy, työttömyys tulee vähenemään Suomessa nopeasti. Nuorten vaikea työttömyystilanne on sydäntä särkevä asia. Taloustilanne kohtelee huonosti heitä, joilla on kaikki vasta edessä. Parasta, mitä voimme nuorten hyväksi tehdä, on panostaa talouskasvuun ja työllisyyteen, ja juuri niin me teemme. Syksyn budjettiriihessä kohdistimme 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin. Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan. Hallitus päättää ensi viikon kehysriihessä myös uusista työllisyyttä vahvistavista keinoista. Panostamme myös osaamiseen ja nuortemme koulutusmahdollisuuksiin. Olemme vahvistaneet peruskoulua monin toimin 200 miljoonan euron lisärahoituksella, toteuttaneet lasten ja nuorten terapiatakuun ja lisänneet tuntuvasti aloituspaikkoja korkeakouluihin, ja nyt tulossa on myös uusi, maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen korkeakouluun. Koulutus on tilastojen valossa edelleen kaikkein paras tae hyvään työmarkkina-asemaan ja palkkakehityksen. Koulutus on parasta mahdollisuuksien tasa-arvoa ja tärkein keino katkaista ylisukupolvista köyhyyttä. Johtuen julkisen talouden heikosta tilasta sosiaaliturvaan on tällä hallituskaudella tehty merkittäviä leikkauksia. Niiden yhteisvaikutuksia on arvioitu kattavasti muutosten yhteydessä ja seurataan edelleen eduskunnan tahdon mukaisesti, kuten seurataan EU:n yleistavoitteen toteutumista köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrän pienentämiseksi. Eurostatin tuoreimman tilaston mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrässä Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella, parhaiten pärjäävien EU-maiden joukossa. Olemme myös vahvistaneet maahanmuuttajien kannustimia työntekoon. Jatkossa myös kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulovaatimukset ovat tiukemmat. Suomeen tulevan täytyy olla varautunut tämän maan hintatasoon. Arvoisa puhemies! Hallitus on purkanut merkittävällä tavalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja ja lisännyt velvoittavuutta pohjoismaisella työn linjalla. Tätä työtä on jatkettava. Oppositio on vaatinut suojaosien palauttamista. Suojaosien poisto oli julkisen talouden säästötoimi. Sillä myös lisättiin kokoaikatyön kannustimia. [Vasemmalta: Minkä kokoaikatyön?] Mikäli oppositio esittää niiden palauttamista, se vastatkoon ensimmäisenä kysymykseen, mistä noin 56 miljoonaa euroa tähän toimeen otetaan. [Välihuutoja vasemmalta] Opposition pelottelusta on voinut saada kuvan, ettei osa-aikatyötä kannata ollenkaan ottaa vastaan, ja se ei pidä paikkaansa. Suomessa on toimiva ja kansainvälisesti vertaillen kiitelty työttömyysturvan sovittelu: kun tienaat euron, työttömyysetuus alenee 50 sentillä. Me hallituksessa myös uskomme tutkittuun tietoon: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan suojaosien poistaminen ei ole romahduttanut osa-aikatyön tekemistä. Yleisesti työnteon kannustimia on parannettu tuntuvasti lukuisilla eri toimenpiteillä. Arvoisa oppositio, ottaako työtä vastaan vai ei — lyhytaikaistakin, jos sitä on tarjolla — ei voi olla oma valinta. Meillä on kattava työttömyysturva, mutta oikeuksien rinnalla on myös velvollisuuksia. Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan. Pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää kaikkien työhön kykenevien osallistumista ja aktiivista työnhakua. Tämän ääneen sanominen onnistuu muissa Pohjoismaissa demareiltakin, miksi ei täällä? [Veronika Honkasalo: Aikamoista puhetta!] Arvoisa puhemies! ”Ekonomisti yllättyi: Suomalaisilla on nyt rahaa kuin vanhoina hyvinä aikoina — naisten reaalipalkat ovat ennätyssuuret”. [Suna Kymäläinen: Kiitos ay-liikkeen!] Näin uutisoi Helsingin Sanomat helmikuussa, ja tämä otsikko pitää paikkansa. Naisten ostovoima on tällä hetkellä korkeammalla kuin se on ollut kertaakaan kymmeneen vuoteen. Hallitus on keventänyt merkittävästi työn verotusta. Ostovoimaa parantaa edelleen sellainen politiikka, joka tähtää kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Työhön kannustava politiikka on pitkällä aikavälillä myös tehokkainta pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi. Suomi tasaa tuloeroja voimakkaasti progressiivisella verotuksella ja kattavalla sosiaaliturvajärjestelmällä. Ihmisistä pidetään huolta. OECD-vertailun mukaan Suomen julkinen sektori on kehittyneiden maiden suurin. Sosiaaliturvamenot ovat tässä vertailussa suurin menoerämme. Ei voi, hyvä oppositio, sanoa, että hyvätuloiset eivät osallistuisi talkoisiin, sillä tuloerojen tasaamisessa olemme maailman kärkeä. Joku raja on siinäkin, kuinka paljon voidaan karhuta veroja työtä tekeviltä, eläkeläisiltä ja rehellisiltä suomalaisilta yrittäjiltä. Mutta hyvä uutinen on se, että ketään Suomessa ei jätetä pulaan. Ei, vaikka oppositio niin ihmisille jatkuvasti uskotteleekin. Pelottelupuheet kiirivät kauas ja epäluottamus leviää. Pienituloisuus ja heikko työmarkkina-asema kulkevat käsi kädessä. Myös lapsiperheiden pienituloisuuteen liittyy useimmiten se, ettei vanhemmilla ole työtä. Vanhempien työllisyyden tukeminen on kiistatta kaikkein tehokkain ja kestävin tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä, ja se on hallituksen tavoite. Säästöt on toteutettu tällä hallituskaudella tavalla, joka huomioi heikoimmassa asemassa olevien, erityisesti lapsiperheiden, aseman. Esimerkiksi toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on rajattu sosiaaliturvan indeksijäädytysten ulkopuolelle. Asumistuen ja toimeentulotuen säästöissä on painotettu enemmän yksinasuvia ja pyritty suojaamaan lapsiperheitä. Julkisen velan vähentämiseksi tehtävillä säästöillä on kuitenkin aina vaikutuksia, ja se on rehellistä sanoa ääneen. Ei sellaista sopeutusta ole olemassakaan, joka ei jollain tavalla vaikuttaisi. Kielteisiä vaikutuksia ei ole mahdollista täysin välttää. Tämä on hyvä tiedostaa kaikkien niiden puolueiden, jotka ovat velkajarruunkin sitoutuneet. Arvoisa puhemies! Säästöt eivät vaikeasta tilanteesta huolimatta ole koko kuva. Olemme tehneet etuuksiin myös parannuksia ja priorisoineet niille rahoitusta. Ulosotossa olevien asemaa olemme vahvistaneet tekemällä ulosoton määräaikaisesta suojaosuuden korotuksesta pysyvän. Lapsilisien korotusosat on kohdennettu niihin perheisiin, joissa tutkimusten valossa on keskimäärin suurempi köyhyysriski. Monilapsisten perheiden lapsilisään ja alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaan lapsilisään on tehty korotus tämän hallituskauden alussa. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrää on kasvatettu ja äitiysavustukseen eli vauvaperheiden äitiyspakkaukseen on tehty tasokorotus. Verotuksen työtulovähennyksessä otettiin käyttöön lapsikorotus vuoden 2025 alusta. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Korotus myönnetään lapsen molemmille vanhemmille. Yksinhuoltajille korotus tehdään kaksinkertaisena. Arvoisa puhemies! Asunnottomuuden kasvu on huolestuttavaa, ja suhtaudumme tilanteeseen hyvin vakavasti. Olemme sitoutuneet pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen ja teemme toimia sen puolesta. Jokainen asunnoton hyvinvointiyhteiskunnassa on liikaa, ja koti on jokaisen oikeus. Asunnottomuus on Suomessa edelleen onneksi vähäistä kansainvälisesti vertaillen ja vähentynyt merkittävästi 80—90-luvuilta. Suomi on onnistunut asunnottomuuden hillinnässä. Orpon hallitus sääti valtion tukemiin vuokra-asuntoihin tulorajat. Jatkossa nämä asunnot kohdistuvat heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. On yksinkertaisesti väärin, että tuetun asumisen piiriin on voinut päästä, vaikka tulot ovat hyvät. Yksityinen rakentaminen ei tällä hetkellä vedä, ja siksi hallitus on pitänyt julkista asuntorakentamista korkealla tasolla. Samoin olemme toteuttaneet lukuisia infrahankkeita ja investoineet esimerkiksi teiden kunnossapitoon ihan historiallisella tavalla. Tämä luo työtä ja voita leivän päälle moneen kotiin. Rakennusalan vaikeuksien taustalla on erityisesti uusien asuntojen heikko kysyntä. Kysyntää olemme pyrkineet lisäämään muun muassa pidentämällä asuntolainojen enimmäisaikaa sekä kehittämällä ASP-järjestelmää. Asuntomarkkinoilla aito käänne tapahtuu vasta, kun ihmisten luottamus talouteen palaa, kun koteja uskalletaan taas ostaa ja remontoida. Rakentaminen ja asuntomarkkinat ovat esillä myös tulevassa kehysriihessä. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomen talouden ongelmien juurisyy on talouskasvun puute. Talouskasvu alkaa yrityksistä. Suomen on oltava hyvä paikka yrittää ja kansainvälisesti houkutteleva investoida ja kasvaa. Siksi kevennämme yhteisöveroa. Se on kasvutoimi — kasvutoimi, jota te, arvoisa oppositio, vastustatte, vaikka se toimi tutkitusti viime kerralla, kun uudistus tehtiin sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla. Verotuloilla, työllisyydellä ja kasvulla hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävät — koulutus, sosiaaliturva ja sotepalvelut — turvataan myös tuleville sukupolville. Me suomalaiset tässä maailman onnellisimmassa maassa tulemme pärjäämään yhdessä.

Arvoisa puhemies! Tämä kotihoidon tuen Norjan malli, joka sisältää kolmen vuoden asumisaikavaatimuksen, on ennen kaikkea tasa-arvouudistus. Sen tavoitteena on edistää maahanmuuttajanaisten työllistymistä, kotoutumista, kielen oppimista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Samanaikaisesti edistetään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, mikä on tässäkin salissa varmasti laajasti jaettu yhteinen tavoite, sillä se, että maahanmuuttajalapset pääsevät mahdollisimman aikaisin varhaiskasvatuksen piiriin, antaa heille eväät opiskella suomen tai ruotsin kielen taito hyvin ennen koulupolun alkua ja saada tasa-arvoisempi alku koulupolulle yhdessä kaikkien muiden lasten kanssa. Näiden tavoitteiden puolesta tämä kotihoidon tuen Norjan malli on etenemässä.