Adlercreutz Anders

Arvoisa puhemies, ärade talman! On totta, että Pisa-tulokset olivat taas laskusuunnassa, ja se ei tietenkään meitä tyydytä, se ei suomalaisia tyydytä. Meidän pitää pystyä parempaan. Samaan aikaan on todettava, että kun luki sitä raporttia, niin oli vähän kuin siirtyisi ajassa kolme vuotta taaksepäin. Tuo oli nimenomaan se kuva opetuksen tilasta, joka sai meidät hallitusneuvotteluissa määrittelemään nimenomaan ne toimenpiteet, joita nyt ollaan viety läpi ja jotka varmuudella vaikuttavat positiivisesti tilanteeseen kouluissa ja myöskin oppimistuloksiin pidemmällä tähtäimellä. Itse tuohon rahoituskysymykseen: Me ollaan ohjattu noin 200 miljoonaa lisää peruskoulun rahoitukseen. Peruskoulutus on itse asiassa 30 prosenttia kuntien rahoituksesta noin suurin piirtein. On totta, että on ollut myöskin indeksijäädytyksiä, mutta isossa kuvassa näitten lakimuutosten kautta, jotka itse asiassa velvoittavat ohjaamaan resursseja sinne koulunpenkille asti, näiden toimien yhteisvaikutuksilla ollaan pystytty vahvistamaan peruskoulun rahoitusta, ja se on hyvä asia. Sitten on tietenkin niin, [Puhemies koputtaa] että kunnissa paljon on myöskin päättäjien harteilla, [Inka Hopsun välihuuto] ja toivon, että siellä tehdään viisaita päätöksiä. [Pia Lohikoski: Ja varsinkin, kun leikkaatte kuntien valtionosuuksia!]

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee mittavia panostuksia koulutukseen. [Vasemmalta: Ai leikkaamalla?] Peruskouluun panostamme 200 miljoonaa lisää vuositasolla. Äskettäin eduskuntaan tuli esitys osaamistakuusta. Se on olennainen osa sitä pakettia, jolla pyrimme vahvistamaan perustaitoja. [Vasemmalta: Paljonko siihen tuli rahaa?] Tämän varaan rakennamme sitä tulevaisuuden kilpailukykyä ja sitä tulevaisuuden osaamista. Tässäkin riihessä toimme koulutusta vahvistavia esityksiä. Lähdemme vaikka kokonaiskoulupäiväkokeiluun, joka on harrastamisen Suomi ‑mallin laajennus. Se on hyvinvointia, koulussa viihtymistä ja yhdenvertaisuutta parantava kokeilu, ja toivottavasti saadaan siitä koko maan kattava malli. Koulutusta kehitämme laajalla rintamalla. Lähdemme pohjasta vahvistamalla erityisesti peruskoulua, ja uskon, [Puhemies koputtaa] että mikä tahansa tuleva hallitus tässä rivissä istuu ensi vaalien jälkeen, se tulee olemaan kiitollinen näistä panostuksista.

Arvoisa puhemies! Ensin lyhyt kommentti tähän yhteisöverokeskusteluun. Tässä ollaan sitä mieltä, että 18 on väärä ja 20 olisi oikea. No, jos 20 on parempi kuin 18, niin onko 25 parempi kuin 20 ja onko 30 parempi kuin 25? Jossain se balanssi kulkee, ja kyllä yleisesti ollaan katsottu, että eurooppalaisella tasolla on jonkinlaista kilpailua, siis on syitä siihen, miksi vaikka Irlannilla on mennyt huomattavasti Suomea paremmin ja miksi näitä verotasoja seurataan. Edustaja Väyrynen, Pohjoismaiden neuvoston presidentti, kysyi Helsingin sopimuksen uudistamisesta. Siihen liittyy kaksi kysymystä: Toisaalta siis se, että varsinainen Helsingin sopimus, 60-luvulta peräisin oleva sopimus, uudistettiin viimeksi vuonna 96, ja aika on muuttunut sen jälkeen. Historia ei loppunut, vaan historia kulki eteenpäin, ja ollaan ihan uudessa tilanteessa, joka heijastuu tietenkin Pohjoismaiden yhteistyöhön. Se liittyy siihen, mitä asioita käsitellään. On käytännössä kaksi kokonaisuutta, siis jäsenmaiden asema ja sitten käsiteltävät asiat. Asioiden osalta on tuotu esille näkemys, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäisi käsitellä Pohjoismaiden neuvostossa. No, tämä on asia, jota ei hallituksen sisällä vielä ole käsitelty, mutta itse olen taipuvainen ajattelemaan, että meillä on ehkä muita foorumeita sitä asiaa varten. Sitten on toisaalta vaikka rajaestetyö, joka on äärimmäisen tärkeä osa Pohjoismaiden neuvoston työtä, jota ei mainita Helsingin sopimuksessa, joka on ehkä se tapa, jolla Pohjoismaiden yhteistyötä voidaan parhaiten edistää kansalaistenkin näkökulmasta. Se on minun mielestäni selvä puute Helsingin sopimuksessa. Sitten on autonomisten alueiden asema. Tämä on keskustelu, jonka oikeastaan Färsaaret aloitti mutta jonka Grönlannin tilanne on ajankohtaistanut vielä enemmän ja joka koskee toki myöskin Ahvenanmaata. Pitääkö Helsingin sopimus uudistaa, jotta ne voisivat olla tasavertaisia, vai löytyykö nykyisen sopimuksen sisällä sellaista liikkumavaraa, että me voidaan käytännön tasolla tuoda niitä tasavertaisiksi jäseniksi? [Puhemies koputtaa] Tämä on nyt sitten punnintaa, jota mitä todennäköisimmin tullaan viemään eteenpäin muodostettavan komission voimin, [Puhemies koputtaa] ja siihenkin muodostamme oman kantamme aikanaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin: Edustaja Honkasalo kritisoi sitä, että edustaja Andersson kehotti rakentavaan puheeseen. En voi millään yhtyä tähän kritiikkiin. [Veronika Honkasalo: Kannattaa kuunnella!] Minä koen, että erityisesti silloin, kun puhutaan vakavista asioista, vakavista haasteista, meidän velvollisuus on puhua rakentavasti. Se on ainoa tapa, millä voidaan päästä asioissa eteenpäin. Koulutuksesta: edustaja Haatainen kysyi koulutustason nostamisesta. Keskeinen osa sitähän on tietenkin se, että varmistetaan, että aina löytyy polku eteenpäin niin ammatillisen kuin lukiopolunkin kautta. Itse asiassa tässä suhteessa tilanne paranee koko ajan. Se prosentuaalinen osuus ammatillisen koulutuksen käynneistä, joka etenee korkeammalle asteelle, kasvaa koko ajan. Vaikka meillä on haasteita ja vaikka niihin pyritään tarttumaan, niin tilanne on itse asiassa paranemaan päin. Toivon, kun tukea nyt parannetaan ammatillisessa koulutuksessa, kun rahoitusmalli on uudistettu nimenomaan niin, että jatko-opinnoista palkitaan, työllistymisestä palkitaan, kun yritysyhteistyötä vahvistetaan, että tilanne paranee vielä tulevaisuudessa. Tässä on hyvin nostettu esille myös lukuisat panostukset peruskouluun: oppimisen tuki, kännyköiden poisto, lisätunnit. Osaamistakuu on tässä keskeinen seuraava askel. Tiedetään, että samalla osaamisella arvosana voi hyvinkin heittää kahden numeron verran koulusta riippuen. Sehän ei ole yhdenmukaista, se ei ole tasa-arvoista, ja se luo ongelmia silloin, kun saa vaikka vitosen osaamatta tarpeeksi. Yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla arviointia pyrimme tähän tarttumaan, ja se mahdollistaa myöskin tuen antamisen oikea-aikaisesti silloin, kun sille todellakin on tarvetta. Keskeisiä siirtymäkohtia ovat toisen ja kolmannen luokan siirtymä ja sitten siirtymä yläasteelta lukioon. Opseja uudistetaan tätä varten. Esitys tulee eduskuntaan tämän kevään aikana, ja se astuu voimaan, sikäli kuin eduskunta sen hyväksyy, ensi vuoden syksyllä. Pidän tätä hyvinkin merkittävänä asiana, ja siitä on tullut laajaa kiitosta opettajakunnalta.