Heikkinen Janne

Kunnioitettu puhemies! Valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muuttamattomana. Asiaa on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi energiaveron palautusta ammattimaisille maatalouden harjoittajille ja vesiviljelijöille määräaikaisesti. Lähi-idän kriisi on nostanut polttoaineiden hintoja rajusti, eikä yksikään maanviljelijä ole voinut siihen vaikuttaa. Tuotantopanosten kustannusten nousu on iskenyt suoraan maanviljelijöiden arkeen. Käytännössä lisäpalautusta maksetaan kevyestä polttoöljystä neljä senttiä litralta. Tuki kohdentuu traktoreiden, kuivureiden ja muiden työkoneiden polttoaineisiin sekä lämmitykseen. Lähes 99 prosenttia lisäpalautuksesta koskee kevyttä polttoöljyä ja sitä korvaavia biopolttoöljyjä. Lisäpalautus maksetaan kahdessa erässä, yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuosina 2026 ja 2027. EU:n sääntely asettaa tuelle katon. Energiaverodirektiivin vähimmäisvero on maataloudelle kevyen polttoöljyn osalta 2,1 senttiä litralta, eikä verotaso saa palautuksen jälkeen alittaa tätä rajaa. Tuki on nyt EU:n sallimassa maksimissa. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Maatalouden heikko kannattavuus on huolestuttanut valiokuntaa jo useita vuosia, ja Lähi-idän kriisi on heikentänyt tilannetta edelleen. Kyse on oikeasta kriisitoimesta tilanteessa, johon viljelijät eivät ole itse voineet vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Jos aikaisemmin keskustelussa ymmärsin edustaja Lindénin puheenvuoroa oikein, niin hän filosofisella tasolla tapaili sitä ajatusta, että pitääkö elämässä mennä joskus riittävän huonosti, jotta sieltä sitten noustaan ylös — hän korjaa, jos ymmärsin tätä ajatuksenjuoksua väärin. Pääsin mielenkiintoisesti todistamaan yhteiskuntatasolla tämmöistä tapahtumaa. Viime vuoden marraskuussa vierailtiin Sambiassa, joka oli joutunut käytännöllisesti katsoen valtiona vararikkoon, luottokelvottomaan tilaan. Tämmöisellä ajatuksella hekumoidaan jonkun verran somessa ja internetissä, ikään kuin että Suomen pitäisi ajaa niin tiukasti kohti seinää, että jostain joku tulisi ja laittaisi sitten Suomen asiat kuntoon, puhutaan nyt IMF:stä ja troikasta ja mistä kaikesta. Täytyy sanoa, että kun olen omin silmin nähnyt sellaisen yhteiskunnan, joka on käynyt taloudessa aivan pohjamutia myöten, niin en missään tilanteessa toivo, että sellaiseen koskaan Suomessa päädyttäisiin, ja on kunniakysymys tässä luottamustehtävässä pyrkiä välttämään sellaista skenaariota kaikin keinoin, koska se, mitä IMF teki kyseisessä maassa heti ensimmäisenä toimenpidesuosituksena, oli se, että he poistivat kaikki polttoaineitten verotuet, mikä kaksinkertaisesti pumppuhinnat siellä. Käytännössä se aiheutti sen, että ihmiset pystyivät tankkaamaan vain palkkapäivänä, ja loppukuusta autot olivat tienposkessa, koska niillä ei pystynyt enää ajamaan. Se kuva oli aika dystooppinenkin, mitä siellä pääsi todistamaan. Tietysti karmeinta on tämmöisessä luottokelvottomassa valtion tilanteessa se, että se on kaikista kammottavinta aivan niille tavallisille, niihin päätöksiin syyttömille ihmisille. Tässä mielessä näkisin, että tämä velkajarru ja sopu siitä ja ikään kuin semmoinen ryhtiliike ja kyky tunnustaa yli puoluerajojen kaikkien vastuullisten puolueitten toimesta se, että nyt on viimeinen hetki ottaa itseämme niskasta kiinni ja laittaa julkinen talous kuntoon ja elää sen mukaan, mihin meillä on aidosti varaa, pitäisi olla meillä kaikilla kunnian kysymys.

Arvoisa puhemies! Valtio-opin johdantokurssilla ensimmäinen asia, mikä opiskelijoille opetetaan, on se, että ei ole niinkään oleellista, mitä kansanedustajat suuressa salissa sanovat, vaan se, mistä he haluavat vaieta. No, kun tässä edustaja Kettusen puheenvuoroja kuuntelee ja hän moukaroi perussuomalaisia polttoaineverotuksesta ja bensan hinnoista, niin se, mistä Kettunen todennäköisesti haluaa, että tässä keskustelussa vaiettaisiin, on se, että todellisuudessa Rinteen—Marinin hallitus oli nimenomaisesti se, joka teki Suomen itsenäisyyden ajan historian suurimman yksittäisen polttoaineveron korotuksen. Sitä hän ei varmasti tässä keskustelussa mielellään kainuulaisille kyllä muistele. Edustaja Lohen, jota kyllä yleensä kehun selän takana — harmi, että hän joutui poistumaan — kommenttiin: Hän kertoi meille, että dieselin ajoneuvovero 20 euroa edullisemmaksi vuodessa ei häntä lämmitä ja liikuta. Tässä on varmaan se ero hallituksen ja keskustan välillä, että tämä hallitus on kiinnostunut autoilijoiden maksutaakasta — autoilijoiden maksutaakasta — eikä yksittäisistä pistemäisistä verovaikutuksista edustaja Lohen kukkarossa. Elikkä jos katsotaan perusautoilijaa Suomessa, niin hän maksaa tietysti, no auton hankinnan yhteydessä autoveroa, sitä käyttäessään ajoneuvoveron perusveroa sekä käyttövoimaveroa, polttoaineen valmisteveroa, polttoaineen hiilidioksidiveroa, huoltovarmuusmaksua, arvonlisäveroa polttoaineesta, hankinnasta, huolloista, varaosista, liikennevakuutusta tai kaskovakuutusta, määräaikaiskatsastukset maksavat, rekisteröinnit maksavat, huollot ja korjaukset maksavat, renkaat maksavat ja pysäköintimaksut maksavat. Elikkä autoilijoiden maksutaakka on paljon laajempi asia kuin se, mitä edustaja Lohi nyt ikään kuin otti sieltä yhden pienen kokonaisuuden ja sanoi, että tällä ei ole merkitystä. Kun minä katson pohjoisessa pitkien välimatkojen maakunnassa ihmisiä silmiin, niin kyllä heitä yleensä kiinnostaa se, paljonko autoiluun kokonaisuudessaan kuun viimeinen päivä on mennyt rahaan, ja heitä näillä päätöksillä pyritään muistamaan.

Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puolustaa pienyrityksiä ja startupeja. Niitä ei ole yhtään Suomessa liiaksi. Puolustan niitä itsekin. Mutta jos katsotaan niitä ehdotuksia, mitä hänen edustamansa puolue on täällä vaalikauden mittaan esittänyt pienyrityksille, niin kyllä SDP:n vaihtoehto muistuttaa enemmän kärpäspaperia houkuttelevuudeltaan yrityksille: työkoneiden polttoaineveron kiristystä, polttoaineveron kiristystä, [Juho Eerola: Aijai!] osakesäästötilin laajennuksen perumista, listaamattomien yhtiöiden osinkoveron kiristystä, perintö- ja lahjaveron kiristystä sukupolvenvaihdostilanteessa, yrittäjävähennyksen rajaamista, ja lopuksi SDP haluaisi tehdä Suomesta tällaisen oikein verovankilan tällä maastapoistumisverolla, niin ettei täältä varmastikaan kukaan menestyvä yrittäjä voisi halutessaan poiskaan päästä. Elikkä se niistä kauniista puheista. Maksajan rooli on kyllä tarjolla, kun vähän pintaa raaputtaa, että mikä SDP:n vaihtoehto on pienyrittäjille.