Holopainen Hanna

Arvoisa puhemies! Kun viime viikolla julkisuuteen tuli tieto siitä, että eduskunta kutsutaan koolle kesken kesätauon käsittelemään Garden Helsinki -hanketta, kävi nopeasti selväksi, kuinka tarkasti kansalaiset ovat tätä asiaa seuranneet. En muista viime päiviltä juurikaan sellaista kohtaamista kaupassa, torilla tai tapahtumissa omassa vaalipiirissäni, jossa tämä asia ei olisi noussut esiin. Lähes jokainen halusi myös antaa evästystä tätä keskustelua varten, ja erityisesti pääministerille. Minulle sanottiin, että kerro pääministerille, ettei tässä ole kysymys yhdestä rahasummasta. Kerro pääministerille, ettei tässä ole kysymys siitä, tarvitaanko sitä Garden-hallia vai ei. Kerro pääministerille, että tässä on kysymys avoimesta ja reilusta päätöksenteosta. Kerro pääministerille, että tässä on kysymys luottamuksesta. Kansalaisten tuohtumus on tosiaan koskenut luottamusta, avoimuutta ja päätöksenteon tasapuolisuutta. Tämän vuoksi olen kuunnellut hieman hämmästyneenä tämän päivän keskustelua. Täällä salissa on kuultu hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa paljon spinnausta, huomion siirtämistä muihin asioihin, edellisen hallituksen syyttelyä ja oppositioon kohdistuvaa arvostelua. En usko, että kansalaiset odottivat tällaista keskustelua. He odottivat saavansa vastauksia siihen, mitä tässä hankkeessa on tapahtunut ja mitä tästä prosessista on otettu opiksi. Arvoisa puhemies! Kansalaiset eivät odota virheettömyyttä, mutta he odottavat kykyä tunnistaa virheet, oppia niistä ja korjata toimintaa. He odottavat vastuun kantamista. Arvoisa puhemies! Hallitus näyttää edelleen tarkastelevan tätä ensisijaisesti yksittäisenä hankkeena. Kansalaisten näkökulmasta kysymys on tosiaan kuitenkin paljon laajempi. Kysymys on siitä, voivatko ihmiset luottaa siihen, että kaikkia hankkeita arvioidaan samoilla perusteilla, että vaikuttamistoiminta on avointa ja että päätöksenteko kestää aina päivänvalon. Arvoisa puhemies! Suomea pidetään syystäkin yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Sitä ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä. Sen perustana ovat hyvä hallinto, avoin päätöksenteko, läpinäkyvyys ja vahva luottamus instituutioihin. Hallitus on hyväksynyt vuonna 2025 kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman. Strategiassa todetaan, että Suomessa korruptio ilmenee usein rakenteellisina ja vaikeasti tunnistettavina ilmiöinä, kuten suosimisena, eturistiriitoina, epävirallisena vaikuttamisena ja hyvä veli -verkostoina. Riskialueiksi tunnistetaan muun muassa poliittinen päätöksenteko, julkiset hankinnat, rakennusala, maankäyttö ja kaavoitus sekä puolue- ja vaalirahoitus. Tämän pohjalta tässä hallituksen hyväksymässä paperissa on ehdotettu 47:ää eri toimenpidettä tämän järjestelmän kehittämiseksi ja pelisääntöjen selventämiseksi. Korruptionvastaisen työn keskeisiksi tavoitteiksi on mainittu muun muassa korruptiotietoisuuden lisääminen, tutkimuksen vahvistaminen tähän aiheeseen liittyen, kansallisen korruptiotilannekuvan tuottaminen sekä koulutuksen lisääminen. Tämän vuoden toukokuussa julkaistun ensimmäisen kansallisen korruptiotilannekuvan mukaan kansalaiset pitävät merkittävimpinä ongelmina avoimuuden puutetta, esteellisyyttä, suosintaa ja epäeettisiä verkostoja. Haluankin nyt esittää kysymyksen: onko hallitus sitoutunut vahvasti tämän oman korruptionvastaisen strategiansa toteuttamiseen, ja onko se vauhdittamassa näitten toimenpiteitten toteutumista? Tämän päivän keskustelun perusteella näyttää siltä, että suurimmat puutteet näyttävät tosiaan liittyvän korruptiotietoisuuteen ja kykyyn tunnistaa niitä ilmiöitä, joita myös hallituksen omassa korruptiontorjuntastrategiassa kuvataan. Mikäli korruptio ymmärretään vain lahjuksiksi tai rikolliseksi toiminnaksi, jää suuri osa suomalaisen järjestelmän haasteista tunnistamatta. Suomalaisen korruption torjuntatyössä on todettu, että suomalaisen korruption riskit ovat usein rakenteellisia ja vaikeasti tunnistettavia. Garden-prosessi herättää kysymyksen siitä, onko hallituksella ollut riittävä kyky tunnistaa näitä avoimuuteen, vaikuttamistoimintaan, eturistiriitoihin ja hyvä veli -verkostoihin liittyviä riskejä. Sitten muutama ehdotus tämän tilanteen korjaamiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi: Ehdotan, että hallitus voisi nyt päättää vauhdittaa näiden kansallisen korruption torjuntastrategian ja toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista. Ehdotan myös, että hallituksen ministereille ja erityisavustajille järjestetään koulutusta korruption torjunnasta, avoimuudesta, sidonnaisuuksista ja rakenteellisen korruption tunnistamisesta. Lisäksi pidän tärkeänä sitä, että hallitus myös raportoisi eduskunnalle tämän korruptiontorjuntatyön etenemisestä ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tänään jättäneet Inka Hopsun johdolla lakialoitteen, jolla vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta tehdään pakollinen. Toivon tuolle aloitteelle vahvaa tukea tästä salista. Toivon, että tulevaisuudessa tämä nykyinen päivämäärä, 21. heinäkuuta 2026, tullaan muistamaan suomalaisen avoimuuskeskustelun merkkipaaluna. Kyse on kansalaisten luottamuksesta siihen, että päätöksenteko on avointa, läpinäkyvää ja pelisäännöt kaikille samanlaiset. Luottamus palautetaan avoimuudella, tehtyjen virheiden tunnistamisella ja toimintatapojen aidoilla muutoksilla.

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, niin joitakin alueita tämä nyt esittelyssä oleva lakimuutos auttaa, mutta sitten joitakin, kuten omaa aluettani Etelä-Karjalaa, tämä ei auta. Meillä on jo nyt irtisanottu satoja ihmisiä. Saan jatkuvasti yhteydenottoja näiltä sairaanhoitajilta, jotka ovat aivan epätoivoisia maakunnassa, jossa on jo 15 prosentin työttömyysaste muutenkin. He ihmettelevät, miten voi olla tilanne, että he eivät saa töitä. Samanaikaisesti Etelä-Karjalassa on tehty hyviä uusia toimintamalleja vuosikymmenen ajan, ja nyt niitä puretaan. Irtisanotaan muistihoitajia, jotka ovat esimerkiksi olleet ihan valtavan arvokkaita siinä, että ikääntyneiden hoitomallia on kehitetty. Nyt kun vaalitaan tätä alijäämien kattamista, se tulee tarkoittamaan satojen lisähenkilöitten irtisanomista Etelä-Karjalassa. Miten, ministeri, vastaatte, kun meillä on tiedossa, että nämä rahoitusmallin ongelmat ovat tuottaneet tätä vääristynyttä ja puutteellista diagnoositietoa, tarveperusteista tietoa, sinne pohjalle ja Etelä-Karjalassa nimenomaan pystytään osoittamaan, että se on vääristänyt tätä rahoitusta? Voitteko sitoutua siihen, että sanotte, [Puhemies koputtaa] että tämä korjataan myös takautuvasti niin, että tämmöinen vääryys oikaistaan? Se on todella kestämätöntä, [Puhemies koputtaa] että tällaista voi tapahtua.