Hopsu Inka

Arvoisa puhemies! Hallitus, lupasitte ottaa koulutuksen erityissuojelukseen, mutta olette kautenne aikana leikanneet lähes jokaisesta koulutusasteesta. Tässäkin budjetissa leikataan käytännössä päiväkodeista, perusopetuksesta ja lukioista, kun kuntiin ja kuntien valtionosuuksiin kohdistuu 110 miljoonan euron leikkaus. Ja kun tämä tapahtuu korkeassa... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] Anteeksi. — Kun tämä tapahtuu korkeassa työttömyystilanteessa, niin näille keinoille ei jää muuta kohdetta jäljelle siellä kuntataloudessa kuin nämä koulutuksen säästöt. Tämä TE-uudistuksen lisälasku on ollut 300—400 miljoonaa kunnille. Talouden kasvu on kyllä lähtenyt liikkeelle, mutta tarvittaisiin uudistus- ja vauhdittamistoimia entistä enemmän, nimenomaan näitä panostuksia koulutukseen ja osaamiseen, vihreän siirtymän vauhdittamista, työhön johtavaa maahanmuuttoa ja talouden uudistamista ja uuden luomista. Näistä tarpeista huolimatta olette kuitenkin laskeneet fossiilisten polttoaineiden verotusta, kiristäneet työperäisen maahanmuuton ehtoja ja esimerkiksi leikanneet kulttuurista ja luovilta aloilta, joissa meillä olisi tätä kasvupotentiaalia.

Arvoisa puhemies! Selonteossa hallitus tosiaan vastaa, miten se aikoo vastata EU-suosituksiin ja korjata talouden tilannetta. Jo debatissa vaadin hallitusta mahdollistamaan paremmin työllisyystoimia kunnille, jotta tämän kasvaneen velkataakan lisäksi emme jättäisi ja kerryttäisi pitkäaikaista pahoinvointia. Selonteko vahvistaa sen, että julkisen talouden tilanne ei korjaannu hallituksen nykyisillä päätöksillä, eikä mielestäni kannata tehdä ilmastokriisistä syntipukkia hallitukselle. Riskit ilmastokriisin osalta ovat todellisia ympäri maailman ja myös velvoitteet toimiin tarpeen kaikkialla. Elinkeinoelämän mukaan myös vihreässä siirtymässä on juuri sitä kasvupotentiaalia, jota Suomi tarvitsisi. Datakeskustenkin osalta on mielestäni syytä varmistaa, ettei tämä kasvanut energiantarve sitten tule täytetyksi fossiilisin polttoainein. Hallitus katsoo tässä selonteossa ja sen toimissa seuraavaan hallituskauteen. Olisin debatissa halunnut kysyä hallitukselta, kuinka aktiivisesti EU-tasolla hallitus on valmis ajamaan tätä puolustusmenopoikkeuksen jatkoa, koska se tässä tilanteessa helpottaa Suomea, mutta miten on jatkon laita? Puolustusmenojen kasvu, joka näyttää jatkossakin kuitenkin jatkuvan Naton tavoiteprosentteja tavoitellessa, voi antaa puolentoista prosenttiyksikön jouston nettomenopolulta. Ajattelen niin, että rajamaana Suomi voittaa myös siinä, kun muut EU-maat ryhtyvät vahvistamaan omaa puolustustaan. Siksi lämpimästi toivoisi, että hallitus nyt aktiivisesti ajaa sitä, että tämä puolustusmenopoikkeus myös jatkuisi.