Häkkänen Antti

Arvoisa puhemies! Kansallinen lainsäädäntömme säätää ydinräjähteiden täyskiellosta ilman poikkeuksia. Suomen ydinräjähteiden kieltoa koskeva ydinenergialain 4 § on säädetty 1980-luvun loppupuolella, lähes 40 vuotta sitten. Maailmanpoliittinen tilanne oli kiellon säätämisen aikaan hyvin toisenlainen kuin mitä se on nykyään. Suomi oli myös sotilaallisesti liittoutumaton ja eikä ydinasesuojan piirissä. Voimassa oleva lainsäädäntömme ei vastaa niihin tarpeisiin, joita Suomella Naton jäsenenä on. Muutoksilla parannetaan Suomen sotilaallista puolustamista sekä Naton pelotteen ja yhteisen puolustuksen täysimääräistä hyödyntämistä. Esityksellä vahvistetaan pelotetta ja ennaltaehkäistään sotilaallisen voiman käyttöä Suomea ja liittokuntaa kohtaan. Lainsäädäntömuutoksilla Suomen osallistuminen Naton ydinpelotteeseen saatettaisiin vastaavalle tasolle Suomen läheisimpien kumppanimaiden kanssa. Naton olemassaolon tarkoitus on aina ollut estää ennalta turvallisuusvajeen muodostuminen ja sodan puhkeaminen. Tämä tapahtuu luomalla mahdollisimman vahva ennaltaehkäisevä pelote, jonka viimeinen tae on ydinaseet. Tämä oli merkittävin syy sille, että Suomi päätyi hakemaan Naton jäsenyyttä koko poliittisen kentän voimin neljä vuotta sitten. Mikäli Naton ennaltaehkäisevä pelote pettää, Nato on varautunut puolustamaan jäseniään. Natolla on siihen tarkoitettu koneisto eli suunnitelmat, rakenteet, prosessit, joukot ja kalustot. Kuitenkin, jos pelote pettää, kovimman hinnan maksavat etulinjan maat, mukaan lukien Suomi. Tämän vuoksi mahdollisimman vahva ennaltaehkäisevä pelote on Suomelle elintärkeä. Kyse on Suomen, suomalaisten ja liittolaistemme turvallisuuden takaamisesta toimintaympäristössä, joka on vaarallisempi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen. Jokainen julkituotu rajoite heikentää pelotteen uskottavuutta ja auttaa vastustajaa suunnittelemaan ja mitoittamaan toimensa liittokunnan heikkoihin kohtiin. Pahimmassa tapauksessa se houkuttelee testaamaan liittokunnan yhtenäisyyttä. Naton ydinpelotteeseen täysimääräisesti osallistuminen ei ole ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, kuten ei muidenkaan liittolaisten kohdalla. Suomi jatkaa aktiivisesti kansainvälisen asevalvontapolitiikan edistämistä ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä kansallisesti että osana liittokuntaa. Arvoisa puhemies! Vastauksena turvallisuusympäristön muutokseen Nato on viimeaikaisissa huippukokouksissaan ilmaissut ryhtyvänsä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen ydinpelotteen uskottavuuden, tehokkuuden ja turvallisuuden. Nato jatkaa ydinpelotekykyjen modernisointia ja suunnittelun päivittämistä lisätäkseen liittokunnan ydinasejoukkojen joustavuutta ja mukautumiskykyä täyden poliittisen kontrollin säilyessä. Naton perusperiaatteena on, että liittokunnan turvallisuus on jakamaton. Tämä tarkoittaa sitä, että pelotteen ja puolustuksen riskit, vastuut ja hyödyt jakaantuvat kaikkien liittolaisten kesken. Naton ydinpelotteen kannalta on välttämätöntä varmistaa, että liittolaiset, myös ne, jotka eivät suoraan kontribuoi suorituskyvyillä ydinpelotteen taakanjakoon, ovat siinä osallisina. Tällä osoitetaan liittokunnan yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Suomen kansallisen lainsäädännön tulee mahdollistaa liittokunnan yhteisen puolustuksen suunnittelu, ylläpito, kehittäminen ja tarvittaessa täysimääräinen toimeenpano. Naton ydinpelotetta koskevat päätökset kuten muutkin päätökset liittokunnassa tehdään konsensuksella. Suomi muodostaa jatkossakin itsenäisesti kantansa kaikkiin ydinpelotetta koskeviin kysymyksiin. Arvoisa puhemies! Emme halua helpottaa Venäjän suunnittelua Natoa vastaan sitomalla omat kätemme. Päinvastoin, haluamme mahdollisimman vahvan, Naton jäsenmailleen tuottaman suojan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Lainsäädäntömuutos on välttämätön Suomen turvallisuudelle.

Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille ryhmille. Siitä vallitsee laaja yhteinen käsitys, että Suomen tulee osallistua rauhanajan tehtäviin ottaen huomioon tietysti oma maantiede ja oman puolustuksen tarpeet. Samassa yhteydessä on huomioitava se, että myös me tällä hetkellä rakennamme rauhanajan tehtäväkokonaisuutta Suomen eli pohjoisen eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen osalta, viemme eteenpäin tällä hetkellä neuvotteluja useiden maiden kanssa heidän joukkojensa määrittämisestä. Juuri eilen kävimme vierailulla suuressa puolustusharjoituksessa pohjoisessa, jossa myös Ranskan, Italian, USA:n ja brittien joukot olivat harjoittelemassa siellä metrin lumihangessa ja ottamassa tuntumaa, miltä se tuleva FLF-roolitus sitten ehkä maistuu. Se oli myös ensimmäinen suurempi harjoitus, jota Mikkelin esikunta nyt sitten johti, eli jatkossa suomalainen kenraali käytännössä kriisiaikana johtaa Naton maapuolustusta Skandinavian alueella. Eli se on hyvä. Me ollaan haluttu rakentaa se niin, että suomalaiset ovat päällikön paikalla myös siinä Naton kokonaismaanpuolustusjärjestelyssä, koska meillä on myös se paras tuntuma, miten tämä asia pitää hoitaa täällä. Trumpin pyyntö Natolle: On päivänselvä asia, että Natossa käydään nyt kovaa keskustelua, ja myräkkä maailmanpolitiikassa on rantautunut aina aika ajoin myös Naton sisälle. Ei siitä pääse mihinkään. Suomelle Naton yhtenäisyys ja päättäväisyys on kriittisen tärkeää, ehkä jopa elintärkeää. Me tehdään kovasti töitä sen kanssa, että Nato pysyy päättäväisenä ja vahvana liittokuntana. Nämä pyynnöt eivät sinänsä liity Naton ydintehtäviin, enkä näe perustelluksi, että Nato lähtee näissä jotenkin aktivoitumaan, mutta sitten kun mennään itse asiaan, niin on päivänselvää, että tietyt kriittiset kauppareitit tai tässä tapauksessa energiahuollon reitit ovat myös Euroopan taloudelle, energialle, lannoitteiden saamiselle maatalouteen ja muihin kriittisen tärkeitä, jos me halutaan, että jotenkin yhteiskunnan olot eivät lähde käsistä niin bensapumpuilla kuin ruoan hinnassa tai monissa muissakin. Sen takia varmasti läntisen Euroopan suuremmat valtiot tällä hetkellä ihan vakavasti pohtivat, miten tätä asiaa voitaisiin järjestää. Siellä on aiemmin ollut EU-viitekehyksissä tiettyjä operaatioita, mutta tämä on selvästi vaarallisempi, joten tässä on pidättyväisyyttä sen takia monella maalla. Suomi katsoo ihan rauhassa, miten Euroopan maat toimivat, ja meidän resurssit ovat ensisijaisesti sidottuina Venäjän lähipiirin toimintoihin. Rauhanajan tehtävistä on syntynyt erittäin merkittävää ja hyvää kokemusta. Olemme päässeet kehittämään yhteistoimintaa Meri- ja Ilmavoimien osalta, ja on havaittu, että meidän toimintomme ovat oikein laadukkaita ja hyviä. Täällä on useampaan otteeseen mainittu tästä ydinenergialaista, joka ei suoraan tähän liity, mutta siinä mielessä se liittyy, että me tiedetään, että naapurimme valitettavasti on osoittanut Ukrainassa, että se voi ottaa mielivaltaisia sotilaallisia riskejä naapureitaan kohtaan. Sen takia Naton perinteisen puolustuskyvyn ja ydinasesuojan muodostama ennakkopelote on äärimmäisen tärkeä, että niitä vahvistetaan määrätietoisesti koko liittokunnassa ja Suomen osalta. Niillä on tarkoitus estää ennalta Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Nato-jäsenmaita kohtaan. Sen takia näitä esityksiä tehdään. Ne perustuvat Puolustusvoimien ja puolustusministeriön parhaiden asiantuntijoiden syvälliseen asiantuntemukseen ja suunnitteluun, eivät mihinkään yhtäkkisiin poliittisiin julkilausumiin puoluetoimistoilta tai muualta. Se esitys olisi tullut sieltä virkakunnalta minkä väriselle hallitukselle tahansa. Tähän palataan jäsentyneesti sitten lainvalmisteluprosessin yhteydessä. Väylien kehittäminen on erittäin keskeinen kysymys meille. Olemme käytännössä kriisin aikana saari. Sen takia länsirannikon satamat, pohjoisen siltojen kestävyys, raideyhteydet ja Pohjola-yhteys ovat meille kriittisen tärkeitä, ja kulkureitit niin pohjoisessa Suomessa kuin aina Itä-Suomessa ovat meille todella tärkeitä tämän military mobilityn kokonaisuudessa. Pyrimme niissä huomioimaan aina myös teollisuuden ja elinkeinoelämän tietyt hyödyt. Henkilöstön riittävyys näihin tehtäviin järjestyy nykyvolyymissa, mutta tulevaisuudessa pitää arvioida yhä enemmän reserviläisten mahdollista palkkaamista sopimussotilaiksi. Vapaaehtoisia näihin yleensä löytyy kyllä ihan hyvinkin. Sitten vielä edustajat Kokko ja Jäntti: Onko tämä liian raskas malli selontekoprosessiin? Meillä on tällä hetkellä käynnissä arviointityö, miten meidän kannattaa normalisoida valtioinstituutioiden päätöksentekomalleja Nato-aikaan, koska esimerkiksi tämä rauhanajan tehtäviin osallistuminen kuormittaa hallintokoneistoa pienillä virkamiesresursseilla. Siellä pyöritetään erittäin paljon paperia tavallaan vanhasta ja tutusta, normaalista asiasta. Tätä on syytä arvioida varmasti ensi vaalikaudella, kannattaako näissä ihan tavanomaisissa asioissa olla näin raskas prosessi, vaikkakin keskustelu on aina hyvästä. Drone-kehittäminen osana Natoa: Me tehdään tällä hetkellä merkittävästi kotimaan puolustusteollisuuteen investointeja ja kannustetaan meidän yrityksiä pääsemään Naton kasvaviin puolustushankintamarkkinoihin mukaan. Esimerkiksi Mikkelissä tehtävä drone-kehittäminen on yksi hyvä esimerkki, että meillä on paljon tällaisia pysyviä, kasvavia yritysmahdollisuuksia tällä sektorilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensin tästä luonnonesteiden hyödyntämisestä puolustuksen järjestelyissä. Tällä hetkellä siis olemme käynnistäneet puolustusministeriön aloitteesta yhteistoiminnassa ympäristöministeriön kanssa arvioinnin luonnon ennallistamisesta, jossa arvioidaan myös, minkälaisia tiettyjä maastohyödyntämiskysymyksiä siinä voi tulla eteen. Tämä pitää pitää oikeissa mittasuhteissa. Kautta historian ja myös Ukrainassa on aina eri tavalla hyödynnetty maastoa ja luonnonolosuhteita. Nyt katsotaan, onko siitä saatavissa joku taloudellinen, järjellinen yhteensovittaminen, mutta tämä on joka tapauksessa hyvin pienimuotoinen kysymys. Mitä tulee tuulivoimaan, joka on tietysti ainakin tälleen itäsuomalaisen ministerin näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys, me ollaan tällä vaalikaudella tehty nyt ensimmäistä kertaa ihan konkreettinen ratkaisuesitys, jolla sen voisi ratkaista. Viime vaalikaudella sellaista ei tehty. Nyt sitten on tehty yrityksille mahdolliseksi se, että me voidaan tehdä kompensaatioaluemalli, ja on käyty keskustelua yritysten kanssa ja alueiden ja maakuntaliittojen kanssa, [Puhemies koputtaa] mutta yrityksillä ei ole tällä hetkellä kiinnostusta, koska sähkön hinta on pysynyt [Puhemies koputtaa] keskimäärin liian matalalla. Me yritetään edelleen saada ratkaisua siihen aikaiseksi.