Ikonen Anna-Kaisa

Arvoisa puhemies! Me elämme tällä hetkellä haastavia aikoja. Se vaatii meiltä vastuullista politiikkaa, ja hallitus on sitoutunut jatkamaan sitä työtä myöskin tästä eteenpäin. Kommentoin muutamaa asiaa, mitä täällä on noussut esiin. Puhuttiin tässä kuntien leikkauksista. Niiden osalta haluan korostaa sitä, että kuitenkin tällä kaudella, kun on jouduttu sopeuttamaan monesta paikasta, hallitus teki kautensa alussa perusopetuslupauksen, että perusopetusta vahvistetaan tällä kaudella. Sen tähden on pidetty kiinni siitä, että on koko ajan katsottu, että niillä toimilla, joita teemme kuntataloudessa, meillä pysyy kuitenkin se kuntataloutta vahvistava linja tässä hallituksessa. Eli vaikka siellä nyt tätä indeksijarrua hieman korotettiin, niin edelleenkin hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta seuraavan kolmen vuoden aikajaksolla. Sitten toisena täällä puhuttiin itäisestä Suomesta ja onko sinne satsattu. Kyllä on. Sinne on tehty liikenneinvestointeja, sinne on lisätty aloituspaikkoja koulutuksiin, on perustettu uudet elinvoimakeskukset ja niihin nimenomaan itäisessä Suomessa tämmöiset investointinyrkit, on käynnistetty tämä itäisen Suomen ohjelma, ja nyt valmistellaan myöskin näitä erityistalousalueita Itä-Suomeen. Ihan muutamia asioita mainitakseni. Itäistä Suomea on pohdittu hyvin paljon tässä näin. Sitten täällä on puhuttu järjestöistä tänään, ja haluan sanoa myöskin sen, että kyllä arvostamme järjestöjen tekemää työtä korkealle. Kyllä sinnekin on jouduttu tekemään sopeutuksia, mutta on hyvä nähdä tästä ensi vuoden kehyspäätöksessä tehdystä linjauksesta, että siellä kanavoidaan nyt jatkossa rahoitusta järjestöille myöskin hyvinvointialueitten kautta ja järjestöille ollaan lisäämässä tällainen uusi verovähennysmahdollisuus, joka mahdollistaa varainkeruun uudella tavalla järjestöjen toimintaan. Eli myöskin näillä haluamme helpottaa. Sitten vielä viimeisenä teemana, joka täällä on noussut esiin, jonka poimin tähän: nuorten työttömyys. Se on asia, josta uskon ja toivon, että kannamme kaikki huolta. Se on iso haaste meidän tämän hetken yhteiskunnassa, ja sitä varten on myöskin siihen haettu erikseen ratkaisuja. On tuotu näitä nuorten työllisyysseteleitä, ja niitten määrää nyt vielä kehysriihessä kasvatettiin. Ollaan laittamassa liikkeelle tällaisia työllisyyspilotteja myöskin kaupunginosiin näissä kaupungeissa, missä on haastavia tilanteita. Nuorille on lisätty aloituspaikkoja, ja niillekin, jotka eivät aloituspaikkoja saa, hallitus on kertonut tuovansa tällaiset opintosetelit, eli on mahdollista myöskin esimerkiksi avoimen puolella aloittaa opintoja. Koetamme eri tavoin katsoa sitä, että luomme mahdollisuuksia nuorille. Ajattelen, että koko meidän talouspolitiikan ydin... Täällä käytettiin ilmaisua jossakin puheenvuorossa: ”lasten kukkarosta lainaaminen”. Ajattelen, että se on hirveän hyvä tematiikka, ja se on nimenomaan se, mitä me haluamme välttää. Emme vie lasten kukkarosta, vaan koetamme tehdä tätä yhteiskunnan rakentamista niin, että tämä on kestävä ja että meidän lapsillamme olisi tulevaisuudessa paremmin. Sitä varten me koko tätä muutostyötä teemme. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja vaikuttaa aktiivisesti sitä koskevaan EU-lainsäädäntöön. Hallituksen esitys laiksi eräistä rajat ylittävän sähköisen asioinnin mahdollistavista palveluista edistää juuri näitä tavoitteita. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on toimeenpanna EU:n niin sanottuun eIDAS-asetukseen tehtävät muutokset. Kyseinen asetus on jo nykyisin koskenut tunnistusvälineitä, joita käytetään jäsenvaltioiden rajat ylittävässä sähköisessä asioinnissa, sekä luottamuspalveluita, joilla edistetään sähköisen asioinnin turvallisuutta. Vaikka kyse on melko teknisistä palveluista, niillä on suuri merkitys sähköisen asioinnin turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta. Keskeinen jäsenvaltioiden uusi velvollisuus on toteuttaa digitaalinen identiteettilompakko. Käytännössä kyseessä on mobiilisovellus, jolla on kolme keskeistä ominaisuutta. Ensinnäkin sillä voi kirjautua sähköisiin asiointipalveluihin vastaavalla tavalla kuin nykyisin esimerkiksi pankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteilla. Toiseksi lompakolla voi tehdä sähköisiä allekirjoituksia, ja kolmanneksi lompakkoon voi ladata sähköisiä todistuksia. Kaikki nämä ominaisuudet olisivat käytettävissä koko EU:n alueella. Lompakko toisi kaikkien käyttöön muiden palveluiden asiakkuudesta riippumattoman tavan sähköiseen asiointiin. Tähän asti sähköisen tunnistusvälineen käyttö on edellyttänyt usein pankin tai teleoperaattorin asiakkuutta. Näin lompakko lisäisi kansalaisten valinnanvaraa. Lompakon käyttöönotto olisi kuitenkin täysin vapaaehtoista. Tietosuoja ja tietoturva ovat lompakon kehittämisen keskiössä. Sovelluksessa olevien tietojen käytöstä päättää ainoastaan käyttäjä itse. Samoin vain käyttäjä saa tietoa siitä, mihin ja miten sovellusta käytetään. Lompakon toteuttamisessa käytetään myös uudenlaisia henkilötietojen suojaa parantavia ominaisuuksia. Sovellus mahdollistaisi esimerkiksi vain tarvittavien tietojen jakamisen asiointitilanteessa. Henkilö voisi siten kertoa olevansa tietyn ikäinen ilman, että samalla kertoo myöskin nimensä, jos ei se asioinnin kannalta ole tarpeellista. Esityksessä ehdotetaan tarvittava sääntely lompakoiden ja niihin liittyvien palveluiden toteuttamiseksi Suomessa. Lain sisältö koostuisi erityisesti julkisen sektorin uusista tehtävistä. Muut lompakkoa säätelevät asiat tulevat suoraan EU:n eIDAS-asetuksesta, joka on sellaisenaan velvoittava. Julkisen sektorin rooliksi on erityisesti ajateltu sellaiset perustehtävät, joita lompakoiden ja niihin liittyvien palveluiden tarjoaminen ylipäätään edellyttää. Esityksessä ehdotetaan, että ensimmäisen lompakon ja henkilön perustiedot, kuten nimen ja henkilötunnuksen, tarjoaisi Digi- ja väestövirasto. Yksityisen sektorin toimijat voisivat kuitenkin koko ajan kehittää ja tarjota lompakoita Digi- ja väestöviraston ohella. Liikenne- ja viestintävirasto olisi lompakon tarjoajia valvova viranomainen, ja lisäksi se ylläpitäisi lompakkoa käyttävien asiointipalveluiden rekisteriä. Yksityisen sektorin rooliksi puolestaan on nähty jo nykyisin olemassa oleva rooli tietojen välittämisessä ja hyödyntämisessä. Lompakon tarjoamisen lisäksi uutena roolina nähdään erityisesti sovellukseen ladattavien sähköisten todistusten liikkeellelasku. Yksityisen sektorin liikkeelle laskemia todistuksia voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi kuntosalijäsenyys tai kanta-asiakkuus. Esityksessä ehdotetaan myös uutta lakia digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Se olisi Suomessa ensimmäinen sähköinen todistus, jonka voi ladata lompakkoon. Digitaalinen henkilöllisyystodistus perustuisi voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin ja olisi näille rinnakkainen tapa osoittaa oma henkilöllisyys. Sillä ei kuitenkaan voisi matkustaa. Ehdotettu uusi lainsäädäntö mahdollistaisi siis uusien palveluiden kehittymisen lompakoiden ympärille ja toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille. Kansalaisille se toisi ennen kaikkea uuden, turvallisen ja monipuolisen tavan sähköiseen asiointiin. Lompakoita on oltava tarjolla viimeistään vuoden 26 lopussa, ja tästä syystä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2026. — Kiitoksia.