Ikonen Anna-Kaisa

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi valtion virkamieslain ja turvallisuusselvityslain 50 §:n muuttamisesta. Valtion virkamieslain muutosesitysten tavoitteena on vastata valtion virastojen turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin erityisesti henkilöstöturvallisuuden ja yleisemmin virastovarautumisen osalta. Tavoitteena on lisäksi varmistaa ja vahvistaa luottamusta viranomaistoimintaan sekä suojata ja edistää sitä. Taustalla ovat muun muassa valtion virastojen kohtaamat ja myös jo tuomioistuinkäytännössä esiin tulleet tilanteet, joita ei ole valtion virkamieslaissa pystytty ennakoimaan aiemmin. Nuhteettomuus, riippumattomuus ja luotettavuus ovat keskeisiä vaatimuksia, jotka koskevat paitsi virkamiehiä myös koko julkishallinnon toimintaa ja hyvää hallintoa. Viranomaisella on nykytilassa kuitenkin rajatusti keinoja selvittää palvelussuhteen aikana virkamiehen tehtävien edellyttämää yleistä luotettavuutta, nuhteettomuutta ja riippumattomuutta. Tavoitteena tässä onkin säätää lakitasolla periaatteet, joiden mukaan valtion virastoissa voidaan käyttää henkilöturvallisuusselvitystä kaikissa turvallisuusselvityslain mahdollistamissa tilanteissa koko virkamiehen palvelussuhteen ajan, mikäli palvelussuhteen tehtävät sitä edellyttävät, sekä toiseksi antaa lakitasolla viranomaiselle keinot reagoida, jos virkamiehestä johtuvasta syystä ei henkilöturvallisuusselvitystä voida tehdä. Esityksen mukaan valtion virkamieslakiin lisättäisiin nykytilaa selkeyttävä säännös palvelussuhteen aikana virkamieheltä edellytetystä nuhteettomuudesta sekä kyvystä hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. Esityksen mukaan myös, mikäli virkamiehen tehtävät sitä edellyttävät, viranomainen voisi koko virkamiehen palvelussuhteen ajan hakea henkilöturvallisuusselvitystä kaikissa niissä tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusselvityslain mukaan kyseisen viranomaisen kohdalla mahdollista. Uusi säännös ei muuttaisi virkamieheen kohdistuvia vaatimuksia, eikä se muuttaisi tai lisäisi virkamiehen virkavelvollisuuksia, mutta se toisi säännöstasolla esille, että virkamiehiltä edellytettävään luotettavuuteen kuuluu kyky hoitaa tehtävät rehellisesti ja lojaalisti ja viranomainen voi selvittää tätä turvallisuusselvityslaissa säädetyn mukaisesti. Henkilöturvallisuusselvityksestä säädettäisiin jatkossakin turvallisuusselvityslaissa, eikä sitä edelleenkään voitaisi tehdä ilman kyseisen henkilön suostumusta. Muutoksen tarkoituksena ei ole säätää viranomaiselle velvollisuutta eikä poikkeavaa oikeutta hakea henkilöturvallisuusselvitystä. Esityksen tarkoituksena on kuitenkin säätää viranomaisille keinot reagoida, jos virkamiehestä johtuvasta syystä ei henkilöturvallisuusselvitystä voida tehdä. Uutena asiana esityksessä säädettäisiin, että virkamies voitaisiin pidättää virantoimituksesta, jos virkamiehestä ei hänestä itsestään johtuvasta syystä voida tehdä henkilöturvallisuusselvitystä, esimerkiksi virkamiehen kieltäytyessä tämän selvityksen tekemisestä. Selkeyden vuoksi jatkossa jo hakuilmoituksessa kerrottaisiin, edellyttääkö viran tai virkasuhteen tehtävien hoitaminen turvallisuusselvityslaissa säädettyä henkilöturvallisuusselvitystä. Toinen osa tätä esitystä on Huoltovarmuuskeskusta koskeva osa. Siitä tuli 1.4.26 voimaan tulleen lain mukaan valtion virasto ja sen työntekijöistä virkasuhteisia. Valtion virkamieslain 7 §:ssä Suomen kansalaisuutta edellyttävien valtion virkojen joukkoon lisättäisiin tästä syystä Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtajan viran lisäksi pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien johtajien ja yksikön johtajien virat, Huoltovarmuuskeskuksen virat, joiden tehtäviin kuuluu valmius- ja varautumistehtäviä, sekä Huoltovarmuuskeskuksen virat, joiden tehtäviin kuuluu käsitellä ulkomaisten yritysostojen seurannasta annetussa laissa tarkoitettuja tietoja. Muutoksen tavoitteena on lisätä koko valtionhallinnon turvallisuutta. Esityksen piiriin kuuluvat Huoltovarmuuskeskuksen virkamiehet käyttävät merkittävääkin julkista valtaa ja saavat tietoonsa laaja-alaisesti yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta keskeisiä tietoja, ja virkamiehillä on keskeinen rooli varautumiseen liittyvien järjestelmien toimivuudessa. Heillä on myös pääsy paikkoihin, joita koskevien tietojen paljastaminen tai muu oikeudeton käyttö voi vaarantaa kansallista turvallisuutta ja kansainvälisiä suhteita. Lisäksi virkojen tehtäviin sisältyy muita kansainväliseen turvallisuuteen sekä Suomen ulkosuhteisiin liittyviä asioita, ja siksi ne on nostettu tässä esiin. Kolmas osa tätä muutosta, HE:tä, on turvallisuusselvityslakiin ehdotettava muutos, jonka mukaan valtion virastot, Kansaneläkelaitos sekä Senaatti-kiinteistöt-liikelaitos ja tämän tytärliikelaitos olisivat jatkossa turvallisuusselvitysrekisteristä saatavan tiedon osalta vastaavassa asemassa kuin ministeriöt. Vastaavalla tavalla kuin voimassa olevan turvallisuusselvityslain mukaan ministeriöt, jatkossa myös ehdotetut organisaatiot voisivat itse tarkastaa turvallisuusselvitysrekisteristä viranhaltijaan tai virkamieheensä liittyviä tietoja. Tämän muutoksen tavoitteena ja tarkoituksena on antaa turvaselvitystä hakeville julkishallinnon tahoille itselleen mahdollisuus selvittää virkamieheen liittyviä tietoja turvallisuusselvitysrekisteristä. Tällä tavalla myös nopeutetaan ja yksinkertaistetaan prosessia valtion viraston sekä muiden muutosesityksen piiriin kuuluvien julkishallinnon toimijoiden hakiessa tätä turvallisuusselvitystä. Muutoksella pyritään myös hyödyntämään nykytilaa kattavammin voimassa olevia henkilöturvallisuusselvityksiä, mikäli selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on jo viran tai virkasuhteen taikka tehtävän edellyttämän laajuinen voimassa oleva henkilöturvallisuusselvitys. Tällä pyritään vähentämään uusien turvallisuusselvitysten hakemista ja tarpeetonta laatimista ja näin ollen myös niistä aiheutuvia kustannuksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Osallistuin toukokuun lopussa lapsuuden koulussani juhlaan, jossa eskarit ja ekaluokkalaiset lauloivat laulun sinisestä pallosta. Heillä oli sininen pallo, jossa oli maapallon kuviointi, ja he antoivat sen pallon meille aikuisille ja lauloivat siinä, että meillä ainoastaan on tämä sininen pallo, jossa yhdessä leikitään. Siinä laulussa vedotaan myöskin siihen, että lapsilla on tulevaisuudessakin se sininen pallo, jolla voi leikkiä. Se oli sellainen, missä varmaan kukaan meistä ei ollut kuivin silmin. Se todella pysäytti siihen vastuuseen, joka meillä on nuorista ja tulevaisuudesta, tästä pallosta, tästä maasta. Se vastuu rakentuu aika monesta asiasta. Se on sitä, että me pidämme huolta taloudesta, turvallisuudesta, ympäristöstä, nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ja sen eteen me teemme työtä. Sitä toivoa meidän pitää tässä hetkessä luoda, ja sitä me tässä hallituksessa myöskin osaltamme teemme, ihan lähtien talous- ja työllisyys-, turvallisuuspolitiikasta. Mutta on myöskin se, millä me luomme sitä pohjaa: Meillä on loistava neuvolajärjestelmä, päivähoito tavoittaa hyvin laajasti ikäluokan. Meillä voidaan sanoa peruskoulusta, että jokainen koulu on hyvä koulu, ja me olemme nyt tehneet lisäpanostuksia sinne perusopetukseen ja muun muassa oppimisen tukeen. Koulupolulle on edelleen lisätty näitä aloituspaikkoja, niin että sitten, kun nuoret haluavat edetä, niitä mahdollisuuksia myöskin olisi. Ja jos haasteita tulee vaikkapa mielenterveyden kanssa, on luotu terapiatakuu, jolla turvataan avunsaantia. Tai jos se haaste liittyy työttömyyteen, niin on todellakin tuotu 500 työpaikkaa valtiolle, mutta paljon muutakin tehdään kesätöitten ja työpaikkojen eteen. Ministeri Marttinen kohta kertoo varmasti tästä työllisyyden hoidosta. Tänään tapasin kaupunkeja, ja puhuttiin siitä, että lähtee tämmöinen nuorisotyöttömyyspilotti kaupunginosittain haastavissa kaupunginosissa. Tai jos tulevaisuuden huolet liittyvät siihen opintopaikkaan, niin nyt on tuotu tämä opintoseteli, jolla sitten, jos opinto-ovet eivät heti aukea, kuitenkin on mahdollisuus edetä polulla. Eli me hyvin kattavasti pyrimme tekemään niitä toimia, joilla edelleenkin se sininen pallo olisi nuorilla tulevaisuudessa käsissään. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tartun kahteen kysymykseen, mitä tässä kysyttiin: onko hallitus saavuttanut talouden tavoitteitaan, ja onko hallitus tehnyt töitä hyvinvointialueitten tilanteen eteen. Yhdistän nämä ensin tässä. Kun me katsomme taloustavoitteita, niin hyvinvointialueitten rahoitus on noin karkeasti kolmasosa valtion budjetista, ja mitä on tapahtunut tässä tänä aikana: Vuonna 23 hyvinvointialueitten menot kasvoivat noin 12 prosenttia, ja nyt viime vuonna ne saatiin painettua noin kahteen prosenttiin. Viime vuonna hyvinvointialuetalous kääntyi ylijäämäiseksi koko maan tasolla, 730 miljoonaa euroa. [Aki Lindén: Ei ole toiminut!] Se on ihan merkittävä asia, jos me katsotaan koko maan taloutta, että tällainen käänne on saatu aikaan, ja sen eteen on tehty paljon töitä. On kehitetty hyvinvointialueitten ohjausta, on kehitetty rahoitusmallia, ja sen kehittäminen jatkuu. On tehty toimia henkilöstön riittävyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. On tehty paljon toimia, joilla edistetään palveluitten toimivuutta. On tuotu Suomeen kauan kaivattu terapiatakuu. On tuotu tätä yli 65-vuotiaitten valinnanvapausmallia, jolla yleislääkärille pääsee julkisen hinnalla myöskin yksityiselle puolelle. [Aki Lindén: Mutta ei ole toiminut!] On kehitetty omalääkärimallia hoidon jatkuvuuden paranemiseksi, ja näin edelleen. On tehty monia tällaisia toimia. Ja nyt jos me katsomme näitä tuloksia, niin me näemme tällä hetkellä, että palveluitten yhdenvertaisuus on parantunut. Siitä on selvityksiä ja tutkimuksia, jotka osoittavat tämän. Näemme sen, että henkilöstön saatavuus on parempi kuin mitä se oli tämän hallituksen alkumetreillä silloin meidän aloittaessamme. Näimme myöskin, että kustannusten hillintää on onnistuttu tekemään. Eivätkö nämä olleet juuri niitä soteuudistuksellakin tavoiteltuja asioita, joitten suuntaan tämä kehitys on mennyt? Ajattelen, että se on myöskin näistä isoista tavoitteista yksi, mitä on saatu aikaiseksi. Samalla Suomen suuntaa on käännetty laajemminkin. Me olemme tehneet ison määrän toimia tämän talouden laivan kääntämiseksi tässä haastavassa tilanteessa, missä me olemme. Olemme lisänneet panostuksia Suomen turvallisuuteen. Me olemme tehneet toimia vaikeassa työllisyystilanteessa sen helpottamiseksi. Olemme ihan laajemminkin rakentaneet tulevaisuutta: on edistetty investointien saamista muun muassa sujuvoittamalla luvitusta, on tehty historiallisia panostuksia tki-toimintaan, [Puhemies koputtaa] on lisätty aloituspaikkoja koulutuspula-aloille, eli on tehty niitä asioita, joilla Suomi voi tulevaisuudessa menestyä. Ajattelen, että tämä on vastuullinen suunta. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Täällä tuli oikein hyviä kysymyksiä ja kommentteja — kiitoksia keskustelusta. Voi sanoa, että tämä digitaalinen lompakko helpottaa monella tavoin asiointia sekä digitaalisissa palveluissa että käyntiasioinnissa. Se tuo erilaiset todistukset, luvat ja muut kulkemaan sujuvasti matkassa. Täällä kysyttiin sitä, missä tätä voi jatkossa käyttää. Tätä voi käyttää jatkossa sähköiseen tunnistautumiseen ja allekirjoittamiseen, ja sillä voi todistaa henkilöllisyytensä, ikänsä. Eli käytännössä tänne voisi tulevaisuudessa tulla esimerkiksi henkilöllisyystodistus, mobiiliajokortti, erilaisia lupia, sähköisiä todistuksia vaikkapa pätevyydestä tai koulutuksesta, kanta-asiakkuuksia, kuntosalijäsenyyksiä. Eli tämä tarjoaa mahdollisuuden olla niin kuin tällaisena äppinä puhelimessa, jossa ne kulkisivat matkassa ikään kuin perinteisessä lompakossa. Täällä kysyttiin myöskin sitä, poistaako tämä joitain muita välineitä. Varmasti vähentää tarvetta, eli tämä voi korvata osaltaan pankkitunnusten tai mobiilivarmenteitten käyttöä. Edelleenkin ne varmasti tässä rinnalla kulkevat vaihtoehtoisina muotoina, mutta silloin jos tällaista pankkitiliä tai muuta ei henkilöllä ole, niin tämä voi tarjota tällaisen vaihtoehtoisen reitin näissä. Sitten täällä puhuttiin tästä käyttöönotosta. Käytännössä tämän lompakon saisi otettua käyttöön käyntiasioinnissa asioimalla Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston toimipisteissä tai sitten ulkomailla edustustojen käyntiasioinnissa. Ajatus on, että tämän voisi ottaa myöskin käyttöön itsenäisesti. Tätä käytettävyyttä tässä kehitetään koko ajan, niin että se varmasti paranee tässä matkan varrella, mutta ajatus tosiaan olisi, että se toimisi tällaisena sovelluksena tuolla puhelimessa, jossa ikään kuin perinteisessä lompakossa voisi kulkea mukana näitä dokumentteja. Kun täällä nousi tätä huolta, niin sen haluan painottaa, että kenenkään ei ole pakko tätä ottaa käyttöön. Se on tosi tärkeätä muistaa tässä. Vielä lopuksi: Täällä kysyttiin myöskin tästä turvallisuuden varmistamisesta. Lompakon tietosuoja ja turvallisuus ovat olleet erittäin keskeisiä teemoja tässä lainsäädännön ja teknisten vaatimusten valmistelussa. Kyllä tämän lompakon täytyy täyttää kaikkein korkeimmat turvallisuusvaatimukset, ja itse asiassa tähän uudistettuun eIDAS-asetukseen lisättiin jo useita konkreettisia henkilötietojen suojaa parantavia vaatimuksia. Esimerkiksi vain lompakon käyttäjä itse voi seurata sovelluksen käyttöä, ja kaikkien lompakossa olevien tietojen tulee olla täysin käyttäjän hallinnassa. Lisäksi nämä asiointipalvelut, joissa lompakkoa voi käyttää, rekisteröitäisiin ja asiakaspalvelua myöskin valvottaisiin. Lompakko kertoisi edelleenkin käyttäjälleen, kuka hänen tietojaan pyytää, ja käyttäjä voisi päättää, mitä tietoja hän jakaa asiointipalvelun kanssa. Tähän lompakkoon tulisi myöskin tällainen salasanasuojaus, että jos puhelin varastetaan, niin myöskään silloin ei sitten näihin tietoihin pääsisi käsiksi. Eli monella tapaa on tätä turvallisuusnäkökulmaa myöskin tässä huomioitu. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja vaikuttaa aktiivisesti sitä koskevaan EU-lainsäädäntöön. Hallituksen esitys laiksi eräistä rajat ylittävän sähköisen asioinnin mahdollistavista palveluista edistää juuri näitä tavoitteita. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on toimeenpanna EU:n niin sanottuun eIDAS-asetukseen tehtävät muutokset. Kyseinen asetus on jo nykyisin koskenut tunnistusvälineitä, joita käytetään jäsenvaltioiden rajat ylittävässä sähköisessä asioinnissa, sekä luottamuspalveluita, joilla edistetään sähköisen asioinnin turvallisuutta. Vaikka kyse on melko teknisistä palveluista, niillä on suuri merkitys sähköisen asioinnin turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta. Keskeinen jäsenvaltioiden uusi velvollisuus on toteuttaa digitaalinen identiteettilompakko. Käytännössä kyseessä on mobiilisovellus, jolla on kolme keskeistä ominaisuutta. Ensinnäkin sillä voi kirjautua sähköisiin asiointipalveluihin vastaavalla tavalla kuin nykyisin esimerkiksi pankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteilla. Toiseksi lompakolla voi tehdä sähköisiä allekirjoituksia, ja kolmanneksi lompakkoon voi ladata sähköisiä todistuksia. Kaikki nämä ominaisuudet olisivat käytettävissä koko EU:n alueella. Lompakko toisi kaikkien käyttöön muiden palveluiden asiakkuudesta riippumattoman tavan sähköiseen asiointiin. Tähän asti sähköisen tunnistusvälineen käyttö on edellyttänyt usein pankin tai teleoperaattorin asiakkuutta. Näin lompakko lisäisi kansalaisten valinnanvaraa. Lompakon käyttöönotto olisi kuitenkin täysin vapaaehtoista. Tietosuoja ja tietoturva ovat lompakon kehittämisen keskiössä. Sovelluksessa olevien tietojen käytöstä päättää ainoastaan käyttäjä itse. Samoin vain käyttäjä saa tietoa siitä, mihin ja miten sovellusta käytetään. Lompakon toteuttamisessa käytetään myös uudenlaisia henkilötietojen suojaa parantavia ominaisuuksia. Sovellus mahdollistaisi esimerkiksi vain tarvittavien tietojen jakamisen asiointitilanteessa. Henkilö voisi siten kertoa olevansa tietyn ikäinen ilman, että samalla kertoo myöskin nimensä, jos ei se asioinnin kannalta ole tarpeellista. Esityksessä ehdotetaan tarvittava sääntely lompakoiden ja niihin liittyvien palveluiden toteuttamiseksi Suomessa. Lain sisältö koostuisi erityisesti julkisen sektorin uusista tehtävistä. Muut lompakkoa säätelevät asiat tulevat suoraan EU:n eIDAS-asetuksesta, joka on sellaisenaan velvoittava. Julkisen sektorin rooliksi on erityisesti ajateltu sellaiset perustehtävät, joita lompakoiden ja niihin liittyvien palveluiden tarjoaminen ylipäätään edellyttää. Esityksessä ehdotetaan, että ensimmäisen lompakon ja henkilön perustiedot, kuten nimen ja henkilötunnuksen, tarjoaisi Digi- ja väestövirasto. Yksityisen sektorin toimijat voisivat kuitenkin koko ajan kehittää ja tarjota lompakoita Digi- ja väestöviraston ohella. Liikenne- ja viestintävirasto olisi lompakon tarjoajia valvova viranomainen, ja lisäksi se ylläpitäisi lompakkoa käyttävien asiointipalveluiden rekisteriä. Yksityisen sektorin rooliksi puolestaan on nähty jo nykyisin olemassa oleva rooli tietojen välittämisessä ja hyödyntämisessä. Lompakon tarjoamisen lisäksi uutena roolina nähdään erityisesti sovellukseen ladattavien sähköisten todistusten liikkeellelasku. Yksityisen sektorin liikkeelle laskemia todistuksia voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi kuntosalijäsenyys tai kanta-asiakkuus. Esityksessä ehdotetaan myös uutta lakia digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Se olisi Suomessa ensimmäinen sähköinen todistus, jonka voi ladata lompakkoon. Digitaalinen henkilöllisyystodistus perustuisi voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin ja olisi näille rinnakkainen tapa osoittaa oma henkilöllisyys. Sillä ei kuitenkaan voisi matkustaa. Ehdotettu uusi lainsäädäntö mahdollistaisi siis uusien palveluiden kehittymisen lompakoiden ympärille ja toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille. Kansalaisille se toisi ennen kaikkea uuden, turvallisen ja monipuolisen tavan sähköiseen asiointiin. Lompakoita on oltava tarjolla viimeistään vuoden 26 lopussa, ja tästä syystä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2026. — Kiitoksia.