politiikka.app

Immonen Tomi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmäKeski-Suomen vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

3 puheenvuoroa

012helmikuu 2026: 2helmaaliskuu 2026: 0maahuhtikuu 2026: 0huhtoukokuu 2026: 0toukesäkuu 2026: 0kessyyskuu 2026: 1syy

Arvoisa puhemies! Suomen luonto on maamme vanhin hyvinvointikeskus — avoinna 24/7 — jonka ovet ovat olleet avoinna suomalaisille metsästäjille ja kalastajille jo yli 11 000 vuotta. Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tervetulleena ja kannatettavana. On erittäin myönteistä, että työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 400 eurosta 540 euroon. Suomalaisten arki on muuttunut. Luontainen hyötyliikunta on vähentynyt. Monella on luontosuhde katkennut, kun on joutunut muuttamaan kaupunkiin koulutuksen ja työn vuoksi. Työntekijät on vangittu istumaan penkkeihinsä palkkaa vastaan, ja samalla liikkumattomuuden ongelmat ja terveysongelmat ovat kasvaneet huolestuttavasti. Siksi jokainen kannustin, joka auttaa ihmisiä liikkumaan enemmän ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, on askel oikeaan suuntaan. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikille hyvinvointia ei tuo kuntosali tai liikuntahalli. Joku löytää tasapainon juoksupolulta, toinen kulttuurista tuijottamalla taulua museossa ja kolmas Suomen luonnosta ruskavaelluksella tai telttaretkellä erämaajärven rannalla. Työntekijät voivat käyttää tätä etua aiempaa monipuolisemmin juuri niihin harrastuksiin, jotka parhaiten tukevat heidän omaa hyvinvointiaan. Arvoisa puhemies! Erityisen iloinen olen siitä, että tämä korotettu rahallinen tuki ulotetaan koskemaan kalastusta ja metsästystä. Nämä ovat monille suomalaisille paljon enemmän kuin harrastuksia. Ne ovat osa suomalaista elämäntapaa, kulttuuria ja luontosuhdetta. Suomessa on metsästetty ja kalastettu yli 11 000 vuotta, ennen kuin yhtäkään museota oli vielä perustettu mielenterveyden ylläpitämiseksi. Kalastus ja metsästys vievät ihmiset pois ruutujen äärestä metsään, vesille ja luonnonrauhaan. Samalla ne pakottavat liikkumaan jalkaisin, viettämään aikaa ulkona sekä ylläpitämään sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Tutkimustiedonkin mukaan luonnossa oleskelu vähentää stressiä, parantaa mielialaa, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa kokonaisvaltaista terveyttä. Tätä taustaa vasten tekisi mieli kysyä, miten taideteosten tuijottelu lisää fyysistä työkykyä keski-iän ylittäneillä istumatöitä tekevillä henkilöillä. Uudistus tukee samalla myös kotimaista luonto- ja erämatkailua. Kun työhyvinvointirahaa voidaan käyttää laajemmin erilaisiin luontoharrastuksiin, syntyy kysyntää palveluille, joita tarjoavat kalastusmatkailun yrittäjät, opaspalvelut, eräalan yritykset ja monet muut paikalliset toimijat maaseudulla ja syrjäseudulla ympäri Suomen. Tämä tuo elinvoimaa kaupunkien ulkopuolelle, vahvistaa yritystoimintaa ja luo taloudellista aktiivisuutta sinne, missä sen rakentaminen on kaikkein haasteellisinta. Pidänkin tätä uudistusta samanaikaisesti sekä hyvinvointi- että kasvutoimena. Se vahvistaa työssäjaksamista, kannustaa aktiiviseen elämäntapaan, tukee suomalaisten luontosuhdetta ja luo kaupunkien kulttuuritarjonnan sijaan mahdollisuuksia myös kotimaiselle matkailu- ja palveluelinkeinolle. Arvoisa puhemies! Suomalaiset tulee kannustaa pois neljän seinän sisältä, tulee katkoa kahleet toimistotuolista ja ohjata kohti kaikille tarjolla olevaa luontoa ja hyvinvointia. Tämä esitys tukee juuri sitä. Muistetaan, mistä olemme lähtöisin: kaupungista siis nyt kalastamaan, metsiin liikkumaan ja luonnon äärelle palautumaan. Siksi kannatan lämpimästi tätä hallituksen esitystä.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Sote: sääntöpohjainen osuma (terveys)Koulutus: sääntöpohjainen osuma (koulutus, koulu)Rakentaminen: sääntöpohjainen osuma (rakentaminen)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (luonto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (metsästys, metsä)Pöytäkirja
12.2.2026Varsinainen puheenvuoroHE 3/2026 vpTurvallisuusRakentaminen

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin tässä rauhoitella kollegoita hiukan siitä, että kenenkään takapihalle ei dynamiittitehdasta rakenneta. 30 vuoden sotilasuran jälkeen toimin viimeiset nelisen vuotta kolmannen logistiikkarykmentin hallintopäällikkönä ja kiersin aika paljon Puolustusvoimien räjähdevarastoja ja myöskin niitä tuotantolaitoksia. Puolustusvoimat jo sinällään — puhumattakaan siviiliyhteiskunnasta — hyvin tarkkaan säätelee, määrittää, ja sillä on vahvat turvallisuusmääräykset suojaetäisyyksineen rakentamispaikkojen osalta, erittäin tarkat kriteerit siitä. Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan, että hänen takapihalleen tällaista tehtäisiin, vaan meidän viranomaiset pitävät kyllä huolen siitä, että vaikka niin sanottu ohituskaista puolustusministeriön kautta tässä avautuu, niin varmuudella ne turvallisuustekijät huomioidaan sekä Puolustusvoimissa, siviiliyrityksissä että myöskin muualla. Tämän osalta ei tarvitse murehtia, turvallisuusnäkökohtien kannalta ei ainakaan lainkaan, ne tulevat varmuudella hoidettua. Siitähän tässä ei ole muutenkaan kyse. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, puolustus)Rakentaminen: sääntöpohjainen osuma (rakentamisen)Pöytäkirja
12.2.2026Varsinainen puheenvuoroHE 3/2026 vpTurvallisuusRakentaminenYmpäristö

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme oleva hallituksen esitys selkeyttää ja nopeuttaa maanpuolustukselle tärkeiden räjähteiden tuotantolaitosten perustamista ja tuotannon käynnistämistä. Ajoitus on onnistunut juuri nyt, kun puolustusteollisuuden markkinat käyvät kuumana ja räjähteisiin liittyvä kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Puolustusteollisuuden kasvu koko Euroopassa on erittäin vahva. Tällä lainsäädännöllä tuetaan myös sitä, että Suomi lisää ketteryyttään ja menestyy tuossa kansainvälisessä kilpajuoksussa. Vaikka tämä ehdotus ei varsinaisesti ole hallituksen kasvutoimi, jolla työllisyyttä kasvatetaan ja yritystoiminnan aloittamista tuetaan, niin myös näitä erittäin toivottuja myönteisiä vaikutuksia tällä esityksellä on. Byrokratian purkutalkoot on yksi hallituksen tavoitteista. Siihenkin tämä esitys tuo helpotusta. Esitys purkaa lupiin ja kaavoitukseen liittyvää kankeutta räjähdeteollisuuteen liittyvällä alalla. Kotimaakuntani Keski-Suomi on ollut yksi hyötyjä viime vuosina puolustusteollisuuden investoinneissa, ja samalla se on hyötynyt myös työllisyyden kasvusta. Maakunnassani on pitkät perinteet toimia puolustusteollisuuden tukialueena Suomessa, ja tätä kehitystä tämä esitys nyt tukee entisestään. Nammon Vihtavuoren tehtaat Laukaassa ovat yksi merkittävä esimerkki maanpuolustuksen kannalta merkittävästä omavaraisuudesta räjähteisiin liittyvässä tuotannossa. Tämä esitys vie meitä kohti vahvempaa ja turvallisempaa Suomea. Pyydänkin keskusteluissa sekä valiokuntakäsittelyssä huomioimaan tämän ehdotuksen merkityksen osana Suomen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta. Ukrainan sodan päättyessä itärajamme tuntumaan palaa kymmeniätuhansia sodan karaisemia sotilaita. Näille venäläisille sotilaille rakennetaan juuri tällä hetkellä uusia varuskuntia. Suomen puolustuskyky itärajalla ei koostu ainoastaan Puolustusvoimien suorituskyvystä ja liittolaissuhteista, rynnäkkökivääreistä ja Nato-sotilaista. Se koostuu myös toimivasta kotimaisesta teollisuudesta, joka pystyy tukemaan kansallista puolustusta kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Keski-Suomi on Puolustusvoimien operatiivisessa suunnittelussa niin sanottua tukialuetta, aluetta, jonne on sijoitettu tärkeää räjähde- ja ampumatarviketuotantoa tai niiden varastoja. Viime vuosien puolustusteollisuuden investoinnit esimerkiksi Laukaaseen ja Jyväskylään vahvistavat entisestään maakunnan merkitystä maanpuolustuksen merkittävänä tekijänä. Ilman räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita ei ole uskottavaa armeijaa. Tämän lakiehdotuksen myötä räjähdeteollisuuden toimintamahdollisuuksia nopeutetaan ja helpotetaan. Samalla luodaan edellytyksiä myös uusille työpaikoille. Toki tyytyväisyyttä lisää myös se, että vihreiden politikoinnin seurauksena syntynyt, jopa vuosia kestävä ympäristöluvitusbyrokratia saa ohituskaistan, kun maanpuolustus eli suomalaisen kodin turvallisuus voidaan laittaa etusijalle. Hallitusten tehtävä on katsoa tulevaisuuteen. Tämä ehdotus on yksi hyvä esimerkki siitä, että me rakennamme nyt Suomen tulevan puolustusteollisuuden edellytyksiä siihen turvallisuustilanteeseen, kun Ukrainan sota on päättynyt ja Venäjä siirtää sodan kovettamia sotilaita Suomen rajoille. Jos tilanteeseen reagoitaisiin vasta silloin, joskus myöhemmin, olisimme auttamatta myöhässä. Tänään luodaan turvallisempaa huomista ja perustaa siihen turvallisuustilanteeseen, joka edessämme on lähivuosina. Kiitos tästä ehdotuksesta.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, nato, puolustus, itäraja, huoltovarmuus)Rakentaminen: sääntöpohjainen osuma (kaavoitus, kaavoituksen)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö)Pöytäkirja