Immonen Tomi

Arvoisa puhemies! Suomen luonto on maamme vanhin hyvinvointikeskus — avoinna 24/7 — jonka ovet ovat olleet avoinna suomalaisille metsästäjille ja kalastajille jo yli 11 000 vuotta. Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tervetulleena ja kannatettavana. On erittäin myönteistä, että työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 400 eurosta 540 euroon. Suomalaisten arki on muuttunut. Luontainen hyötyliikunta on vähentynyt. Monella on luontosuhde katkennut, kun on joutunut muuttamaan kaupunkiin koulutuksen ja työn vuoksi. Työntekijät on vangittu istumaan penkkeihinsä palkkaa vastaan, ja samalla liikkumattomuuden ongelmat ja terveysongelmat ovat kasvaneet huolestuttavasti. Siksi jokainen kannustin, joka auttaa ihmisiä liikkumaan enemmän ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, on askel oikeaan suuntaan. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikille hyvinvointia ei tuo kuntosali tai liikuntahalli. Joku löytää tasapainon juoksupolulta, toinen kulttuurista tuijottamalla taulua museossa ja kolmas Suomen luonnosta ruskavaelluksella tai telttaretkellä erämaajärven rannalla. Työntekijät voivat käyttää tätä etua aiempaa monipuolisemmin juuri niihin harrastuksiin, jotka parhaiten tukevat heidän omaa hyvinvointiaan. Arvoisa puhemies! Erityisen iloinen olen siitä, että tämä korotettu rahallinen tuki ulotetaan koskemaan kalastusta ja metsästystä. Nämä ovat monille suomalaisille paljon enemmän kuin harrastuksia. Ne ovat osa suomalaista elämäntapaa, kulttuuria ja luontosuhdetta. Suomessa on metsästetty ja kalastettu yli 11 000 vuotta, ennen kuin yhtäkään museota oli vielä perustettu mielenterveyden ylläpitämiseksi. Kalastus ja metsästys vievät ihmiset pois ruutujen äärestä metsään, vesille ja luonnonrauhaan. Samalla ne pakottavat liikkumaan jalkaisin, viettämään aikaa ulkona sekä ylläpitämään sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Tutkimustiedonkin mukaan luonnossa oleskelu vähentää stressiä, parantaa mielialaa, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa kokonaisvaltaista terveyttä. Tätä taustaa vasten tekisi mieli kysyä, miten taideteosten tuijottelu lisää fyysistä työkykyä keski-iän ylittäneillä istumatöitä tekevillä henkilöillä. Uudistus tukee samalla myös kotimaista luonto- ja erämatkailua. Kun työhyvinvointirahaa voidaan käyttää laajemmin erilaisiin luontoharrastuksiin, syntyy kysyntää palveluille, joita tarjoavat kalastusmatkailun yrittäjät, opaspalvelut, eräalan yritykset ja monet muut paikalliset toimijat maaseudulla ja syrjäseudulla ympäri Suomen. Tämä tuo elinvoimaa kaupunkien ulkopuolelle, vahvistaa yritystoimintaa ja luo taloudellista aktiivisuutta sinne, missä sen rakentaminen on kaikkein haasteellisinta. Pidänkin tätä uudistusta samanaikaisesti sekä hyvinvointi- että kasvutoimena. Se vahvistaa työssäjaksamista, kannustaa aktiiviseen elämäntapaan, tukee suomalaisten luontosuhdetta ja luo kaupunkien kulttuuritarjonnan sijaan mahdollisuuksia myös kotimaiselle matkailu- ja palveluelinkeinolle. Arvoisa puhemies! Suomalaiset tulee kannustaa pois neljän seinän sisältä, tulee katkoa kahleet toimistotuolista ja ohjata kohti kaikille tarjolla olevaa luontoa ja hyvinvointia. Tämä esitys tukee juuri sitä. Muistetaan, mistä olemme lähtöisin: kaupungista siis nyt kalastamaan, metsiin liikkumaan ja luonnon äärelle palautumaan. Siksi kannatan lämpimästi tätä hallituksen esitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt keskustelussa olevassa selonteossa käsitellään Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan operaatio Legioon, johon Suomen esitetään osallistuvan enintään 40 sotilaalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on rikkonut koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen ja palauttanut sodan Eurooppaan. Kyse ei ole vain Ukrainan kohtalosta vaan koko Euroopan turvallisuudesta. Sota Euroopassa koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Olemme siinä maksumiehiä. Energian ja ruuan hinnat nousevat, kaupankäynti vaikeutuu, ja talouskasvu hidastuu. Pakolaisuus Euroopan maissa sitoo kaikkien valtioiden resursseja, jotka ovat pois omien kansalaisten hyvinvoinnista. Epävarmuustekijät hidastavat investointeja. Samaan aikaan Ukraina käy taistelua koko Euroopan puolesta. Ukrainassa sotilaat kaatuvat tänään myös Suomen turvallisuuden puolesta. Ukraina ei ole uhka Euroopalle, vaan se on Venäjä. Tästä kaikki ovat jo yhtä mieltä. Ukraina on turvallisuuden tuottaja Euroopassa aivan samalla tavalla kuin Suomi on turvallisuuden tuottaja Natolle ja sen liittolaisille. Ukrainan kokemukset drooneista taistelukentällä ja niiden tehokkaasta torjumisesta ovat raskailla tappioilla hankittuja kokemuksia, joita Suomen Puolustusvoimissa pidämme korvaamattoman arvokkaina, kun kehitämme omaa droonien torjuntakykyämme. Tämänkin koulutusyhteistyön kautta opimme toisiltamme yhä parempia valmiuksia tulevaisuuden kriisien varalle ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on päättäjien tärkein yksittäinen tehtävä. Tänäänkin meillä on nautittavana tämä ylellisyys keskustella ja väitellä tässäkin salissa poliittisista yksityiskohdista ja ideologioista. Itsenäisen maan uskottavan oman armeijan tuoma turvallisuudentunne kodeissa ja parlamenteissa ei ole kaikissa Euroopan maissakaan itsestäänselvyys. Meidän tulee tänään tehdä päätöksiä ja verkostoitua oikeiden valtioiden kanssa, jotta voimme valmistautua siihen turvallisuustilanteeseen, jossa olemme muutaman vuoden kuluttua. Silloin Ukrainan sota on toivottavasti päättynyt, mutta silloin myös Venäjän sodassa kovettama armeija etsii uutta kohdettaan. Juuri siihen tilanteeseen me Suomessa luomme suorituskykyjä. Toki tuemme Ukrainaa omassa puolustussodassaan, mutta samalla he ovat meille myös merkittävä kumppani, jonka kokemuksia voimme hyödyntää omaa puolustusta kehittäessämme. Luomme turvallisempaa huomista tämän päivän päätöksillä. Tämä osallistuminen operaatio Legioon ja yhä syvenevä yhteistyö Ukrainan kanssa on panostus turvallisempaan huomiseen — kiitos tästä. Arvoisa puhemies! Illan viimeisenä puhujana haluaisin päättää sanoihin ”constantem decorat honor”, joka on latinaa ja tarkoittaa ”kunnia on kestävän palkka”. Se tunnetaan Kadettikunta-järjestön virallisena tunnuslauseena, joka korostaa vastuullisuutta ja velvollisuudentunnetta. Kiitos tästä. Eiköhän lähdetä kotiin.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta osoittaa, ettei Suomi ole arktinen, syrjäinen maa vaan jo erottamaton osa Eurooppaa niin hyvässä kuin pahassa. Suomen 1 340 kilometriä pitkä itäraja on samalla sekä EU:n että Naton ulkoraja, mikä tekee Suomesta houkuttelevan kohteen ulkoiselle vaikuttamiselle. Kuten puolustusvaliokunta totesi antamassaan lausunnossa, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapintojen huomiointi on tärkeää, koska nykypäivän turvallisuusuhat eivät enää noudata perinteistä jakoa sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin. Ulkoiset vaikuttamisyritykset Suomen sisäiseen turvallisuuteen ovat entistä haastavampia teknologisen kehityksen ja muuttuneen maailmantilanteen vuoksi. Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta on pyritty horjuttamaan niin informaatiovaikuttamisella kuin moninaisella hybriditoiminnalla. Turvapaikanhakijoita on jo käytetty aseena turvallisuuden horjuttamiseksi itärajallamme, eli itäinen naapurimme käyttää kaikkia keinoja, joilla se testaa Suomen valmiutta ja reaktiokykyä päivittäin. Kun Venäjä käynnisti välineellistetyn maahantulon itärajalla, vastattiin näihin toimiin tehokkaasti sulkemalla raja. Vasemmisto juputti tässä salissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimista ja mainehaitasta, koska taas ne ihmisoikeudet. Vasemmistolle kaikki muu tuntui silloinkin olevan tärkeämpää kuin vaikka suomalaisten naisten turvallisuus. Tämän hallituksen aikana poliisia ei enää kielletä puhumasta oikeista asioista oikeilla termeillä, joten nyt Suomessakin on tunnistettu noin kymmenkunta katujengiä. Näihin rikollisryhmiin liittyvät henkilöt ovat pääasiassa täysi-ikäisiä ja Suomessa tai ulkomailla syntyneitä maahanmuuttajataustaisia miehiä. Realismin tunnistaminen ja tunnustaminen ei ole enää rasismia. Myös näihin selonteossa tunnistettuihin riskitekijöihin olisi toiminut parhaana ennalta ehkäisevänä tekijänä tiukka maahanmuuttopolitiikka, jota perussuomalaiset ovat vuosikausia pitäneet esillä, opposition lähinnä halutessa lakaista maahanmuuton ongelmat nytkin maton alle. Nyt nämä riskit ovat jo pesiytyneet Suomeen ja niitä pyritään kitkemään, vaikka näin jälkikäteen se on huomattavasti vaikeampaa. Hallitus on tehnyt huomattavan määrän maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä tiukennuksia rikoslakiin. Muun muassa kovennetaan katujengeissä tehdyistä, alle rikosvastuuikäisiä lapsia tekijänä käyttävistä sekä nöyryytysväkivaltaa sisältävistä rikoksista annettavia rangaistuksia. Nämä toimenpiteet ovat omiaan hillitsemään sitä kehitystä, joka johtaa kohti Ruotsin palavia asuinlähiöitä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta antaa kattavan kuvan uhkakuvista, jotka kohtaavat kansakuntaamme. Selonteko myös osoittaa ne lukuisat toimet, mihin tämä hallitus on ryhtynyt torjuakseen mainittuja uhkia. On vaikea kuvitella, millä muulla hallituskokoonpanolla olisi tartuttu näin kovalla kädellä tavallisen suomalaisen turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Opposition suosimat pehmeät keinot maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa olisivat todennäköisesti lässäyttäneet tämänkin selonteon toimenpiteineen. Nyt ei niin käynyt. Hallituksen pitkä lista Suomen turvallisuustoimenpiteistä ei ollut tyhjä paperi eikä sinisilmäinen ihmisoikeuksien julistus. Kun on oikea käsitys turvallisuustilanteesta ja oikea hallituskokoonpano, syntyy myös suomalaisten kotien turvaksi aitoja toimenpiteitä ja aitoja tekoja. Arvoisa puhemies! Ovatko nämä maahanmuuton ongelmat vain helsinkiläisten turvallisuusuhka? Vastaus on ainakin se, että kustannukset maksaa myös siellä maaseudulla asuva veronmaksaja. Eli ainakin maksajan roolin jokainen suomalainen löytää näistä turvallisuusriskeistä ja ‑uhkista, joita me tällä hetkellä kohtaamme pääkaupunkiseudulla ja täällä etelässä.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on jälleen yksi merkittävä parannus turvallisuuteemme ja viranomaisten tietojenvaihtoa koskevaan lainsäädäntöön. Esitys vaikuttaa myös suoraan siihen, miten Suomi kykenee torjumaan vankiloista käsin johdettua rikollisuutta ja vahvistamaan myöskin vankilaturvallisuuttamme. Hallituksen esitys ehdottaa laajoja muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja tietojen luovuttamiseen juuri siksi, että viranomaiset pystyvät puuttumaan rikolliseen toimintaan jo sen alkulähteillä. Vankilaturvallisuudessa ei ole kyse vain sisäisestä järjestyksestä, vaan vankila on paikka, jossa rikollisjärjestöt pyrkivät värväämään uusia jäseniä, ylläpitämään omaa vaikutusvaltaansa ja jatkamaan rikollisen toiminnan suunnittelua sekä Suomessa että ulkomailla. Hallituksen esitys vastaa tähän ongelmaan antamalla Rikosseuraamuslaitokselle täsmällisemmät mahdollisuudet saada tietoa Maahanmuuttovirastolta ja sosiaalihuollolta, jotta vankien taustatiedot, riskit ja mahdolliset yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen voidaan tunnistaa jo ajoissa. Näin pystytään sekä torjumaan rikollisuutta että myös suunnittelemaan, miten esimerkiksi vankilaan ensikertalaisena joutuvia henkilöitä voitaisiin suojata rangaistuksensa aikana järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Vankilasta käsin johdettu rikollisuus ei ole vain televisiossa nähtävää fiktiota, vaan se on tosielämän uhka. Kun johtohahmot lähettävät käskyjä rikoskumppaneilleen, kun väkivaltaa, huumerikoksia tai kiristyksiä suunnitellaan sellien ovien takana, yhteiskunta tarvitsee tällöin todella vahvat työkalut. Hallituksen esitys luo juuri näitä työkaluja. Se vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia katkaista yhteyksiä rikollisiin verkostoihin ja estää vankiloiden muuttumista järjestäytyneen rikollisuuden komentokeskuksiksi. Arvoisa puhemies! Vankila ei saa olla rikollisjärjestöjen jatkokoulutuskeskus, eikä rikollinen toiminta siellä saa myrkyttää ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä esitys on jälleen yksi perussuomalainen askel kohti turvallisempaa Suomea — Suomea, jossa rikollisuuden torjunta ei lakkaa vankilan porteille.