Immonen Tomi

Arvoisa herra puhemies! Ennen kuin menen itse tuohon asiaan, niin puhutaanpa hiukan ensin vaalipolitiikkaa, joka täällä jo aloiteltiin. Kun täällä jo hiukan muisteltiin menneitä ja kaiveltiin nykyistäkin hallituskautta, niin nostetaanpa muutama asia esiin tähän alkuun. Edellisellä vaalikaudella turpeen käyttöä lähdettiin voimakkaasti vähentämään osana ilmastopolitiikkaa. Kotimaakuntani Keski-Suomi oli kolmanneksi suurin turvetuotannon maakunta Suomessa silloin, kun keskustapuolue toimi Marinin hallituksessa ja käytti maaseudun hyväksi myös maa- ja metsätalousministeriön päätösvaltaa. Silloin viherpesulla pestiin keskustapuolueen kumpparit pois savesta ja paljastuivat puolueen vasemmistonpunaiset kumisaappaat, mikä näkyi käytännössä vuosien 20—21 aikana siten, että turvetuotanto ja turpeen käyttö energialähteenä vähenivät liki 30 prosenttia. [Tuomas Kettunen: Tässä on se yhteistyö!] Tämä vaikutus näkyi rajusti myös Keski-Suomen elinkeinoelämässä. Tuolloin vuonna 21 Keski-Suomessa oli yli 5 300 hehtaaria turvesoita, ja alan arvioitiin työllistäneen silloin maakunnassa suoraan yli 300 henkilöä. Välilliset vaikutukset ulottuivat myös koneurakoitsijoihin, kuljetusyrittäjiin sekä huolto- ja korjauspalveluihin. Kun tuotanto ajettiin alas, vaikutukset näkyivät koko alueen elinvoimassa. Ne työpaikat ovat nyt kadonneet, ja turvepellot ovat vihreässä, keskustapuolueen käärimässä paketissa. Nyt kun näitä syytöksiä on puolin sun toisin heitelty, niin olisikohan nyt vihdoinkin aika seuraavissa hallitusneuvotteluissa sen tyhjän paperin sijaan jättää yhteistyössä perussuomalaisten kanssa sellaista ohjelmaa, joka veisi tätä asiaa eteenpäin ja edistäisi myöskin maakuntien ja maaseutujen tulevaisuutta? Arvoisa puhemies! Mitä tarkoittaa suomalaisessa kodissa sana ”turvallisuuspolitiikka” ihan käytännössä? Vastaus on, että katso Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, joka on osoittanut, kuinka nopeasti energian saatavuudesta tulee kansallisen turvallisuuden kysymys. Olemme nähneet, miten energiaan kohdistuvat iskut jättävät kaupunkien kerrostalot, koulut ja sairaalat ilman lämpöä ja sähköä keskellä talvea. Tilalle on tarjolla kylmää aamupuuroa lapsille ja pikakahvia nuotiolla. Venäjän naapurina me emme voi Suomessa rakentaa energiapolitiikkaamme pelkästään normaalien olosuhteiden varaan. Meidän on varauduttava myös kriiseihin, toimitusketjujen häiriöihin, kyberhyökkäyksiin ja mahdollisiin hybridivaikuttamisen muotoihin. Siksi kotimainen turve tulee säilyttää kaikin keinoin energiatuotannon keinovalikoimassa huoltovarmuuden vuoksi. Turve on kotimainen polttoaine. Sen saatavuus ei riipu ulkomaisista toimittajista tai merikuljetuksista. Se on energiaa, joka on omissa käsissämme. Suomessa vahvuutemme on myös energian hajautettu rakenne. Maassamme toimii noin 1 200 kaukolämpölaitosta, ja tämä tarkoittaa, että energiantuotanto ei ole muutaman yksittäisen kohteen varassa. Hajautettu järjestelmä kestää häiriöitä huomattavasti paremmin kuin keskitetty malli. Juuri tällaiseen järjestelmään paikallisesti tuotettu turve soveltuisi erittäin hyvin. Turpeesta keskusteltaessa unohtuu usein yksi tärkeä asia: sitä ei voi käynnistää uudestaan nappia painamalla. Kun tuotantoalueet suljetaan, kalusto romutetaan tai myydään ja osaava työvoima siirtyy muille aloille, menetämme samalla huoltovarmuuden kannalta kriittisen osaamisen. Siksi nykyisten tuotanto- ja toimitusketjujen säilyttäminen on huoltovarmuuden näkökulmasta välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Turvekysymyksessä ei ole kyse vain energiasta. Kyse on myös työpaikoista, alueellisesta elinvoimasta, ruokaturvasta ja kansallisesta turvallisuudesta. Muuttunut turvallisuusympäristö on osoittanut, ettei kaikkea voi rakentaa tuonnin tai yhden energiamuodon varaan. Tarvitsemme hajautetun, hyökkäyksen ja sabotaasin kestävän, monipuolisen ja kotimaisiin voimavaroihin nojaavan energiajärjestelmän. Siksi on perusteltua tarkastella uudelleen turpeen asemaa suomalaisessa energiapolitiikassa. Suomen tulee huolehtia siitä, ettei huoltovarmuuden kannalta tärkeä tuotantoketju katoa kokonaan. Energiaomavaraisuus ja kriisinsietokyky ovat yhä tärkeämpi osa kansallista turvallisuutta. Siksi kannatan kansalaisaloitteessa olevien toimenpiteiden tarkkaa käsittelyä valiokunnissa.

Arvoisa puhemies! Suomen luonto on maamme vanhin hyvinvointikeskus — avoinna 24/7 — jonka ovet ovat olleet avoinna suomalaisille metsästäjille ja kalastajille jo yli 11 000 vuotta. Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tervetulleena ja kannatettavana. On erittäin myönteistä, että työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 400 eurosta 540 euroon. Suomalaisten arki on muuttunut. Luontainen hyötyliikunta on vähentynyt. Monella on luontosuhde katkennut, kun on joutunut muuttamaan kaupunkiin koulutuksen ja työn vuoksi. Työntekijät on vangittu istumaan penkkeihinsä palkkaa vastaan, ja samalla liikkumattomuuden ongelmat ja terveysongelmat ovat kasvaneet huolestuttavasti. Siksi jokainen kannustin, joka auttaa ihmisiä liikkumaan enemmän ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, on askel oikeaan suuntaan. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikille hyvinvointia ei tuo kuntosali tai liikuntahalli. Joku löytää tasapainon juoksupolulta, toinen kulttuurista tuijottamalla taulua museossa ja kolmas Suomen luonnosta ruskavaelluksella tai telttaretkellä erämaajärven rannalla. Työntekijät voivat käyttää tätä etua aiempaa monipuolisemmin juuri niihin harrastuksiin, jotka parhaiten tukevat heidän omaa hyvinvointiaan. Arvoisa puhemies! Erityisen iloinen olen siitä, että tämä korotettu rahallinen tuki ulotetaan koskemaan kalastusta ja metsästystä. Nämä ovat monille suomalaisille paljon enemmän kuin harrastuksia. Ne ovat osa suomalaista elämäntapaa, kulttuuria ja luontosuhdetta. Suomessa on metsästetty ja kalastettu yli 11 000 vuotta, ennen kuin yhtäkään museota oli vielä perustettu mielenterveyden ylläpitämiseksi. Kalastus ja metsästys vievät ihmiset pois ruutujen äärestä metsään, vesille ja luonnonrauhaan. Samalla ne pakottavat liikkumaan jalkaisin, viettämään aikaa ulkona sekä ylläpitämään sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Tutkimustiedonkin mukaan luonnossa oleskelu vähentää stressiä, parantaa mielialaa, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa kokonaisvaltaista terveyttä. Tätä taustaa vasten tekisi mieli kysyä, miten taideteosten tuijottelu lisää fyysistä työkykyä keski-iän ylittäneillä istumatöitä tekevillä henkilöillä. Uudistus tukee samalla myös kotimaista luonto- ja erämatkailua. Kun työhyvinvointirahaa voidaan käyttää laajemmin erilaisiin luontoharrastuksiin, syntyy kysyntää palveluille, joita tarjoavat kalastusmatkailun yrittäjät, opaspalvelut, eräalan yritykset ja monet muut paikalliset toimijat maaseudulla ja syrjäseudulla ympäri Suomen. Tämä tuo elinvoimaa kaupunkien ulkopuolelle, vahvistaa yritystoimintaa ja luo taloudellista aktiivisuutta sinne, missä sen rakentaminen on kaikkein haasteellisinta. Pidänkin tätä uudistusta samanaikaisesti sekä hyvinvointi- että kasvutoimena. Se vahvistaa työssäjaksamista, kannustaa aktiiviseen elämäntapaan, tukee suomalaisten luontosuhdetta ja luo kaupunkien kulttuuritarjonnan sijaan mahdollisuuksia myös kotimaiselle matkailu- ja palveluelinkeinolle. Arvoisa puhemies! Suomalaiset tulee kannustaa pois neljän seinän sisältä, tulee katkoa kahleet toimistotuolista ja ohjata kohti kaikille tarjolla olevaa luontoa ja hyvinvointia. Tämä esitys tukee juuri sitä. Muistetaan, mistä olemme lähtöisin: kaupungista siis nyt kalastamaan, metsiin liikkumaan ja luonnon äärelle palautumaan. Siksi kannatan lämpimästi tätä hallituksen esitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta. Tähän alkuun nostan esille keskustapuolueen aikaisempia kommentteja, mitä täällä salissa kuultiin ja joissa ihmeteltiin sitä, miksi perussuomalaiset nostavat esille suden tässä yhteydessä. Se on osana tätä lainsäädäntöä. Ehkä se tulee keskustapuolueelle hiukan yllätyksenä, että viime hallituskaudella vihervasemmiston puristuksessa ei silloin juuri suurpetopolitiikan suuntaa voinut muuttaa, mutta nyt se on vihdoin tehty, ja sitä on korjattu. Maaseudun elinvoimaisuutta ja turvallisuutta on lisätty tällä lainsäädännöllä: metsissä ja maatalojen pihoissa on turvallisempaa liikkua. Arvoisa puhemies! Susikysymys puhutti täällä salissa jo marraskuussa. Salin vasemmalta laidalta kuultiin silloin kommentteja, ja nostan täällä muutaman lainauksen esille: Ensimmäinen lainaus: ”Ihmisten huolet on otettava vakavasti, mutta tärkeintä on löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon.” Toinen lainaus: ”Susipelkoa liioitellaan tarkoituksellisesti metsästäjien intressejä edistäen.” Kolmas lainaus: ”Me tiedetään, että susien yleinen metsästys on tehoton keino susivahinkojen ehkäisyyn.” Neljäs lainaus: ”Susi oli täällä ennen meitä ja on elimellinen osa luontoa, toisin kuin ihminen.” Onneksi näitä lausuntoja ei paineta mihinkään oppikirjoihin. Nyt olemme lukitsemassa tämän järkevällä tavalla susikysymyksen osalta. Hallituksen esityksen mukaan susi poistetaan lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta, ja sen suojelua koskevat säännökset sisältyisivät jatkossa ainoastaan metsästyslainsäädäntöön. Näin ollen susi ei enää kuulu samalla tavalla luonnonsuojelulain tiukan suojelun piiriin, kuten aiemmin on kuulunut, ja hyvä niin. Tämän esityksen myötä kansallinen liikkumavara kasvaa petopolitiikassa. Suomi voi helpommin säätää susikantaa koskevasta käytännöstä ja hallinnasta, joka heijastuu niin kannanhoidolliseen metsästykseen kuin poikkeuslupiinkin. Salin vasemmalta laidalta oli silloinkin keskustelussa aika paljon huolta enemmänkin siitä, että susilla säilyy oikeuksia, ja ennemmin hyväksyttiin sumeilematta se, että revitään rikki metsästyskoiria ja raadellaan lampaita. Tämänkään hallituksen esityksen myötä susi ei kuitenkaan katoa Suomen metsistä. Susikysymys tulee olemaan jatkossa enemmän riista- ja kannanhoidollinen kysymys kuin luonnonsuojelullinen teema. Metsästys helpottuu, kun lupaprosessista saadaan joustavampaa ja oikeudellisesti kestävämpää, mutta se ei edelleenkään johda suden metsästämiseen sukupuuttoon, ei. Suden metsästys tulee jatkossakin vaatimaan perustellun syyn, ja suojelu perustuu jatkossakin EU:n luontodirektiiviin ja kansalliseen metsästyslakiin. Niitä aiemmin toivottuja kestäviä ratkaisuja ihmisen ja suden rinnakkaiseloon ei ole löydetty. Susi liikkuu entistä tiheämmille asutusalueille. Maaseudulla niin karja- kuin lemmikkieläimet ovat edelleen vaarassa, ja pienten lasten koulutiekään ei ole ollut täysin vaaraton vaan koulukyytejä järjestetään edelleen osaltaan myös susiuhan varalta. Metsästys on tehokas keino susivahinkojen ehkäisyyn. Suomessa on runsaasti metsästäjiä, alan ammattilaisia, ja antamalla heille nyt oikeat välineet toimia parhaan osaamisensa mukaan, voimme vaikuttaa niin turvallisuuden lisäämiseen kuin susivahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tämä hallituksen esitys on askel kohti lainsäädäntöä, joka tulee lisäämään erityisesti maaseudun turvallisuutta ja noudattaa sitä maalaisjärkeä, joka välillä tuntuu puuttuvan täältä Kehä kolmosen sisäpuolelta, jossa luonto ei ole enää osa jokapäiväistä elämää muualla kuin Korkeasaaressa ja television luontodokumenteissa.

Arvoisa puhemies! Susikysymys puhutti täällä salissa jo viime marraskuussa, ja nyt olemme jälleen susikysymyksen parissa täällä samassa salissa. Hallituksen esityksen mukaan susi poistettaisiin lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta ja sen suojelua koskevat säännökset sisältyisivät jatkossa ainoastaan metsästyslainsäädäntöön. Näin ollen susi ei enää kuuluisi samalla tavalla luonnonsuojelulain tiukan suojelun piiriin kuin aiemmin on ollut — ja hyvä niin. Metsästys on tehokas keino susivahinkojen ehkäisyyn. Suomessa on runsaasti metsästäjiä, alan ammattilaisia, ja antamalla heille välineet toimia parhaan osaamisensa mukaan voimme vaikuttaa niin turvallisuuden lisäämiseen kuin susivahinkojen ennaltaehkäisyyn. Tämä hallituksen esitys on askel kohti lainsäädäntöä, joka tulee lisäämään erityisesti maaseudun turvallisuutta, ja noudattaa sitä maalaisjärkeä, joka välillä tuntuu puuttuvan täältä Kehä kolmosen sisäpuolelta, jossa luonto ei ole enää osa jokapäiväistä elämää muualla kuin Korkeasaaressa ja television luontodokumenteissa. Kiitos tästä lainsäädännöstä.

Arvoisa puhemies! Turpeen merkitystä Suomen ja koko Euroopan ruuantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle ei voi eikä saa aliarvioida. Turve on kotimainen, säästä riippumaton ja saatavuudeltaan varma resurssi, juuri sellaista huoltovarmuutta, jota nykyisessä maailmantilassa tarvitaan. Ukrainan sodan myötä olemme nähneet, kuinka vaarallista on rakentaa kriittisiä toimintoja tuontienergian varaan. Kun rajat sulkeutuvat ja markkinat horjuvat, vain kotimainen tuotanto pitää yhteiskunnan pyörimässä. Lisäksi turvetuotanto tarkoittaa hajautettua energiantuotantoa. Sodan kaltaisissa kriiseissä on yhteiskunnan elinehto, että energiaa voidaan tuottaa muuallakin kuin haavoittuvassa ja näkyvässä infrassa. Turvetuotanto työllistää, ylläpitää palveluja, luo uusia työpaikkoja maaseudulle ja mahdollistaa, että koko Suomi pidetään asuttuna. Turvallisuuskysymys sekin. Suomen ja koko eduskunnan tulisi tehdä kaikkensa, että turve palautuisi osaksi keinovalikoimaamme, ja turve tulisi nähdä ennemminkin kansallisena turvallisuuskysymyksenä, ei ilmastokriisinä, 0,9 promillen [Puhemies koputtaa] vahvuisena asiana.

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme oleva hallituksen esitys selkeyttää ja nopeuttaa maanpuolustukselle tärkeiden räjähteiden tuotantolaitosten perustamista ja tuotannon käynnistämistä. Ajoitus on onnistunut juuri nyt, kun puolustusteollisuuden markkinat käyvät kuumana ja räjähteisiin liittyvä kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Puolustusteollisuuden kasvu koko Euroopassa on erittäin vahva. Tällä lainsäädännöllä tuetaan myös sitä, että Suomi lisää ketteryyttään ja menestyy tuossa kansainvälisessä kilpajuoksussa. Vaikka tämä ehdotus ei varsinaisesti ole hallituksen kasvutoimi, jolla työllisyyttä kasvatetaan ja yritystoiminnan aloittamista tuetaan, niin myös näitä erittäin toivottuja myönteisiä vaikutuksia tällä esityksellä on. Byrokratian purkutalkoot on yksi hallituksen tavoitteista. Siihenkin tämä esitys tuo helpotusta. Esitys purkaa lupiin ja kaavoitukseen liittyvää kankeutta räjähdeteollisuuteen liittyvällä alalla. Kotimaakuntani Keski-Suomi on ollut yksi hyötyjä viime vuosina puolustusteollisuuden investoinneissa, ja samalla se on hyötynyt myös työllisyyden kasvusta. Maakunnassani on pitkät perinteet toimia puolustusteollisuuden tukialueena Suomessa, ja tätä kehitystä tämä esitys nyt tukee entisestään. Nammon Vihtavuoren tehtaat Laukaassa ovat yksi merkittävä esimerkki maanpuolustuksen kannalta merkittävästä omavaraisuudesta räjähteisiin liittyvässä tuotannossa. Tämä esitys vie meitä kohti vahvempaa ja turvallisempaa Suomea. Pyydänkin keskusteluissa sekä valiokuntakäsittelyssä huomioimaan tämän ehdotuksen merkityksen osana Suomen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta. Ukrainan sodan päättyessä itärajamme tuntumaan palaa kymmeniätuhansia sodan karaisemia sotilaita. Näille venäläisille sotilaille rakennetaan juuri tällä hetkellä uusia varuskuntia. Suomen puolustuskyky itärajalla ei koostu ainoastaan Puolustusvoimien suorituskyvystä ja liittolaissuhteista, rynnäkkökivääreistä ja Nato-sotilaista. Se koostuu myös toimivasta kotimaisesta teollisuudesta, joka pystyy tukemaan kansallista puolustusta kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Keski-Suomi on Puolustusvoimien operatiivisessa suunnittelussa niin sanottua tukialuetta, aluetta, jonne on sijoitettu tärkeää räjähde- ja ampumatarviketuotantoa tai niiden varastoja. Viime vuosien puolustusteollisuuden investoinnit esimerkiksi Laukaaseen ja Jyväskylään vahvistavat entisestään maakunnan merkitystä maanpuolustuksen merkittävänä tekijänä. Ilman räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita ei ole uskottavaa armeijaa. Tämän lakiehdotuksen myötä räjähdeteollisuuden toimintamahdollisuuksia nopeutetaan ja helpotetaan. Samalla luodaan edellytyksiä myös uusille työpaikoille. Toki tyytyväisyyttä lisää myös se, että vihreiden politikoinnin seurauksena syntynyt, jopa vuosia kestävä ympäristöluvitusbyrokratia saa ohituskaistan, kun maanpuolustus eli suomalaisen kodin turvallisuus voidaan laittaa etusijalle. Hallitusten tehtävä on katsoa tulevaisuuteen. Tämä ehdotus on yksi hyvä esimerkki siitä, että me rakennamme nyt Suomen tulevan puolustusteollisuuden edellytyksiä siihen turvallisuustilanteeseen, kun Ukrainan sota on päättynyt ja Venäjä siirtää sodan kovettamia sotilaita Suomen rajoille. Jos tilanteeseen reagoitaisiin vasta silloin, joskus myöhemmin, olisimme auttamatta myöhässä. Tänään luodaan turvallisempaa huomista ja perustaa siihen turvallisuustilanteeseen, joka edessämme on lähivuosina. Kiitos tästä ehdotuksesta.