Jäntti Aleksi

Arvoisa puhemies! Nuori, joka valmistuu koulusta, etsii ensimmäistä työpaikkaansa tai pohtii omaa suuntaansa elämässä, ei tarvitse ensisijaisesti juhlapuheita. Hän tarvitsee mahdollisuuden: mahdollisuuden tehdä työtä, opiskella, yrittää, onnistua ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Siksi nuorisotyöttömyys ei ole vain taloudellinen ongelma. Se on ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Jokainen pitkäksi aikaa työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävä nuori on menetetty mahdollisuus ennen kaikkea hänelle itselleen mutta myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Nuorisobarometri kertoo huolestuttavasta ilmiöstä: nuorten usko omaan tulevaisuuteen on heikentynyt. Samalla työmarkkinatilanne on vaikea. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on ollut viime kuukausina 20 prosentin tuntumassa laskutavasta riippuen, ja työttömiä työnhakijoita on ollut kymmeniätuhansia enemmän kuin parempina aikoina. Ensimmäisen työpaikan saaminen on monelle nuorelle aiempaa vaikeampaa. Arvoisa puhemies! On kuitenkin syytä nähdä myös kokonaisuus. Suomen talous elää edelleen pitkään jatkuneessa matalassa suhdanteessa, investoinnit ovat vähentyneet, rakentaminen on ollut historiallisen heikkoa, ja yritykset ovat lykänneet rekrytointejaan epävarmuuden vuoksi. Valtiolla on samalla lähes 190 miljardin euron velkataakka, ja velkaa on viime vuosina jouduttu ottamaan huomattavasti lisää. Pelkästään velan korkomenot ovat nousseet jo useisiin miljardiin euroihin vuodessa — rahaa, joka on pois koulutuksesta, nuorten palveluista ja tulevaisuuden investoinneista tai muista yhtä tärkeistä asioista. Siksi kasvua ja työllisyyttä vahvistavat uudistukset eivät ole vain talouspolitiikkaa, ne ovat myös nuorisopolitiikkaa. Kokoomukselle paras sosiaalipolitiikka on tunnetusti työ. Työ tuo toimeentuloa, mutta se tuo myös yhteisön merkityksellisyyttä, itseluottamusta ja uskoa omaan tulevaisuuteen. Tämän hallituksen tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että Suomeen syntyy enemmän yrityksiä, enemmän investointeja, enemmän työpaikkoja. Työn vastaanottamisen kannustimia vahvistetaan, työmarkkinoiden toimivuutta on uudistettu ja uudistetaan ja yritysten kasvun esteitä puretaan. Kun yritykset uskaltavat investoida ja palkata, syntyy myös nuorille niitä ensimmäisiä työpaikkoja, joista kokonainen työura voi alkaa. Hallitus ei ole jäänyt seuraamaan nuorisotyöttömyyden kasvua sivusta vaan on tehnyt konkreettisia päätöksiä nuorten työllistymisen tukemiseksi. Kevään 2026 kehysriihessä päätettiin 20 miljoonan euron lisärahoituksesta nuorten työllistymisseteliin, jonka arvioidaan mahdollistavan vähintään noin 3 300 nuorten työllistymistä. Lisäksi hallitus osoitti 15 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin niillä alueilla, joilla ongelma on erityisen suuri, sekä suuriin kaupunkeihin, ja neljä miljoonaa valtionhallinnon kesätyö- ja harjoittelupaikkojen lisäämiseen, jotta yhä useampi nuori saisi sen ensimmäisen työpaikkansa. Nämä eivät yksin ratkaise nuorisotyöttömyyttä, mutta ne kertovat suunnasta. Kokoomukselle tärkeintä on, että nuori saa ensimmäisen työpaikan, ensimmäisen onnistumisen kokemuksen ja ensimmäisen mahdollisuuden näyttää osaamisensa, sillä juuri ensimmäinen työpaikka ratkaisee paljon. Hallitus rakentaa myös pidemmän aikavälin kasvua. Työllisyyttä ei vahvisteta vain tukitoimilla vaan myös parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittamalla investointeja. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenuskoa ei rakenneta pelkillä tukijärjestelmillä. Se rakentuu siitä, että yhteiskunta uskoo nuoriin ja tarjoaa heille mahdollisuuden onnistua. Laadukas koulutus, toimivat mielenterveyspalvelut, sujuva siirtymä opinnoista työelämään ja vahva talous muodostavat yhdessä perustan, jonka varaan tulevaisuudenusko rakentuu. Nämä eivät yksin ratkaise nuorisotyöttömyyttä, mutta ne kertovat suunnasta, kuten todettua. Arvoisa puhemies! Nuoret eivät tarvitse lisää epävarmuutta. He tarvitsevat uskoa siihen, että heidän ponnistelunsa kantavat hedelmää. Nuorten tulevaisuudenusko ei palaudu velkaantumista lisäämällä vaan rakentamalla Suomea, jossa yritykset investoivat, ihmiset työllistyvät ja jokaisella nuorella on nykyistä enemmän mahdollisuuksia, sillä juuri sitä kautta syntyy myös enemmän toivoa.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio on tänään kertonut, että 16-vuotiaat lopettavat koulunkäynnin taloudellisista syistä, uhkaillut, että Suomessa valta siirtyy poliitikoilta miljardööreille, väittänyt, että työttömyysluvut ovat hallituksen syytä, olosuhteilla ei ole vaikutusta. Ensinnäkin, jos todella on niin, että 16-vuotiaat lopettavat koulunkäynnin taloudellisista syistä, vahvistaa se sitä käsitystä, joka minulla oli jo etukäteen. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste eivät ratkaise niitä ongelmia, joita varten uudistukset tehtiin. Pysyvät menolisäykset sentään saatiin. Toisekseen, Suomessa on vain kourallinen miljardöörejä, mikä on merkittävästi suurempi ongelma kuin kuviteltu riski siitä, että valta valuisi eduskunnalta heille. Kolmanneksi, minulla on Instagram-tililläni videotodiste siitä, kuinka oppositiopoliitikko Joona Räsänen julistaa sanatarkasti näin: ”Viime kädessähän se taloudellinen suhdanne on se, mikä määrittää työllisyyskehityksen.” Köyhyys Suomessa on käytännössä suhteellista, ei absoluuttista. Uskon, että moni tämänkin salin keskustelijoista on jossain elämänvaiheessaan täyttänyt köyhän tunnusmerkit — ainakin minä olen. Siis yksinkertaisimmillaan olen tienannut alle 60 prosenttia mediaanituloista. Jääkylmä oppositio näkee köyhät monoliittina, joukkona, joka on tuomittu asemaansa lopullisesti. Vaikka olen itse joskus täyttänyt köyhän tunnusmerkit, minulla on ollut mahdollisuus nousta köyhyydestä. Tuo mahdollisuus on ensiarvoisen tärkeää. Juuri siihen hallitusohjelma ja hallituksen toimet tähtäävät, että ihmisillä olisi kannustin ja mahdollisuus nousta omille jaloilleen tukiviidakon rihmoista. [Suna Kymäläisen välihuuto] Olennaisempaa kuin se, mitä tienaat juuri nyt tukina tai palkkoina, on se, kuinka paljon tienaat elämäsi aikana ja millaiset mahdollisuudet yhteiskunta elämässä pärjäämiseen tarjoaa. Työttömyys on Suomessa liian korkealla tasolla, mutta työllisyysaste on tällä hetkellä edelleen historialliseen tasoon verrattuna kohtuullisella tasolla. Työllisten ja tehtyjen työtuntien määrät ovat kasvussa. Ostovoima kasvaa tänä vuonna kolmatta vuotta putkeen. Vuonna 2026 keskituloisen palkan ostovoima on noin 800 euroa vuodessa korkeampi kuin viime vuonna ja yli 2 300 euroa korkeampi kuin esimerkiksi vuonna 2023. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoite on, että yhdenkään suomalaisen ei tarvitse kantaa huolta siitä, riittävätkö rahat arjen välttämättömimpiin menoihin. Suomessa on edelleen kattava sosiaaliturvajärjestelmä. [Suna Kymäläinen: Ei pidä paikkaansa!] Maamme julkinen sektori on OECD-maiden suurin, ja sosiaaliturvamenot ovat tässä vertailussa suurin menoerämme. Tällä hallituskaudella lapsiperheiden asemaa on vahvistettu korottamalla lapsilisiä, nostamalla opintotuen huoltajakorotusta ja ottamalla käyttöön lapsikohtainen työtulovähennys. Äitiysavustukseen on tehty tasokorotus. Lapsiperheille tulee jäämään palkastaan enemmän käteen kuin ilman hallituksen toimia jäisi. Indeksijäädytysten ulkopuolelle on rajattu muun muassa toimeentulotuki, vammaisetuudet, eläkkeet ja elatustuki. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotukea saavien perheiden lasten perusosia ei leikata vaan niitä korotetaan. Elatustuen uudistuksella taas vahvistetaan lapsen oikeutta riittävään elatukseen, mikä parantaa erityisesti yksinhuoltajavanhempien asemaa. Toimet eivät poista kaikkia ongelmia, mutta ne osoittavat, että emme ole sulkeneet silmiämme siltä, keihin päätökset vaikuttavat. Velalla voidaan paikata tämän päivän ongelmia, mutta sillä ei rakenneta kestävää tulevaisuutta. Jokainen uusi velkaeuro siirtää vastuuta eteenpäin, ja lopulta lasku tulee maksuun korkojen kera. Se ei ole reilumpaa politiikkaa, eikä se ole myöskään heikommassa asemassa olevien etu. Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole hyväksynyt ajatusta, että työkykyinen ihminen jätetään pysyvästi etuuksien varaan. Kannustinloukkuja puretaan ja ihmisten omaa toimeentuloa vahvistetaan. Jotta voimme pelastaa hyvinvointivaltion, jokaisen työkykyisen tulisi käydä töissä.