Kalli Eeva

Arvoisa puhemies! Ennallistamissuunnitelmassa on todella kyse yhdestä Suomen tulevaisuuteen, Suomen luonnonvarojen käyttöön ja alueiden kehitykseen eniten vaikuttavasta päätöksestä. Kustannusarviotkin ovat valtavat. Toki ne vaihtelevat hyvin paljon, mutta on arvioitu, että toimeenpanokustannukset voisivat olla jotain 13 ja 19 miljardin euron haarukassa. Kyse ei siis todella ole mistään vähäpätöisestä hallinnollisesta asiasta vaan suunnitelmasta, joka tulee vaikuttamaan metsiin, maatalouteen, vesistöihin, energiantuotantoon, investointeihin ja alueiden kehitykseen vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi on täysin perusteltua, että nyt tämän lakiesityksen yhteydessä lakiin kirjattaisiin selkeät kansalliset reunaehdot suunnitelman laatimiselle. Kuten edellä kuulluissa puheenvuoroissa, useammissakin, on kuultu ja tullut todettua, pidän myös itse vakavana puutteena sitä, että hallitus ei ole esittänyt arviota suunnitelman taloudellisista vaikutuksista, saati siitä, miten tämän suunnitelman toimeenpano tultaisiin rahoittamaan. Vastuullinen päätöksenteko edellyttää, että näin merkittävien toimien kustannukset ja vaikutukset tunnetaan ennen päätöksiä. Erityisen ongelmallista, suorastaan käsittämätöntä, on myös se, että eduskunnalle ei anneta minkäänlaista roolia tämän suunnitelman käsittelyssä. On vaikea ymmärtää, miksi näin laajakantoista Suomen tulevaisuuteen vaikuttavaa suunnitelmaa halutaan valmistella, toimittaa Euroopan komissiolle ja hyväksyä ilman eduskunnan parlamentaarista käsittelyä. Keskustan edustajat ovat tehneet valiokunnissa kovasti töitä, jotta esitystä saataisiin korjattua hyväksyttävämpään muotoon. Eduskunnalle annettaisiin mahdollisuus käsitellä ennallistamissuunnitelmaa, parannettaisiin maanomistajien oikeusturvaa ja varmistettaisiin, että luonnon monimuotoisuuden tavoitteita toteutetaan tavalla, joka ottaa huomioon myös maaseudun elinvoiman, elinkeinojen toimintaedellytykset, omistusoikeuden sekä Suomen taloudellisen kestävyyden. Nämä muutokset ovat erittäin tarpeellisia, ja siksi toivon menestystä edustaja Kallion tekemille, vastalauseen 1 mukaisille muutosesityksille.

Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallituksen talouspolitiikan keskeinen ongelma on yksinkertainen: tavoitteet ja tulokset eivät kohtaa. Nyt käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma osoittaa tämän karulla tavalla, ja tämä ei ole vain hallituksen suuri epäonnistuminen vaan kaikkien suomalaisten yhteinen ongelma ja murhe. Hallitus on luvannut tasapainottaa julkista taloutta, parantaa työllisyyttä ja taittaa velkaantumisen. Tähän mennessä yksikään näistä tavoitteista ei valitettavasti ole toteutunut. Suomalaisille luvattiin paljon enemmän kuin nyt on saatu todistaa. Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä. Todellisuus on ollut toinen. Työttömyys on noussut lähes sysimustiin lukemiin, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, ja nuorten työllisyystilanne on murheellinen. Yhä useampi suomalainen joutuu kysymään, missä ovat ne työpaikat, joita hallitus lupasi. Hallitus lupasi taittaa velkaantumisen. Nyt velkasuhde kasvaa edelleen, ja julkisen talouden alijäämä on karannut hallitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Hallitus lupasi vauhdittaa investointeja. Silti rakentaminen on ajautunut historialliseen ahdinkoon, asuntokauppa on pysähdyksissä ja yritykset lykkäävät investointejaan epävarmassa toimintaympäristössä. Me kaikki toivomme, että talouden orastavat pienet valonpilkahdukset kääntyvät kestäväksi kasvuksi, mutta sen varaan ei voi vain laskea toivotaan toivotaan -meiningillä, vaan Suomi tarvitsee uskottavan kasvustrategian. Arvoisa puhemies! Taloudessa luottamus on usein ratkaisevin tekijä. Kun ihmiset luottavat tulevaisuuteen, he uskaltavat kuluttaa, investoida, rakentaa ja yrittää. Kun yritykset luottavat toimintaympäristöönsä, ne uskaltavat palkata ja investoida. Viime vuosina luottamuspääoma on kuitenkin rapautunut erittäin huolestuttavalla tavalla. Hallituksen olisi syytä tunnistaa tässä asiassa vastuunsa. Verolinjaukset ovat muuttuneet kesken matkan. Yritykset ovat saaneet ristiriitaisia viestejä investointien edellytyksistä. Energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisut ovat aiheuttaneet epävarmuutta monilla toimialoilla. Suomella olisi mahdollisuudet nousta esimerkiksi puhtaan energian, biokaasun ja kiertotalouden edelläkävijäksi, mutta investointeja hidastavat epäselvät linjaukset, hallinnollinen byrokratia ja jatkuvasti muuttuvat pelisäännöt. Investoinnit eivät synny maahan, jossa poliittinen riski kasvaa ja toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Siksi hallituksen tärkeimpiä ja kiireellisimpiä tehtäviä olisi palauttaa vakaus, ennakoitavuus ja luottamus päätöksentekoon. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Tarvitsemme uskottavat toimet velkasuhteen vakauttamiseksi ja kääntämiseksi pysyvästi alenevalle uralle. Tarvitsemme konkreettisen ohjelman alijäämän pienentämiseksi. Tarvitsemme vaikuttavat toimet 100 000 uuden työllisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvitsemme kasvutoimia, joilla Suomen talouskasvu voidaan vähintään kaksinkertaistaa nykyisiin ennusteisiin verrattuna. Tarvitsemme politiikkaa, joka palauttaa luottamuksen, vahvistaa työnteon kannustimia, tukee yrittäjyyttä ja tekee Suomesta houkuttelevan investointikohteen. Tarvitsemme enemmän työtä, enemmän kasvua ja enemmän tulevaisuudenuskoa. Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuus on aina ollut siinä, että vaikeinakin aikoina olemme kyenneet yhdistämään taloudellisen vastuullisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja uskon tulevaisuuteen. Nyt tarvitsemme jälleen tätä samaa kykyä. Siksi esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen numero 2 mukaisen kannanoton.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen tavoitteet todellakin ovat sinänsä ihan kannatettavia. Kyllähän moni meistä nykyisin asioitaan hoitaa netissä, ja esimerkiksi nämä verottajan digitaaliset palvelut ovat hyvin suosittuja, mutta valitettavasti hyvissäkin tavoitteissa voidaan kuitenkin epäonnistua huonon toimeenpanon vuoksi, ja tämä käsittelyssä oleva lakiesitys on malliesimerkki sellaisesta. Tämän lakiesityksen perusongelma on siis siinä, että se todellakin muuttaa sähköiset tiedoksiannot suostumusperusteisesta mallista automaattisesti käyttöön tulevaksi velvoitteeksi. Pääasiallinen vastuu muutoksen mukanaan tuomista seuraamuksista siirtyisi siis viranomaiselta kansalaiselle. Keskustan mielestä verovelvollisella tulee olla oikeus kieltäytyä ensisijaisesta sähköisestä asioinnista pysyvästi, jolloin sähköinen tiedoksianto aktivoituu vasta, kun verovelvollinen sitä erikseen pyytää. Hallituspuolueiden mielestä sen sijaan ilmeisesti kohtuullisena aikana voidaan pitää 60:tä päivää, jonka ajan ilmoitus OmaVeron käytön lopettamisesta on ainoastaan voimassa. Keskustan mielestä on käsittämätöntä verovelvollisten kyykyttämistä, että heitä vaaditaan tämän ajan umpeuduttua taas erikseen seuraavien sähköisten asiointikertojen yhteydessä etsimään Verohallinnon palvelusta sähköistä tiedoksiantoa koskeva kohta ja merkitsemään kielto siihen. Keskusta pitää kohtuuttomana myös sitä, että hallituksen OmaVerossa sähköisestä tiedoksiannosta nimenomaisesti kieltäytynyt verovelvollinen voi siis joutua tästä huolimatta veroasioissakin sähköisen tiedoksiannon piiriin sen vuoksi, että on käyttänyt jotain muuta julkishallinnon palvelua Suomi.fi-tunnistusta käyttäen. Jatkossa Suomi.fi-viestitili avattaisiin jokaiselle henkilölle automaattisesti heti, kun hän tunnistautuu johonkin viranomaispalveluun, ilman että hänen suostumuksensa tai ymmärryksensä palvelun oikeudellisista vaikutuksista olisi varmistettu. Lainmuutosten myötä kansalainen voi siis joutua esimerkiksi sellaiseen tilanteeseen, jossa hän saa oikeudellisesti sitovia tiedoksiantoja tietämättään, mikäli hän ei ole syystä tai toisesta ilmoittanut viestinvälityspalveluun sähköistä osoitettaan. Sama ongelma on automaattisessa tilin uudelleenavautumisessa. Nämä ongelmat voivat helposti johtaa muun muassa määräaikojen umpeutumiseen, maksu- ja velkomusmerkintöihin sekä muihin oikeudenmenetyksiin. Kun tiedoksianto katsotaan aina annetuksi kolmantena päivänä riippumatta siitä, onko henkilö viestiä tosiasiallisesti avannut tai pahimmillaan edes tiennyt tilinsä olemassaolosta, lakiesitys synnyttää myös oikeusturvariskin, jota emme voi pitää hyväksyttävänä. Käytännössä esitys siirtäisi tiedoksiannon valvontavelvollisuuden viranomaiselta yksilön harteille tavalla, joka ei ole asianmukainen ottaen huomioon kansalaisten erilaisen toimintakyvyn ja digiosaamisen. Arvoisa rouva puhemies! Asiantuntijakuulemisten perusteella lakiesityksen hallinnolliset ja taloudelliset vaikutukset on arvioitu optimistisesti ja osin virheellisesti. Säästöt sen sijaan ovat epävarmoja. Sen sijaan virheiden, oikaisuvaatimusten ja valitusten ja digitukitarpeen lisääntyminen voi kasvattaa kustannuksia paljonkin. Tätä me emme hyväksy, ja siksi teen vastalauseen 2 mukaisen esityksen ja esitän lakiehdotuksia hylättäväksi.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty paljon hyviä puheenvuoroja, ja todellakin turve on äärimmäisen tärkeä polttoaine ja raaka-aine niin meidän energiahuollon kuin ruokahuollon ja ruokaturvan näkökulmasta. Siksi onkin vaikea ymmärtää tätä tilannekuvaa vasten ja vieläpä tässä maailmantilanteessa, jossa me olemme, miksi hallitus haluaa luopua kokonaan turpeen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä. [Tuomas Kettunen: Miksi?] Ymmärrämme hyvin, että moni toimi, esimerkiksi päästökauppajärjestelmästä irrottautuminen, olisi hyvin vaikea toimi, joka vaatisi aikamoista lobbausta, mutta on olemassa myös toimenpiteitä, joita hallitus voi omin toimin tehdä, ja on toimivalta toimia, esimerkiksi verotukseen liittyvät kysymykset. Niistä Suomi voi päättää itse. Esimerkiksi turpeen verotuksen osalta voi tehdä päätöksiä ja poistaa vaikka turpeen valmistevero kokonaan. Tai ainakin pyydän teitä nyt verottoman lämmitysturpeen ylärajan osalta säilyttämään sen siellä 10 000 kilowattitunnissa, joka viime kaudella päätettiin. [Puhemies koputtaa] Nyt aiotte sen poistaa kokonaan. Se on kestämätön päätös.