Kalmari Anne

Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut ihan hyvää keskustelua työllisyydestä, ja toivon todella, että siellä aitiossa ja valtioneuvostossa ylipäätäänkin otettaisiin koppia näistä esityksistä ja vakavasti tutkittaisiin, onko niillä mahdollisuuksia. Siihen ei kannata tuudittautua, että Suomella ei ole varaa tehdä tätä. On tilanne, että Suomella ei ole varaa olla tekemättä niitä esityksiä, millä työllisyys saataisiin nousuun. Esimerkiksi rikkaitten verohelpotus, jolla parikymmentätuhatta kuussa tienaavien verotus kevenee 8 250 euroa — tämä uudistus oli täysin turha. Ne rahat menevät Thaimaan reissuun perheen kanssa. Mutta jos helpotetaan siellä toisessa päässä, toisissa tuloluokissa olevien ihmisten elämää, ne rahat pyörivät kyllä Suomessa. Rahaa holvattiin myös isojen firmojen hyväksi yhteisöveron kahden prosentin laskuun. Tämä vähentää valtion tuloja lähes miljardilla. Suurimmat yhteisöveron maksajat viime vuonna olivat OP Pohjola, Nordea, Kesko, S-ryhmä, Bayer ja Fortum. Nämä yritykset eivät tarvitse lisää kädenojennusta. Itse asiassa suomalaiset kaupparyhmittymät, Kesko etunenässä, olivat maailman kannattavimpia. Viimeisimpänä hölmöytenä hallitus myy valtion rahoituksen kannattamattomalle Turun tunnin junalle. [Petri Huru: Teidän alulle panema!] Menot kasvavat ja valtionvelka kasvaa. Mitä sitten tulisi tehdä? Nämä luettelemani uudistukset täytyisi perua. Turha on mielestäni myös arvonlisäveron puolen prosentin ale, sillä se jäi kaikki kaupan katteisiin. [Juha Mäenpään välihuuto] Yhtään hintalappua ei muuttunut kaupassa kuluttajan hyväksi. Kysyn sitäkin, miksi meidän on tuettava Helsingin Westendin asukkaan yksityisellä lääkärillä käyntiä mittavilla summilla. Mutta kun tästä saimme rahaa kassaan, esitän lisää niitä keskustalaisia vaihtoehtoja, mitä tässä on jo vilissytkin, ettei tarvitse sanoa, etteikö keskusta esitä. Tosiaan, veronalennus tavallisille pieni- ja keskituloisille ihmisille, kotitalousvähennysehdot ennalleen. [Petri Hurun välihuuto] Kuntia vastaan kannattaisi nyt tulla oppisopimuskoulutusten, starttirahojen ja palkkatuen mahdollistamiseksi niin, että saataisiin työn syrjään siellä ihmisiä kiinni, ja suojaosa olisi palautettava, vaikka se sen 50 miljoonaa euroa maksaakin. Työnantajamaksujen keventäminen pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien palkkaamiseksi on hyvä asia. Puhtaan siirtymän verohyvityksen alaraja pitäisi laskea alemmaksi. Ylipäätäänkin tämä hallitus niin Finnveran rahoituksessa kuin missä tahansa rahoitusmalleissa aina rahoittaa vain sitä suuryritysluokkaa, ja kannattaisi miettiä, että pk-yrityksiin syntyvät ne työpaikat, ja sinne sitä rahoitusta ohjata. Eläkevarallisuutta kannattaisi valjastaa kiihdyttämään Suomen kasvua. Ja kun tiedämme, että Suomessa on paljon homekouluja, niitä kannattaisi juuri nyt laittaa kuntoon, kun rahalla saa eniten. Samoin taloyhtiöitten remonttiavustukset loisivat rakennusalalle kaivattuja työpaikkoja. Itäisen Suomen erityisalue on jotain, mitä — kun seuraamme eurooppalaista viitekehikkoa — meidän kannattaisi ehdottomasti tehdä. Se ei ole keneltäkään pois, se ei ole keskittäjähallituksen pääkaupunkiseudultakaan pois, että myös Itä-Suomi menestyisi, vaan se toisi tänne sellaista yrityselämää, mikä kulkee niitten verojen perässä. Se kahden prosentin yhteisöveron alennus ei riitä siihen, jos tietyt yritykset haluavat etabloitua sinne, missä verotus on todella matalaa. Tekoälyn hyödyntämisohjelma yrityksille ja startupeille olisi järkevä. Erityisesti meidän tulisi saada luvitus sellaiseksi, että se on Euroopan nopeinta — takuuajat yrityksille siitä, missä ajassa luvitus pitää saada. Aikuiskoulutustukea pitää uudistaa. Vielä haluan, arvoisa puhemies, nostaa sen, että jos suitsitaan niitten yritysten toimintaa, jotka eivät maksa maahanmuuttajille työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai eivät maksa lainkaan, eivät maksa sosiaalimaksuja ja kiertävät työaikalainsäädäntöjä, ja mahdollistetaan vaikka näitten työntekijöitten siirtyminen toisiin yrityksiin, niin se helpottaa niitten yritysten elämää, jotka pelaavat rehellisillä pelisäännöillä.