Kemppi Hilkka

Arvoisa rouva puhemies! Me täällä keskustelemme maataloudesta, nimittäin maataloudessa on vakava kannattavuuskriisi. Siihen on monia syitä. Tietenkin tämä kaupan ylivalta on mahdoton, ja siihen tarvitsisimme tänne tämän markkinalain niin, että me voisimme suitsia sitä ja saisimme reilumman hinnan tuottajalle. Sitten siihen vaikuttavat nämä kustannusten nousut. Olemme keskustelleet polttoaineesta, olemme keskustelleet monista muistakin asioista, ja ajattelen, että näitä keskustan ratkaisuja, joita olemme tänään esittäneet, kannattaisi vielä hiukan puida ja ruotia. Me esitämme täällä, että me jatkaisimme maatalouden energiaveron lisäpalautusta vuoden 2027 polttoaineen kulutukseen. Olisiko tämä sellainen ratkaisu, mikä tässä varsin kriittisessä kustannuskriisissä voitaisiin toteuttaa? Me esitämme, että poistettaisiin maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero määräajaksi. Tämä olisi noin 16 miljoonaa euroa, eli sillä arvolla voisimme tukea maataloutta. Tai että me ottaisimme käyttöön Ruotsin mallisen kansallisen kustannustuen polttoaine- ja lannoitekustannusten nousuun. Voisiko sieltä löytyä ratkaisu? Katsoisimme Ruotsista mallia, miten tällaisessa tilanteessa voidaan nopeasti reagoida niin, että se näkyy tuottajien ahdingossa eivätkä nämä tuet jää roikkumaan pitkien aikojen päähän. Sitten tämä sikaruton torjunta, josta itse asiassa aloitin — pidin siitä ensimmäisen puheenvuoron tänään jo tunteja sitten. Siinä toimet ovat tulleet liian myöhään ja olleet riittämättömiä. Esimerkiksi: asun keskellä Suomea, Lahden korkeuksilla, ja tällä hetkellä sikarutto on tunnin matkan päässä, ja jos se on tunnin matkan päässä Lahdesta, niin kyllä se on silloin aika lähellä lävistämään tämän koko maan. Sikataloudelle tästä rutosta voi tulla jopa 40 miljoonan vientitulojen menetykset puhumattakaan siitä, että sillä on vaikutuksia myös metsätalouteen, puunkuljetukseen ja moniin muihin asioihin. Voisiko tässä ottaa uutta vaihdetta silmään niin, että me saisimme esimerkiksi tämän edustaja Savolan esittämän tapporahan villisikojen metsästykseen ja sillä saisimme tilannetta hallintaan ja pystyisimme tässä kohtaa rajaamaan taudin jollekin alueelle? Erittäin kriittinen toimi. Sitten hallituksen on kerrottava, mitä kilpailuongelmille on tosiasiassa tehty, ja tuotava tarvittavat kilpailulain muutokset eduskuntaan. Voisiko tämän edistää jo tänään? Nimittäin kyllähän ministeri on täällä ollut kunniakkaasti paikalla koko keskustelun ajan, joten voitteko vielä kertoa, mitä tälle kilpailulaille on tehty. Siitä on tänään paljon puhuttu. Täällä ovat esimerkiksi kokoomusedustajat maininneet, että tälle on tehty jotain. Oma käsitykseni on se, että tämä jumittaa ja tälle ei ole tehty mitään, eduskunnassa emme ole päässeet tällaista lainsäädäntöä käsittelemään. Kun sitä täällä kehutaan, niin mitä sille on tehty ja milloin me pääsemme käsittelemään tällaisia lakeja?

Arvoisa rouva puhemies! Otan vielä pätkän uudestaan, kun ministeri saapui takaisin. Nimittäin tämä asia on niin ajankohtainen ja merkityksellinen. Metsä pitää meidät hengissä. Metsä pitää meidät hengissä niin monella tavalla tässä maassa, eikä vähiten sen takia, että viennin tuloistamme 17 prosenttia tulee metsätaloudesta ja metsä on ollut uusiutuva luonnonvara, sellainen raaka-aine, joka korvaa fossiilisia polttoaineita monellakin tavalla. Metsä pitää hengissä myös monia maatiloja. Se nimittäin toimii eräänlaisena pankkina monelle tilalle ylisukupolvisuudessaan. Kertakaikkisesti metsänomistajia ihailen suuresti. Ajattelen, että tämä ennallistamisasetuksen eteneminen ei ole pikkujuttu metsätalouden kannalta. Siksi haluan kysyä ministeriltä: Aikooko Suomi esittää komissiolle neuvotteluita kansallisten joustojen käytöstä talousmetsien kohdalla? Siis aiommeko me ennallistamisasetuksen kohdalla, ennen kuin me päästämme mitään papereita tästä maasta eteenpäin, esittää komissiolle kansallisia joustoja niin, että talousmetsät voitaisiin sulkea ennallistamisasetuksen ulkopuolelle? Se olisi erittäin kriittistä. Tämän talousmetsän kansallinen merkitys on niin suuri. Se on siis merkittävä vientituote. Se on merkittävä talouden kivijalka tälle maalle. Sen avulla on rakennettu [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] hyvinvointi tähän maahan, ja metsänomistajia on tässä maassa 600 000. Ajattelen, että omaisuudensuojan puolustaminen ei ole pikkujuttu. Haluaisin vastauksen kysymykseen: aikooko Suomi esittää komissiolle näitä neuvotteluita ja edistää näitä kansallisia joustoja täysimääräisesti, [Milla Lahdenperä pyytää vastauspuheenvuoroa] aivan kuten Ruotsissa ollaan edistetty eli laitettu tiukat tähän kohtaan? Luonnon hyväksi tarvitaan työtä, mutta se on tietenkin tehtävä yhdessä metsänomistajien kanssa. Tämäntyyppistä lainsäädäntöä, joka on ensinnäkin runnovaa, erittäin epäselvää ja määrittelemätöntä, ei tulisi edistää tässä maassa. Esimerkiksi tämä heikentämättömyysvelvoite on erittäin epämääräinen, eikä meillä ole keskustelustakaan päätellen vielä tarkkaa käsitystä siitä, mitä kustannuksia tästä ennallistamisasetuksesta Suomelle tulisi. On arvioitu, että se kustantaisi noin miljardi euroa vuodessa, ja toisaalta on arvioitu, että nämä menetetyt hakkuutulot olisivat toistakymmentä miljardia euroa, siis suuria summia. Eikä Suomella ole tällaiseen varaa, varsinkin kun otetaan huomioon, että me puhumme nyt metsänomistajien, tavallisten suomalaisten, omaisuudesta, jota sosialisoitaisiin tällä tavalla. Se ei keskustalle käy.

Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme maataloudesta ja ruuan ja maaseudun pärjäämisestä nyt viidettä tuntia. Salissa ei ole puhemiehen lisäksi yhtään perussuomalaista, ja kokoomuksen edustajia on jäljellä enää kaksi. Toivoisin, että myös hallituspuolueet palaisivat keskustelemaan. Tämä on nimittäin kohtalonkysymys [Peter Östmanin välihuuto] kaikkien suomalaisten näkökulmasta. Kiitän kuitenkin ministeriä, joka on istunut täällä erittäin tunnollisesti ja kuunnellut tätä keskustelua. Se on mielestäni arvokasta, kun puhumme ruuasta, jota kaikki meistä syövät. Suomalaisen maatalouden kannattavuus on Euroopan heikointa. Suomessa on Euroopan kallein diesel, ja neljä tilaa lopettaa joka päivä. Siinä lienee riittävästi syitä välikysymykselle, ja koen, että keskustelu tämän osalta on ollut antoisaa. Te lupasitte täyskäännöksen, ja sitä ei ole tullut. Tästä on esitetty tänään useita eri lukuja. Tilojen määrä on puolittunut 2000-luvulla ja kannattavuuskerroin pudonnut kuudesosaan tällä hallituskaudella. Viljelijän tuotto ja kustannukset eivät kohtaa, ja te pyörittelette strategioita, mutta tilojen kustannusten nousu nyt vaatii toimia. Lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hinnannousu ajaa viljelijöitä yhä ahtaammalle. Kentän viesti on erittäin karua. Lannoitteet ovat niin kalliita, ettei niitä käytetä. Polttoöljy on niin kallista, ettei viljaa ole varaa kuivata, jos eteen sattuu sadekausi. Diesel maksaa tankilla 2,5 euroa, vähän pumpusta riippuen. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet tänä vuonna merkittävästi, ja siihen ei ole puututtu. Edellisten hallitusten syyttely lienee aika turhaa, kun hinnannousu pelkästään tänä vuonna on ollut melkoista. Kun asiakas tankkaa tankilla Suomen kalleinta dieseliä, niin Suomi kerää ennätyspotin veroja. Tämä hallitus on romuttanut yksityistieavustukset, joiden avulla muun muassa puu liikkuu metsistä tehtaille. Myös tämä on ollut merkittävä osa maatalouden kannattavuutta. Yksityistiekorvaukset ovat niin alhaalla, etteivät ne paljon enää voisi laskea. Muistan, kun Sipilän pääministerikaudella nämä luvut liikkuivat siellä 20—30 miljoonassa eurossa, ja nyt olemme 6 miljoonassa eurossa. [Peter Östman: Ei, vaan 5—10:ssä!] Siinä on merkittävä ongelma. Investointeja ei rakenneta rapistuvien teiden varaan, ja tästä meillä kaikilla on yhdessä vastuu. Meillä on Euroopan korkein dieselin hinta, ja siitä kerätään enemmän veroja. [Hälinää — Puhemies koputtaa] On häpeällistä, että huoltovarmuutta pidetään yllä ulkomailta tuotavalla viljalla. Lähtökohtana pitää olla suomalainen ruoka ja kotimainen tuotanto erityisesti nyt, kun tilojen tulevaisuus on vaakalaudalla. Pitkät valikoima- ja hinnoittelujaksot eivät saa johtaa kaupoissa siihen, että kustannusnousut jäävät kuukausiksi yksin tuottajien tai elintarvikeyritysten kannettaviksi. Sopimuksiin tarvitaan toimivia hinnantarkistusmekanismeja, ja kilpailulaki on vähintä, mitä te voitte nyt eduskuntaan kiireellisesti tuoda. Kirjaukset ovat hyviä hallitusohjelmassa, mutta niitä ei ole vielä nähty meidän pöydällä. Valtiontakausjärjestelmiä on vahvistettava ja vaiheittaisia sukupolvenvaihdoksia helpotettava verotuksen ja rahoituksen keinoin. Riippuvuutta tuontilannoitteista ja fossiilisista tuotantopanoksista on vähennettävä. Kotimaista ravinnekiertoa, kierrätyslannoitteita, biokaasua ja muuta maatilojen energiantuotantoa on edistettävä investoinneilla ja purkamalla niiden sääntelyä. Nyt olemme todistaneet vuodessa ainakin viittä uutta sääntelyä biokaasuun. Ei näin voi jatkua, kun me haluamme huoltovarmuutta ja myös tuottavaa ravinnekiertoa. Sitten tästä byrokratiasta ja absurdeista valvontamaksuista: Hallitus lupasi purkaa byrokratiaa, mutta hallinnollinen taakka ja lupamaksut ovat päinvastoin moninkertaistuneet. Esimerkiksi hanhien karkottamisen lupamaksu nostettiin 1 500 euroon ja luomuvalvonnan perusmaksu on 231 euroa plus 163 euron tuntimaksu. Viljelijöiden kukkaroista tilkitään nyt valtiontalouden aukkoja. Keskusta on erittäin huolissaan siitä, onko tässä maassa suomalaista ruokaa jatkossakin. Olen kiitollinen kaikille, jotka tätä asiaa tänään ja tulevaisuudessa salissa puolustavat. Toivon ripeitä toimia esimerkiksi sikaruton taltuttamiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on Euroopan kannattamattomin maatalous. Neljä tilaa lakkaa joka ikinen päivä, ja meillä on Euroopan kallein diesel. Huoli on toden totta vakava. Kyllä minä pysähdyin, kun naapurin pellolla hyppi 40 villisikaa, ja viimeisin sikaruttoon sairastunut tapaus löytyy tunnin ajomatkan päästä. Afrikkalainen sikarutto on riehunut maassamme jo puolitoista kuukautta. Reagointi on ollut auttamattoman hidasta ja täysin riittämätöntä. Seuraan kauhulla tartuntavyöhykkeen leviämistä: 37 todettua tapausta jo kolmessa kunnassa. Liian vähän ja liian myöhään. Me tarvitsemme palkkion kaadetuista villisioista, aitaamista ja teknologiaa raatoetsintään. Me tarvitsemme maailman parhaat käytänteet käyttöön. Missä ne ovat? Missä on lupaus tulevaisuudesta, kun tiloilta saattaa lähteä 40 miljoonan euron vientitulot? Täällä pääministeri puhui kauniisti elintarvikeviennistä — 40 miljoonan euron vientitulot. Arvoisa maa- ja metsätalousministeri, vastaavatko sikaruton toimet teistä maa- ja metsätalouden tarpeita?

Arvoisa puhemies! Nuorissa on tulevaisuus. He ovat täynnä osaamista, toivoa, potentiaalia, lupausta. Heidän unelmansa ovat juuri sitä polttoainetta, mitä Suomi tässä ajassa tarvitsee. Mutta juuri nyt liian moni nuori kohtaa työmarkkinat, joilla töitä ei löydy, harjoittelupaikkoja ei ole ja tulevaisuudenusko horjuu. Nyt jos koskaan nuoret tarvitsevat meitä, he tarvitsevat työtä ja turvaa. Nyt jos koskaan nuoret tarvitsevat tulevaisuudenuskoa. Arvoisa puhemies! Missä on pääministerin vastaus? Nuorissa on Suomen tulevaisuus. Siksi olisi ollut kohtuullista odottaa, että pääministeri itse olisi vastannut välikysymykseen. Välinpitämättömyys hätkähdyttää. [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Taas tuli omaan nilkkaan, keskusta!] Tilanne ei todellakaan ole sellainen, että siitä selvittäisiin ilman jokapäiväistä johtajuutta. Kevään uutiset nimittäin maalaavat synkkää kuvaa. Suomella on tällä hetkellä Euroopan pahin työttömyys: lähes 80 000 alle 30-vuotiasta on työttömänä. [Arto Satonen: Tyhjä paperikin oli parempi!] Turvassa eivät ole edes korkeakoulutetut. Työttömiä korkeakoulutettuja on jo yli 40 000, ja vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa erittäin nopeasti. Tuhannet maisterit, insinöörit ja sotealan ammattilaiset ovat vailla töitä jo valmistuttuaan. Tutkinto ei enää takaa työtä, ja muutos on tapahtunut kuin varkain. Samalla hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta yli sata miljoonaa euroa vuodessa niin, että se näkyy laadussa. Liian moni ammatillisessa koulutuksessa oleva nuori ei saa enää edes lain takaamaa määrää lähiopetusta. Tämä on häpeäpilkku, koska ammatillisen koulutuksen duunarit ovat edellytys ylväille kasvupuheille. Ja samalla vaikutusarvioiden mukaan jopa 30 000 lasta on valumassa köyhyyteen hallituksen päätösten seurauksena. Perheiden ja nuorten turvaverkkoja saksitaan samalla kun niiden tarve on suurimmillaan. Esimerkiksi eroperheiden lapsilta viedään perheneuvolan tuki. Viimeisimpänä hallitus on ministeri Rydmanin johdolla ajamassa alas tärkeää järjestötyötä, esimerkiksi perheiden tukea ja mielenterveyden tukea, joista monet nuoret ovat riippuvaisia. Arvoisa puhemies! Kun nämä faktat asetetaan pöytään, yksi asia käy selväksi: hallituksen politiikka ei vastaa nuorten kriisiin. Hallitus ei johda nuorten tulevaisuutta kohti parempaa. Selittely ja näpertely saavat riittää, nuorille pitää saada töitä. Vaikka vastaamassa on tänään kristillisdemokraattien ministeri, niin kokoomus johtaa Suomea ja sen työttömyyttä. Teillä on eniten valtaa ja eniten vastuuta. Ette voi vain vedota olosuhteisiin ja jättää tekemättä. Teidän on kannettava vastuunne ja ymmärrettävä nuorten todellisuus. Te ette voi heittää nuorten tulevaisuutta vain kristillisdemokraattien tehtäväksi. [Ben Zyskowicz: Kuka näin on tehnyt?] Nuorten arjesta nousee nyt esiin kolme karua totuutta: Ensimmäinen totuus on työn puute. Nuoret kertovat, että heiltä vaaditaan työkokemusta jo ennen sitä ensimmäistä työpaikkaa. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijoiden valmistuminen viivästyy harjoittelupaikkojen puutteen vuoksi. Tekniikan aloilla nuoret kertovat, että heiltä vaaditaan valmiita näyttöjä työelämästä, vaikka he eivät ole koskaan päässeet vielä näyttämään kykyjään. [Juha Mäenpää: Miten nämä kuuluu hallitukselle?] Toinen totuus on järjestelmän rankaisevuus. Hallitus poisti työttömyysturvan suojaosan, ja se vei kannattavuuden pienistä työkeikoista ja lisäsi epävarmuutta monen kohdalla. Osa-aikaisenkin työn tekemisen pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömänä jouten olon, mutta nyt moni nuori kokee, että järjestelmä sakottaa työstä eikä kannusta siihen. Kolmas totuus on näköalattomuus. Nuorisobarometrin mukaan nuorten luottamus tulevaisuuteen on vakavasti horjunut, ja se on meidän kaikkien ongelma. Ensimmäistä kertaa sotien jälkeen meillä on sukupolvi, jonka enemmistö pelkää huomisen olevan tätä päivää huonompi, ja joka uskoo elävänsä taloudellisesti epävarmemmin kuin vanhempansa. Kun nuori tekee kaiken oikein — opiskelee, tekee työtä ja yrittää — ja silti on työttömänä, ei se ole nuoren vika. Silloin nuoria syrjäytetään rakenteilla ja politiikalla, joka ei tarjoa heille mahdollisuutta reiluun alkuun. Se on häpeäksi yhteiskunnalle, ei nuorelle itselleen. Arvoisa puhemies! Parempi vaihtoehto on olemassa. [Mauri Peltokangas: Keskustan tyhjä paperi!] Kaiken ytimessä on työ, työ, työ — tässä ja nyt. Kaiken ytimessä on työ. Siksi katse kääntyy suomalaisiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ne voivat ratkaista nuorisotyöttömyyden, mutta tekijän palkkaaminen on yrittäjälle aina taloudellinen riski. Jos haluamme nuoret töihin, meidän on madallettava yrittäjän riskiä ottaa nuori töihin. [Juha Mäenpää: Sitähän hallitus on tehnyt!] Keskusta esittää nuorten työtakuuta. Me esitämme, että nuorten työttömyysturva ja kuntien maksamat työttömyyssakot muutetaan suoraksi palkkatueksi yrityksille, kunnille ja järjestöille. Jo pelkästään Tampereella, Oulussa ja Lahdessa näihin sakkomaksuihin kuluu tänä vuonna yli sata miljoonaa euroa — kuulitte oikein: pelkästään kolmessa kaupungissa yli sata miljoonaa euroa. Tämä raha pitäisi käyttää nuorten palkkaamiseen, ei passiivisuuden ylläpitämiseen. Löytyykö tähän muutokseen kokoomukselta rohkeutta? Keskustalla on myös muita valmiita toimia. Puolittaisimme työnantajan sivukulut ensimmäisestä palkattavasta työntekijästä vuodeksi. Uudistaisimme nuorten työllistämissetelin selkeäksi ja helposti haettavaksi. [Mauri Peltokangas: Sehän oli luettavissa jo hallitusneuvotteluissa!] — Ja kestänyt on: hallituksen työllistämisseteli on kyennyt työllistämään vain muutamia kymmeniä. Esimerkiksi kotikaupungissani Lahdessa, naapurissa, vain kymmenen nuorta on hyötynyt tästä setelistä. Vahvistaisimme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja perheneuvoloita ennen kuin ongelmat kärjistyvät kestämättömän raskaiksi ja erikoissairaanhoitoa tarvitseviksi. 11 hyvinvointialuetta on vähentänyt hallituksen soteleikkausten myötä neuvolapalveluita Suomessa, ja nyt te vastaatte siihen poistamalla perheneuvoloiden kirjauksen laista. Lopputulos on karmeaa seurattavaa. Jos ette ministeriaitiossa halua kuunnella minua tai opposition edustajia, niin kuunnelkaa edes nuoria itseään. Eräs nuori sanoi: ”Ei toivois mitään enempää kuin että pääsis tekemään jotain hyödyllistä” — jotain hyödyllistä. Siinä kiteytyy tämän välikysymyksen ydin. Suomalaiset nuoret eivät pyydä erityiskohtelua. He pyytävät mahdollisuutta opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä. Heidän unelmansa veisivät Suomea rutkasti eteenpäin. Työpaikka ja koulutus auttavat siinä, että myös perhehaaveet ja asuntolainatoiveet voivat toteutua. Nuorilla on kaksi kertaa todennäköisempää tehdä lapsihaaveistaan totta, jos heillä on hyvä koulutus ja tulotaso. Suomen pitää olla maa, joka sanoo nuorelle: sinä kuulut tänne, sinä olet tärkeä, ja sinun tulevaisuudellasi on merkitystä. Kun opiskelet, saat työtä. Sinun unelmasi voivat toteutua. Mutta juuri nyt moni nuori kokee päinvastaista, ja siitä vastuu kuuluu Orpon hallitukselle jo neljättä vuotta. Suomalaisen yhteiskunnan suuri lupaus paremmasta huomisesta murenee. Hallitus ei ole kyennyt vastaamaan nuorten työttömyyden kriisiin eikä vahvistamaan nuorten uskoa tulevaisuuteen. Nuoret ovat valmiita kantamaan vastuuta tulevaisuudesta, mutta Orpon hallitus ei ole kantanut vastuutaan nuorista. Siksi, arvoisa puhemies, teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Hallitus on päästänyt nuorten työttömyyden sietämättömäksi, lisännyt politiikallaan eriarvoisuutta ja heikentänyt nuorten tulevaisuudenuskoa. Näkymää paremmasta ei ole. Hallitus on antanut periksi, ja vaarana on, että yhä useampi nuori seuraa perässä. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa herra puhemies! Tämähän on laki maatalouden energiaveron lisäpalautuksesta. Kyse on tuottajille maksettavasta energiaveron lisäpalautuksesta, jonka määrä on noin neljä senttiä per litra. Siis keskiverroin sellaisella tilalla, jossa tila käyttää noin 10 000 litraa polttoöljyä vuodessa, lisäpalautus voisi olla noin 400 euroa. Tämä on hyvä laki, tämä on hyvä muutos, tämä on parannus, ja kannatan ja keskusta kannattaa tätä vahvasti, mutta mittakaava ei ole riittävä. On tosiasia, että Iranin sota on nostanut nopeasti erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden hintoja. Tämä on aiheuttanut jo vaikeuksia aivan kuljetusalalla ja maataloudessa. Keskusta vetosi jo riihen alla siihen, että tehdään nyt riittävä kriisipaketti, jotta voidaan turvata suomalainen ruuantuotanto, tuo meidän suomalaisten kulta ja turvallisuuden kannalta aivan keskeinen edellytys. On hyvä muistaa, että viime kaudella maatalouden kustannuskriisiin vastattiin lähes 400 miljoonan euron kriisipaketilla. Nyt mittakaava on hyvin erinäköinen. Kriisiin vastaaminen määräaikaisella tukiohjelmalla olisi ollut todellakin paikallaan, ja tähän keskustalla oli useita esityksiä, esimerkiksi maatalouden määräaikainen kiinteistöverovapaus ja lannoitteiden kustannustuki. Kannatan tätä esitystä täydestä sydämestäni. Haluan pitää huolta suomalaisesta ruuasta, mutta toivon, että otatte nämä muut esitykset huomioon, kun valmistelette jatkoa — nimittäin tilanne tuolla tiloilla tuottajien keskuudessa on käymässä ahtaaksi kustannusten noustessa.