Keto-Huovinen Pihla

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaan sääntelyyn. Keskeisimmät ehdotukset liittyvät karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamiseen, mahdollisuuteen määrätä niin sanottu ennakollinen maahantulokielto ja säilöönoton enimmäiskeston laskentatapaan. Ulkomaalaislakiin ehdotetaan myös muita lain soveltamista selkeyttäviä muutoksia. Ehdotetut muutokset perustuvat hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisiin kirjauksiin, joilla pyritään tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkiyttämään ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja takaamaan kansallinen turvallisuus kaikissa tilanteissa. Kuten edellisessä asiakohdassa totesin, ulkomaalaislakiin on kuluvalla vaalikaudella tehty useita muutoksia, joilla on otettu hallitusohjelman mukaisesti käyttöön EU:n määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamia tiukennuksia. Esimerkiksi säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevaan sääntelyyn on jo aiemmin tehty muutoksia. Esityksen tavoitteena on tehostaa maasta karkottamisten täytäntöönpanoa, mikä on muuttoliikkeen hallinnan näkökulmasta keskeistä. Kuten edellisenkin asian yhteydessä totesin, hallintovaliokunta on jo pitkään korostanut sitä, että tehokas palautusjärjestelmä on keskeinen osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää ja muuttoliikkeen hallintaa. Valiokunta tähdentää, etteivät EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen tavoitteet saumattomasta prosessista rajanylityksestä turvapaikkamenettelyyn ja tarvittaessa paluuseen voi toteutua, ellei palautuksia saada merkittävästi tehostettua. Myös uudistuksen keskeinen tavoite edelleen liikkumisen ehkäisemisestä vaatii toteutuakseen toimivan palautusjärjestelmän. Paluusääntelyn uudistamiselle on selkeä tarve, sillä komission arvion mukaan vain noin 20 prosenttia palautuspäätöksen saaneista kolmansien maiden kansalaisista tosiasiallisesti poistuu EU:n alueelta. Tämä hallituksen esitys liittyy osittain EU:n maahanmuuttopaktin täytäntöönpanoon, ja valiokunta pitääkin tämän vuoksi tärkeänä, että ehdotetut säännökset tulevat voimaan 12. kesäkuuta, jolloin paktin säädöksiä aletaan soveltaa. Valiokunta pitää perusteltuna, että ehdotetuilla muutoksilla mahdollistetaan karkottamispäätösten nykyistä nopeampi täytäntöönpano kolmannen maan kansalaisten ja EU-kansalaisten osalta myös muissa kuin rikosperusteisissa karkottamisasioissa. Muutoksenhaku ei enää jatkossa lykkää automaattisesti päätöksen täytäntöönpanoa, vaan karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluessa siitä, kun se on annettu tiedoksi. Valitus ei estä päätöksen täytäntöönpanoa, mutta hallintotuomioistuin voi hakemuksesta kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon. Ehdotettu sääntely vastaa voimassa olevaa rikosperusteisesti karkotettavia ulkomaalaisia koskevaa sääntelyä. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta karkottamisen perusteisiin eikä karkottamista koskevaan päätöksentekoon. Ehdotetut muutokset eivät koske turvapaikanhakijoita, joiden maasta poistamisen täytäntöönpanosta säädetään erikseen. Suomessa otetaan ehdotetun sääntelyn myötä käyttöön ennakollinen maahantulokielto. Maahantulokielto voidaan määrätä muualla kuin Suomessa oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jos on painavia syitä katsoa, että hän muodostaisi vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Maahantulokiellon määrää poliisi suojelupoliisin, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen esityksestä taikka omasta aloitteestaan enintään 15 vuodeksi tai toistaiseksi. Maahantulokielto määrätään lähtökohtaisesti koko Schengen-aluetta koskevana, ja siitä tehdään kuulutus SIS-järjestelmään. Tavoitteena on estää sellaisten henkilöiden pääsy Suomeen tai Schengen-alueelle, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Monissa EU:n jäsenvaltioissa on jo säädetty mahdollisuudesta määrätä ennakollinen maahantulokielto, ja valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii omalta osaltaan Schengen-alueen turvallisuudesta tältäkin osin. Valiokunta toteaa, että ulkomaalaisen säilöön ottamisen edellytyksiin ei ehdoteta muutoksia. Myöskään siihen, kuinka kauan ulkomaalaista voidaan pitää säilöön otettuna, ei ehdoteta tässä muutoksia. Muutoksilla pyritään kuitenkin selkeyttämään säilöönoton enimmäiskeston laskentaa, joka on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi. Hallintovaliokunta ehdottaa mietinnössään joitakin asiantuntijakuulemisissa esiin nousseita sääntelyä selkeyttäviä täsmennyksiä ehdotettuun sääntelyyn, ja valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä näillä muutoksilla. Mietintöön jätettiin yksi vastalause. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnön alussa, että yhteensä kymmenestä säädöksestä koostuva EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus, eli EU:n uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimuspakti, on hyväksytty pitkään jatkuneiden neuvotteluiden jälkeen vuonna 2024. Osa säädösehdotuksista oli annettu jo vuonna 2016. Pakti tarjoaa EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineet, joilla unioni voi edelleen tehostaa ulkorajojensa valvontaa, luoda tehokkaita, oikeudenmukaisia ja väärinkäytön estäviä turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä sekä perustaa muuttoliikkeen yhteiseen hallintaan yhteisvastuujärjestelmän, jossa jäsenvaltioita ei jätetä yksin paineen alle. Säädösten täytäntöönpanolle on varattu aikaa kaksi vuotta, ja niitä aletaan pääosin soveltaa jo 12.6.2026. Hallintovaliokunta pitääkin tärkeänä, että myös nyt ehdotettua paktia täydentävä kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan samaan aikaan, joten asian käsittelyllä on melkoisen kiire. Valiokunta on aiemmin pitänyt välttämättömänä, että EU:n jäsenvaltiot saavat vihdoin luotua yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, jonka yhteisiä sääntöjä myös noudatetaan yhdenmukaisesti jäsenvaltioissa. Turvapaikkajärjestelmää koskevat säädökset liittyvät kiinteästi toisiinsa eivätkä voi toimia tehokkaasti erikseen. Yhdessä säädökset muodostavat yhtenäisen järjestelmän, joka ilmentää kokonaisvaltaista ja tasapainoista eurooppalaista lähestymistapaa muuttoliikkeisiin. Valiokunta tähdentää, että kaikkien paktiin liittyvien osa-alueiden on oltava kunnossa, jotta paktista ja etenkin sen soveltamisesta muodostuu tasapainoinen ja toimiva kokonaisuus. Hallintovaliokunta on jo pitkään korostanut sitä, että tehokas palautusjärjestelmä on keskeinen osa toimivaa turvapaikkajärjestelmää ja muuttoliikkeen hallintaa. Valiokunta tähdentää, etteivät EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksen tavoitteet saumattomasta prosessista rajanylityksestä turvapaikkamenettelyyn ja tarvittaessa paluuseen voi toteutua, ellei palautuksia saada merkittävästi tehostettua. Myös uudistuksen keskeinen tavoite edelleen liikkumisen ehkäisemisestä vaatii toteutuakseen toimivan palautusjärjestelmän. Paluusääntelyn uudistamiselle on selkeä tarve, sillä komission arvion mukaan vain noin 20 prosenttia palautuspäätöksen saaneista kolmansien maiden kansalaisista tosiasiallisesti poistuu EU:n alueelta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Koska suurin osa paktin säädöksistä on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavia asetuksia, EU-lainsäädännön kanssa päällekkäinen kansallinen sääntely kumotaan. Ehdotetulla lainsäädännöllä pannaan kansallisesti täytäntöön uusi vastaanottodirektiivi, joka on ainoa paktiin sisältyvä direktiivi. Paktin säädöksiin sisältyy kansallista liikkumavaraa, minkä vuoksi esityksessä ehdotetaan uutta kansallista lainsäädäntöä ja voimassa olevan lainsäädännön muuttamista. Kansallista liikkumavaraa sisältyy erityisesti toimivaltaisiin viranomaisiin, turvapaikkahakemuksen tutkintaan, muutoksenhakuun sekä vastaanottoa koskevaan lainsäädäntöön. Esityksen perusteluista ilmenee, että paktin täytäntöönpano sovitetaan yhteen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Kansallista liikkumavaraa on tarkoitus käyttää niin, että turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän väärinkäyttöä ehkäistään, niitä tehostetaan ja niiden laatua kehitetään ja turvapaikkapolitiikkaa tiukennetaan. Koska paktilla kehitetään yhteistä eurooppalaista järjestelmää, kansallisen liikkumavaran käytössä on huomioitu myös paktin yleiset tavoitteet ulkorajojen valvonnan ja kansainvälistä suojelua koskevien menettelyjen tehostamisesta sekä koko järjestelmän väärinkäytön ja luvattoman Suomesta muualle Eurooppaan tapahtuvan edelleen liikkumisen estämisestä. Kansallisen liikkumavaran käytöllä tavoitellaan erityisesti myös sisäisen turvallisuuden vahvistumista Suomessa. Hallintovaliokunta toteaa, että ulkomaalaislakiin on kuluvalla vaalikaudella tehty useita muutoksia, joilla on otettu hallitusohjelman mukaisesti käyttöön EU:n määritelmä-, menettely- ja paluudirektiivien mahdollistamia tiukennuksia. Ulkomaalais- ja kansalaisuuslainsäädäntöä on muutoinkin tiukennettu. Hallintovaliokunta toteaa, että hallituksen esitys on merkittävän laaja ja se on kokonaisuutena varsin laadukkaasti valmisteltu. Hallintovaliokunta on saanut asiassa perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan lausunnot. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, ja lakivaliokunta keskittyy lausunnossaan toimialansa mukaisesti oikeusapua ja muutoksenhakua koskeviin kysymyksiin. Valiokunta käsittelee mietinnössään paktin yleisiä tavoitteita ja kiinnittää huomiota muun muassa uuteen seulontamenettelyyn, oikeusapuun ja oikeudelliseen neuvontaan liittyviin kysymyksiin sekä ehdotettuun valitusaikoja ja muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn. Lisäksi valiokunta käsittelee erikseen vastaanottodirektiivin täytäntöönpanoa. Valiokunta tuo mietinnössään esiin myös viranomaisten resursseihin liittyviä näkökohtia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lähtökohtana on se, että paktin täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset hoidetaan olemassa olevalla kehysrahoituksella. Tarkoituksena on kuitenkin hyödyntää EU-rahoitusta täysimääräisesti, ja paktiin liittyvät uudet tehtävät ja säädetyt käsittelyajat edellyttävät viranomaisilta ja hallinto-oikeuksilta toiminnan ja prosessien kehittämistä ja tehostamista tämän lisäksi. Maahanmuuttoviraston osalta myös seurantaviranomaisten ja hallinto-oikeuksien riittävät resurssit on turvattava, jotta paktin sääntelyä ja sen tavoitteita voidaan toteuttaa asianmukaisesti. Hallintovaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että myös mahdollisuuksia hallinto-oikeuksissa käsiteltävien asioiden vähentämiseen aktiivisesti selvitetään. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Valiokunnan ehdottamat muutokset liittyvät seulontaviranomaisten tehtävänjaon ja toimivaltuuksien sekä vastaanottolain sääntelyn pieniin täsmennyksiin. Valiokunnan mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. — Kiitoksia.