Kiuru Krista

Arvoisa puhemies! Puhemiesneuvostossa kysyin vielä, oletteko varmoja, että ette todella halua lausuntoa edes StV:n antavan. Ja niin kuin tiedätte, pöytäkirjasta näkee, että tästä asiasta äänestettiin. Vetosin teihin vielä oven ulkopuolellakin tässä asiassa. [Arto Satosen välihuuto] Mutta niin täällä toimitaan kuin toimitaan, ja se kertoo tietysti siitä, että sellainen parlamentarismi, mikä perustuu näin löyhään asioiden hoitoon, on huolestuttavalla tasolla. Minä haluan ensinnäkin sanoa, että — tämä ei ole leikin asia myöskään, ministerit — en usko, että Partanen on halukas siirtämään eläkejärjestelmää missään tapauksessa Marttisen ministeriöön. Tämä on todella vakava kysymys. Tässä esityksessä tehdään, edustaja Satonen, paljon muutakin kuin se, minkä te luettelitte. Tässä on ihan selvästi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kuuluvia vastuita. Ensinnäkin tässähän lähdetään siitä, että tiedonsaannin turvaamiseksi kaikki eläkejärjestelmätahot saisivat nämä tiedot seuraavan vuoden alusta, jos muistan oikein, suoraan Kelan kanta-järjestelmästä, ja siihen liittyvät asiat kuuluvat aivan selvästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan profiiliin. Tässä myöskin tehdään isoja muutoksia siihen, millä tavalla tämä järjestelmä itsessään tulee toimimaan. Ei siis pelkästään lähdetä siitä, että viimeiset laitokset otetaan tähän mukaan VILMA-periaatteen mukaan, vaan tässähän tehdään myöskin useita muita muutoksia, joista ministeri joitakin mainitsi. Tässä tiedonsaantioikeuksien lisäksi lähdetään siitä, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Merimieseläkekassan nimiin tehdään muutoksia, eli käytännössä tässä tapauksessa Merimieseläkekassan valtuuskunnan kokouksen kokouskutsumissäännöstä muutettaisiin esitetyllä tavalla. Tässä tehdään työeläkkeiden toimeenpanoon käytännössä erityyppisiä ratkaisuja, joista on vuosikymmenten pitkä linja sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekeminä muutoksina. Nyt me päätyisimme hallituskauden aivan loppupuolella siihen, että nyt TyV rupeaisi tekemään uusia linjoja tähän kokonaisuuteen. Lisäksi osa näistä koko tämän eläkejärjestelmän muutoksista on ollut käsittelyssä ja on käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa siitä huolimatta. Kyllä tämä kertoo minusta siitä, minkälaisessa tilanteessa me ollaan. Puhemiesneuvosto teki tällä viikolla viisaudessaan myöskin päätöksen siitä, että biopankkilaki laitetaan sivistysvaliokuntaan, ja jälkikäteen porukat tajusivat, että sillä ei ole mitään tekemistä tieteen edistämisen kanssa. Se on täysin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Siinä muutetaan eettisiä käytänteitä, ja eettisissä asioissa päädytään puhemiesneuvostossa tekemään sellainen eettinen linjaus, että ei toimita lainkaan sen virkaesityksen mukaisesti, miten eettisiä asioita hyvinvointialueilla tultaisiin käsittelemään. Sen lisäksi koko se biopankkilakia koskeva kokonaisuus perustuu toisiolakiin, josta me käsiteltiin jo täällä ensimmäinen osa meidän valiokunnan johdolla, ja tulee vielä kaksi uutta EU-tasoista isoa pakettia siihen kokonaisuuteen. Eikä kukaan miettinyt puhemiesneuvostossa, miten hoidetaan tämä kokonaisuus, missä on neljä osaa ja yksi vasta korkattu valiokunnassa. Senkin paikkaansa paneminen muuten kesti tosi kauan, että saatiin ulos se, eikä siinä ole mitään ristiriitaa. Sekään ei ole poliittisesti millään tavalla särmäinen laki. Mutta ei tämä meno voi jatkua näin. Kyllä jonkun täytyy kantaa siitä myöskin vastuuta, että täällä voidaan luottaa myöskin meidän valiokunnassa siihen, että kun me suunnitellaan näitä prosesseja, niin me tiedetään, milloin meillä käsitellään mitäkin. Eli nythän meillä on sellainen tilanne, että meillä on tehty monta viikkoa eteenpäin ohjelmat, miten me käsitellään näitä asioita, ja me joudutaan jatkuvasti pelkäämään, että puhemiesneuvostossa esimerkiksi tämän asian kohdalla päädytään sellaiseen johtopäätökseen, että ei arvosteta lainkaan meidän kykyämme tehdä asiallinen mietintö tässä asiassa. Kyllä se kertoo siitä, missä tilanteessa eduskunnassa eletään, ja tämä voidaan tehdä äänestyspäätöksellä, muistaakseni 10—6. Silloin meidän kannattaisi miettiä vielä uuden kerran niitä perusteita, joita me täällä viljellään. En minäkään käy esittämässä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asioita, jotka meille eivät kuulu.

Kiitos, arvon puhemies! Näistä pykälistä vielä sen verran on sanottava, että moni kysyi, että miksi me päädyimme sitten valiokunnassa muuttamaan näitä pykäliä. En tuossa esittelyssä pystynyt avaamaan, miksi, koska tuo esittelypuheenvuoro on varsin lyhyt ja siinä on paljon sanottavaa, joten yritän tässä nyt nopeammin joitakin perusteluita käydä läpi. Eli moni on jo kysynyt, minkä takia tiettyjä asioita tässä tehdään. Mielestäni tämä etämyynnin ja Alkon aseman turvaaminen lainsäädännössä on jo käsitelty, mutta pieni nyanssi: Sanoin tuossa esittelypuheenvuorossa — korjataan pöytäkirjaan se tässä — että Alkosta hankitun alkoholitoimituksen luovutukseen sovellettaisiin samoja toimitusaikoja, siis kello 9—21, kuin muihinkin alkoholin toimittajiin. Tämä on todella näin, niin kuin valiokunta sääti pykälässä, mutta sanoin selitykseksi, että tässä nyt mentäisiin siihen samaan kuin muutkin, mutta tosiasiassa hallituksen esityksessä ehdotetaan 80-prosenttisten toimittamista kaikkien osalta kellonaikoina 9—21 paitsi Alkon osalta, jossa tämä muutos oli. Näin ollen sitten tehtiin yksimielisesti päätös siitä, että Alkosta hankitun alkoholitoimituksen luovutukseen sovelletaan samoja toimitusaikoja eli kello 9:ää —21:tä alkoholin toimittajien näkökulmasta. Pahoittelen muuten, tämä ei taida olla siinä opposition vastalauseessa, taisin antaa liian suuren enemmistön tämän tuen kannatukseen, mutta todella valiokunnan enemmistö kannatti sitä, että Alkoakin kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin toimittajia, muuten tässä olisi käynyt toisin. Luovutuksesta alkoholin vastaanottajalle on keskusteltu jo monesti, mutta tässä yhteydessä on jäänyt keskustelematta se, että valiokunta esitti myöskin, että kun ulkomailta tilataan alkoholia, pitää sähköisesti tunnistautua, etteivät alaikäiset tätä tuotetta ostaisi. Hallituksen esityksessä ei ole näitä pykäliä, eikä käsittääkseni myöskään sitten hallituspuolueiden vastalauseessa esitetä, että tämä sähköinen tunnistaminen tulisi tähän, eli ei esitetä sitä, että ostajan ikä tarkistettaisiin tällä tavalla. Suomessahan on tosi tärkeätä huolehtia siitä, että alle 18-vuotias ei saa ostaa näitä tuotteita eikä alkoholin verkko-ostojen yhteydessä myöskään alle 20-vuotias näitä vahvoja juomia. Nyt tuota kuvallista asiakirjaa vaadittaisiin, ja nämä selitykset ja syyt tälle löytyvät nimenomaan tästä lausuntopalautteesta. Sitten, arvoisa puhemies, tässä käytiin keskustelua myös siitä, minkä takia alkoholijuomien toimitus olisi sallittua aikaisintaan 24 tunnin kuluttua tilauksesta. Valiokunnan kuulemisissa kävi hyvin selvästi ilmi, että tällaiset niin sanotut pikatoimitukset olisivat tosi erikoinen tilanne, jos sellainen sallittaisiin. Esimerkiksi ulkomailta voisi ostaa etämyynnillä näistä Viinarannasta ja muista tuosta Viron puolelta tuotteita, ja ne voisivat tulla tänne pikakuljetuksella niin, että ne olisivat muutamassa tunnissa perillä. Moni ajattelee, että ulkomailta tilattuja etämyynnin tuotteita ei kuitenkaan tällaisella muutaman tunnin pikatoimituksella voisi saada toteutumaan. Näin ollen on iso kysymys se, olisiko mahdollista alkoholia toimittaa nonstop kotiin ostamalla sitä kotiinkuljetuksen kautta. Yksi erikoinen epäkohta tässä hallituksen esityksessä oli, ja se oli se, että oikeastaan mihin tahansa, missä et asu tai ole töissä, voit ottaa viinalastin vastaan. Minä olen itse ajatellut sitä, että mihin tahansa metsäiseen osoitteeseen voi ottaa vastaan, kun on vain siellä paikalla hakemassa sitä lastia. Näin ollen valiokunta alkoi ajatella, että onko tämä asiallista, että Suomen lainsäädännössä käytännössä ei millään tavalla osoitettaisi, että ihminen ottaisi tämän lastin sentään vastaan joko koti- tai yritysosoitteeseen. Mutta tässä hallituksen esityksessä ja hallituspuolueiden vastalauseessa lähdetään siitä, että alkoholia saa hyvin laajalla pensselillä tilata aika moneen paikkaan. Edustaja Lindén aikaisemmin totesi, että myöskin festivaalialueiden ulkopuolelle, ei ihan välittömään mutta lähes välittömään läheisyyteen, alkoholia voidaan tilata, hallituksen esityksessä jopa ammattikouluihin tai lukioihin, vaikka siellä työskentelee ja opiskelee myöskin alaikäisiä lapsia. Mutta tämä epäkohta sitten korjattiin tässä esityksessä: enemmistö totesi, että pykälään on selvästi todettava, että toisen asteen oppilaitoksiin ei saa toimittaa Tämä on minusta tärkeä korjaus, että koti- tai yritysosoitteeseen näitä voitaisiin toimittaa. Kuulemiskierroksella kuulimme, että pahimmillaan voisi vaikka puistoon tai johonkin todella outoon paikkaan tällaisia kuljetuksia ottaa vastaan. Koeostojen näkökulmasta se, että voisi tehdä erikoisia, jopa eettisillä rajoilla olevia koeostoja, oli pohjassa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin puuttui tähän ja laittoi rajat näille koeostojen toteuttamistavoille. Mielenkiintoinen on myöskin tämä seuraamusmaksu. Nimittäin enimmäismäärä voisi olla enintään 20 000 euroa, jota esitettiin lausuntokierroksella, mutta ministeri sitten luopui tästä summasta eikä esittänyt eduskuntaan enää tätä seuraamusmaksua, jonka enimmäismäärä olisi 20 000 euroa. Tästä tuli todella paljon lausuntopalautteina arvostelua ja kritiikkiä, ja otimme sen tähän mukaan. Viimeiseen kokonaisuuteen haluaisin vielä kiinnittää teidän huomionne, mistä on tosi vähän puhuttu. Ajatelkaa, että tässä esityksessä, joka eduskuntaan tuli aikoinaan, esitettiin, että väkevien alkoholijuomien verkko- ja suoratoistomarkkinointi sallittaisiin. Siis väkeviä viinoja mainostettaisiin niin paljon kuin ehdittäisiin. Nyt valiokunta toteaa, että me hylkäämme tämän ehdotuksen siitä, että väkevien alkoholijuomien verkko- ja suoratoistomarkkinointi sallittaisiin, ja voimaan jäisivät myöskin ne nykyisen sääntelyn perusteet, joilla väkevän alkoholijuoman markkinointi on pääsäännön mukaan kokonaan kiellettyä, ja myöskin lisättäisiin kielto vaikuttajamarkkinointiin, jonka siis hallituksen esitys sallii. Tämä vaikuttajamarkkinointi sallitaan myöskin vastalauseessa hallituspuolueiden toimesta. Lisäksi ostohistorian perusteella kohdennetun markkinoinnin kielto lisätään tähän, joka oli tästä pohjasta poistettu. Nämä markkinointipykälien poistamiset olivat uskomattomia, ja haluan sanoa sen vielä, puhemies, että myös hallitusohjelmassa oli todettu, että Suomeen ei markkinointia lisätä, mutta toisin kävi. Hallituksen esityksessä lisättiin myöskin Suomeen alkoholimarkkinointia, ja nyt se on tässä esityksessä poistettu.

Arvoisa puhemies! Kyllä koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistö on tukenut tätä ehdotusta siksi, että mitään muuta ei ole tehtävissä. Tämähän on ihan hirvittävä tilanne, että urheilijoilta on lähdössä eläketurva pois, ellei tätä esitystä tehdä. Näin ollen totta kai kaikki tätä halutaan eteenpäin olla viemässä. Mutta ei se ammattiurheilijoiden joukko ole kyllä kovin tyytyväinen tähän askeleen pituuteen. On oikeastaan aika käsittämätöntä, miten tässä näin pääsi käymään. Hallitusohjelmassa luki kolme vuotta sitten, että pannaan tämä urheilijoiden eläketurva kuntoon. Nyt me istutaan tässä ihmettelemässä, että no, miksei se onnistunut. No, se ei onnistunut sen takia, kun kukaan ei kolmeen vuoteen huomannut, että vakuutukset ovat lähdössä alta. Sitten kun huomattiin, niin mikään muu vaihtoehto ei onnistunut, koska jos ruvetaan omaa eläkekassaa perustamaan, tulee aika iso EU-tasoinen direktiivisääntelyyn liittyvä keskustelu eteen siitä, millä tavalla niissä reunaraameissa saataisiin tällainen oma eläkekassa aikaan. No, olisivat voineet tietenkin terhakkaan sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta ja esittelevä ministeri panna tämän saman tien kuntoon, kun olisi annettu urheilijoille mahdollisuus päästä Melan piiriin, mutta kolmeen vuoteen ei kenelläkään tullut tämmöinen mieleen. Nyt valiokunta laittaa yksimielisen ponnen ja ihmettelee, miksei tätä tehty ajoissa. Kun me oltaisiin mielellään säädetty heidät suoraan sinne Melaan, niin nyt loppuu aika kesken, koska lausuntokierroksella todettiin, että tämä olisi hyvä vaihtoehto. Kaikki olivat sitä mieltä, että tämä olisi hyvä vaihtoehto, mutta ei vain ehditty tekemään. Minä vain kysyn, miksi meni kolme vuotta niin, että ei saatu mitään aikaiseksi. Nyt joudutaan tekemään näin vaikea eläkejärjestelmä sen takia, että nämä ihmiset pääsisivät edes jonkun eläketurvan piiriin. Kyllähän tämä on hävettävää. Siis minun on tosi vaikea sanoa, että kyllä nyt osui lankulle, nyt kiskaistiin kiekko pitkään päätyyn. Tässä ei ole kyllä minkäänlaista varaa sanoa, että tämä niin kuin osui lankulle. Tämähän meni ihan vihkoon. Urheilijatermein meidän pitäisi kaikkien panna, tiedättekö, itsemme johonkin pukukoppiin vähän keskustelemaan siitä, miten tässä näin pääsi käymään. Eikä kyllä palaute ole sellaista, että tässä saisi taputeltua ja oltua siinä paisteessa, että hyvin meni. Eihän kenellekään suomalaiselle tehdä tämmöistä eläkejärjestelmää oikeassa maailmassa. Ihmisten eläketurvasta pitää pitää huolta, olivatpa he, kuulkaa, vaikka bussinkuljettajia tai yritysjohtajia tai olivatpa he yksityisiä yrittäjiä tai olivatpa he maatalousyrittäjiä tai olivatpa he urheilijoita. Kyllä ammattiurheilijatkin ansaitsisivat sen, että heidänkin eläketurva olisi laitettu kuntoon. Tässä me nyt sitten istutaan sanomassa, että mitään ei ollut tehtävissä, ei pystytty hoitamaan tätä porukkaa Melaan. Jos valmistelu olisi alkanut vähän aikaisemmin, niin maailma olisi ollut ihan erinäköinen, mutta tässä sitä ollaan. Olen pahoillani, että tämän enempään ei pystytty, mutta viesti on selvä, [Puhemies koputtaa] kun lukee tämän lausuman: valtioneuvostolla on nyt länget kaulassa.

Arvoisa puhemies! Vaikka ilta tästä vanhenee, niin tärkeitä ehdotuksia ollaan myöskin käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja esityksiä, joissa pyritään myöskin muuttamaan urheilijoiden sosiaaliturvaa paremmaksi. Tässä on kysymyksessä esitys, jonka tavoitteena on urheilijoiden vanhuusturvan järjestämisen mahdollisuuksien parantaminen muuttuneessa vakuutusmarkkinatilanteessa ja siinä tilanteessa, että saataisiin useita vakuutuksen tarjoajia markkinoille. Ammattiurheilijan lakisääteinen vanhuudenturva on järjestetty työntekijöiden eläkevakuutuksesta poiketen yksityisistä vakuutusyhtiöistä otettavalla vakuutuksella, jota vain harvat vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet. Vakuutuksen saatavuus on ollut edellytys ammattiurheilijan lakisääteisen sosiaaliturvan toteutumiselle. Vakuutusmarkkinoiden tarjonta on kaventunut, ja osa urheilijoista on jäänyt ilman lain edellyttämää vanhuudenturvaa vuoden 2026 alusta. Esityksessä ehdotetaan, että urheilijoiden vanhuudenturvaa on jatkossa mahdollista järjestää vakuutusyhtiöissä myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen sijasta. Lisäksi eläke on esityksen mukaan jatkossa mahdollista maksaa urheilijan suostumuksella määräaikaisena nykyisen elinikäisen suorituksen sijaan. Lakiin lisättäisiin myös mahdollisuus maksaa tietyissä tilanteissa eläkesäästö kertasuorituksena, jos säästön määrä jää laissa säädettävän rahamäärän alle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää näitä ehdotettuja muutoksia välttämättöminä lyhyellä tähtäimellä korjaamaan vakuutusmarkkinoilla esiintyviä nykyisiä puutteita ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Tästä ollaan valiokunnassa yksimielisiä. Valiokunta ehdottaa kuitenkin tähän kyseiseen kokonaisuuteen yhtä muutosta, ja se liittyy siihen, että vakuutusyhtiön ilmoitusvelvollisuutta vakuutuksen rajoittamisesta tai lopettamisesta laajennettaisiin koskemaan myöskin vakuutuksenottajaa. Näin halutaan varmistaa, että ihmiset tietäisivät ajoissa, jos on tulossa muutoksia eläketurvaan. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen kehittää urheilijan sosiaaliturvaa kokonaisuudessaan ja korjata sen puutteita. Arvoisa puhemies! Joitakin yksityiskohtia sitten tästä kokonaisuudesta. Ensinnäkin sijoitussidonnaiseen eläkevakuuttamiseen perustuva ehdotus muuttaisi nyt urheilijalakia siten, että urheilijan vanhuudenturva voitaisiin järjestää nykyisten laskuperustekorkoon sidottujen vakuutusten lisäksi myöskin sijoitussidonnaisilla vakuutuksilla. Ehdotuksen mukaan jo ennen lain voimaantuloa alkaneet aktiiviset vakuutukset ja vapaakirjat voitaisiin myös muuttaa sijoitussidonnaisiksi urheilijatyönantajan ja vapaakirjojen osalta vakuutetun suostumuksella. Esityksen mukaan valtaosalla urheilijoista eläkesäästön määrä jää nykyisin alle 10 000 euroon ja suurelta osalta alle 5 000 euroon. Koska nämä urheilijoiden eläkevakuutukset voivat olla sijoitusajaltaan jopa 30—40 vuotta, niin silloin on odotettavissa, että sijoitussidonnaisten vakuutusten voidaan odottaa takaavan nykyistä paremman eläkesäästöjen tason. Näillä muutoksilla laajennettaisiin vakuutuksen tarjoajien piiriä, koska vakuutusyhtiöt eivät käytännössä enää tarjoa urheilijalain mukaisia laskuperustekorkoon sidottuja vakuutuksia. Valiokunta korostaa, että ehdotettujen muutosten jälkeenkään urheilijoiden sijoitussidonnainen vakuutus ei ole esityksen mukaan vakuutussopimuslain mukainen sijoitusvakuutus, johon voi liittyä säästöjen vapaampi siirrettävyys. Urheilijalain mukaisen eläketurvan ollessa osa sosiaaliturvaa ei sitä ole tarkoituksenmukaista kehittää yksilöllisten eläkevakuutusten tai sijoitusvakuutusten suuntaan niin, että vapaakirjat olisivat vapaasti takaisin ostettavissa ja siirrettävissä. Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiötä ei kuitenkaan voida yksipuolisesti velvoittaa muuttamaan muodostuneet vapaakirjat sijoitussidonnaisiksi, koska vakuutusyhtiöt harjoittavat toimintaansa elinkeinovapauden ja vakuutusyhtiölain ja vakuutussopimuslain puitteissa ja vakuutussopimus määrää sen, millaiset ehdot vakuutukseen tai vapaakirjaan soveltuvat. Arvoisa puhemies! Sitten tässä tehdään myöskin eläkkeen maksaminen määräaikaisena ja kertakorvauksena mahdolliseksi. Käsittelin niitä jo tuossa edellä, joten hyppään nyt tämän osuuden yli. Arvoisa puhemies! Sitten ilmoitusvelvollisuudesta. Tähän teimme siis valiokunnan taholta muutoksia. Urheilijalain mukaan vakuutusyhtiön on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle viimeistään 31. päivä joulukuuta, jos se aikoo rajoittaa lainmukaisen vakuutuksen tarjoamista tai lopettaa jopa sen tarjoamisen seuraavan kalenterivuoden joulukuun 31. päivän jälkeen. Näin ollen tarkoituksena on ollut turvata lainsäätäjälle kohtuullinen aika, eli siis vuosi, puuttua asiaan, jos vakuutusyhtiö ei ole enää halukas tarjoamaan tätä vakuutusta. Valiokunnan kuulemisissa on tuotu esiin, että nykyinen ilmoitusvelvollisuus ei ole toiminut lain tarkoituksen mukaisesti, ja on ehdotettu, että ilmoitusaikaa pidennettäisiin kahteen vuoteen. Voimassa oleva sääntely mahdollistaa sen, että lainsäätäjälle jää kuitenkin vähintään vuosi aikaa toimeenpanoon ja näihin muutoksiin reagoimiseen, joten vaakakupin toisena osana on se, olisivatko vakuutusyhtiöt enää kiinnostuneita tätä toimintaa harjoittamaan, jos tuota ilmoitusaikaa pidennettäisiin. Sen sijaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen voisi siis heikentää nimenomaan vakuutuksen tarjoamishalukkuutta. Valiokunta pitää perusteltuna laajentaa ilmoitusvelvollisuutta koskemaan sen sijaan vakuutuksenottajia, koska ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on osaltaan turvata myös vakuutuksenottajan asemaa. Valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen lisättäväksi urheilijalain 16 a §:n muuttamista koskevan ehdotuksen, jonka mukaan vakuutusyhtiön on ilmoitettava vakuutuksen mahdollisesta rajoittamisesta tai lopettamisesta ministeriön lisäksi myös vakuutuksenottajalle. Sitten vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että esityksestä on lausuntokierroksen jälkeen poistettu ehdotus, jonka mukaan urheilijoiden vanhuudenturvaa voitaisiin järjestää myös sitä varten perustettavassa lisäeläkesäätiössä tai lisäeläkekassassa. Tämä esitys on vaihtoehtojen eteenpäinviemisen kannalta kuitenkin monitöinen ja juridisesti lisäselvityksiä vaativa, joten ministeriö ei ole eikä hallitus sitä tässä esittämässä. Tähän liittyy myöskin EU-oikeudellista tulkintaa, joka käydään läpi siellä valiokuntamme mietinnössä. On kuitenkin todettava, että selvityksen mukaan urheilijoiden eläketurvan järjestäminen muussa kuin vakuutusyhtiössä vaatisi siis laajaa selvittelyä sen osalta, voidaanko heidän vakuuttamisekseen luoda vielä jokin erillinen kassajärjestelmä tai miten vakuutuskannan siirto henkivakuutusyhtiöistä erikseen perustettavaan kassaan toteutettaisiin. Tällä hetkellä vakuutusyhtiölaki siis sallii vakuutuskannan siirron ainoastaan toiseen vakuutusyhtiöön. Valmistelun yhteydessä on selvitetty eläkekassavaihtoehdon lisäksi myös mahdollisuutta siirtää urheilijalain mukainen vakuuttaminen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hoidettavaksi — ja vaikka se tuntuukin ihmeelliseltä, niin haluan muistuttaa, että myös tieteen ja taiteen apurahansaajien työeläkevakuuttaminen on järjestetty jo nyt nimenomaan Melassa erillisen kassavaihtoehdon sijasta. Tämä tietenkin takaisi sen, että vakuutusten saatavuus ei olisi enää riippuvaista markkinoilla olevien vakuutustoimijoiden tarjonnasta. Esityksen mukaan vaihtoehto olisi kuitenkin vaatinut Melan osalta järjestelmämuutoksia ja siirtymäaikaa, eikä lakimuutosta olisi voitu saada voimaan nyt suunnitellulla ja välttämättömällä tarpeen mukaisella aikataululla. Siksi valiokunta ehdottaakin tästä asiasta lausumaa, että tätä asiaa tosiasiassa vielä tutkittaisiin jatkossa, ja näin eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää urheilijoiden vakuutusturvan järjestämistä erillisessä eläkekassassa tai Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa urheilijan vakuutusturvan vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi sekä kehittää urheilijan sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti kokonaisuutena yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lisäksi kiinnitämme valiokunnan mietinnössä huomiota seurantaan ja myöskin epäkohtien korjaamiseen viipymättä, kun tilanne tässä jatkossa kehittyy. Arvoisa puhemies! Tässä tämä kokonaisuus, joka on yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Esittelen lastensuojelulain ensimmäisen lainsäädännön muutosesityspaketin yksityiskohtia, ja totean jo tässä vaiheessa, että koska tämäkin kokonaisuus on jo varsin iso, niin en todennäköisesti ihan kaikkea tässä puheenvuorossa ehdi ottamaan esille. Totean ensinnäkin, että tämän lastensuojelulain ensimmäisen muutosvaiheen eduskunta-aloitteitakin on seitsemän kappaletta ollut käsittelyssä ja lausuntoja saatiin perustuslakivaliokunnalta ja lakivaliokunnalta, ja sen lisäksi meillä on 58 muuta lausuntoa, jotka toimivat nyt sitten pohjana tälle hallituksen esityksen läpikäynnille valiokunnassamme. Arvoisa puhemies! Tässä esityksen tavoitteena on siis vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun ja turvata viimesijaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen nykyistä paremmin. Samaan aikaan lähtökohtana on lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen sekä lastensuojeluviranomaisten ja sijoituspaikkojen riittävät toimivaltuudet. Tässä selkeytetään kasvatuksellisten rajojen asettamista ja rajoitustoimien käytön edellytyksiä. Lisäksi tässä luodaan uusia valtuuksia ja muodostetaan uusi kuntouttava laitospalvelu, jonka tavoitteena on katkaista etenkin rikoksilla oireilevien lasten rikoskierre. Arvoisa puhemies! Kuten todettu, tässä on tosi paljon esityksiä, ja tämä on vuonna 2008 voimaan tullutta lastensuojelulakia koskeva niin sanottu suuri kentän toive, joka tässä on toteutumassa, eli lastensuojelulaista kokonaisuudistusta on tehty jo viime hallituskaudella ja tällä hallituskaudella, ja nyt tämän kokonaisuuden ensimmäinen osa on eduskunnassa jo käsittelyssä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä lasten ja nuorten haasteelliseen käytökseen pyritään puuttumaan ensisijaisesti kontrollia ja rajoituksia lisäämällä ilman että samanaikaisesti vahvistetaan lapsia ja perheitä tukevia ennalta ehkäiseviä palveluita sekä lapsen tarvitsemaa hoitoa ja kuntoutusta koskevia palveluita, joilla voidaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lastensuojelulain uudistamisen toisessa vaiheessa vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti varhaista tukea, moniammatillista lapsiperhetyötä ja lastensuojelun avopalveluita. Olemme saaneet myöskin lausunnot perustuslakivaliokunnasta ja lakivaliokunnasta, ja perustuslakivaliokunta toteaa, että joihinkin asioihin on kiinnitettävä tarkempaa huomiota, ja osa näistä on säätämisjärjestyskysymyksiä. Arvoisa puhemies! Lähdetään liikkeelle siinä järjestyksessä, että esittelen tämän kuntouttavan suljetun laitospalvelun ensin: Eli esityksessä ehdotetaan kuntouttavan suljetun laitospalvelun perustamista. Tämä palvelu olisi esityksen mukaan viimesijainen, joten se tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa sijaishuoltoa ei lapsen oman tai muiden turvallisuutta vaarantavan käyttäytymisen vuoksi ole mahdollista järjestää muulla tavoin eivätkä erityisen huolenpidon jakso taikka muut sosiaali- ja terveyshuollon palvelut sovellu käytettäväksi. Esityksessä ei aseteta lapsen sijoitukselle kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun enimmäisaikaa, vaan sijoitus voi kestää niin kauan kun perusteet kyseiseen palveluun sijoittamiseen ovat olemassa. Päätökset sijoittamisen ajalta tehtävistä rangaistuksista tehdään kuitenkin erikseen enintään vuodeksi. Valiokunta on todennut, niin kuin myöskin lakivaliokunnan puolelta, että tässä on asioita, joita pitää vielä valiokunnan pohtia, ja sekä perustuslakivaliokunnan että lakivaliokunnan toimesta olemme myöskin tätä kokonaisuutta hieman katsoneet uudesti. Näin ollen ensinnäkin todetaan, että lakivaliokunnan lausunnon mukaan kuntouttavalla suljetulla laitospalvelulla on rikosoikeudellisen rangaistuksen piirteitä. Lakivaliokunta on myös nuorisorangaistusta koskevaa esitystä käsitellessään kiinnittänyt huomiota lastensuojelun ja rikosoikeusjärjestelmän suhteeseen ja katsonut, että uuden kuntouttavan suljetun laitospalvelun myötä järjestelmien välinen suhde voi entisestään hämärtyä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo lakivaliokunnan tavoin, että tilannetta ja sen kehittymistä tulee jatkossa seurata ja tarvittaessa arvioida mahdollisuuksia selkeyttää ja yhteensovittaa lastensuojelu- ja rikosoikeusjärjestelmiä nykyistä paremmin. Lakivaliokunta myös kiinnittää huomiota siihen, että suljetussa kuntouttavassa laitospalvelussa keskeistä Engel-kriteerien kannalta on se, että palvelun sisältö on lasta vahvasti suojeleva ja kuntouttava ja tämä toteutuu myös käytännössä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyykin lakivaliokunnan näkemykseen siitä, että riittävien resurssien turvaaminen ja palveluiden vaikutusten seuranta on tärkeää, ja tästä valiokunta on tehnyt lausumaehdotuksenkin. Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan hyvin avoimena tätä säännöstä, jonka mukaan alle 12-vuotiaan lapsen sijoittumiselle kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun vaadittaisiin muiden edellytysten ohella vain erityisten syiden olemassaolo. Perustuslakivaliokunnan tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy siihen, että kynnyksen sijoittaa alle 12-vuotias kuntouttavaan suljettuun laitoshuoltoon tulee olla hyvin korkea ja kaikissa tilanteissa tulee ensisijaisesti etsiä muita sijoitusvaihtoehtoja. Siten olemmekin tässä todenneet, että vain erityisen poikkeuksellisista ja painavista syistä alle 12-vuotias voitaisiin sijoittaa kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun, ja nimenomaan silloin kun lapsen sijaishuoltoa ei ole mahdollista muutoin lapsen edun edellyttämällä tavalla järjestää. Lisäksi todetaan, että tähän kokonaisuuteen liittyy paljon nyansseja, joista valiokunta hyvin paljon avaa omassa lausunnossaan yksityiskohtia. Seuraavaksi otan nämä erityisen huolenpidon jaksoja koskevat muutokset: Eli erityisen huolenpidon jakson enimmäisaikaa tästä nykyisessä järjestelmässä nyt sallittavasta ehdotetaan pidennettäväksi 180 vuorokauteen. Tätä olemme myöskin valiokunnassa tarkastelleet ja todenneet, että mahdollisuus toteuttaa jatkossa erityisen huolenpidon jakso myös lapsen omassa sijaishuoltopaikassa palvelujen tuottamiselle asetettujen edellytysten täyttyessä voi jossain tilanteessa helpottaa paikkojen riittävyyttä ja turvata jatkuvuutta. Sitten siirrytään lastensuojelun ja psykiatrian välisiin yhteisiin yksiköihin: Niistä todettakoon se, että tässä tosiaan nyt ehdotetaan säädettäväksi käytännössä palveluista tai niiden sisällöstä lain sijaan niin, että todettaisiin viittaukset siihen, että tällaiset yksiköt ovat olemassa, ja todettaisiin myöskin, että YTA-alueita ohjeistetaan erikseen laaditulla ohjausasiakirjalla sopimaan lastensuojelun ja psykiatrian yhteensovitetuista yksiköistä niin, että kaikilla YTA-alueilla olisi vähintään yksi lastensuojelun yksikkö, jonne yliopistosairaalan erikoissairaanhoito tarjoaa psykiatrian avopalveluita ja tukea. Yksiköiden kehittämiseen on sisällytetty 0,5 miljoonaa euroa valtionavustusta vuodelle 26. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettua sääntelyä on kuitenkin pidetty riittämättömänä turvaamaan riittävien psykiatristen palveluiden sekä yhteensovitettujen palveluiden saatavuutta ja katsottu, että yhteensovitettujen yksiköiden palveluiden sisällöstä, kohderyhmästä, toteutuksesta ja psykiatrian sekä lastensuojelun yhteistyöstä tulisi säätää ehdotettua selkeämmin ja paremmin. Valiokunta pitää tärkeänä, ja välttämättömänäkin siis, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia lastensuojelun ja psykiatrian yhteisten yksiköiden perustamiseen, riittävyyteen, toimintaan sekä sektorien väliseen yhteistyöhön seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan sääntelyä ja muutetaan sitä ehdotettua velvoittavammaksi. Tästä valiokunnalla on myös lausumaehdotus. Arvoisa puhemies! Sitten menen tähän isoon kokonaisuuteen, jossa käytännössä käydään läpi ne muutokset, joita hallituksen esityksessä esitetään näihin uusiin rajoitustoimiin: Eli ensinnäkin lähtökohta tässä esityksessä on se, että näitä muutoksia tehtäisiin kasvatuksellisten rajojen asettamiseksi niin, että säädettäisiin kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen oikeudesta tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Siten myöskin perhehoitoon sijoitetut lapset olisivat tässä mukana. Lähtökohtana on se, että sijoitetun lapsen hyvä hoito ja kasvatus, lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin on turvattava siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetään. [Puhemies koputtaa] Tähän kokonaisuuteen on tehty useita muutoksia perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla, ja näin ollen olemme saaneet tämän kokonaisuuden valmiiksi niin, että asiasta ollaan valiokunnassa myös eri mieltä. Eli tähän sisältyy yksi vastalause ja viisi lausumaehdotusta. — Tämä kaikki kokonaisuus tässä nyt nopeasti esiteltynä.