Koskela Minja
2 puheenvuoroa
Arvoisa puhemies! Olkoon tämä nyt viimeinen kontribuutioni aiheeseen ”investoinnit ja käyttömenot”. Väitän, että jokainen kansanedustaja täällä ymmärtää kyllä investoinnin ja käyttömenon eron. Jokainen varmasti myöskin kannattaa järkeviä investointeja. Hallituspuolueiden ongelma sen sijaan on siinä, että te ette ymmärrä Nokia-areenan ja Garden Helsingin eroa. Ero näissä investoinneissa on muun muassa se, että toinen halli oli ja on järkevä investointi muun muassa siksi, että se on jo pystyssä, ja toinen halli on hanke, jonka valtiontakaukseen virkamiesvalmistelu suhtautui erittäin penseästi sen huonon taloustilanteen vuoksi ja joka siitä huolimatta tuotiin puheenjohtajien pöytään takaoven kautta. Minä kehotan, arvoisa puhemies, hallituspuolueita selvittämään itselleen, mikä ero on tuottavalla investoinnilla ja kaverikapitalismilla. [Ben Zyskowicz: Ai Tampere oli hyvä, koska se oli jo pystyssä? Erittäin vakuuttava argumentti!]
Arvoisa puhemies! ”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.” Tätä vasemmistoliiton edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan sanomaa on usein siteerattu salin oikealta puolelta, ja niin todennäköisesti tehdään myös tänään. Mutta mistä koostuu vahva valtiontalous? Korkeasta työllisyydestä, osaamiseen ja innovaatioihin perustuvasta tuottavuuskasvusta sekä valtion riittävästä tulopohjasta, joka varmistetaan oikeudenmukaisella veropolitiikalla. Tämän kaiken oikeistohallitus on sössinyt. Se näkyy nyt, kun työttömyys kasvaa, konkurssit lisääntyvät ja valtion velkaantuminen pahenee. Samaan aikaan Suomessa on lisääntynyt myös köyhyys. Oikeistohallituksen köyhiä kurittavat toimet eivät ole ”välttämättömiä päätöksiä” talouden tervehdyttämiseksi — kas kun Suomessa sekä pienituloisten henkilökohtainen talous että valtion talous ovat nyt päinvastoin merkittävästi huonommalla tolalla kuin oikeistohallituksen aloittaessa. Arvoisa puhemies! Riikka Purra sanoi ennen vaaleja, että köyhiltä leikkaaminen ei perussuomalaisille käy. Silti köyhyyden äärimmäiset muodot, kuten asunnottomuus ja ruoka-avun tarve, kasvavat nopeasti Suomessa nyt, kun vahtivuoro on Orpolla—Purralla. Tämän kehityksen jatkuessa vaarantuvat yhdenvertaisuus ja yhteiskuntarauha. Samalla taloudellinen ahdinko koskettaa yhä laajemmin myös työssäkäyviä tai aiemmin keskiluokaksi itsensä kokenutta väestöä — tavallisia palkansaajia, pienyrittäjiä ja eläkeläisiä. Vaikka perussuomalaisten mukaan Donald Trumpin piti olla parasta mitä länsimaille on tapahtunut pitkään aikaan, suomalaisia kurittavat pian pahimmillaan myös Trumpin hinnat. Se tarkoittaa, että Donald Trumpin sotaretki on jo nyt nostanut öljyn hintaa ja uhkaa kasvattaa myös pienituloisten elinkustannuksia. Tässä tilanteessa talouspolitiikan pitäisi olla erityisen oikeudenmukaista, ei kokoomuksen eturyhmien sanelemaa. Perussuomalaiset puolestaan pöhisevät sekä Donald Trumpista että euron bensasta, vaikka nämä kaksi asiaa käytännössä sulkevat toisensa pois. Myös perussuomalaisten olisi identiteettipolitiikan syvästä suosta ymmärrettävä sen verran, että Trumpin hintojen myötä fossiilisista irrottautuminen ja vihreän siirtymän edistäminen on nimenomaan pienituloisen suomalaisen etu. Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen talouspolitiikan todellinen tarkoitus ei ole ollut missään vaiheessa velkaantumisen vähentäminen vaan ainoastaan tulonjaon muokkaaminen rikkaimpien eduksi. Samalla hallituksessa istuvat oikeistopuolueet ovat tehneet lopullisen pesäeron pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon eli maailmanhistorian menestyneimpään yhteiskuntamalliin ja lähteneet ajamaan suomalaista yhteiskuntaa ideologisista syistä amerikkalaiseen suuntaan. Sillä tiellä odottaa miljardöörien valta ja tavallisen kansan syvenevä ahdinko. Oikeistohallituksen politiikka pudottaa arviolta 31 000 uutta lasta köyhyyteen — ja tämä, hyvät kansanedustajat, on tietoinen päätös. Lapsiperheköyhyyden syventäminen on paitsi moraalisesti väärin myös taloudellisesti kestämätöntä. Kun ylisukupolvinen syrjäytyminen kasvaa, valtion verotulot vähentyvät ja menot lisääntyvät. Köyhyydellä ja eriarvoisuudella on myös suora yhteys paljon puhuttuihin oppimistuloksiin. Tällä tiellä oppimistuloksien polarisaatio kasvaa entisestään, kun osalta viedään jo lapsuudessa tosiasialliset mahdollisuudet omien unelmien tavoitteluun. Kaiken päälle valtiovarainministeriöstä tulee julkisesti viestiä siitä, että Suomeen tulisi saada lukukausimaksut. Tämä katkaisisi siivet monen pienituloisen nuoren opiskeluhaaveilta. Tämän vuoksi erityisesti kokoomukselta ja pääministeri Orpolta toivoisin suoraa vastausta: oletteko te sitoutuneita maksuttomaan koulutukseen, vai seuraako nyt tehtyjen koulutusleikkauksien perässä maksuttoman koulutuksen romuttaminen, mikäli se on teistä kiinni? Arvoisa puhemies! Köyhyys ei ole yksilön vika, se on rakenteellinen ongelma. Kun oikeistopoliitikot ovat valmiita sysäämään yli satatuhatta suomalaista köyhyyteen yhdellä hallituskaudella, niin näin myös todella tapahtuu. Ja tässä juuri piilee jutun juoni: oikeisto ei voi sanoa, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä, sillä omalla valtakaudellaan se on sössinyt valtiontalouden ja lisännyt köyhyyttä. Tälle kehitykselle on kuitenkin vaihtoehto. Kun vasemmisto sanoo, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä, se tarkoittaa oikeudenmukaista tulonjakoa, varallisuuserojen kaventamista, työntekijöiden oikeuksien vahvistamista, reilun kilpailun varmistamista ja pienituloisista huolehtimista. Jos oikeistohallitus haluaa elää Outi Ojalan oppien mukaisesti, joita se mielellään siteeraa, niin voitte aloittaa perumalla härskin miljardilahjan suuryrityksille ja tuomalla kehysriiheen tarvittavat toimet, joilla vastataan työttömyyteen, köyhyyteen, asunnottomuuteen ja ylivelkaantumiseen. Jos hallitus ei tähän pysty, se ei ole kaikkien suomalaisten puolella eikä etenkään köyhien suomalaisten puolella. Kannatan edustaja Pekosen tekemää epäluottamusehdotusta.