Kosonen Hanna

Arvoisa puhemies! Ensin tämmöinen ihan käytännöllinen kysymys: Näitä ilmastovuosikertomuksia tehdään nyt tällä hetkellä joka vuosi, ja tiedetään hyvin, että hallinnossa on aika paljon tekemistä tässä vuosikertomuksessa. Jos minäkin ajattelen meidän valiokunnan työtä, niin minusta melkein tuntuu, että just äsken käsiteltiin tämä edellinen. Miten suhtaudutte siihen, voisiko tämä vuosikertomus ilmestyä kahden vuoden välein? Se olisi kahden vuoden kertomus, jotta saisimme niitä käsiä siihen käytännön tekemiseen. Sitten toinen asia: Meillähän on kiertotalouteen tosi isot tavoitteet, myös EU:lla on tosi isot tavoitteet, ja ihan tässäkin semmoinen käytännöllinen kysymys: Eli Suomikin ajaa kovasti tätä tuotteiden korjattavuutta ja sitä vahvistavaa lainsäädäntöä. Kun nyt on kuitenkin ollut tuolla medioissa siitä, että viranomaisohje sähköautojen kierrätysakkuja kohtaan tulisi olemaan sellainen, [Puhemies koputtaa] että ne luokitellaan jäteakuiksi, niin mitä tälle ollaan tekemässä, että niitä voi edelleen käyttää uudelleen eikä tarvitse ostaa uusia?

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme ja varsinkin hallitus on satsannut tutkimukseen ja kehitykseen tällä kaudella tosi hyvin, mikä on hieno asia. Ajattelen myös, että lämmitys on meillä kuitenkin aika iso päästölähde vielä — sähköntuotannossahan me ollaan jo hyvällä tolalla — ja tietysti tämä rakennusten lämmitys kuuluukin tähän KAISUun. Millä tavalla voidaan vielä paremmin tutkimusta ja kehitystä lisätä sillä alalla, niin että päästäisiin täysin uusiutuviin, päästöttömiin lämmitysvaihtoehtoihin ja samalla nimenomaan, niin kuin tässäkin selonteossa nyt on puhuttu huoltovarmuudesta, kotimaisiin vaihtoehtoihin sen osalta? Tässähän on hyviä suomalaisia lähtöjä. Esimerkiksi hiekkaan sidotaan lämpöä ja sitten otetaan se käyttöön, kun tarvitaan. Näitä monia innovaatioita on, mutta olisi kiinnostavaa kuulla vielä lisää.

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastonmuutos oli vielä hetki sitten meille Pohjolan asukeille ehkä jonkinlainen kaukainen skenaario, mutta ei ole enää. Yksi huolestuttavimmista tieteellisistä havainnoista liittyy Atlantin meridionaaliseen kiertoliikkeeseen AMOCiin, josta Golfvirta on yksi olennainen osa. AMOC on jo heikentynyt, ja osittainenkin heikentyminen lisää sään ääri-ilmiöitä ja arvaamattomia talvia. Pohjois-Euroopan ilmasto voi kylmentyä jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua dramaattisesti. Yleensäkin erilaiset ilmastonmuutoksen vauhtia ennakoivat skenaariot ovat menneet uusiksi viime vuosina. Katastrofi etenee nopeammin kuin olemme aikaisemmin ajatelleet. Jos jokin on varmaa, niin ilmastonmuutoksen vauhdin ja ilmiöiden epävarmuus, mutta luonnonjärjestelmät eivät odota päätöksenteon aikatauluja. Tämän takia myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mietinnössä ympäristövaliokunta totesi, että kasvava epävarmuus tekee pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta ilmastosuunnittelusta välttämätöntä. Arvoisa puhemies! KAISU on osa ilmastolain kokonaisuutta, ja sen tehtävänä on linjata, miten Suomi vähentää päästöjään päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, liikenteessä, maataloudessa, rakennusten erillislämmityksessä, työkoneissa sekä jätehuollossa. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja on hienoa, että hallitus ei tavoitetta lähtenyt muuttamaan. Se on kunnianhimoinen tavoite, mutta ei saavuttamaton. Uusin KAISU osoittaa, että päästövähennykset ovat edenneet, mutta se tunnistaa myös nopeiden lisätoimien tarpeen. Ympäristövaliokunnassa oli yksimielisyyttä siitä, että Suomessa pitäisi siirtyä ilmastopolitiikassa yhden selkeän strategia-asiakirjan malliin nykyisen useamman asiakirjan sijaan. Toiseksi pitäisi olla hallituksille velvoittavaa antaa asiakirja kauden alussa, eikä kuten pääsi nyt tapahtumaan, että esimerkiksi nämä asiakirjat tulevat vasta hallituskauden lopulla. Suunnitelmien arvo mitataan lopulta niiden toimeenpanossa. Kyse ei ole yhdestä keinosta tai yksittäisestä luvusta vaan siitä, että päästövähennykset etenevät suunnitellusti, kustannustehokkaasti ja ennakoitavasti eri sektoreilla. Tämä on ratkaisevaa, jos Suomi aikoo saavuttaa tuon 2035-tavoitteen ja samalla säilyttää myös ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden. Arvoisa puhemies! KAISUn selkeä viesti on, että liikenteen päästövähennykset eivät nykytoimilla riitä. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde, ja ilman lisätoimia Suomi on vaarassa jäädä jälkeen EU:n 2030-velvoitteista. Tieliikenteen sähköistyminen etenee Suomessa liian hitaasti. Sähköautojen määrän kasvu ei tavoitteisiin nähden riitä. Hallitus on tehnyt toki myös kaikkensa, että suomalaiset eivät enää pyöräilisi, vaikka liikunnallisen elämäntavan piti olla hallitusohjelman mukaan kaikkien juttu. Biopolttoaineinvestoinnit eivät etene, ja jakeluvelvoitteen poliittinen epävarmuus hidastaa päästöjen vähentämistä. Biokaasu erityisesti on uusiutuva kotimainen polttoaine, ja se mahdollistaa huoltovarmuuden lisäksi myös maatalouden ravinteiden kierrätyksen sekä lannoituksen päästöjen vähentämisen. Ongelmana maatalouden päästöjen vähentämisessä on se, ettei päästöjen vähentämisestä ja erillistoimista aina palkita eikä toimia edes huomioida laskennoissa, joten teot riippuvat usein maataloustuottajien omasta innostuneisuudesta ja mahdollisuudesta toteuttaa ilmastotoimia. Ilahduttavaa on, että Ilmatieteen laitoksen uusien tutkimusten mukaan suomalaiset pellot sitovat hiiltä huomattavasti enemmän kuin nykyisin käytössä olevat laskentamenetelmät osoittavat. Menetelmät on tietenkin saatava nopeasti käyttöön, jotta maankäyttösektorin päästölaskelmat saadaan tutkitun tiedon tasalle. Tämä kaikki vaikuttaa myös tänne KAISUn puolelle biokaasun hyödyntämiseen ja tietenkin koko maatalouden hiilijalanjälkilaskentaan. Vielä on tekemistä myös rakennusten erillislämmityksessä, öljylämmityksestä muihin menetelmiin siirtymisessä sekä puurakentamisen lisäämisessä. Suomen voisi kuvitella olevan puurakentamisen mallimaa, mutta meillä on pitkä takamatka kirittävänä moneen verrokkiin verrattuna. Lainsäädäntöä on edelleen muutettava mahdollistavaksi. On aika saada kannustimet kattavasti kuntoon kaikilla päästösektoreilla. Eipäs—juupas-keskustelun sijaan pitää saada aikaan tekoja. Arvoisa puhemies! Viime vuosina ilmatilan ovat valitettavasti täyttäneet ohjukset, droonit ja turvallisuus, ja tämänkin käsittelyjärjestyksen määräsi se, että ensimmäisenä olivat nämä toisenlaiset asiat ja sitten lopuksi me. Muutaman maan sotiminen on lisännyt maapallon päästöjä järkyttävällä tavalla. Välillä vaikuttaa siltä, että olemme unohtaneet niin ilmasto- kuin monimuotoisuuskriisit. Vaikka haluan hiihtää tulevinakin talvina, AMOCin heikkenemisen myötä pitkää ja hyistä talvea en halua tapahtuvaksi. Ihmiskunnalla on kiire.

Arvoisa puhemies! Juuri näin, kuten edustaja Suhonen hyvin otti esille, tämäkin kehysriihi toi taas myös suoraan liikuntaolosuhteisiin leikkauksia. Nämä kuntien valtionosuudet käyvät juuri sinne perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, liikuntaan, kulttuuriin. Kunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa tässä, millä tavalla ne pystyvät näitä liikuntamahdollisuuksia järjestämään. Näitä valtionosuusleikkauksiahan on tullut jo aikaisemminkin kunnille tämän hallituksen puolelta. Esimerkiksi on pakko taas nostaa, että tietyissä kunnissa on erittäin hyvät tuulivoimatulot, mutta esimerkiksi Itä-Suomessa tuulivoimaa ei pystytä rakentamaan ollenkaan, ja siitä kunnat eivät saa minkään valtakunnan tuloja, eivätkä ne niitä siten pääse myöskään käyttämään esimerkiksi liikuntaolosuhteiden parantamiseen. Eriarvoisuus kasvaa. Tässä esityksessä huolestuttavaa on tietysti se, että selvästikään semmoista pitävää suunnitelmaa ei ole, kuinka tämä alueellinen osaaminen liikuntapuolella sitten pystytään pitämään kasassa tässä maassa tämän esityksen läpimenon jälkeen, mikäli ja kun tämä valitettavasti varmasti läpi menee.