Autto Heikki

Arvoisa puhemies! Onpa mukava kuulla eduskunnassa näitä edustaja Hemmilän asiantuntevia puheenvuoroja. Hän todella tuntee Suomen maaseutuelinkeinot, niin viljelyksen kuin vaikkapa metsätalouden, ja on todella tärkeää, että tätä asiantuntemusta nyt myös näillä valtiopäivillä jälleen saamme täällä hyödyntää. Itsekin haluan todeta nimenomaan tästä samasta teemasta, kun tässä tätä energiaveron palautusta käsitellään, eli siitä, miten Suomessa voisimme olla vähemmän riippuvaisia suhteessa näihin maailmanmarkkinahintojen heilahteluihin, joihin väistämättä aina törmäämme, kun sodat riehuvat alueilla, jotka ovat energiantuotannon kannalta keskeisiä. Näin ollen oikeastaan ainoastaan tällaisen kotimaisen omavaraisuuden lisääminen on se keino, jolla ihan viime kädessä varmistamme, että meillä on paitsi niitä kotimaisia energialähteitä myös toivottavasti tulevaisuudessa kotimaisia polttoaineita. On selvää, että se, minkä edustaja Hemmiläkin nosti esille viime vaalikauden suurena virheenä, oli se, että kotimainen turvetuotanto käytännössä ajettiin alas. Kun nyt juuri käsittelemme tätä toisen lisätalousarvion täydentämistä, niin onneksi nyt tässä itse lisätalousarviossa on tuotu hienosti esille se, että huoltovarmuuden kannalta turvetuotantoa Suomessa tarvitaan, ja sitä tämän lisätalousarvion toimenpiteillä myöskin edistetään. Mutta kyllä eduskunnan tulisi paneutua siihen, millä tavoin ihan isossa kuvassa energiapolitiikkaa voitaisiin muuttaa siihen suuntaan, että meille aukeaisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus kotimaisiin biopolttoaineisiin, jolloin siis saataisiin myös nestemäisiä polttoaineita, joita esimerkiksi näissä maatalouskoneissa käytetään ja joita nyt on tässä keskustelussa käsitelty, jotta meillä olisi kotimaista tuotantoa. Uskon, että aivan keskeinen osa tätä kokonaisuutta on se, että kotimaista turvetta hyödynnetään. Turve voi olla hyvä raaka-aine joko suoraan tällaisten nestemäisten polttoaineiden valmistukseen tai niin, että kun turvetta pystyttäisiin käyttämään yhdyskuntien lämmityksessä, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, niin sitten taas sieltä energiapuuta vapautuisi niin, että siitä puujakeesta voitaisiin tehdä näitä kotimaisia biopolttoaineita. Kuinka hyvänsä, niin tämä on erittäin tärkeä ulottuvuus siinä, että kaikissa tilanteissa meillä on sitten Suomessa myös nestemäisiä polttoaineita saatavilla niihin toimintoihin, joilla sitten viime kädessä varmistetaan se, että esimerkiksi viljely onnistuu ja sitä kautta sitten kansakunnalla on ruokaa myöskin seuraavana talvena.

Arvoisa puhemies! Tosiaan liikennevaliokunnassa huolellisesti käsittelimme tämän mietinnön, ja yhdyn kyllä edustaja Eerolan kiitoksiin maan hallitukselle ja liikenneministeri Ranteelle siitä, että tämä esitys eduskuntaan tuotiin. Tässähän toki tietysti on paljolti kyse myös yhteisestä EU-lainsäädännön toimeenpanosta. Ja kun näin mukavasti on väkeä eduskunnan täysistuntoa seuraamassa myös täällä paikan päällä ja varmasti myös eri medioitten kautta, niin todella voin ehkä hieman avata sitä, että kabotaasiliikennehän siis tarkoittaa nimenomaan sitä, että muiden EU-maiden tai ylipäätään muiden maiden raskaan liikenteen ajoneuvot ajavat Suomen sisäisiä kuljetuksia. On tärkeää, että tässä nyt on sitten koko EU:n laajuista sääntelyä, jotta pelisäännöt ovat selvät, niin kuin tässä hyvin edustajakollegat ovat aiemmissa puheenvuoroissa peräänkuuluttaneet. Tähän liittyy kuitenkin edelleen tiettyjä kilpailuneutraliteettia vääristäviä näkökulmia, koska pääosassa EU-maita kerätään — voi ehkä sanoa — vastoin EU:n yleistä tavoitetta kuitenkin jäsenmaiden toimesta tienkäyttömaksuja. Suomalainen raskas liikenne välittömästi, kun se lähtee maamme rajojen ulkopuolelle, alkaa maksaa esimerkiksi tällaisia vinjetin nimellä kulkevia päivämaksuja tai jossain muualla sitten jollain eri perusteella määräytyviä maksuja. Mutta Suomessahan taas on ajateltu niin, että tieinfrastruktuurin rahoitus tapahtuu siten, että kun Suomessa tankkaavat niin raskas liikenne kuin me tavalliset autoilijat, niin maksamme sitten kalliita polttoaineen mukana kerättäviä veroja, ja tällä katetaan tämä. Mutta tosiaan Suomen tiestöä käyttävä ulkomailta tänne tuleva raskas liikenne ei täällä tankkaa, koska meillä polttoaine on kalliimpaa kuin naapurimaissamme. Näin ollen sitten tosiasiallisesti he eivät maksa mitään Suomen tiestön käytöstä, kun taas suomalaiset maksavat välittömästi lähtiessään muihin maihin ajamaan, vaikka suomalaiset eivät edes ajaisi kabotaasiliikennettä vaan veisivät vain suomalaisen teollisuuden tuotteita tai maailmalta sitten toisivat taas meille välttämätöntä tuontitavaraa. Tämä tällaisen raskaan liikenteen tienkäyttömaksun aikaansaaminen niin että se ei lisää oman kuljetusalamme kustannusrasitetta mutta toisi sitten maksuvelvoitteet niille toimijoille, jotka maailmalta tänne meille tulevat ja käyttävät tiestöämme, olisi kyllä sekä kilpailuneutraliteetin että yleisen oikeustajun mukaisesti todella tärkeää ja järkevää Suomeen saada.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo tunnetaan ahkerana työntekijänä mutta myös hyvin vaatimattomana henkilönä, ja hän ehkä siksi jätti tuomatta esiin nyt esimerkiksi tämän Suomen tämänpäiväisen kirjeen EU-komission puheenjohtajalle, jonka pääministeri on lähettänyt. Tuo kirje on aivan erinomainen. Tällä Suomen aktiivisella otteella tulemme todennäköisesti saamaan moniin suomalaisten arkeen vaikuttaviin asioihin ja yritystemme kilpailukykyyn vaikuttaviin asioihin konkreettista parannusta, kun EU:n tulevia omnibuspaketteja rakennetaan. Siellä on asioita kestävän rahoituksen taksonomiasta, puolustuksen parempien satsausten mahdollistamisesta, metsäpolitiikasta, monenlaisista asioista, yli 40:een eri EU-lainsäädäntöön konkreettisia ja hyviä ehdotuksia Suomesta, ja kiitos siitä pääministerille. Otan yhtenä pienenä arjen asiana esille dieselautoilijoita piinaavat AdBlue-reagenssiin liittyvät jäätymisongelmat Suomessa. Ne on nyt nostettu virallisella tasolla esille, ja kiitos pääministerille ja hallitukselle tästä asiasta.