Autto Heikki

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministerille ilmastovuosikertomuksen esittelystä. Tämä teema on viime vuosina jäänyt ehkä geopoliittisen tilanteen muutoksen alle, mutta on hyvä, että eduskunta näin runsaasti on valmiina myös tästä teemasta keskustelemaan. Näen niin, että Suomen kannalta on todella tärkeää paitsi itse pyrkiä vähentämään erilaista saastuttamista, jossa tietysti ilmastoa lämmittäviksi todetut päästöt ovat keskeinen osa, myös ennen kaikkea pyrkiä varmistamaan omaa kilpailukykyämme niin, että kun meillä esimerkiksi sähköntuotanto pystytään tekemään jo nyt päästöttömästi, niin tuotantoa tulisi Suomeen mahdollisimman paljon. Suomalainen työ on aina globaalissa mittakaavassa ekoteko, ja silloin pystymme myös globaaleja päästöjä tehokkaammin vähentämään. Kun suomalaista osaamista ja teknologiaa viedään maailmalle ja meidän osaamisella toteutetaan maailmalla investointeja, niin silloin tuo kädenjälkemme on vielä suurempi. Eli talouden vahvistaminen on myös paras ilmastoteko.

Arvoisa puhemies! Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, että tietosuojavaltuutetun kertomuskin on turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä nykyään. Datasuvereniteetti on kysymys, joka on aivan keskeinen osa Euroopan strategista autonomiaa. On monia kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen asti olevia ulottuvuuksia, jotka ovat kiinni siitä, millä tavoin sitä dataa, jota meistä tuolla digitaalisessa ympäristössä on, käsitellään. Onkin tärkeää, että ei vain Suomi vaan Suomi osana Euroopan unionia huolehtii siitä, että meillä todella on sellainen datasuvereniteetti, että paitsi että meillä on oma datamme suojassa siltä osin kuin haluamme sen suojattuna pitää, meillä myös on aina erilaisiin palveluihin vaihtoehtoja tarjolla niin, että emme jää minkään yksittäisen toimijan tai yksittäisen maan toimijoiden varaan. Arvoisa puhemies! Kun ollaan lähetekeskustelussa tätä asiaa nyt valiokunnalle evästämässä, niin valiokunnassa varmaan on hyödyllistä pohtia tämän datasuvereniteettikysymyksen ohella sitä, miten tietosuoja ja toisaalta valtavalla vauhdilla kehittyvä tekoäly toimivat käsi kädessä, miten varmistetaan, että tietosuojasta ei tule järkevän toiminnan estettä, niin kuin ehkä toisaalta tietosuojasta on voinut joskus täällä reaalimaailmassa tulla, mutta toisaalta, miten varmistetaan samaan aikaan edellä jo kuvaamani datasuvereniteetti ja tietosuojan toteutuminen, jotta ne hyvät yhteiskunnallisen luottamuksen ulottuvuudet, joita vaikkapa edustaja Hänninen omassa mainiossa puheenvuorossaan kuvasi, toteutuvat. Eli miten huolehditaan siitä tasapainosta, että suomalaiset ja ylipäätään ehkä eurooppalaiset yritykset tässä kovassa kilpajuoksussa, jossa olemme suhteessa vaikkapa yhdysvaltalaisiin tai kiinalaisiin, intialaisiin yrityksiin, voivat käyttää niitä kaikkein parhaita uuden teknologian mahdollistamia työkaluja mutta samalla toimien niin, että tietosuoja oikealla tavalla toteutuu? Siinä on kyllä valiokunnalle pohdinnan paikka tässä ajassa.

Arvoisa puhemies! Pakotepolitiikan tiukentaminen on välttämätöntä, jotta Venäjä saadaan painostettua pois sen jatkuvasta aggressiosta länttä kohtaan. On aivan hirvittävä epäonnistuminen koko kansainväliseltä yhteisöltä, että Venäjä voi jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo viidettä vuotta, ja valitettavasti loppua ei näy. Pakotepolitiikka ennen kaikkea Venäjän energiavientiä kohtaan on selvää. Mutta vapautta rakastavien länsimaiden täytyy pystyä tiukentamaan pakotepolitiikkaa paitsi suoraan Venäjää kohtaan myös Venäjän kanssa energiakauppaa käyviä kolmansia maita kohtaan, koska muuten nämä Venäjän sotakassaa täyttävät ja sen sotakonetta voitelevat öljytulot eivät lopu. Edustaja Heinonen puhui hyvin siitä, että myös pienemmät kaupan virrat tulee tyrehdyttää. Ei ole mitään perustetta sille, että osaltamme olemme tukemassa venäläistä yhteiskuntaa edes sen arkitoiminnoissa, koska valitettavasti niin kauan kuin venäläisten arjessa ei riittävässä määrin näy se, että heidän hallintonsa toimii täysin laittomalla tavalla, täysin piittaamatta mistään kansainvälisestä oikeudesta tai toisen kansakunnan itsemääräämisoikeudesta, Venäjän hallinto pystyy jatkamaan tätä laitonta toimintaansa. Siksi myös erilaisissa kuluttajatuotteissa tulee tätä pakotepolitiikkaa tiukentaa. Arvoisa puhemies! Samalla täytyy todeta se, että Euroopan tulee myös päästä sellaiseen strategiseen autonomiaan, jossa emme missään nimessä ole nyt tai tulevaisuudessa riippuvaisia Venäjän erilaisista hyödykkeistä. Tällöin meidän tulee huolehtia siitä, että energiantuotantomme on riittävää. Meidän tulee huolehtia siitä, että ruoantuotantomme ja ruoan tuottamiseen tarvittavat tuotantopanokset, tässä tapauksessa varmaan ennen kaikkea lannoitteet, ovat omissa käsissämme. Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea se tietyllä tavalla kaikkein akuutein kysymys: Erilaiset teolliset arvoketjut, jotka ovat myös puolustusteollisuutemme pohja, lähtevät liikkeelle omista kaivannaisista. Tämän vuoksi kyllä myöskin Suomessa koko eduskunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto todella toteuttaa sen kaltaista politiikkaa, joka edistää kaivosalan investointeja Suomeen. Meillä on osaaminen ja teknologia mutta myöskin maailman tiukin ympäristölainsäädäntö, joiden puitteissa toteutettuina nämä investoinnit vain paitsi hyödyttävät omaa kansantalouttamme myöskin rakentavat pohjaa turvallisuudelle sitä kautta, että edistämme omaa ja maanosamme strategista autonomiaa. Elikkä tällä sektorilla Suomen tulee kyllä mennä voimakkaasti eteenpäin eikä olla riippuvainen Venäjän kaivannaisista.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen lyhyesti puolustusvaliokunnan pitkän mietinnön hallituksen esityksestä laiksi ydinenergialain sekä rikoslain muuttamisesta. Puolustusvaliokunnan mietinnössä ehdotettuja muutoksia ei perustella vain yhdellä syyllä vaan laajalla kokonaisuudella, joka liittyy Suomen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, Nato-jäsenyyteen, pelotteen uskottavuuteen, kansalliseen päätösvaltaan sekä Suomen asemaan osana läntistä puolustusyhteisöä — siis siihen, miten Suomi pidetään parhaiten turvassa. Nykyinen ydinräjähteitä koskeva sääntely on laadittu täysin toisenlaisessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä kuin siinä, missä Suomi nykyisin toimii. Ydinräjähteitä koskeva kielto säädettiin 1980-luvun lopulla aikana, jolloin sääntelyn taustalla vaikuttivat kylmän sodan olosuhteet sekä tarve estää Neuvostoliiton mahdollisuus käyttää YYA-sopimusta perusteena ydinaseiden tuomiselle Suomen alueelle. Suomen Nato-jäsenyyttä haettaessa arvioitiin, ettei jäsenyys sellaisenaan edellyttäisi ydinaseita koskevan kansallisen lainsäädännön muuttamista. Tilannekuva on kuitenkin tarkentunut jäsenyyden myötä. Suomella on nyt täysjäsenenä pääsy liittokunnan ydinasepolitiikkaa käsittelevän ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän, Nuclear Planning Groupin, työskentelyyn sekä ydinpelotetta koskevaan käytännön suunnitteluun. Jäsenyyden aikana saatu kokemus, lisääntynyt tieto ja parempi ymmärrys liittokunnan toimintatavoista ovat osoittaneet, että ydinräjähteitä koskevan lakitasoisen kiellon suhdetta Naton yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen on perusteltua arvioida uudelleen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, siihen liittynyt ydinaseuhkailu sekä Euroopan turvallisuusjärjestyksen murros ovat lisänneet ydinpelotteen merkitystä. Samanaikaisesti Nato on vahvistanut ydinpelotteeseensa liittyvää suunnittelua, harjoittelua ja toimintavalmiutta tavalla, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Valiokunta korostaa mietinnössään, että uskottava pelote rakentuu rauhan aikana. Sen perusteena ovat suunnittelu, harjoittelu, toimintavalmius sekä aivan erityisesti liittokunnan toimintavapaus erilaisissa turvallisuustilanteissa. Pelotteen tarkoituksena on ennalta estää kriisien ja sotien syntyminen. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavaihtoehtoja tai heikennä pelotteen uskottavuutta — pelotteen, joka on myös Suomen viimekätinen turva. Suomen asema Naton jäsenenä on poikkeuksellisen merkittävä. Suomi muodostaa noin puolet maarajasta Venäjän kanssa. Tämän vuoksi Suomen lainsäädännöllä on tavanomaista suurempi strateginen merkitys koko liittokunnan puolustuksen uskottavuudelle. Suomi voi omilla ratkaisuillaan joko vahvistaa tai heikentää yhteistä pelotetta, eikä vastuuta sen uskottavuudesta voida jättää yksinomaan ydinasevaltojen kannettavaksi. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta käsittelee mietinnössään laajasti myös Naton ydinasepelotteen luonnetta. Pelote ei muodostu pelkästään asejärjestelmistä, vaan siihen kuuluvat poliittinen päätöksenteko, operatiivinen suunnittelu, harjoitustoiminta, komentorakenteet sekä strateginen viestintä. Keskeinen osa pelotetta on niin sanottu strateginen epämääräisyys, kansankielellä voisi sanoa hähmäisyys. Mahdolliselle vastustajalle ei pidä syntyä varmuutta siitä, mitä toimintavaihtoehtoja liittokunnalla on käytettävissään eri tilanteissa. Mietinnössä arvioidaan myös Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyösopimusta. Valiokunta toteaa, että sopimukseen sisältyvä konsultointimekanismi turvaa Suomen suvereniteetin ja kansallisen kannanmuodostuksen myös jatkossa. Lakimuutos ei poista Suomen päätösvaltaa eikä mahdollista toimintaa Suomen alueella ilman Suomen omaa hyväksyntää. Valiokunta katsoo, että Suomen täysivaltaisuus säilyy muuttumattomana. Tämä oli myös ulkoasiainvaliokunnan lausunnossaan esittämä arvio asiasta. Tärkeä osa mietintöä koskee kansallista päätöksentekoa. Nato toimii jäsenmaidensa yksimielisyyden pohjalta. Suomi muodostaa aina omat kantansa kansallisesti, ja tarvittaessa asiat käsitellään ylimmän valtionjohdon tasolla TP-UTVAssa. Eduskunnan tiedonsaantioikeus turvataan perustuslain mukaisesti. Valiokunta korostaa erityisesti ennakoivan, riittävän ja säännöllisen tiedonannon merkitystä eduskunnalle. Valiokunta on tarkastellut mietinnössään huolellisesti myös Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Hallituksen esitys ei muuta Suomen asemaa ydinsulkusopimuksen mukaisena ydinaseettomana valtiona. Suomi ei hanki ydinaseita eikä luovu sitoutumisestaan asevalvontaan ja ‑riisuntaan, ydinaseiden leviämisen estämiseen tai ydinaseriisunnan edistämiseen. Uskottava puolustus ja aktiivinen asevalvontapolitiikka eivät ole ristiriidassa keskenään vaan täydentävät toisiaan. Mietinnössä kiinnitetään huomiota myös pohjoismaiseen näkökulmaan. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla ei ole Suomen nykyisen kaltaista ehdotonta lakitasoista kieltoa. Sääntelyn muuttaminen tuo Suomen lähemmäksi muiden Pohjoismaiden linjaa ja vahvistaa edellytyksiä yhteispohjoismaiselle puolustusyhteistyölle sekä yhteiselle turvallisuuspoliittiselle viestinnälle. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta toteaa yhteenvetona, että uskottava pelote rakentuu todellisesta suorituskyvystä, sen uskottavuudesta sekä siitä viestimisestä mahdolliselle vastustajalle. Lakimuutoksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavapautta tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut olennaisesti. Samalla valiokunta korostaa tarvetta viestiä kansalaisille selkeästi, ettei lakimuutos tee Suomesta ydinasevaltiota eikä itsessään tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen. On hyvä myös selkeästi todeta, että valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö arvioi, ettei lakimuutos lisää riskiä ydinaseiden käytöstä Suomea kohtaan, vaan muutos kaikkinensa parantaa Suomen turvallisuutta. Näillä perusteilla puolustusvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyssä muodossa. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jota heidän edustajansa varmasti tarkemmin keskustelussa avaavat.

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että valiokunnassa on voitu käsitellä yksimielisesti tätä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Varmasti ministeri Multala ja ympäristöministeriön väki ansaitsevat kiitoksen siitä, että ne skenaariot ja sitä kautta tuotettu taustapohdinta ovat olleet ansiokkaita, kun valiokunnissa on voitu tällä tavoin tehdä työtä yhteen hiileen puhaltaen. On selvää, että ihmiskunnan täytyy pystyä elämään sovussa planeettansa kanssa. Uskon, että Suomella on tässä työssä sillä tavalla aivan erityinen rooli, että jos jo nykyisellään maailman maat toimisivat kuten Suomi, tuottaisivat energiansa päästöttömästi ja käyttäisivät resurssejaan viisaasti ja luonnonvarojaan kestävästi, niin meillähän olisi jo vallan hyvä tilanne suhteessa siihen, minkälaiset resurssit planeettamme tarjoaa hyvinvoinnin pohjaksi. Ja jotta yhä useampi maa ottaisi mallia Suomesta — jotta yhä useampi maa haluaisi seurata niitä arvoja, joiden osalta Eurooppa varmasti tässä ajassa on niitä harvoja toivon majakoita maailmassa, kun puhumme siitä, että Eurooppa edustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaista yhteiskuntaa, hyvinvointimallia mutta myös kestävää kehitystä — on todella tärkeää huolehtia siitä, että meidän yhteiskuntamme on myös taloudellisesti menestyvä yhteiskunta, jotta todella sitten maailman maat haluavat meidän esimerkkiämme seurata. Vain tuolloin pääsemme siihen positiiviseen vaikutukseen, että myös ilmastonäkökulmat ja laajemminkin ympäristönäkökulmat otetaan maailmassa huomioon samalla tavalla hyvin kuin niistä Suomessa perinteisesti on huolehdittu ja kuin olemme tulevaisuudessakin sitoutuneet näistä asioista huolehtimaan. Siksi on hirveän tärkeää, että samalla kun käymme tätä keskustelua niin ilmastotavoitteista kuin ylipäätään erilaisen saastuttamisen vähentämisestä ja ympäristönsuojelusta, joka on valtavan tärkeää, niin teemme sen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan niin, että samalla myös vahva sosiaalinen näkökulma ja taloudellinen näkökulma tulevat kaiken aikaa huomioiduiksi, jotta se meidän asettama toimintatapa on se esimerkki, jota myöskin muut maailman maat haluavat tulevaisuudessa seurata.

Arvoisa puhemies! Erittäin lyhyesti vain haluan todeta sen, että edellisen komission aikana Euroopan unionilla oli hyvin kunnianhimoisia tavoitteita muun muassa ympäristönsuojelun osalta. Ympäristönsuojelu on eittämättä tärkeä asia, mutta on tärkeää, että sääntelyä tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla. Nyt kun sitten tällä nykyisen komission kaudella on hieman lähdetty tarkastelemaan sitä, miten voidaan huolehtia eurooppalaisesta kilpailukyvystä, tarkoituksenmukaisesta toiminnasta ja yritysten taloudellisesta kannattavuudesta, samalla kun pidämme huolta siitä, että nämä ympäristötavoitteet täyttyvät, niin tämä hiilirajamekanismi on mielestäni ehkä yksi parhaista esimerkeistä siitä, miten tinkimällä yhden prosentin verran ikään kuin siitä sääntelyn varsinaisesta tavoitteesta pystytään lähes 90 prosenttia kaikesta sääntelykuormasta kuitenkin keventämään yrityksiltä pois. Eli tämä on hyvä käytännön esimerkki siitä — hienoa, että tämä nyt voidaan viedä kansalliseen lainsäädäntöön — miten EU-lakeja voidaan myös tehdä tarkoituksenmukaisemmiksi.

Arvoisa rouva puhemies! On todella tärkeää, että olemme nyt päässeet tätä mietintöä käsittelemään. Koko eduskunnan puolustusvaliokunnan puolesta — olimme tässä valiokuntavaiheessa lausunnonantajina — haluan ilmaista kiitoksen ympäristövaliokunnalle siitä, että siellä on otettu hyvin ne keskeiset huomiot, joita puolustusvaliokunta toi esiin, tähän mietintöön mukaan. On tärkeää, että tämä hallituksen esitys nyt sitten etenee lainsäädännöksi. Arvoisa rouva puhemies! Euroopassa eletään vakavaa aikaa. Täysimittainen sota riehuu Ukrainassa viidettä vuotta. Venäjän aggressio kohdistuu paitsi Ukrainaan, joka taistelee meidän kaikkien puolesta, myös laajemminkin eri tavoin, voi sanoa, koko vapaata maailmaa kohtaan. Siinä mielessä on todella tärkeää, että Eurooppa pystyy nyt ripeästi nostamaan omaa puolustuskykyään niin, että olemme kykeneviä huolehtimaan siitä, että Euroopan turvallisuus voidaan taata ja pystymme palauttamaan rauhan maanosaamme. Siksi myös nämä Suomen puolustusteollisuuteen nyt tulevat konkreettiset investoinnit ovat tärkeitä. Ne ovat tietysti aivan kriittisen tärkeitä Suomen oman puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden kannalta, mutta ne ovat osa laajempaa rauhantyötä Euroopassa, jolla varmistamme sen, että puolustuksemme on kunnossa. Siksi nämä tämänkaltaiset varsin maltilliset mutta määrätietoisesti lainsäädännön avulla hallinnollisia prosesseja uudistavat ja eteenpäin vievät muutokset ovat nyt tässä ajassa aivan välttämättömiä. On tärkeää, että eduskunta voi nyt tässä ensimmäisessä käsittelyssä tämän mietinnön hyväksyä ja päästään asioissa eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edellisessä keskustelussa puhuttiin koulusta, ja siinäpä kouluvuodet palautuivat mieleen. Koulussa opimme, että energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä, ja työllä se on kansakunnan menestys tulevaisuudessakin rakennettava, joten oikeastaan paljon tämän tärkeämpää keskustelua kuin tämä energiapoliittinen keskustelu ei eduskunnassakaan voi käydä. Energian osalta Suomi on aina joutunut tietysti täällä pohjolan raukoilla rajoilla toimimaan sillä tavoin viisaasti ja ennakkoluulottomasti, että olemme pitäneet oman energiantuotantomme monipuolisena, mutta samalla meille on ollut luontevaa toimia myös puhtaasti ja resurssiviisaasti. Tämän päivän Suomi todella voi ylpeillä sähköjärjestelmällä, jossa lähes kaikki käytetty sähkö on jo päästötöntä. Siitä iso kiitos kuuluu tietysti sille, että meillä halki vuosikymmenten on hyödynnetty myös ydinvoimaa sähköntuotannossa. No nyt, arvoisa rouva puhemies, tämä ydinenergialain kokonaisuudistus tuottaa meille tietysti hyvät lähtökohdat lainsäädännön näkökulmasta myös tulevaisuudessa huolehtia siitä, että pystymme tuottamaan kotimaista päästötöntä ydinsähköä mutta ehkä ennen kaikkea myös tulevaisuudessa juuri päästötöntä lähilämpöä ydinvoimaa hyödyntäen. Tämä on iso ja tärkeä muutos sitten myös sen Suomen turvallisuuden kannalta, joka lienee se eduskunnan toinen erittäin tärkeä tehtävä. Oikeastaan turvallisuuden varaanhan sitä kaikkea muuta kansakunnan menestystä sitten työtä tekemällä rakennetaan. Eli on todella tärkeää, että tällaisessa kylmässä pohjolan maassa on lämmönlähteitä paikallisesti emmekä ole keskitetyn sähkönjakelun varassa lämmön tuottamisessa vaan paikallisesti sähköä tuottamalla pystytään sitä lämpöä jakelemaan myös tilanteissa, joissa, esimerkiksi kriisitilanteessa, valtakunnallinen sähköverkko ei olisi käytettävissä. Eli siinä mielessä tämä lainsäädäntöuudistus on todella tärkeä myös Suomen turvallisuuden kannalta ja sen pitkäjänteisen turvaamisen kannalta. Aivan tähän lopuksi, rouva puhemies, haluan todeta, että tässä on esitetty järkeviä vetoomuksia oppositiopuolueitten puolelta, että hallitus Suomen EU-vaikuttamisessa huolehtii Suomen intressien toteutumisesta, ja näin taatusti tullaan tekemään. Mutta toki on hyvä muistaa, että Suomen äänenpaino neuvostossa, kun sitten määräenemmistöpäätöksiä tehdään, on vain 1,25 prosenttia äänistä, eli yksin emme voi sanella. Mutta Suomen on tärkeää huolehtia siitä, että olemme sellainen esimerkki, että tekemällä viisasta politiikkaa Suomessa näytämme mallia myös muille, [Puhemies koputtaa] että puhtaasta energiajärjestelmästä huolehtimalla voi kansakuntana muutenkin menestyä.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi tosiaan tuossa edellä hieman kesken ajatus siitä, millä tavoin tämä vaikea sota-aika Euroopassa voi toisaalta myös kääntyä Suomen kansantalouden kasvun mahdollistajaksi. Tässä todella Suomen puolustusvälineteollisuus osaltaan tulee näyttelemään aivan keskeistä roolia. On hienoa, että meillä puolustusvälineteollisuutta sekä nykyisellään että tulevien investointimahdollisuuksien osalta sijoittuu laajasti eri puolille maata, jolloin nämä investoinnit ja sitä myöten myös työtilaisuudet ja toimeentulo kohdistuvat laaja-alaisesti. Tosiaan mitä tulee tähän alkuperäiseen ajatukseen siitä, pitäisikö Suomen talouden elvyttämiseksi edellyttää meidän omilta hankinnoiltamme tiettyä kotimaisuusastetta, niin totta kai aina pyritään siihen, että kotimaasta saataisiin parasta mahdollista tavaraa mahdollisimman edullisesti niin, että saataisiin puolustuskykyä eniten vahvistettua sillä eurolla, joka puolustukseen käytetään. Mutta on aivan selvä asia, että kun lähdetään hankkimaan vaikkapa monitoimihävittäjiä, jotka ovat niitä tämän vuoden suurimpia puolustushankintoja — syksyllähän ensimmäiset hävittäjät sitten Suomeen saapuvat tuolta Yhdysvalloista — niin ei niitä voi tietenkään Suomesta hankkia. Mutta Suomi on sitoutunut siihen ja eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että me pidämme Suomen turvassa. Silloin hankimme maailman parhaan monitoimihävittäjän, saamme F-35-hävittäjän. Mutta on tärkeää ja hyvä ymmärtää, että Suomi on aivan keskeinen osa tuota globaalia hanketta. F-35-hävittäjiä ei koottaisi myöskään niille muille hankkeessa mukana oleville liittolaismaille, ellei niitä koneiden eturunkoja tuolla Jämsän Hallissa sitten koottaisi. Ja on tässä Suomen teollisessa yhteistyössä muitakin elementtejä, miten kuulumme osaksi tätä globaalia perhettä. Eli Suomen oma hankinta tuo myös työtä Suomeen, vaikka järjestelmä sinänsä ostetaan ulkomailta. Mutta kun nyt siis puhutaan sitten vaikka näistä Maavoimien hankinnoista, joihin tämän vuoden budjettiin on varattu kuuden miljardin hankintamääräraha, niin kun ajatellaan vaikkapa Saksan lähivuosien hankintabudjettia maavoimien asejärjestelmien ja materiaalin osalta, niin sehän on satoja miljardeja euroja. Silloin on hyvä ymmärtää, mistä sitä kauppaa ja sen myötä työtä ja toimeentuloa Suomeen parhaiten saadaan: sillä, että me itse ostamme itseltämme ja saksalaiset ostavat itseltään, vai sillä, että Suomi pääsee ostamaan ja Suomi pääsee myös toimittamaan aseita Saksalle? Tietysti sillä, että tässä vastuullinen markkinatalous toimii, luodaan eurooppalainen puolustustarvikkeiden markkina, jolla sitten suomalaiset, uskon näin, ovat hyvin kilpailukykyisiä. Tämä meitä eniten hyödyttää. Arvoisa puhemies! Ehkä lyhyesti pari ulottuvuutta vielä. Haluan kiittää ministeri Marttista ja ministeri Multalaa, jotka ovat aktiivisesti tässä keskustelussa olleet. Juuri tämän lain osalta ministeri Talvitiellä ei ole ollut niin suurta valmisteluvastuuta, sillä puhe on siis tästä rakentamislain ja toisaalta räjähdeaineiden käsittelystä annetun lain muutoksesta, joka on juuri valiokuntavaiheessa. En mene siihen käsittelyyn tarkemmin, mutta tämä lainsäädäntö vain kuvaa sitä, miten voidaan sitten jouduttaa hallinnollisia prosesseja, miten voidaan varmistaa, että investointeja saadaan Suomeen toteutettua. Tässä ei millään tavalla tingitä varsinaisesti esimerkiksi turvallisuus- tai ympäristömääräyksistä vaan ainoastaan nopeutetaan ja joudutetaan näitten investointien toteutumista. Tässä tietysti vahvana perusteena on se, että kansallisen turvallisuuden täytyy mennä tietysti kaiken muun edelle ja tarvitaan tällaista kriittistä lisätuotantokykyä, jotta pystymme tuottamaan kaikkea sitä puolustustarviketta, jota tarvitsemme. Mutta mietin sitä, että kun tällaisia hyviä lakeja pystytään säätämään, niin miksei nähdä toisaalta myös sitä, että kun Suomessa investointilama on jatkunut niin pitkään, niin miettisimme todella, voidaanko hallinnollisia prosesseja vielä nykyistä voimakkaammin nopeuttamalla saada myös muille kuin tälle puolustusteollisuuden sektorille aikaan sellaista toivottua investointien etenemistä, mikä toisi Suomeen työtä ja toimeentuloa. Sellaista aivan varmasti voitaisiin saada vaikkapa tähän Euroopan strategisen autonomian rakentamiseen liittyen. Kun meidän tasavallan presidenttimme Ranskan-kollegansa tapasi, niin siellä keskusteltiin esimerkiksi kriittisistä raaka-aineista, ja niitähän meillä Suomessa on. Katson vaikka edustaja Lylyä, joka tulee tuolta Suomen ja samalla koko Euroopan kaivosteollisuuspääkaupungista Tampereelta. Kyllä näitten kaivannaisten vastuullisessa, kestävässä hyödyntämisessä Suomella on aivan valtava potentiaali tulevina vuosina. Se hyödyttää meitä itseämme, mutta olisi iso asia myös koko Euroopan kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä nyt omat pennoseni tähän keskusteluun, mikä selvästi vielä hetken jatkuu, mutta varmaan aika paljon on myös jo sanottu.

Arvoisa puhemies! Kun olin pieni koululainen, ihmiskunta pelkäsi otsonikatoa. Erilaiset yhdisteet, joita teollisuuden prosesseista ja erilaisista kuluttajatuotteista pääsi ilmakehään, uhkasivat vahingoittaa sitä elämää maapallolla suojelevaa kerrosta ilmakehässä, joka varmistaa sen, että auringon säteet — jotka ovat voimakkaita, niin elämää ylläpitäviä kuin otsonin puuttuessa elämää vahingoittavia säteitä — pääsisivät haitallisella tavalla tänne maan pinnalle asti. Tuo otsonikato pystyttiin ihmiskunnan yhteisillä toimilla estämään, ja nyt olemme siltä osin hyvässä tilanteessa. Tämä olkoon toiveikas viesti myös tämän ajan koululaisille, että ne ihmiskuntaa ja elämää planeetallamme uhkaavaksi koettavat asiat pystytään kyllä niin yhteisillä toimilla ja yhteisellä tahtotilalla kuin teknologian kehityksellä välttämään. Tässä EU-lainsäädännön muutoksessa nämä otsonikerrokselle haitalliset aineet, niiden käytöstä annetut asetukset kuin myöskin niin sanottu F-kaasuasetus fluorattujen yhdisteitten osalta sekä päästöportaaliasetus edellyttävät nyt aiempaa voimakkaampaa sääntelyä, ja näiden osalta tuodaan myös rikoslakiin lisää vastuita. Mutta nämä todella, kuten edellä mainiosti puhunut edustaja Hänninenkin sanoi, koskettavat Suomea vain vähän, koska meillä lähtökohtaisesti aina toimitaan lakien ja sääntöjen mukaan ja meillä ympäristönsuojelun taso jo nyt on korkeatasoinen. Mutta se, että tosiaan voimme esimerkiksi otsonikadosta puhua sillä tavoin selätettynä ongelmana, olkoon tällainen positiivinen, toivoa tuova viesti myös tähän aikaan kaikkien niitten kysymysten osalta, jotka nyt ympäristöön liittyen haasteeksi koemme.

Arvoisa herra puhemies! Maailmantilanne on varsin sekava. Monet arvioitsijat ovat ajatelleet, että se historian päättymisen jälkeinen aika eli Neuvostoliiton romahtamista seurannut 30 vuoden ajanjakso, jona läntinen maailma pystyi ajattelemaan, että meille tärkeät arvot demokratia, ihmisoikeudet mutta myös esimerkiksi kestävä kehitys — siinä, missä yhdenvertainen ja hyvä yhteiskuntakin — ovat arvoja, jotka tulevat globaalisti voittamaan erilaisten arvoasetelmien kilpailun... Nyt tätä kaikkea haastetaan. Jotta Eurooppa voi olla maailmalle toivon majakka siinä, että kyllä nämä meille tärkeät arvot — niin se demokratia kuin oikeusvaltio, ihmisten välinen tasa-arvo, yhdenvertainen yhteiskunta ja myös se kestävä kehitys — olisivat niitä arvoja, joita globaali yhteisö laajasti haluaa seurata, niin Euroopan täytyy olla myös taloudellisesti kilpailukykyinen. Ja jotta Eurooppa voi sitä olla, niin tietysti kaikkien jäsenmaiden kansantalouksien kilpailukyvyn täytyy olla sen kaltainen, että niin jokainen erikseen kuin kaikki yhdessä tekemällä pystyvät tässä talouden isossa kilpajuoksussa pärjäämään. Siksi on tärkeää, että niissä asioissa, joissa olemme jo perinteisesti erityisen hyviä, kuten ympäristön huomioon ottamisessa, teemme tietyllä tavalla tästä välttämättömyydestä hyveen ja käännämme vaikkapa kiertotalouden hyödyntämisen kautta sen, että huolehdimme ympäristöstä, myös talouden kilpailukykytekijäksi ja kansantalouden voimavaraksi. Siksi tämä hallituksen esitys ja siltä pohjalta laadittu mietintö ovat hyvä pohja lainsäädännön päivittämiselle. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta se, että vaikka nyt saamme tulevaisuudessa kotimaassakin kiertotalouden kautta entistä enemmän raaka-aineita ja materiaaleja hyödynnettäväksi taloudessa uudelleenkäytön kautta, niin Eurooppa on omien teollisten arvoketjujensa ja energiantuotannon osalta laskenut omavaraisuuden aiempina vuosikymmeninä niin alhaiselle tasolle, että mikäli tavoittelemme sen kaltaista avointa strategista autonomiaa, josta valtionpäämiehet nyt niin mielellään puhuvat, tarvitsemme kuitenkin merkittäviä investointeja myös primäärilähteiden hyödyntämiseen, onpa kyse energiantuotannosta tai vaikkapa eurooppalaisista kaivannaisista. Tämäkin täytyy meidän pitää realistisesti mielessä.