Laiho Mia

Arvoisa puhemies! Eduskunta kutsuttiin koolle keskellä kesää melkein puolitoista vuotta sitten kehysriihessä tehdyn 35 miljoonan euron ehdollisen tukipäätöksen takia. Euroakaan ei siis maksettu, mutta lisäselvityksiä vaadittiin hankkeesta, ja siitä oli tarkoitus päättää myöhemmin. Kun hankkeen taustasta nyt sitten viime viikkoina on noussut epäilyksiä, niin asiakirjat on saatettu kaikkien nähtäville. Pääministeri on useaan otteeseen eri paikoissa, mediassa, kirjallisten kysymysten kautta ja nyt täällä eduskunnassa ollut kertomassa, mitä on tapahtunut. Pääministeri on myös itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään asiaa mahdollisimman pian. Onkin tärkeää, että veronmaksajien ja suomalaisten rahoista pidetään hyvää huolta. Kesällä 22 tilanne oli aivan toinen. Fortumin Uniper-omistuksesta aiheutui lähes kuuden miljardin euron tappio suomalaisille veronmaksajille. Kyse ei ollut tuolloin ehdollisesta varauksesta vaan toteutuneesta menetyksestä. Siitä huolimatta silloinen pääministeri Sanna Marin ei keskeyttänyt bilelomaansa eikä eduskuntaa kutsuttu koolle. Niin paljon Marinin hallitus arvosti eduskunnan tiedonsaantia. Eilen valtioneuvostossa linjattiin, että 35 miljoonan euron poliittinen tuki poistetaan Garden-hankkeelta, koska hanke on viivästynyt, sen rahoitus on tässä vaiheessa epäselvä, hallihankkeiden tilanne on muuttunut ja projektin koko on myös pienentynyt. Gardeniin ei siis ole toistaiseksi päätetty laittaa euroakaan. Mainittakoon kuitenkin, että edellisen, Marinin hallituksen Uniperiin menetettyjä miljardeja suomalaiset eivät tule saamaan enää takaisin. [Tytti Tuppurainen: Pystytte parempaan!] Kokoomukselle on tärkeää, että Suomi pystyy houkuttelemaan suuria urheilu- ja kulttuuritapahtumia ja kilpailemaan niistä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Siksi hallitus on käynnistänyt työn, jolla tämän kokoluokan hankkeille luodaan avoimet, yhtenäiset ja kaikkia tasapuolisesti kohtelevat tukikriteerit. Tämän selvityksen on määrä valmistua kevään 27 loppuun mennessä, jolloin se on käytössä seuraavissa hallitusneuvotteluissa eduskuntavaalien jälkeen. Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla avoimesta päätöksenteosta ja hallinnosta. Se on asia, josta ei tietenkään tule tinkiä. Hähmäisyydelle tai epämääräisyydelle ei ole eikä tule jatkossakaan olla tilaa. Meillä on myös käytössä avoimuusrekisteri, jonka noudattamista on tärkeää valvoa. Mutta vaikka kansainvälisesti arvioituna Suomen päätöksenteko on varsin avointa ja muun muassa vaalirahoitusta valvotaan, on meillä myös parantamisen varaa. Tämä liittyy kaikkiin hallituksiin. Tämä liittyy kaikkiin puolueisiin ja poliittisiin toimintatapoihin, toimintakulttuuriin. Hallituksessa ollessa valta voi sokaista, ja aina välttämättä Suomen etu ei pysy ensisijaisena, vaan oman vaalipiirin tai vaalirahoittajien intressit voivat alkaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja päätöksentekoihin. Meillä on historiassa monenlaista esimerkkiä tästä. Mainitsin tuon Uniper-sotkun, on keskustan pandasuhmuroinnit, Kuortaneen halli, sotealueiden määrä, jossa ei virkamiehiä kuultu, Kaikkosen Nuorisosäätiön vaalirahoitus ja varmasti monia muita. Meidän on tarpeen tarkastella poliittista toimintakulttuuria. Demokratiaan kuuluu poliittinen ohjaus, mutta jokaisen edustajan ja vallankäyttäjän on pystyttävä vetämään rajat eri tahojen edunvalvonnan edistämisen ja Suomen ja suomalaisten veronmaksajien ja yhteiskunnan edun välille. On myös erittäin tärkeää huolehtia siitä, että valta ja sen mukana tuleva vastuu säilyy suomalaisten demokraattisesti valitsemilla päättäjillä eikä se valu muille tahoille. Haluan ja me kokoomuksessa haluamme ja tavoitteenamme on, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida ja Suomi nähdään luotettavana, korkeaan teknologiaan ja osaamiseen sekä tutkimukseen satsaavana maana, jossa on hyvä tehdä työtä, yrittää, opiskella ja elää. Hallituksen on pystyttävä tekemään päätöksiä Suomen kasvun, työpaikkojen ja paremman huomisen puolesta ja luotava uskoa ja toivoa tulevaan, ja sitä juuri Orpon hallitus on tehnyt. Tämä hallitus on ajanut Suomen etua vaikeina aikoina sekä taloudellisesti haastavassa toimintaympäristössä että sotaa käyvän naapurimaan vieressä ja kantanut raskasta vastuuta Suomen etu edellä. Hallitus on vahvasti luottamuksen arvoinen.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme alkoholilakia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastotietojen mukaan suomalaisten alkoholin käyttö on viimeisten noin 20 vuoden aikana pääosin vähentynyt. Tästä kokonaiskulutuksen laskusta huolimatta alkoholi on kuitenkin edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Suomalaisessa alkoholin käytössä tyypillistä on se, että se jakautuu epätasaisesti ja siellä on riskikäytöllä suuri osuus, mutta suurin osa suomalaisista kuitenkin käyttää alkoholia kohtuullisesti ja vastuullisesti. Yleisimpiä alkoholin terveyshaittoja ovat alkoholin vaikutukset erilaisiin syöpäsairauksiin, mielenterveysongelmiin, uniongelmiin sekä verenkierto- ja ruuansulatuselimistön sairauksiin, ja tiedämme, että alkoholi ja ylipäätänsä päihteet ovat yleisin vaikuttava tekijä myös väkivallan, onnettomuuksien ja tapaturmien taustalla. Kun olemme keskustelleet etämyynnistä ja siitä on ollut hyvin erilaisia käsityksiä, niin kuitenkin viimeistään korkeimman oikeuden ratkaisun myötä vuonna 25 syksyllä on ollut selvää, että etämyynti on Suomessa sallittua, ja sen takia tarvitsemme lainsäädäntöä tätä etämyyntiä säätämään. Keskeistä tässä hallituksen esityksessä on se, että alkoholijuomien toimitus säädetään luvanvaraiseksi toiminnaksi, ja merkittävä asia tässä on toimituslupa, joka muodostaisi uuden lupamuodon vähittäismyynti- ja anniskelulupien rinnalle. Lisäksi kaikilta alkoholijuomia toimittavilta henkilöiltä edellytettäisiin erillistä toimituspassia, joka vastaisi anniskelupassia. Alkoholijuomien luovutustilanteisiin sovellettaisiin samoja luovutus- ja ikärajakiellon säännöksiä kuin vähittäismyynnissä ja anniskelussa. Eli alkoholijuomia ei saa luovuttaa alaikäisille eikä selvästi päihtyneille henkilöille, eikä väkeviä alkoholijuomia saisi luovuttaa alle 20-vuotiaille. On tärkeää huomata, että hallituksen esityksellä tuodaan alkoholin rajat ylittävä etämyynti nimenomaisesti toimitussääntelyn ja valvonnan piiriin. Tässä alkoholilain käsittelyn yhteydessä ollaan tehty valiokunnassa kuitenkin edelleen useita muutoksia. Yksi, minkä talousvaliokunta nosti esille, oli Alkon tilanne ja mahdollisuus aukioloaikojen laajentamiseen vastaavalla tavalla kuin on vähittäismyynnissä ja myös sitten etämyynnissä. Eli nyt Alkon aukioloaikoja olisi myös mahdollista laajentaa vastaavalla tavalla. On kuitenkin huomioitava, että Alko itse sitten näistä aukioloista päättää, miten tulevat sen tekemään. Alkoholijuomien kotiintoimituksen yhteydessä ikärajavalvonta on keskeinen keino ehkäistä alaikäisten pääsyä alkoholin käyttöön, ja siitä on tässä esityksessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa meidän vastalauseessa tehty muutos, että ikäraja aina tarkistetaan luovutuksen yhteydessä. Tämän suuri valiokunta on siis myös mukaan ottanut, kun sen mietintö on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastalauseen mukainen. Iän tarkastaminen jokaisen luovutuksen yhteydessä on selkeä, yhdenmukainen ja helposti valvottava toimintatapa, joka vahvistaa sekä ikärajavalvonnan uskottavuutta että alkoholilain tavoitteiden toteutumista käytännössä. Kun täällä keskusteltiin myös valvonnasta, niin ikärajavalvonta on nimenomaan mahdollista koeostojen kautta tarkistaa. Valvira ja myös perustuslakivaliokunta nimenomaan kiinnittivät huomiota tähän koeostoon ja sen luotettavuuteen, miten sitä voidaan toteuttaa, ja nyt kun siinä on tämä ikärajavalvonta luovutuksen yhteydessä, niin tämä voidaan myös koeostolla testata, että se oikeasti toimii. Täällä oli jo aikaisemmin myös keskustelua siitä, mihin alkoholijuomia voitaisiin toimittaa, ja olemme tässä StV:n vastalauseessa, jonka siis suuri valiokunta otti sisäänsä, laajentaneet kieltoa toimituspaikoista päiväkoteihin ja toiselle asteelle ja lukioihin. [Aki Lindén: Mahtava uudistus!] Eli se korjauksena, kun täällä on noussut virheellisiä väittämiä siitä, että toinen aste ei olisi mukana. Kyllä se siellä mukana on näissä paikoissa, mihin ei saa alkoholia toimittaa. [Aki Lindén: Oliko kova tiukennus?] No, sitten vielä näistä lausumista: Täällä suuri valiokuntahan on ottanut lausumaehdotuksen, että valtioneuvosto seuraa ehdotettujen muutosten vaikutuksia alkoholin kulutukseen, väestön terveyteen, alkoholihaittoihin sekä perheisiin ja lapsiin ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin, ja lisäksi eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa kahden vuoden kuluessa tämän lainsäädännön voimaantulosta eduskunnalle kattavan selvityksen lainsäädännön sosioekonomisista, hyvinvointipoliittisista ja julkisen talouden kokonaisvaikutuksista. Tämä on erittäin hyvä lausuma, ja sen lisäksi myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ehdotimme toista lausumaa, jonka täällä edustaja Hemmilä lausui ja ehdotti, ja sitä kannatan lämpimästi, niin että valtioneuvosto selvittää tämän etämyynnin rekisteröimismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton toteuttamista sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi etämyynnissä. On erittäin tärkeää, että veroeurot saadaan Suomen talouden käyttöön, ja se on myös tasavertaista ja yhdenvertaista meidän kotimaisten toimijoiden näkökulmasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nostan tässä edustaja Ojala-Niemelän esille nostaman arviointimenettelyn, jossa on siis ollut kolme aluetta: Itä-Uusimaa, Lapin hyvinvointialue ja Keski-Suomen hyvinvointialue. Lähtökohtaisesti, mitä olen kuullut niistä kokemuksista, niin kuin sanoitte, se on rankka toimenpide, koska silloin viedään sitä poliittista päätösvaltaa. Mutta siitä ollaan oltu kuitenkin positiivisesti yllättyneitä, että ne ovat menneet hyvässä hengessä, ja sieltä on tullut myöskin ratkaisuehdotuksia ja sellaisia, millä on päästy eteenpäin menemään ja saatu lisäaikaa ja saatu ulkopuolisen silmin sitä asiaa tarkasteltua, mikä joskus voi olla ihan tarpeen. Mutta se asia, mistä halusin oikeastaan alkujaan puhua, liittyy siihen, että kun tätä rahoitusta katsotaan vain valtiovarainministeriön näkökulmasta, niin silloin me katsomme vain sitä rahoitusta. Sitten STM:lle kuuluvat ne palvelut, ja meidän pitäisi parantaa sitä synergiaa niiden välillä, ja sitä tarvitaan myös alueilla. Itse näkisin, että esimerkiksi tässä arviointimenettelyssähän tehdään juuri sitä, että pakotetaan katsomaan se talous ja toiminta yhdessä ja tekemään sen mukaisia ratkaisuja. Sitä me nimenomaan tarvittaisiin myöskin koko tässä lakikehikossa ja päätöksenteossa, että valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tekisivät aidosti yhteistyötä niin, että ne limittyisivät toisiinsa. Me ei koskaan saada palveluita riittävän hyviksi, jos ne eivät kohtaa myöskin sen rahoituksen kanssa ja eivät ole linjassa keskenään. Se on todettu valiokunnassakin. Niin kuin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani sanoin, meillä on taloudellisesti erittäin hankalassa tilanteessa olevia hyvinvointialueita, joitten palvelut toimivat erinomaisesti ja joitten asiakkaat ovat siellä tyytyväisiä. Toivon, että jatkossa sitten, seuraavalla hallituskaudella, tähän oikeasti kiinnitetään huomiota, että tarvitaan riittävää ohjausta mutta myös riittävää keskinäistä yhteistyötä myös ministeriön tasolla. Sitten lopuksi vielä tästä siirtymätasauksesta. Olen aivan samaa mieltä, että se on hankala. Se on myöskin meillä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Mehän emme olleet maksajina emmekä saajina vaan nollatasossa sen siirtymätasauksen osalta, mutta siitä huolimatta nyt tässä tilanteessa joudumme siitä siirtymätasauksesta maksupuolelle, ja sekään ei tunnu reilulta. Tässähän on tavoitteena tämän siirtymätasauksen osalta myöskin, että jollain aikavälillä siitä luovuttaisiin. Kiitoksia hyvästä keskustelusta, ja toivotan myös kaikille hyvää juhannusta — ehkä puhemieskin pääsee juhannuksen viettoon kohta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tästä soten rahoitusmallista, jota tällä hetkellä käsittelemme, nostan esille kannustavuuselementin. Valiokunnan kuulemisessa tuotiin esiin huoli siitä, että rahoituslain muutokset kohdistuvat epäedullisemmin niihin hyvinvointialueisiin, joiden talous on tasapainossa. Tämä tuo hankalan kuvion tulevaisuutta ajatellen, jos rahoitusmalli ei kannusta hyvinvointialuetta tekemään sellaisia toimenpiteitä, joilla talous saadaan tasapainoon ja mahdollisimman vahvaksi, vaan enemmänkin kannustetaan siihen, ettei päästä taloudellisesti tasapainoon. Se on tässä suuri huoli, jonka jaan myöskin siitä, mitä edustaja Wickström toi esille. Valiokuntakin korosti sitä, että rahoituslain muutokset eivät saa heikentää hyvinvointialueiden kannustimia huolehtia toimintansa kustannusvaikuttavuudesta. Mikäli rahoitusta vähennetään ilman selkeitä ja tosiasioihin nojautuvia perusteita lähtökohtaisesti niiltä hyvinvointialueilta, joiden talous on tasapainossa, voi tämä heikentää taloudellisesti vastuullisen toiminnan kannattavuutta. Tämä voi johtaa siihen, ettei hyvinvointialueiden kannata sopeuttaa toimintaansa. Miten tätä rahoitusmallia sitten tulisi tehdä niin, että ne alueet, jotka ovat vaikeuksissa, saisivat riittävän rahoituksen? Itse asiassa tämänhetkisessä rahoitusmallissa meillä on monia eri elementtejä, joilla tämä voitaisiin tehdä. Siellä on se alijäämän kattamismenettelyn pidentäminen, jota tämä hallitus onkin käyttänyt. Sitten siellä on myös mahdollisuus lisärahoitukseen, ja siellä on myöskin arviointimenettelymahdollisuus. Näitäkin tämä hallitus on tehnyt. Tässä vaiheessa, kun koko tämä meidän sote-järjestelmä hakee paikkaansa ja myöskin alueet kehittävät omaa toimintaansa, itse näen, että olisi ollut järkevää mennä sillä vanhalla mallilla auttaen sitten niitä alueita, jotka ovat ahdingossa ja jotka tarvitsevat sitä lisätukea. Tämä tie on nyt valittu, ja tällä nyt mennään. Mutta on tärkeätä, että jatkossa, kun tätä rahoitusmallia kehitetään, nämä huomiot tulevat huomioiduiksi. Nythän on menossa erilaisia kehittämisryhmiä. Meillä THL tietenkin näitä tarvetekijöitä arvioi, ja erityisen tärkeitä ovat nimenomaan nämä sosiaalihuollon tarpeet, jotka ovat aivan riittämättömästi tällä hetkellä meidän rahoitusmallissa huomioituina. Erityisesti voimakkaan väestönkasvun alueilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta lisää muun muassa rikokseen syyllistyneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palvelutarpeeseen vastaaminen, joka edellyttää moniviranomaisyhteistyötä muun muassa poliisin kanssa. Poliisi toi kuulemisessa vahvan huolen siitä, että tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotta nämä lapset ja nuoret myös saadaan sieltä ohjattua palveluiden piiriin. Sosiaalihuollon palveluita tarvitsevat myöskin esimerkiksi neurokirjon lapset, jotka ovat saattaneet saada sen diagnoosin yksityisellä puolella mutta tarvitsevat sosiaalipalveluita, jotka sitten tulevat hyvinvointialueen puolelta. Nyt hyvinvointialue ei saa sitten lainkaan rahoitusta heistä, jos sitä diagnoosia ei ole tehty julkisella puolella. Sanon vielä tästä eriytymisestä. Se on todella huoli, mikä on noussut esille: alueet eriytyvät. Mutta tässäkin kohtaa meidän pitäisi miettiä, millä tavalla se eriytyminen tapahtuu. Puhutaanko me taloudellisesta eriytymisestä, vai puhutaanko me palveluiden eriytymisestä: siitä, että ihmiset eivät saa palveluita? Minun mielestäni tässä on kaksi aivan eri asiaa. Sen takia se, että vain taloudellista eriytymistä lähdetään paikkaamaan lisärahoituksella, ei ole järkevää. Me nähdään tämä sama ilmiö myöskin koulu- ja opetuspuolella. Kun lapset ovat vähentyneet alueelta, niin sitten pitää miettiä, millä tavalla ne palvelut järjestetään, jotta se raha riittää kaikille. Totta kai pitää huolehtia myöskin siitä, että on pitkän etäisyyksien alueita ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että kustannukset ovat kalliimmat. Vielä yksi asia, mikä nousi, oli valmiuden ja varautumisen näkökulma. Käytännössähän nämä hyvinvointialueet omasta rahoituksestaan tämän varautumisen ja valmiuden rahoittavat. Tässä kansainvälisessä muuttuneessa ympäristössä meidän pitäisi kyllä joiltain osin myöskin miettiä, mitkä alueet kantavat sitten suurempaa vastuuta valmiudesta ja varautumisesta tai yliopistosairaaloiden rahoituksesta. Sitä pitäisi saada jollakin tavalla kuitenkin ehkä erillisväylällä pikemmin kuin suoraan hyvinvointialueille annetun rahoituksen kautta. Eli jatkossa rahoitusmallin kehittäminen on tehtävä niin, että alueiden rahoitus on oikeudenmukaista, tietoon pohjautuvaa, pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Lisäksi ennalta ehkäisevän sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn painoarvoa tulee vahvistaa rahoitusmallissa. Olemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehneet kaksi lausumaa, jotka liittyvät tämän rahoitusmallin päivittämiseen. Ehdotimme, että... — Sopiiko, puhemies, että sanon nämä lausumat? Kiitos. — ...tämä rahoitusmalli päivitettäisiin vuoden 28 loppuun mennessä niin, että saataisiin se uusi malli käyttöön vuoden 29 alusta. Tämä perustui siihen, että meillä on näitä arviointeja. Meillä on riippumaton selvitysryhmä nyt menossa, sitten THL teki arviointia, ja meillä on parlamentaarinen työryhmä. Tämän lausuman hallintovaliokunta otti sitten lopulliseen mietintöönsä, paitsi että se pidensi sitä yhdellä vuodella eli siinä yhteydessä, kun myöskin se päivitys tehdään tähän koko rahoitusmalliin, eli vuoteen 2030 mennessä. Sitä lausumaa hallintovaliokunta ei ottanut mukaan, että tästä tasausmallista tulisi luopua. Sehän sanotaan kyllä siellä, että se on väliaikaiseksi tehty, mutta luontevaa olisi, että tässä yhteydessä, kun tämä rahoitusmalli nyt uudistetaan ja se on voimassa viimeistään vuonna 2030, olisi selkeäsanaisesti sanottu, että myöskin tästä tasausmallista tullaan siinä yhteydessä luopumaan. Olisin toivonut sen verran rohkeutta, että myöskin tämän lausuman olisi hallintovaliokunta ottanut sinne mietintöönsä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä julkisen talouden suunnitelma on tehty hyvin haasteellisessa taloudellisessa ja toiminnallisessa ympäristössä ja vastuullisesti. Täytyykin ihmetellä, kun täältä kuulee demareista puheenvuoroja, että on vastuutonta toimintaa, ettei ole riittävästi sopeutettu. Vastuutonta on minusta se, että edellinen hallitus on jättänyt meille sellaisen velkaperinnön, josta maksamme korkomenoina, mitä täällä edustaja Hänninen toikin esille, kolme miljardia vuodessa [Arto Satonen: Se on todellakin näin!] pelkästään korkoihin. Eli vähän kohtuutta niihin puheisiin. Hyvä puoli sinänsä on se, että Suomen bruttokansantuote on kasvanut alkuvuodesta 0,9 prosenttia ja tämä kasvu näkyy esimerkiksi teollisuudessa, viennissä, investoinneissa, yksityisessä kulutuksessa. Myös työpaikkojen määrät ovat lähteneet kasvuun. Tämä on erinomainen signaali suomalaisille ja Suomen taloudelle. Samaan aikaan meidän tietenkin pitää huolehtia siitä, että esimerkiksi soterahoitus on riittävä ja se tehdään pitkäjänteisesti, loogisesti ja kannustavasti. Nostan esille yhtenä taloutta piristävänä ja myös työpaikkoja tuovana myös kotitalousvähennyksen, jota tämä hallitus on nostanut. [Pia Viitanen: Mitä leikkasitte!] Toivottavasti sitä kautta on — ja nyt on jo nähtävissäkin — vireää toimintaa sen ympärillä.