Lehtinen Rami

Arvoisa rouva puhemies! Myöskin minä haluan kiittää jälleen ministeriä siitä, että tuodaan tänne lakiesitys, joka sujuvoittaa prosesseja ja parantaa nykyisiä menettelytapoja. Sinällään oma kokemukseni virkamiehenä 20 vuoden aikana on se, että Oikeusrekisterikeskus on tähänkin asti ollut varsin lutvikas toimija. Nimittäin pääosin ohjeeni, jonka sanoin aina sakon saaneelle, kun kysyttiin maksuaikaa, oli se, että kannattaa olla toki yhteydessä Oikeusrekisterikeskukseen sopiakseen siitä, mutta pääosin niillä ohjeilla, että aloittaa maksamisen ajoissa, maksaa vähintään yhden euron joka kuukausi ja huolehtii siitä, että sakko tulee viimeistä euroa myöden loppuun maksetuksi, ei ole ollut ongelmia, enkä kertaakaan kuullut, että näin toimien olisi ollut ongelmia. Eli varsin joustava menettely tässä nykyisellään on ollut. Tämä meidän virkamiestenkin tekemä päätöksenteko oli ehkä osittain automaattista päätöksentekoa, mutta on hyvä jatkossa, että siihen saadaan virallinen päätös sitten sitä pyydettäessä. Ihan hyvä kehitys. Muutoinkin automaattinen päätöksenteko näissä asioissa ja sähköiseen malliin meneminen vaikkapa muuntorangaistuksien osalta, joissa harkintavaltaa on suhteellisen vähän eikä ole käytännössä käytettävissä, on hyvä suunta ja vapauttaa sitten virkamiehiä muihin tehtäviin, samoin kuin se, että menettämisseuraamusten osalta oikea viranomainen, jolla on parhaimmat kyvyt ja keinot toimia, on sitten siinä toimivaltainen. Kaikin puolin hyviä uudistuksia.

Arvoisa puhemies! Olen myös hyvin tyytyväinen siihen, että tämä käsittelyssä oleva asia oli yksimielinen valiokunnassa. Tämä on oikeaan suuntaan menevä muutos, koska suurimmat esteet saada nykyisellään oikeutta oikeudenkäyntien kautta ovat kuluriski ja oikeudenkäynnin pitkä kesto. En malta olla tässäkin tilaisuudessa mainitsematta sitä viime vuonna ollutta tapausta, jossa 606 euron sähköriita johti siihen, että eläkeläispariskunnalta vaadittiin 800 000 euron oikeudenkäyntikuluja, joista asianajokulut olivat 670 000 euroa. Eli jos tätä hieman laajennettaisiin, niin tällainenkin asia jatkossa olisi mennyt tämän menettelyn piiriin ja siinä kohtaa sitten lasku olisi ollut eläkeläispariskunnalle aika paljon pienempi mitättömästä riidasta. Mutta tämä kuvastaa hyvin sitä tilannetta, missä nykypäivänä eletään, ja sitä, miksi tällaista lakia tarvitaan tähän nykytilanteeseen. Harmillista on tosiaan se, että tämä on hyvin suppeasti rajattu, mutta toisaalta on ehkä ymmärrettävää, että halutaan kokeilla, miten tällainen malli toimii, ja sitten sitä jatkossa on helppo laajentaa, mikäli se havaitaan hyväksi. Tämänkin asiapiirin sisällä haluaisin vielä korostaa sitä, että ne häädöt, joita tässä menettelyssä käsitellään, tulisivat korostuneen nopeasti käsitellyiksi johtuen ihan siitä, että on myöskin erittäin ongelmallinen tilanne nykypäivänä se, että jos taloyhtiössä on asukas, joka häiritsee joka yö muita asukkaita, niin sitten häädön suorittamiseen menee aikaa useita kuukausia. Se on kohtuuton tilanne muille asujille, ja siksi tähänkin asiaan liittyen olisi hyvä vielä painottaa tiettyjen asioiden kiireellisyyttä. Jotta tämä asia voisi jatkossa laajentua, niin mielestäni keskeistä on, niin kuin tässä esityksessä tuodaan esiinkin, korostaa sähköistä menettelyä eli sitä, että aineisto on pääosin sähköinen. Se mahdollistaisi tulevaisuudessa tekoälyn käytön merkittävän lisäämisen esimerkiksi pohjaesitysten tekemiseen tai loppupäätelmien tekemiseen, jolloin tämä entisestään nopeutuisi ja myöskin halpenisi, elikkä saataisiin tekoälyä hyödynnettyä pohjatietoon ja asioiden käsittelyyn. On selvää, että pieniä riita-asioita, jos laajennetaan kaikkiin oikeudenkäyntien aloihin, on niin paljon, että eivät meidän edellytykset riitä oikeudenkäynneissä ja tuomioistuimissa siihen, että saataisiin ne kaikki käsiteltyä, mikäli me emme käytä hyväksemme teknologiaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tähän Suomi.fi-palveluun liittyen pitää ottaa hieman kantaa sen osalta, että aivan tietämättään ja tahtomattaan siihen ei pitäisi vahingossa joutua, vaan se vaatii aina aktiivisia toimia, vähintään pari täppää laittaa sinne, että hyväksyy käytöt ja ilmoittaa, ettei anna sähköpostiosoitettaan. Sen jälkeen tämän yleispalvelun kautta voit ajautua sitten sähköisten palveluiden käyttäjäksi, mistä täällä muutama päivä sitten juuri puhuttiin. Toki se, että näissä on ikään kuin päällekkäiset järjestelmät, niin että jos olet verottajalle aikaisemmin ilmoittanut, että haluat pelkästään paperipostia, ja sen jälkeen kirjaudut sitten muuhun viranomaispalveluun käyttäen Suomi.fi-tunnuksia tai pankkitunnuksia, niin jatkossahan tämän yleislain perusteella se ajaa sitten käyttämään Suomi.fi-palveluita, mikäli hyväksyy ne ehdot. Senkin jälkeen siihen tulee tieto siitä, että jatkossa kaikki viranomaispalvelut ja ‑postit tulevat sinne Suomi.fi-postilaatikkoon. Haluan korostaa tässä yhteydessä erityisesti sitä, että olisi todella tärkeää, että ne ihmiset, joiden puolesta joku muu käyttää pankkitunnuksilla viranomaispalveluita, antaisivat valtuutuksen sinne Suomi.fi-palveluun siitä, että nämä henkilöt voisivat toisen puolesta käyttää niitä palveluita, jolloin niitä olisi seuraamassa useampi henkilö, myöskin sellaisia henkilöitä, joilla niitä digitaitoja olisi enemmän. Mutta vahingossa ei jatkossa kenenkään, tästä muutoksestakaan huolimatta, pitäisi joutua siihen tilanteeseen, että ne postit menevät sinne Suomi.fi-postilaatikkoon, vaan se vaatii aktiivisia toimia.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä kerran painottaa sitä, mitä meille valiokunnassa useita kertoja sanottiin, eli vaikka varsinainen suostumuksen anto poistuikin tästä sähköiseen järjestelmään siirtymisestä, se kuitenkin vaatii aktiivisia toimia jatkossakin, useita aktiivisia toimia. Ja se vaatii myöskin sen, että kun on ne toimet tehnyt elikkä hyväksynyt ne säännöt ja hyväksynyt sen, että ei anna sähköpostiosoitetta, vaikka sitä erikseen pyydetään, niin siihen tulee tieto siitä, että on siirtynyt käyttämään Suomi.fi-palvelua, ja jatkossa posti menee sinne. Mutta siihen samaan yhteyteen tulee niin yksinkertainen tapa peruuttaa se asia, että se ei vaadi minkäänlaisia digitaitoja, jos se tehdään kuten valiokunnan mietintö oli. Minä haluan korostaa tätä edelleen. Mikä se toteutus sitten on? Se me nähdään. Sitä meille ei valiokunnassa avattu, emmekä voi tietää. Mutta jos ei se tapahdu näin, niin silloin minä näen näitä samoja riskejä kuin täällä on tuotu esille. Siitä minä olen ihan samaa mieltä. Mutta jos osaa lukea, niin ei pitäisi kenenkään vahingossa ajautua Suomi.fi-palvelun käyttäjäksi. No, mitä sitten tulee edustaja Honkosen ajatukseen siitä, että tulee muistisairautta tai muuta kyvyttömyyttä hoitaa palveluitaan sähköisesti, niin niinhän se on nykyiselläkin käyttäjällä. Itsellenikin kun tulee Suomi.fi-palveluun kaikki viestit, yhtä lailla sairaus voi tulla minullekin, ja siinä toimitaan näiden uusien asiakkaiden osalta aivan samalla lailla kuin nykyistenkin asiakkaiden osalta. Ja haluaisin tässä korostaa sitä, mitä valiokunnassa myöskin tuotiin esiin, että viranomaisilla on valvontavelvoite omiin järjestelmiinsä, niin hyvinvointialueilla kuin verottajallakin. Jos siellä useista viesteistä huolimatta ei ole minkäänlaista aktiivisuutta havaittavissa, niin tulee varmistua siitä, että se viesti on mennyt perille.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kontulan kanssa täytyy olla eri mieltä: jos aidosti on diginatiivi ja oikein ajan tasalla siitä, miten nykypäivänä sähköisiä palveluita käytetään, niin varmasti he käyttävät Suomi.fi-äppiä, josta saa halutessaan vastaavanlaisen herätteen kuin tekstiviestikin on. Siinä mielessä en olisi huolissani niistä, jotka aidosti käyttävät paljon sähköisiä palveluita ja jotka käyttävät koko elämänsä sen puhelimen pyörittämiseen, mutta toki näistä muista ryhmistä, joista täällä on ollut puhetta. Mutta haluaisin tässä vielä korostaa myöskin sitä, että ne henkilöt — joista edustaja Kontulakin sanoi — jotka eivät käytä lainkaan internetiä, eivät voi mitenkään ajautua tämän Suomi.fi-palvelun piiriin. Sellainen henkilö, joka ei käytä sähköisiä palveluita, ei joudu tämän muutoksen kohteeksi. Tämän nyt pitää tulla selväksi. Sen sijaan kun on ihmisiä, jotka eivät käytä itse Suomi.fi-palveluaan, mutta joiden läheiset käyttävät — mikä on hyvin yleistä, vaikka ei ole lain mukaan sallittua käyttää vahvaa tunnistautumista eli mennä toisen tunnuksilla sisään johonkin järjestelmään — niin minä toivoisin, että kaikkialla kannustetaan siihen, että tänne Suomi.fi-palveluun ne henkilöt, jotka eivät sitä itse käytä, tekisivät sitten suostumuksen puolesta-asioinnista, jolloin ikään kuin päästäisiin laillisuuden piiriin sen osalta, että ihmiset, jotka sitten toisen puolesta sitä käyttävät, voisivat omilla tunnuksillaan katsoa sen toisen henkilön Suomi.fi-palveluun tulevat viestit. Siksi halusin tässä käyttää puheenvuoron siitä, että joka paikassa pitää tuoda ilmi se, miten tämä uusi palvelu toimii, jotta kansalaiset sitten aidosti asiasta tietävät. Tämän puhelinnumeron liittämiseen olisin itsekin ollut kyllä taipuvainen, siis että olisi ollut vaihtoehtona laittaa sinne sekä sähköposti että puhelinnumero, ennen kaikkea palvelemaan myöskin tulevia yksityisiä palveluntuottajia, että olisi sitten eri viranomaisilla mahdollisuus valita se, minkälaista kanavaa he käyttävät, ja se puhelinnumero olisi useammasta paikasta tarkistettavissa — ettei se ole niin, että vaikkapa pelkästään ne tiedot, jotka ovat hyvinvointialueille annettu, ovat käytettävissä. Toivottavasti asia kehittyy tästä eteenpäin sitten tulevaisuudessa, mikäli tarvetta on.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua tästä tärkeästä aiheesta, ja muutamaan kohtaan pitää omakin näkemys tuoda. Ensinnäkin tämän keskustelun perusteella saa sellaisen kuvan, että ikään kuin paperiposti olisi kokonaan loppumassa. Ei ole. Jatkossakin kaikki, jotka haluavat paperipostia käyttää, saavat sen niin kuin tähänkin asti. Toki se edellyttää joitakin omia toimia. Jos ajattelee tämän kokonaistavoitetta eli sitä, että tieto olisi henkilön nopeammin tavoitettavissa — jos miettii nykyisellään vaikka maaseudulla paperipostia, niin se tulee kolmena päivänä viikossa ja jos sinulla on tärkeä tieto vaikkapa terveystietoihin liittyen, jonka sinä haluat saada, niin on äärimmäisen hyvä, että se on saatavissa heti, kun se päätös on tehty — niin siksi koen, että tämä on äärimmäisen hyvä keino ohjata yhteiskuntaa siihen, että tieto kulkisi nopeammin ja varmemmin. Kuka luottaa nykypäivänä siihen, että se kirjeposti tulee aina perille? En minä ainakaan. Ja jos oma henki ja terveys olisivat sen varassa, niin kyllä tässä yhteiskunnassa menisi aika huonosti. Eli ei ole pelkoa siitä, että se henkeä ja terveyttä uhkaava vaara sitten toteutuisi sen takia, että kirjeposti ei tule sellaisena kuin se aikaisemmin on tullut tai on siirtynyt sähköiseen palveluun. Päinvastoin, se menee parempaan suuntaan. Kun kirjautuu vahvalla tunnistautumisella johonkin viranomaisen järjestelmään, niin jatkossa se ohjaisi automaattisesti tänne Suomi.fi-palveluihin, mutta se vaatii edelleenkin aktiivisia toimia, vaikkei erillistä suostumusta vaadikaan: se vaatii sen, että hyväksyy ne säännöt, ja se vaatii sen, että hyväksyy, että tähän järjestelmään mennään siitä huolimatta, ettei anna sinne sähköpostiosoitettaan, jolloin voidaan olla siinä tilanteessa, että kaikki postit menevät ilman herätteitä Suomi.fi-palveluun. Sen lisäksi siihen tulee — meille valiokunnassa kerrottiin — erikseen laatikko/viesti, jota ei voi olla ohittamatta ja jossa kerrotaan, miten paperipostin saa jatkossakin kotiin ilman, että se vaatii minkäänlaisia digitaitoja. Näin mietintöön on kirjattu. Eli peruuttamisen pitää olla niin helppoa, ettei se vaadi minkäänlaisia digitaitoja. Tämä on se riski, mistä minä näen, että jos tätä ei tehdä näin kuten mietinnössä lukee, niin sitten ollaan näissä ongelmissa, mitä täällä osittain on tuotu esiin, mutta etukäteen minä en ikään kuin haluaisi tuomita, että tämä ei voi onnistua tai että tämä johtaa isoihin riskeihin. Tässä on myöskin paljon hyviä puolia. Sitten myöskin tämä viranomaisten velvollisuus... Niin verottajalla kuin ennen kaikkea hyvinvointialueilla ymmärtääkseni lähes kaikki hyvinvointialueet ovat ottaneet tekstiviestit käyttöön, eli kun sinulle tulee leikkausaika tai muu, siitä tulee myöskin tekstiviesti eli se ei mene pelkästään paperipostilla tai pelkästään sähköisesti, ja tämä on äärimmäisen hyvä seikka ja vähentää näitä merkittävimpiä riskejä. Ja jatkossakaan edunvalvonnassa olevat ja muut, jotka eivät mitenkään käytä sähköisiä viestintävälineitä, eivät ole tämän piirissä, vaan heille tulee paperiposti niin kuin tähänkin asti.