Berg Kim

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomusta käsitellessä on hyvä pysähtyä sen kaikkein tärkeimmän kysymyksen äärelle: miksi pohjoismainen yhteistyö on juuri nyt tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin? Vastaus on minusta hyvin selvä: Maailma ympärillämme on muuttunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Itämeren turvallisuustilanne, kasvavat hybridiuhat ja epävarmuus kansainvälisessä toimintaympäristössä ovat muuttaneet myös meidän käsitystämme turvallisuudesta. Tässä tilanteessa Pohjoismaiden merkitys Suomelle on kasvanut. Pohjoismaat ovat meille läheisimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä olemme myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tiiviimmin yhdessä kuin koskaan aiemmin. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole vain sitä, kuinka monta panssarivaunua meillä on tai kuinka paljon Puolustusvoimien suorituskykyä pystymme rakentamaan. Turvallisuus on myös sitä, että yhteiskunta toimii kriisissä, että meillä on ruokaa ja energiaa, että tietoliikenneyhteydet toimivat, että kriittinen infrastruktuuri on suojattu, että terveydenhuolto toimii, että ihmisillä on luottamus yhteiskuntaan ja toisiinsa ja että kansalaiset pystyvät tunnistamaan väärän tiedon ja vaikuttamisyritykset. Tästä syystä pidän erittäin tärkeänä Suomen ja Ahvenanmaan vuoden 2026 puheenjohtajuusohjelmaa, jonka keskiössä on pohjoismainen kokonaisturvallisuus. Minusta juuri on tämä asia, jossa Pohjoismaat voivat näyttää esimerkkiä koko Euroopalle. Meillä on vahvat demokraattiset instituutiot, korkea yhteiskunnallinen luottamus ja pitkät perinteet yhteistyössä. Näitä vahvuuksia meidän pitää nyt käyttää hyväksi. Arvoisa puhemies! Kokonaisturvallisuuteen kuuluu myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Yhteiskunta, jossa ihmiset kokevat tulevaisuutensa epävarmaksi, jossa eriarvoisuus kasvaa ja jossa luottamus yhteiskuntaan rapautuu, on myös turvallisuuden kannalta heikompi. Siksi meidän on ymmärrettävä turvallisuus laajana kokonaisuutena. Puolustuskyky on välttämätön, mutta yhtä välttämätöntä on pitää huolta siitä yhteiskunnasta, jota puolustamme. Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä viesteistä, jonka voimme pohjoismaisesta yhteistyöstä tuoda myös tähän eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään erittäin tärkeästä aiheesta, nimittäin nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuudenuskosta. Viimeiset vuodet ovat olleet poikkeuksellisia, ja monet nuoret ovat joutuneet rakentamaan elämäänsä epävarmuuksien keskellä. Ensin 2020-luvun ensimmäisinä kuukausina koronapandemia iski maailmaan. Suomessakin jouduttiin turvautumaan erityisjärjestelyihin, joilla rajoitettiin fyysisiä kontakteja ihmisten, myös lasten ja nuorten, välillä. Kun koronan aiheuttamasta epävarmuudesta päästiin, hyökkäsi Venäjä Ukrainaan, ja sitä myötä niin Suomen kuin koko Euroopan turvallisuustilanne järkkyi. Sota Ukrainassa jatkuu edelleen, ja monet muutkin sodat ja kriisit ovat vyöryneet päälle. Monet ovatkin ymmärrettävästi huolissaan maailmanpoliittisesta tilanteesta. Arvoisa puhemies! Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan maailmanpoliittinen tilanne tosiaan tuottaa eniten epävarmuutta ja turvattomuutta nuorille. Toiseksi eniten turvattomuutta toivat yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. Luku on kasvanut hurjasti vain 15 vuodessa. Vielä vuonna 2010 turvattomuutta yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja asenteista koki yhdeksän prosenttia, mutta tällä hetkellä kokee jo yli puolet nuorista. Tulos on huolestuttava, sillä turvattomuuden kokemus voi estää nuoria osallistumasta esimerkiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi syy tämän taustalla voi olla keskustelukulttuuri sosiaalisessa mediassa. On entistä hyväksyttävämpää pyrkiä lyttäämään toista ihmisenä eikä pelkästään hänen mielipiteitään. Tällainen käytös on alkanut levitä alustoilta myös ihmisten välisiin kohtaamisiin. Pidän kehitystä huolestuttavana, sillä lapset ja nuoret eivät ole tälle immuuneja vaan kohtaavat tätä todellisuutta itsekin. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan tällä hetkellä luottamusta ja toisten ihmisten arvostamista. Sitä ei rakenneta somessa tuntemattomille huutelemalla tai heitä loukkaamalla. Jokainen meistä on vastuussa siitä, miten käyttäydymme niin ruudun takana kuin toisten edessä. Arvoisa puhemies! Vaikka nuorten kokemasta turvattomuudesta paljon johtuu maailmantilanteesta ja muista kehityskuluista, on hallituksen toiminnalla silti vaikutuksensa nuorten tulevaisuudenuskoon. Nuoret kokevat nimittäin tällä hetkellä eniten painetta työn saamisesta. Se ei ole mikään ihme. Alle 30-vuotiaiden työttömyys on noussut jo yli 75 000 nuoreen, ja nuorisotyöttömyys on vain muutamassa vuodessa pahentunut nopeasti. Tärkeää olisi varmistaa, että nuoret voisivat saada ensimmäisiä kokemuksia ja onnistumisia, koska se rakentaa itseluottamusta ja osaamista pidempää työuraa varten. Tällä hetkellä ketju ei kuitenkaan kulje eivätkä hallituksen yritykset tilanteen parantamiseksi ole ainakaan toistaiseksi valitettavasti toimineet. Samanaikaisesti vaikean työllisyystilanteen kanssa näkee jatkuvasti uutisia siitä, miten tekoäly tulee aiheuttamaan valtavan muutoksen ja tulee mahdollisesti viemään harjoittelu- ja työpaikat suurimmalta osalta ihmisistä. Ei mikään ihme, että myös jo opiskelemassa tai työelämässäkin olevia oma tulevaisuus voi pohdituttaa, sillä usein näitä ennustuksia tehdään ilman minkäänlaisia ratkaisuvaihtoehtoja tavallisten ihmisten kannalta. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenuskon ja toiveikkuuden vahvistaminen on otettava poliittiseksi painopisteeksi. Se edellyttää sitä, että kuuntelemme nuoria ja otamme heidän viestinsä vakavasti. Jos menetämme nuoret, menetämme koko tulevaisuuden. Nuorille on nyt luotava toivoa siitä, että tulevaisuus on vielä valoisa ja se tulee olemaan sitä jokaiselle nuorelle.

Arvoisa puhemies! Valiokunta joutui käsittelemään tämän lakiesityksen käsittelyn yhteydessä tosiaan perusteellisesti myös esityksen EU-oikeudellisia kysymyksiä, joihin myös edustajat Junnila, Kemppi, Valtola ja Kiuru äsken puheenvuoroissaan viittasivat. Pidimme sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistössä EU-asiantuntijoiden kuulemisten perusteella selvänä, että kansanterveydellisistä syistä etämyynnille voidaan asettaa Suomessa rajoituksia. Tämä kanta perustuu siihen, että kansallisia alkoholimonopoleja kohdellaan EU-oikeudessa erityisasemassa, ja niiden ylläpitäminen on mahdollista silloin, kun tavoitteena on kansanterveyden suojeleminen. Kuten edustaja Valtola äsken puheenvuorossaan hyvin avasi, niin etäostoja ei kuitenkaan voida kieltää EU-maissa. Ongelmallista onkin, että Tullin perusteella lähes kaikki tällä hetkellä ulkomailta tilattu alkoholi tilataan juuri etäostoina. Kun etäostoina tilataan alkoholia, niin tilaajalla on velvollisuus maksaa itse alkoholipakkausverot sekä järjestää myös mahdollinen kuljetus näille alkoholijuomille. Mutta kuten useammasta puheenvuorosta tänäänkin on käynyt ilmi ja mitä Tulli ja verottaja ovat asiantuntijalausunnoissaan tuoneet esille, niin 98 prosenttia näistä tilaajista tällä hetkellä jättää nämä verot maksamatta, ja Suomi siis menettää verotuloja lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa tällä hetkellä. Kuten edellisessä puheenvuorossa toin esille, niin se määrä, mitä tällä hetkellä tilataan ulkomailta alkoholia, vastaa Alkon vuosittaista myyntiä. Eli saman verran tilataan ulkomailta tällä hetkellä alkoholia, ja siitä jätetään verot maksamatta. Kysyn vielä kerran: onko meillä tähän varaa, 300 miljoonaa euroa? [Krista Kiuru: Ei ainakaan talousvaliokunnan mukaan ole!] Luulisi, että kelpaisi Suomelle tässä taloudellisessa tilanteessa. No, on ilmeistä, että hallituksen alkuperäisen mallin mukainen laaja etämyynti olisi heikentänyt Alkon asemaa monopolina ja luonut sille kilpailevia myyntikanavia tavalla, joka olisi voinut murentaa monopolijärjestelmän perusteita. Tosin olen tällä hetkellä joka tapauksessa huolissani Alkon monopolista tulevaisuudessa, vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu, että Alkon monopolia ei lähdetä murtamaan lainsäädännön myötä. Samalla valiokunta tosiaan myös totesi, että esitys tulee notifioida Euroopan komissiolle asianmukaisesti, valiokunnan tekemät muutokset kun ovat niin merkittäviä, että notifioinnin tarve on arvioitava huolellisesti. Kyse ei ole tosiaan teknisestä yksityiskohdasta vaan sääntelyn oikeudellisesta kestävyydestä. Jos tätä notifiointia ei tehdä asianmukaisesti, niin vaarana oikeasti on, että lainsäädäntö jää käytännössä soveltamiskelvottomaksi, vaikka eduskunta sen hyväksyisi tässä mahdollisesti vielä ennen kesätaukoa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö onneksi onnistui korjaamaan hallituksen esityksen vakavimpia puutteita. Valiokunta tosiaan lisäsi esitykseen välttämättömiä suojakaiteita, joilla nyt pyritään hillitsemään alkoholihaittoja, turvaamaan verotulojen kerääminen Suomeen, vahvistamaan ikärajavalvontaa sekä varmistamaan sääntelyn oikeudellinen kestävyys. Alkoholilain tarkoitus kun ei ole maksimoida alkoholin saatavuutta tai kasvattaa verkkokauppojen markkinoita, ja kuten edustaja Lindén hyvin toi puheenvuorossaan esille, niin onko alkoholin saatavuus Suomessa ollut joskus ongelma? Minusta ei ole. Alkoholilain tarkoitus on ehkäistä haittoja, suojella terveyttä sekä turvata erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi. Siksi toivon, että eduskunta hyväksyy valiokunnan tekemät muutokset ja että myös hallituspuolueet sitoutuvat niiden taakse. Näin voimme rakentaa lainsäädännöstä kokonaisuuden, joka on sekä kansanterveydellisesti, taloudellisesti että oikeudellisesti kestävämpi ja joka suojaa paremmin ihmisten hyvinvointia sekä yhteiskunnan turvallisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt lausuman, jossa valtioneuvoston tulee huolellisesti seurata ympärivuorokautisen hoivan tilaa ja huolehtia, että asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastataan. Eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa korjaustoimiin. Eduskunnan aiemmin ilmaisema jaettu huoli vanhustenhoivan tilasta on nyt käynyt todeksi valitettavan surullisin tavoin. Asiantuntijatkin ovat nostaneet esiin hoitohenkilöstön kutistuvan määrän turvallisuushuolena. Sosiaali- ja terveysministeri Rydman, miten te aiotte varmistaa, että eduskunnan tahtotila toteutuu, etenkin kun näitä traagisia kuolemantapauksia on jo sattunut?