Lohi Markus

Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi. Valiokunta toteaa yleisperusteluissaan, että vuoden 2026 toisessa lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota korotetaan 131 miljoonaa euroa ja määrärahoja lisätään 430 miljoonalla eurolla. Valiokunta nostaa esiin merkittävimpiä muutosesityksiä seuraavasti: Tuloarviosta toteamme, että arvonlisäveron kertymää esitetään nostettavaksi 122 miljoonalla eurolla. Sekalaisten tulojen arvioidaan nousevan nettomääräisesti 113 miljoonalla eurolla, mihin sisältyy muun muassa päästöoikeuksien huutokauppatuloarvion alentaminen sekä korotuksia arvioituihin EU:lta saataviin tuloihin. Osinkotuloja ja omaisuuden myyntituloja esitetään alennettavaksi yhteensä 72 miljoonalla eurolla. Arviota osinkotuloista alennetaan, mutta toisaalta Fingrid Oyj:n osakemyynnit lisäävät tuloja 62 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomen Pankin tuloutus ja Senaatti-kiinteistöjen tuloutus poistetaan vuodelta 2026, mikä alentaa tuloja yhteensä 41,4 miljoonalla eurolla. Metsähallituksen tuloutusta korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy hallituksen kevään kehysriihessä linjaamia työllisyystoimia. Nuorten rekrytointitukeen esitetään 20 miljoonan euron määrärahaa, mikä riittäisi noin 3 300 työttömän nuoren työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin kohdennetaan 15 miljoonaa euroa ja lisäksi 20 miljoonaa euroa kohdennetaan pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionhallinnon kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin esitetään 4 miljoonan euron määrärahaa. Edelleen kehysriihen linjauksen mukaisesti energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen avustuksiin ja niiden hallinnointiin osoitetaan 25 miljoonaa euroa. Määrärahalisäys liittyy kaikkiaan 110 miljoonan euron määräaikaiseen kokonaisuuteen, jolla tavoitellaan suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista sekä uusia korjaushankkeita. Droonintorjuntakyvyn vahvistamiseen esitetään noin 50:tä miljoonaa euroa sisäministeriön hallinnonalalle, ja kokonaisuutta käsitellään momentin 26.20.70 yhteydessä. Lisäksi hallitus täydensi esitystään maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden 10 miljoonan euron tilapäisellä valmisteveron lisäpalautuksella. Hallitus esittää puolustusministeriön hallinnonalalle tilausvaltuuden enimmäismäärään lisäystä 1 miljardi 57 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2026—2028. Ukrainaan toimitettuun 31. tukipakettiin sisältyneen puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin tarkoitettua Ukrainan tukemisen tilausvaltuutta esitetään korotettavan 96,8 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös useita liikennehankevaltuuksia, joita tarkastellaan erikseen kyseisellä momentilla. Vuoden 2026 toinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 299 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 nettolainanotoksi arvioidaan noin 11,1 miljardia euroa. Jos lakkautetun Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin jätetään huomioimatta, on alijäämä 13,4 miljardia euroa. Budjetoidun valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa vuoden 2026 lopussa, mikä on 69,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kun huomioidaan kehysmenojen lisäys ja kehyksen rakennemuutokset, jää kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi 39 miljoonaa euroa. Yhteenvetona valiokunta toteaa mietinnössään, että hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 430 124 000 euron lisäystä, tuloarvioihin 131 486 000 euron lisäystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan noin 298 miljoonan euron lisäystä. Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja lisätalousarviot huomioon ottaen 91 697 867 000 euroa. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen 102/2026 ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen 112/2026 sisältyvän ehdotuksen vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin, että eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet 1—8 ja että eduskunta päättää, että vuoden 2026 toista lisätalousarviota sovelletaan 1.7.2026 alkaen. Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön on jätetty neljä vastalausetta, jotka esitellään täällä keskustelun aikana erikseen.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys nytten lisätalousarvion täydentävästä esityksestä. Kymmenellä miljoonalla eurolla lisätään maatalouden energiaveron tilapäistä palautusta, joka sinänsä on järkevä ja varmasti tarpeellinen toimi tässä tilanteessa, kuten täällä on edellä useissa puheenvuoroissa todettu. On myös hyvä, että on nostettu esille se, lisääkö tämä fossiiliriippuvuutta maataloudessa, mutta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että maatalouden koneissa ei käytännössä ole kauheana vaihtoehtoja. Siellä ei ole sähkö edes näköpiirissä tulossa sinne polttoaineeksi tai energianlähteeksi, ja sen takia ei ehkä ole ihan asianmukaista tässä tilanteessa pyrkiä sitä korvaamaan. Kuten täällä on edellä todettu, itse tätä lakia on käsitelty jo valtiovarainvaliokunnassa, ja tämän takia kun pidämme tätä hyvänä, keskusta tukee tätä esitystä siellä. Nyt tässä on kysymys myös sitten siitä, että lisätään kustannuksia kymmenen miljoonaa euroa tälle vuodelle, ja se toinen puoli tätä asiaa on tämä taloudellinen puoli. Ajattelisin niin, että kun hallitus on tuonut nyt kaksi lisätalousarviota tänne eduskuntaan ja jokainen kerta velkaantuminen on aika merkittävästi lisääntynyt tälle vuodelle... Muistan nimittäin erittäin hyvin muutaman vuoden takaisen edellisen hallituksen ajan, [Timo Heinonen: Ei siitä saa puhua!] kun oli vastaava tilanne ja silloinen oppositio kovin voimakkaasti arvosteli, että jos kerta on tämmöisiä lisätarpeita, niin miksi ei löydetä sitten korvaavia säästöjä jostakin toisesta eli priorisoitaisiin niitä julkisia kustannuksia. [Arto Satonen: Ehkä nyt on säästetty vähän enemmän!] Nostan tämän sen takia esille, että nythän olemme ihan samanlaisessa tilanteessa ja hallitus olisi voinut molemmissa lisätalousarvioissa ja myös tässä täydennyksessä lähteä etsimään niitä korvaavia säästöjä, koska velkaantuminen nyt on kiihtynyt eikä sitä ei ole hillitty, vaan sitä on kiihdytetty — niin kuin olen täällä joskus käyttänyt puheenvuoron, että kun piti olla velkajarru, niin nyt on tullut kaasu hallituksen toimesta, eli polkimet ovat menneet sekaisin — ja olisi järkevää, että katsottaisiin nyt sitten sieltä niitä kohtia, missä voitaisiin vastaavia säästöjä tehdä. Kun käytän tämmöisen puheenvuoron, niin varmasti sieltä tulee seuraava puheenvuoro, että no niin, milloin keskusta esittää sitten niitä. Lupaan teille, että me esitämme, jos hallitus lupaa, että se noudattaa meidän esityksiä ja toteuttaa ne. [Välihuutoja oikealta] Muutenhan tämä on vain leukojen loksuttelua täällä, ja se ei kauheana johda mihinkään, että me täällä vain puhutaan. [Timo Heinonen: Jos keskustalta tulee muuta kuin tyhjä paperi, niin totta kai! Tyhjää paperia on vaikea noudattaa!] — Kyllä. Tyhjäkin on parempi kuin miinusmerkkinen, mitä tämä hallituksen esitys on. Tässä mennään aika pahasti miinukselle. 13,4 miljardia on miinus tälle vuodelle. Se on muuten paljon enemmän kuin nolla. [Oikealta: Keskustan linja on, että ei tehdä mitään!]

Arvoisa puhemies! Kun nykyinen hallitus aloitti viime eduskuntavaalien jälkeen, olivat takana ja taustalla voimakkaat lupaukset siitä, että nyt on oikea aika lopettaa julkinen velkaantuminen. Oli arvosteltu monta vuotta edellistä hallitusta, joka tarpoi kyllä poikkeuksellisen korona-ajan ja Ukrainan sodan aiheuttaman eurooppalaisen energiakriisin keskellä, siitä, että sopeutuksia ei ole kyetty tekemään, ja osittain, täytyy sanoa, hyvin aiheestakin arvioitu. Kyllähän silloin olisi pitänyt kyetä myös katsomaan kauemmas, että tulee vielä aika, jolloin rahalla on hinta ja velasta maksetaan korkoa. Siksi arvostelu oli varmasti kovaa, ja kaikki suomalaiset odottivat, että nyt muuttuu velan ottamisessa suunta Suomessa. Miten kävikään? Meillä on nyt käsittelyssä tämän hallituksen viimeinen poliittinen julkisen talouden suunnitelma. Ensi vuoden JTS, julkisen talouden suunnitelma, on tekninen, kun vaalit ovat edessä. Nyt olisi ollut viimeinen mahdollisuus näyttää, että ne puheet, jotka ovat olleet kovia, että me laitamme Suomen talouden kuntoon, edes jollakin tavalla toteutuisivat. Onko velkaantumista hillitty? Ei, sitä on kiihdytetty. Mikä on tämän vuoden tilanne? Sitä otetaan ennätysmäärä taas, 13,4 miljardia. Kuinka suuri luku on 13,4 miljardia? Jos 13:een lisätään yksi nolla, se on 130 euroa. Sellainen summa saattaa jollakin olla lompsassakin rahaa. Kun siihen lisätään viisi nollaa, päästään 13 miljoonaan. Vielä pitää lisätä kolme nollaa, että ollaan yhdeksässä nollassa yhteensä. Silloin puhutaan 13 miljardista. Se on niin suuri summa, että siihen 13 miljardiin mahtuisivat 12 kertaa poliisin vuotuiset määrärahat. Entä sitten tämä suunnitelma, jonka hallitus tuo? Onko se niin, että nyt pysähtyy velan kasvu ensi vuonna ja seuraavina vuosina, vai onko se niin, että se jatkuu matalammalla tasolla tai korkeammalla tasolla? Hallituksen suunnitelma, jonka siis hallitus tuo tänne, ei oppositio, on se, että se velkaantuminen kiihtyy niin, että 2030 se on yli 17 miljardia. Siis piti alun perin kääntää velkaantuminen laskuun, pysäyttää se tai sanojen mukaan lopettaa, ja se ennätysmäisesti lähtee kasvamaan. Kun tasavallan presidentti Niinistö 2024 avasi viimeisen kerran valtiopäivät, hän puheessaan kiinnitti tähän huomiota, että olisiko syytä puolueiden yhdessä sopia, miten talous lähdetään ohjaamaan oikealle uralle. Viime syksynä sovimme niin sanotusta velkajarrusta. Toivoimme, että hallituskin lähtisi noudattamaan sitä ja toisi suunnitelman, joka olisi sen mukainen, tai edes niin, että 27 lähdettäisiin aloittamaan tätä sopeutusta yhden skenaarion mukaan — tai kaksi taisi olla neljästä skenaariosta sellaisia, joissa lähdettiin jo miljardiluokalla sopeuttamaan ensi vuonna. Mutta ei, ei mitään. Kaikki jätetään tulevalle hallitukselle. Tehtiin järkeviä uudistuksia, ja niistäkin pukattiin lasku seuraavalle hallitukselle. Puolustusmenot kasvavat erittäin merkittävästi, ja nyt tehtiin tilausvaltuudet, mutta lasku seuraavalle hallitukselle. Ja kun postimerkkiä nuoltiin ja lähetettiin iso kirje seuraavalle hallitukselle ja kun tiputettiin kirje postiin, niin haukuttiin edellinen hallitus — kun itse ei olla kyetty hoitamaan sitä. Sitten täällä arvostellaan oppositiota, että mikä teidän vaihtoehto on. Arvoisa puhemies! Voisin kysyä kansanedustajilta ja eduskunnalta: milloin Suomea on johdettu opposition taholta? Ei koskaan. Tämä on enemmistöparlamentarismi, jossa kulloinenkin hallitus määrittelee tahdin, ei oppositio. Kyllä oppositiossa voi esittää vaihtoehtoja ja voi vaikka seisoa käsillään, mutta sillä ei ole mitään merkitystä julkisen talouden hoidon kannalta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] On turha katsoa oppositiota. Katsotaan hallitusta. Oppositiossa voi olla puhdas ja aatteellinen, ja hallituksessa on aina ahdas ja puutteellinen, ja mitä siellä oppositiossa on tekemässä, kissanpoikia pesemässä. Ei siellä määritellä Suomen valtiontalouden suuntaviivoja, vaan ne tehdään hallituksessa. On aivan turha tulla hallituspuolueiden sanomaan, että no, antakaa te vaihtoehto. Nyt kysytään hallituksen vaihtoehtoa, ja sitten kun tulee se vaalien jälkeen seuraava hallitus, se esittää oman vaihtoehtonsa, ja sitä taas sen aikainen oppositio saa sitten arvioida ja arvostella. Eli jos tämän maan julkisen talouden hoidosta ei vastaa eikä huolehdi sen hetkinen hallitus, ei sitä tee kukaan muukaan, eivät tee yksityiset kansalaiset tai yritykset. Niitten tehtävä ei ole siitä huolehtia, vaan sen hetkisen hallituksen. Sen takia olen huolissani, että kovia puheita puhutaan, kuinka talous pitää laittaa kuntoon ja pitää sitoutua velkajarruun, mutta sitten kun pitäisi tehdä toimenpiteitä, ei tehdä. Ei pidä pelätä opposition huutoa. Nehän arvostelevat, me arvostellaan tietenkin aina. Ei me olla loogisia, eikä tarvitsekaan olla, mutta hallituksen pitää olla looginen eikä opposition, koska se johtaa tämän maan politiikkaa ja kukaan muu sitä ei tee. Me ollaan perikadossa, jos ei kukaan, hallituskaan, ei tämä eivätkä tulevat, huolehdi tästä, ja sen takia tässä on syytä kyllä suomalaisilla huoleen. Kansalaiset eivät ole valmiita luopumaan mistään, mutta poliitikkojen pitää panna julkinen talous kuntoon. [Mika Kari: Veli todisti väkevästi!]

Arvoisa puhemies! Tuossahan oli ihan mielenkiintoinen Bergbomin lista. Laittakaa vielä ne eurot sinne loppuun, niin huomaatte, että siellä on semmoisia, joilla on merkitystä, ja sitten on semmoisia, jotka ovat ykkösmiljoonia, [Miko Bergbom: Kyllä!] ja niitä pitää olla sitten aika monta, jotta saadaan se noin kymmenen miljardia kasaan. Eli nyt pitäisi tehdä varmaan sitten myös semmoisia isompia liikkujia, joissa liikkuvat vähintään sadat miljoonat, mielellään puoli miljardia aina kerralla, niin että sitten saataisiin vaikuttavuutta. Mitä tulee sitten täällä mainittuun keskustan tyhjään paperiin, niin haluan korjata vielä sen, että keskustahan ei jättänyt tyhjää paperia. Jos joku on vahingossa lukenut sitä väärinpäin, niin se paperi olisi kannattanut kääntää, niin että olisi huomannut, että siellä on tekstiä. Olin nimittäin itse sitä kirjoittamassa. Teille oli vahingossa jäänyt se väärinpäin, ja olitte huomanneet, että se onkin tyhjä. Jos olisitte kääntäneet, siellä olisi kerrottu se, että vaaleillakin on väliä. Eihän demokratia voi toimia niin, että ne, jotka häviävät vaalit, muodostavat hallituksen, vaan kyllä vaalituloksella on merkitystä. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Vaikka olisi kuinka lukenut, niin demokratian säännöt menevät kuitenkin niin, että sitä varten vaalit käydään, että kansalaiset voivat vaikuttaa siihen suuntaan, mutta jos mentäisiin siihen, että aivan sama, vaikka hävitään, muodostetaan hallitus, niin eihän se olisi demokratian pelisääntöjen mukaista. Sitten haluan vielä sanoa tästä, että totta kai näitä menosäästöjä on pakko hakea tulevalla kaudella, mutta se, minkä tämä hallitus jättää perinnöksi, on kyllä vastuuton veropolitiikka, jossa on tehty verotukseen tosi suuria aukkoja, joilla ei ole käytännössä ollut mitään merkitystä. Oppositiossa on välillä hankala niitä vastustaa poliittisista syistä, mutta otetaanpa vaikka ruuan arvonlisäveron puolen prosentin alennus: Löytyykö tästä salista tai ulkopuolelta joku, joka sanoo, että siinä oli jotain järkeä? Ei kukaan. Jos nelihenkiselle perheelle se tarkoittaa vuodessa neljä euroa teoriassa — jokainen tietää, että käytännössä ei mitään — niin eihän sillä ole mitään merkitystä. Vai kuvitteleeko joku, että ravintolan menut muutetaan sen takia, että puoli prosenttia alvi laskee? Yksikään ravintola Suomessa ei ole muuttanut sitä sen takia. Mutta entä valtio? 151 miljoonaa joka vuosi häviää. Voiko olla huonompaa politiikkaa verotuksessa? Otetaan sitten tämä liikenteen verotus. Jokainen tietää, että liikenne sähköistyy, ja se sulaa viidessä vuodessa miljardi euroa ja on sulanut. Meillä olisi yli kaksi miljardia enemmän liikenteen verotuloja, jos meillä bkt:hen verrattuna saman verran saataisiin kuin mitä saatiin 13 tai 14 vuotta sitten. Olisi heti alkuun pitänyt lähteä miettimään, miten tämä hoidetaan niin, että polttoaineveroa ei tarvitse nostaa ja otetaan kaikki tienkäyttäjät reilulla tavalla maksajiksi siellä, mutta tämäkin jäi tekemättä. Sen sijaan todellakin aukkoa sahattiin sinne veropohjaan semmoisilla ajoneuvoverouudistuksilla, joilla ei ole yhtään mitään tekemistä. Minullakin on dieselauto. Ei ole mitään merkitystä minulle eikä kenellekään, onko se ajoneuvovero 20 euroa pienempi vai suurempi, mutta valtiolle sillä 50 miljoonalla on kuitenkin jotain merkitystä, mitä menetettiin siinäkin. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat tämmöisiä namuja, joita nakellaan, ja vastuunkanto silloin unohtuu.

Arvoisa puhemies! Otan tässä esille vielä kaksi asiaa, joita on täällä keskustelussa sivuttu: Ensimmäinen koskee yrittäjän eläkelakia, josta myös mainitsi esittelypuheenvuorossaan valtiovarainministeri Purra. Hän totesi, että tämä hallitus korjaa edellisen, Marinin hallituksen epäonnistuneen YEL-uudistuksen. Tämä kannanotto sisälsi aika ison virheen. Ensinnäkin Marinin hallitus ei tehnyt mitään YEL-uudistusta. Siinä laissa on reilusti yli sata pykälää, ja se muutti neljää pykälää siitä laista, joista kaksi pykälää oli hyvin teknisiä ja kaksi aiheutti pientä muutosta siihen. Mutta moni, joka somessa tästä ilakoi ja osoittelee edellistä hallitusta, ei ole tietoinen siitä, että yrittäjän eläkelaki vuodesta 73 saakka on lähtenyt siitä, että siellä on laskennallinen työtulo, johon se perustuu. Miksi pykäliä muutettiin viime kaudella? Ja mikä oli se 112 a §, jonka allekirjoittanut sinne valiokuntakäsittelyssä edellytti ja sorvasi siihen? Jo 2010-luvulta lähtien Finanssivalvonta on alkanut vaatimaan eläkelaitoksilta, että niitten pitää soveltaa lakia niin kuin siellä on kirjoitettu eli että yrittäjän eläkelaissa tarkoitettu työtulo rinnastetaan siihen, mitä vastaavasta työstä vieraalle olisi pitänyt maksaa palkkaa. Mutta viime vaalikauteen saakkahan eläkelaitokset hyväksyivät yrittäjän ilmoittaman summan työtulosta, vaikka laissa sanottiinkin, että sen pitää olla semmoinen, joka vastaa sitä, mitä jouduttaisiin maksamaan vieraalle siitä samasta työpanoksesta, mikä on. Nyt kun Finanssivalvonta alkoi eläkelaitoksilta vaatimaan tätä, syntyi tilanteita, joissa eläkelaitokset nostivat valvojan vaatimuksesta yhtäkkiä muutamilta yrittäjiltä työtuloa aivan reippaasti ylös saakka noudattaen sen aikaista lakia, joka oli säädetty 70-luvulla. Nyt muutettiin sitten 112 §:ää, jossa täsmennettiin työtulon määritelmää, ja otettiin myös sinne kohta, että se pohjautuu kokonaisarvioon ja siinä pitää ottaa huomioon monia tekijöitä ja yrittäjää pitää kuulla. Ja sitten säädettiin viime kaudella 112 a §, joka oli tämmöinen jarru, että yhdelläkään yrittäjällä ei voida nostaa kolmen vuoden periodilla kuin enintään 4 000 euroa sitä työtuloa, mikä tarkoittaa, että maksu voi vuodessa nousta enintään 1 000 euroa eli kahdeksankymppiä kuukaudessa, ja kun ottaa huomioon, että sen saa verotuksessa vähentää, niin tosiasiassa efektiivinen vaikutus on enintään ehkä kuusikymppiä kuukaudessa. Siis pantiin tämmöinen jarru, kaksi kertaa kolme vuotta, joka pelasti useimmat yritykset siltä, että niitä ei jouduttu nostamaan yhtäkkiä, mutta ei ehditty tehdä — vaikka tunnistettiin — mitään YEL-uudistusta. Nyt sitten pontevana valtiovarainministeritasolta esitetään, että viime vaalikaudella olisi jotenkin aiheutettu joku iso ongelma, kun ongelma syntyi sieltä, kun lakia ei ole noudatettu, vaikka se on säädetty vuonna 73. Asioihin kannattaisi perehtyä ainakin silloin, jos on vastuussa, vaikka tarina kuulostaisikin kivalta. Ei ole mukavaa, jos faktat pilaavat hyvän tarinan. Tässä tapauksessa kävi niin. Mitä tulee sitten tähän hallituksen YEL-uudistukseen, niin sekin pukattiin tulevalle vaalikaudelle. Ymmärrän kyllä edustaja Lylyn kritiikin siitä, että haettiin ratkaisu, joka maksaa taas julkiselle taloudelle. Pidän sitä sinänsä ihan hyvänä, vaikka siitä järjestelmästä tuleekin erittäin monimutkainen. Se on myös yrittäjäystävällinen. Sinänsä siinä on ihan hyviä elementtejä. Valmistelussa kyllä kannattaisi yksityiskohtia vielä hioa ja miettiä, että sieltä ne muutamat ongelmat poistettaisiin. Mutta ne, jotka väittävät, että viime kaudella tehtiin joku YEL-uudistus, eivät ole perehtyneet asioihin. Mitä tulee sitten, arvoisa puhemies, yhteisöveroon, niin minkä maailman alueen tai valtion koetaan erityisesti olleen kasvuyritysten ja uusien innovaatioiden paras paikka lähivuosikymmeninä? [Janne Heikkinen: Viro!] — Ei ole Viro. — Virokin on viime aikoina ollut, mutta viime vuosikymmeninä kyllä se on ollut Kalifornian Piilaakso. Mikä siellä on yhteisöveroprosentti? 29,83. Onko se estänyt maailmanluokan innovaatioiden syntymistä? Ei ole estänyt. On totta, mitä edustaja Heikkinen sanoo, että nimellinen yhteisöveroprosentti on eri kuin efektiivinen eli se, mitä todellisuudessa joudutaan maksamaan, mutta siitä huolimatta se efektiivinenkin on korkeampi siellä kuin Suomessa useimmissa tapauksissa — useimmissa tapauksissa. No, mitä tulee sitten Irlantiin, kun siitä usein puhutaan, niin siellähän säädettiin erittäin matala yhteisöveroprosentti, mutta kun siitä aletaan vähän pintaa raaputtamaan, niin omistajayrittäjille eli pk-sektorille, listaamattomille, osinkoverotus on äärimmäisen tiukka — äärimmäisen tiukka. Ja kun katsotaan yhteenlaskettua verotusta, niin eipä se olekaan Suomeen verrattuna ollenkaan edullinen, mutta näille isoille jäteille se on edullinen: amerikkalaisille jäteille, ict-jäteille, Applelle, Microsoftille. Ne perustavat Euroopan pääkonttorinsa sinne. Ei me niitä tänne saada, vaikka me laskettaisiin tämä. En ole vielä tavannut yhtään yrittäjää — olen aika paljon heitä tavannut, isoja ja pieniä —, ehkä joskus tapaan, mutta en ole vielä tavannut, yhtään sellaista yrittäjää, joka sanoisi, että he investoivat Suomeen sen takia, että yhteisövero laskee kaksi prosenttiyksikköä. 45 prosenttia koko yhteisöveron alennuksesta menee 50 suurimmalle yhteisöveron maksajalle, vaikka yhteisöveron maksajia on yhteensä yli 120 000. Keitä nämä 50 suurinta ovat? Siellä on SOK, OP-ryhmä, Nordea, lääkefirmaa ja niin edelleen. Investoivatko ne Suomeen sen takia, että ne maksavat pikkuisen pienempää yhteisöveroa? Eivät tietenkään. Niillä on aivan muut perusteet investoida. Kauppapaikkojen energiauudistukset SOK:lla, paikallisilla osuuskaupoilla — ei niillä ole mitään tekemistä, kun olen niitten johdon kanssa jutellut, tämän yhteisöveron alennuksen kanssa. Entä Nordea? Se jakaa ulkomaalaisille omistajille enemmän osinkoja. Ei se investoi, jos ei ole investointitarpeita. Yksikään pk-yritys ei investoi, jos eivät tuotteet ja palvelut käy kaupaksi. Ei meillä ole ongelma se, että meidän yhteisövero on liian korkea, vaan meillä on ongelma se, että Suomesta puuttuu yrityksiä, jotka tuottavat voittoa. Meillä on aivan liian vähän yrityksiä, jotka menestyvät ja tuottavat voittoa. Siihen kannattaisi hallituksen puuttua eikä siihen, että näperrellään ja tuhotaan veropohja julkiselta taloudelta.

Arvoisa puhemies! Tuossa edellä esittelin tämän valiokunnan mietinnön, mutta tähän mietintöön todella, kuten totesin, on jätetty kaksi vastalausetta, ja toinen näistä vastalauseista on keskustan jättämä. Sinänsä voi todeta, että tällä hallituksen esityksellä on hyviä tavoitteita, hyvinkin kannatettavia, ja sekinhän on ihan ymmärrettävä tavoite, että halutaan Verohallinnon kustannuksia pienentää. Postikustannukset ovat merkittäviä, ja tässä on tavoitteena kymmenen miljoonan euron säästöt. Moni hoitaa nykyisin asioitaan internetissä, verottaja-asioitaan digitaalisissa palveluissa. Hyvilläkin tavoitteilla voi kuitenkin epäonnistua huonon toimeenpanon vuoksi, ja näemme, että tässä toteutuksessa on yksi erittäin iso ongelma. Se on se, että se muuttaa sähköiset tiedoksiannot suostumusperusteisesta mallista automaattisesti käyttöön tuleviksi velvoitteiksi. Pääasiallinen vastuu muutoksen mukanaan tuomista seuraamuksista siirtyisi viranomaiselta kansalaiselle. Keskustan mielestä verovelvollisella tulee olla oikeus kieltäytyä ensisijaisesta sähköisestä asioinnista pysyvästi, jolloin sähköinen tiedoksianto aktivoituu vasta, kun verovelvollinen sitä erikseen pyytää. Myös digi- ja viestintävirasto katsoo lausunnossaan, että kokonaisuuden selkeyden vuoksi erityislainsäädännön ja yleislainsäädännön mukaisten käytäntöjen olisi hyvä olla mahdollisimman yhteneväiset esimerkiksi paperipostiin palaamisen määräajan, viranomaisaloitteisen paperipostiin palauttamisen ja heräteyhteystietojen ilmoittamisen osalta. Suomen Yrittäjät puolestaan totesi lausunnossaan, että heidän näkemyksensä mukaan kohtuullisena pidettävä kieltäytymisoikeus olisi kestoltaan vähintään vuoden, kieltäytymistä seuraavan verovuoden loppuun. Suomen Yrittäjät katsoikin, että hallituksen esitys tulisi vetää pois. Eli tätä mieltä on paitsi Suomen Yrittäjät myös Suomen Keskusta. Otan tässä yhden käytännön esimerkin, joka kuvastaa sitä ongelmatilannetta: Ajatellaan, että meillä on ikäihminen, jolla on ongelmia käyttää digitaalisia laitteita. Hänelle tulee sitten vierailulle lähiomainen, joka avustaa, että mennäänpä katsomaan näitä verotustietoja tänne OmaVeroon hänen puolestaan. Sinne mennään hänen pankkitunnuksillaan, ja siellä sitten laitetaan täppä, että halutaan jatkossa kaikki verotusasiakirjat postin välityksellä kirjallisesti. No, nyt sitten kuukauden päästä tuleekin tilanne, että vaalit ovat tulossa, ja tuleepa sitten ikäihmisen lapsenlapsi kylään ja sanoo mummolleen tai papalleen, että mennäänpä katsomaan sinun pankkitunnuksillasi, että missä sinulla olikaan tämä äänestyspaikka, kun lähdetään äänestämään. He kirjautuvat Suomi.fi-palveluun katsomaan. Silloin ilman mitään erillistä tietoa ja ilmoitusta he tulevat laukaisseeksi tilanteen, että koska he ovat kirjautuneet Suomi.fihin eli johonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, niin se muuttaa automaattisesti — vaikka sinne onkin pantu erillinen täppä, että haluamme kaikki verotustiedot jatkossa postilla kirjallisena — kaikki sähköisiksi siitä eteenpäin. Miksi tämä on ongelma? Se on sen takia ongelma, että verotuksessa on kysymys siitä, että pitää maksaa verot ajallaan ja pitää ilmoittaa asianmukaisesti verot, ja jos ne eivät tavoita tätä asianosaista henkilöä, niin siitä tulee viiveseuraamuksia. Tämä on minusta, arvoisa puhemies, se ongelma, joka tähän on jäänyt, käytännön esimerkkinä kerrottuna. Tämä oli meillä valiokunnassa esillä käsittelyn yhteydessä, ja olen harmissani siitä, ettei tätä korjattu niin, että jos kerta kaikkiaan ilmaisee oman tahtonsa laittamalla siellä rastin ruutuun, että haluan verotustiedot jatkossa kirjallisena, niin se pysyisi eikä kävisi niin, että ilman asianosaisen henkilön tietoa yhtäkkiä se muuttuukin: olet kirjautunut jonnekin toisaalle, ja myös ne verotustiedot muuttuvat siitä automaattisesti sähköisiksi, vaikkei siitä tule edes ilmoitusta tälle henkilölle. Mitä tästä aiheutuu? Tästä tulee aiheutumaan tuhansille ja taas tuhansille — uskoisin, että erityisesti ikääntyville ihmisille, jotka eivät ole tottuneet näitä käyttämään — paljon harmia ja haittaa ja verottajalle erittäin paljon sekaannusta ja selvityspyyntöjä ja pahaa mieltä ja paljon taloudellisia kustannuksia, jos tulee viiveseuraamuksia. Näin ei saisi olla. Tässä on hyvä lainsäädäntö, jolla on tarkoitus säästää merkittävä summa postikuluja. Tällä on hyvä tarkoitus siirtää asiointia yhä enemmän digitaaliseen. Useimmat haluavat käyttää digitaalisia, niin minäkin olen tottunut käyttämään, mutta meidän pitäisi ottaa huomioon paremmin se, että meillä on erittäin iso joukko myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä kykene niitä käyttämään tai ole tottuneet käyttämään tai eivät halua käyttää, ja nyt tässä heidät vähän niin kuin ohitetaan ja tapahtuu niin, että vaikka ovat ilmaisseetkin toisaalla tahtonsa, niin tietämättään saattaa tulla todella ikäviä seuraamuksia. Tämä on ongelmallista ja harmittavaa.

Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle sähköistä tiedoksiantoa Verohallinnossa koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen tavoitteena on edistää sähköisen viranomaisviestinnän ensisijaisuutta niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Lisäksi pyritään varmistamaan, että kaikille sähköiseen asiointiin kyvykkäille verovelvollisille voitaisiin antaa päätökset ja asiakirjat tiedoksi sähköisesti verotusta koskevissa asioissa ja hyödyntää siten Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua tehokkaasti. Esityksen mukaan tavoitteena on myös edistää valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja säästötoimien toteutumista Verohallinnon kohdalla. Paperipostin korvaaminen sähköisillä asiakirjoilla on eräs keino Verohallinnon toiminnan menojen vähentämiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa Verohallinnon sähköisen asioinnin palvelua ensisijaisena verotusta koskevien asiakirjojen tiedoksiantopaikkana sekä turvata salassa pidettävien verotustietojen ja niiden sisältämien henkilötietojen suojaa. Esityksen mukaan verotusta koskevat päätökset ja asiakirjat voidaan antaa tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa, jos verovelvollisella on käytössään yleissääntelyssä tarkoitettu viestinvälityspalvelu eli käytännössä Suomi.fi-viestinvälityspalvelu. Jos verovelvollisella ei ole käytössä viestinvälityspalvelua, verotusta koskevat päätökset ja asiakirjat voidaan antaa tiedoksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa eli OmaVerossa, jos henkilö on lainsäädännön voimaantulon jälkeen käyttänyt Verohallinnon sähköistä asiointipalvelua kirjautumalla asiointipalveluun. Verotusta koskevat päätökset ja asiakirjat voidaan vastaavasti antaa sähköisessä asiointipalvelussa tiedoksi myös kuolinpesille, yhteisöille, yhteisetuuksille ja yhtymille, joiden puolesta niiden laillinen edustaja tai valtuutettu on lainsäädännön voimaantulon jälkeen käyttänyt Verohallinnon asiointipalvelua kirjautumalla asiointipalveluun. Verovelvollisen suostumus ei olisi enää edellytys sähköiselle tiedoksiannolle. Valiokunta pitää tätä hallituksen esitystä perusteltuna ja kannattaa sitä mutta esittää samalla perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella muutamia täsmennyksiä näihin lakiehdotuksiin, jotka ilmenevät tästä valiokunnan mietinnöstä erikseen yksityiskohtaisissa perusteluissa. Valiokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota muutamiin erityisiin kohtiin, joista yksi on suhde tähän yleislainsäädäntöön, koska tässä on kysymyksessä erityislainsäädäntö, toinen on soveltamisaikataulu ja kolmas erityinen kohta, mihin valiokunta haluaa kiinnittää huomiota, on Verohallinnon sähköisen asiointipalvelun käytön lopettaminen. Tältä osin valiokunta esittääkin, että perustuslakivaliokunnan tekemän valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen johdosta valiokunta ehdottaa verotusmenettelylain 26 c §:n 8 momenttia muutettavaksi siten, että siinä säädettävälle ilmoitukselle lisättäisiin perustuslakivaliokunnan edellyttämä kohtuullinen voimassaoloaika. Valiokunta katsoo, että kohtuullisena aikana voidaan pitää 60:tä päivää, minkä ajan ilmoitus OmaVeron käytön lopettamisesta on voimassa. Valiokunta toteaa tässä mietinnössään muun muassa, että yleissääntelyn ja verotusta koskevan erityissääntelyn voimaantulon jälkeen tilanteet, joissa eri viranomaisten palveluihin kirjautumisella on merkitystä asiakirjojen tiedoksiantomenettelyyn, voivat olla moninaisia. Valiokunta korostaa riittävän selkeän ohjeistuksen ja tiedottamisen tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä, että verovelvollisen kirjautuessa OmaVeroon häntä informoidaan jokaisella kerralla riittävällä tavalla, jotta verovelvollisella on ymmärrys paitsi mahdollisuudestaan ilmoittaa OmaVeron käytön lopettamisesta ja tällaisen ilmoituksen vaikutuksesta myös siitä, mitkä seikat vaikuttavat tiedoksiantomenettelyyn. Valiokunta kiinnittää huomiotaan mietinnössä myös perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevään huomioon saamenkielisten henkilöiden viranomaisasiointiin ja toteaa, että valtiosääntöoikeudellisesti asianmukaisempaa olisi, että OmaVero-palvelu tulisi käyttöön myös saamen kielellä samanaikaisesti esityksen hyväksymisen kanssa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 157/2025 vp sisältyvät 3.—5. lakiehdotuksen ja eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Nämä muutosehdotukset, kuten edellä totesin, ilmenevät yksityiskohtaisesti sitten tästä mietintötekstistä. Tähän mietintöön on jätetty kaksi hylkäysvastalausetta, jotka esiteltäneen täällä sitten keskustelussa erikseen.