Lohi Markus

Arvoisa puhemies! Moni suomalainen on erittäin huolissaan, kun bensa ja diesel maksavat noin kaksi ja puoli euroa mittarilla. Totta kai tämä yksittäisiä kuluttajia ja myös niitä, jotka tarvitsevat autoa työmatkalle tai palveluiden piiriin, rokottaa paljon, mutta ennen kaikkea olen huolissani meidän ammattiliikenteestä. Tavarat kulkevat Suomessa pyörillä, ja kuljetusala on ahdingossa. Nyt suomalaisia ei niinkään kiinnosta polttoaineen päästökauppa tai jakeluvelvoite tai mikään. Nyt kiinnostaa se, aiotaanko tälle asialle tehdä oikeasti jotain, jotta se tuntuvasti vaikuttaa mittarilla, vai ei. Se on hyvä tietää, aiotaanko tehdä jotain — sellaisia toimia, jotka tulevat merkittävästi vaikuttamaan mittarilla, ei senttiä kahta vaan merkittävästi. Nyt kysyn teiltä, arvoisa valtiovarainministeri Purra: onko teidän mielestänne polttoaineen hinta nyt kohtuullinen, ja jos ei ole, mitä te aiotte sille tehdä?

Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi. Valiokunta toteaa yleisperusteluissaan, että vuoden 2026 toisessa lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota korotetaan 131 miljoonaa euroa ja määrärahoja lisätään 430 miljoonalla eurolla. Valiokunta nostaa esiin merkittävimpiä muutosesityksiä seuraavasti: Tuloarviosta toteamme, että arvonlisäveron kertymää esitetään nostettavaksi 122 miljoonalla eurolla. Sekalaisten tulojen arvioidaan nousevan nettomääräisesti 113 miljoonalla eurolla, mihin sisältyy muun muassa päästöoikeuksien huutokauppatuloarvion alentaminen sekä korotuksia arvioituihin EU:lta saataviin tuloihin. Osinkotuloja ja omaisuuden myyntituloja esitetään alennettavaksi yhteensä 72 miljoonalla eurolla. Arviota osinkotuloista alennetaan, mutta toisaalta Fingrid Oyj:n osakemyynnit lisäävät tuloja 62 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomen Pankin tuloutus ja Senaatti-kiinteistöjen tuloutus poistetaan vuodelta 2026, mikä alentaa tuloja yhteensä 41,4 miljoonalla eurolla. Metsähallituksen tuloutusta korotetaan 10 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy hallituksen kevään kehysriihessä linjaamia työllisyystoimia. Nuorten rekrytointitukeen esitetään 20 miljoonan euron määrärahaa, mikä riittäisi noin 3 300 työttömän nuoren työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin kohdennetaan 15 miljoonaa euroa ja lisäksi 20 miljoonaa euroa kohdennetaan pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin. Valtionhallinnon kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin esitetään 4 miljoonan euron määrärahaa. Edelleen kehysriihen linjauksen mukaisesti energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen avustuksiin ja niiden hallinnointiin osoitetaan 25 miljoonaa euroa. Määrärahalisäys liittyy kaikkiaan 110 miljoonan euron määräaikaiseen kokonaisuuteen, jolla tavoitellaan suunnitteilla olevien remonttien nopeuttamista sekä uusia korjaushankkeita. Droonintorjuntakyvyn vahvistamiseen esitetään noin 50:tä miljoonaa euroa sisäministeriön hallinnonalalle, ja kokonaisuutta käsitellään momentin 26.20.70 yhteydessä. Lisäksi hallitus täydensi esitystään maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden 10 miljoonan euron tilapäisellä valmisteveron lisäpalautuksella. Hallitus esittää puolustusministeriön hallinnonalalle tilausvaltuuden enimmäismäärään lisäystä 1 miljardi 57 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2026—2028. Ukrainaan toimitettuun 31. tukipakettiin sisältyneen puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin tarkoitettua Ukrainan tukemisen tilausvaltuutta esitetään korotettavan 96,8 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös useita liikennehankevaltuuksia, joita tarkastellaan erikseen kyseisellä momentilla. Vuoden 2026 toinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 299 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 nettolainanotoksi arvioidaan noin 11,1 miljardia euroa. Jos lakkautetun Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin jätetään huomioimatta, on alijäämä 13,4 miljardia euroa. Budjetoidun valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa vuoden 2026 lopussa, mikä on 69,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kun huomioidaan kehysmenojen lisäys ja kehyksen rakennemuutokset, jää kuluvan vuoden jakamattomaksi varaukseksi 39 miljoonaa euroa. Yhteenvetona valiokunta toteaa mietinnössään, että hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 430 124 000 euron lisäystä, tuloarvioihin 131 486 000 euron lisäystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan noin 298 miljoonan euron lisäystä. Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja lisätalousarviot huomioon ottaen 91 697 867 000 euroa. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen 102/2026 ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen 112/2026 sisältyvän ehdotuksen vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin, että eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet 1—8 ja että eduskunta päättää, että vuoden 2026 toista lisätalousarviota sovelletaan 1.7.2026 alkaen. Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön on jätetty neljä vastalausetta, jotka esitellään täällä keskustelun aikana erikseen.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Räsästä edellä käytetystä, hyvin asiallisesta ja asiapitoisesta puheenvuorosta, jolla avattiin sitä, mistä johtuu tilanne, että Suomi on joutunut liiallisen alijäämän menettelyyn. Tämän hallituksen aloittaessahan kova talouspoliittinen tavoite oli se, että tällaiseen menettelyyn ei jouduttaisi. Tehtiin myös erittäin kovat arvonlisäveron korotukset juuri tämän takia, että perusteltiin, että se tehdään kesken vuoden syksyllä, jotta vältyttäisiin tältä. Toisin kuitenkin kävi. Arvoisa puhemies! Tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön — siis mietinnön, jonka ovat hyväksyneet sellaisenaan hallituspuolueiden edustajat — yksi merkittävä sisältö on se, että siinä valiokunta toteaa ihan yksiselitteisesti, että tällä hallituksen talouspoliittisella linjalla ei tulla noudattamaan tätä EU-säännöistä lähtevää nettomenopolkua. Siis ei tulla noudattamaan, rikotaan sitä. Siis ollaan jouduttu tarkkailuluokalle ensin, kun ollaan käyttäydytty huonosti, ja nyt sitten, kun ollaan tarkkailuluokallakin, käyttäytyminen ei parane. Siinähän on seuraava sitten, että otetaan huostaan, ja sehän tarkoittaisi sitä, että sieltä tulee sakkoja ja lopulta tulevat jo Suomen ulkopuolelta ihmiset sanomaan, miten pitää käyttäytyä. Sen takia ollaan aika vakavassa tilanteessa. Toinen keskeinen sisältö on se, että tässä valiokunta toteaa, että jos jatketaan hallituksen linjalla, niin tämä johtaa siihen, että vuonna 28 — siis heti seuraavien eduskuntavaalien jälkeisenä vuonna, kun uusi hallitus joutuu alkamaan tekemään talouspolitiikkaa — jouduttaisiin yhden vuoden aikana tekemään suuruusluokaltaan saman verran sopeutuksia kuin mitä tämä hallitus on tehnyt koko neljän vuoden aikana. Siis yhtenä vuonna jouduttaisiin tekemään, tuleva hallitus, saman verran sopeutuksia suuruusluokaltaan, 2,7 miljardia euroa, kun tämä hallitus on vastaavalla menetelmällä laskien tehnyt 2,8 miljardia euroa sopeutuksia. Voidaanko puhua tämän jälkeen, että on taloutta hoidettu tällä vaalikaudella vastuullisesti? Jokainen tietää vastauksen: ei voida. Miksi ollaan tässä tilanteessa? Yksi keskeinen selitys on se, mitä täällä jo edustaja Räsänen edellä totesi, että on tehty veronalennuksia. Mukana on hyviäkin alennuksia, ihan mukavia sellaisia, kun ihmisten veroja alennetaan. Monihan on tyytyväinen vaikkapa ansiotulojen alentamiseen, kun suuristakin tuloista ne laskevat. Niille on ollut omat perusteet, mutta sitten on tehty semmoisia, jotka ovat täysin vastuuttomia ja joista oikeastaan kukaan ei hyödy, ei kansantalous kasva, mutta julkinen talous kärsii. Otan kaksi esimerkkiä: No, ensimmäistä ei tarvitse ottaa, kun tässä jo edellä on todettu ja valiokunnan mietinnössä todetaan, että pelkästään staattisesti tämä yhteisöveron alennus aiheuttaa julkiselle taloudelle murhetta enemmän kuin mikä olisi vuonna 27 tämä lisäsopeutustarve, eli tämä kahden prosentin yhteisöveron alennus, jota ei voi kasvutoimeksi kertoa, koska — kuten valiokunnan mietinnössä todetaan — se ei maksa itseään koskaan edes puoliksi takaisin. Pitkällä aikavälillä se voi hyvällä tuurilla jopa 46-prosenttisesti maksaa itsensä takaisin, mutta sitäkään ei huomioida tässä EU-menettelyssä, koska ei siinä huomioida mitään dynaamisia vaikutuksia, vaan tämä katsotaan kokonaan 830 miljoonan tappioksi, sellaiseksi toimeksi, joka heikentää Suomen asemaa. Toinen esimerkki verotuspuolella, joka paketoi nyt yhteen kaksi päätöstä, jotka ovat olleet päätösperäisesti todella huonoja, on se, että meidän liikenteen verotuksen tulot laskevat, jos emme tee mitään, viidessä vuodessa aina noin miljardin. Onko hallitus tehnyt jotain, että ne eivät laskisi? Ei ole tehnyt. Onko se tehnyt jotain, että ne lisääntyisivät? Ei. No, mitä se on tehnyt? Se on tehnyt päätösperäisiä toimia, joilla vuositasolla tästä eteenpäin liikenteen verot vielä tämän miljardin lisäksi laskivat 350 miljoonaa. No, kuka siitä hyötyy? Ei kukaan. Jos vanhasta dieselistä maksetaan ajoneuvoveroa kaksikymppiä vähemmän vuodessa, kukaan ei tule onnelliseksi ja kenenkään talous ei siinä parane, mutta julkinen talous heikkenee. Kun tähän lasketaan mukaan vielä se erittäin onneton ja mahdottomasti perusteltavissa oleva puolen prosentin arvonlisäveron lasku 14:stä 13,5:een, jossa menetetään 150 miljoonaa, nämä ovat jo puoli miljardia yhteensä, nämä esimerkit — plus yhteisövero, aletaan olla jo 1,3:ssa, 1,4:ssä miljardissa. Voiko vastuuttomammin veropolitiikkaa Suomessa hoitaa? Vastaus on: ei voi.

Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys nytten lisätalousarvion täydentävästä esityksestä. Kymmenellä miljoonalla eurolla lisätään maatalouden energiaveron tilapäistä palautusta, joka sinänsä on järkevä ja varmasti tarpeellinen toimi tässä tilanteessa, kuten täällä on edellä useissa puheenvuoroissa todettu. On myös hyvä, että on nostettu esille se, lisääkö tämä fossiiliriippuvuutta maataloudessa, mutta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että maatalouden koneissa ei käytännössä ole kauheana vaihtoehtoja. Siellä ei ole sähkö edes näköpiirissä tulossa sinne polttoaineeksi tai energianlähteeksi, ja sen takia ei ehkä ole ihan asianmukaista tässä tilanteessa pyrkiä sitä korvaamaan. Kuten täällä on edellä todettu, itse tätä lakia on käsitelty jo valtiovarainvaliokunnassa, ja tämän takia kun pidämme tätä hyvänä, keskusta tukee tätä esitystä siellä. Nyt tässä on kysymys myös sitten siitä, että lisätään kustannuksia kymmenen miljoonaa euroa tälle vuodelle, ja se toinen puoli tätä asiaa on tämä taloudellinen puoli. Ajattelisin niin, että kun hallitus on tuonut nyt kaksi lisätalousarviota tänne eduskuntaan ja jokainen kerta velkaantuminen on aika merkittävästi lisääntynyt tälle vuodelle... Muistan nimittäin erittäin hyvin muutaman vuoden takaisen edellisen hallituksen ajan, [Timo Heinonen: Ei siitä saa puhua!] kun oli vastaava tilanne ja silloinen oppositio kovin voimakkaasti arvosteli, että jos kerta on tämmöisiä lisätarpeita, niin miksi ei löydetä sitten korvaavia säästöjä jostakin toisesta eli priorisoitaisiin niitä julkisia kustannuksia. [Arto Satonen: Ehkä nyt on säästetty vähän enemmän!] Nostan tämän sen takia esille, että nythän olemme ihan samanlaisessa tilanteessa ja hallitus olisi voinut molemmissa lisätalousarvioissa ja myös tässä täydennyksessä lähteä etsimään niitä korvaavia säästöjä, koska velkaantuminen nyt on kiihtynyt eikä sitä ei ole hillitty, vaan sitä on kiihdytetty — niin kuin olen täällä joskus käyttänyt puheenvuoron, että kun piti olla velkajarru, niin nyt on tullut kaasu hallituksen toimesta, eli polkimet ovat menneet sekaisin — ja olisi järkevää, että katsottaisiin nyt sitten sieltä niitä kohtia, missä voitaisiin vastaavia säästöjä tehdä. Kun käytän tämmöisen puheenvuoron, niin varmasti sieltä tulee seuraava puheenvuoro, että no niin, milloin keskusta esittää sitten niitä. Lupaan teille, että me esitämme, jos hallitus lupaa, että se noudattaa meidän esityksiä ja toteuttaa ne. [Välihuutoja oikealta] Muutenhan tämä on vain leukojen loksuttelua täällä, ja se ei kauheana johda mihinkään, että me täällä vain puhutaan. [Timo Heinonen: Jos keskustalta tulee muuta kuin tyhjä paperi, niin totta kai! Tyhjää paperia on vaikea noudattaa!] — Kyllä. Tyhjäkin on parempi kuin miinusmerkkinen, mitä tämä hallituksen esitys on. Tässä mennään aika pahasti miinukselle. 13,4 miljardia on miinus tälle vuodelle. Se on muuten paljon enemmän kuin nolla. [Oikealta: Keskustan linja on, että ei tehdä mitään!]

Arvoisa puhemies! Tuossahan oli ihan mielenkiintoinen Bergbomin lista. Laittakaa vielä ne eurot sinne loppuun, niin huomaatte, että siellä on semmoisia, joilla on merkitystä, ja sitten on semmoisia, jotka ovat ykkösmiljoonia, [Miko Bergbom: Kyllä!] ja niitä pitää olla sitten aika monta, jotta saadaan se noin kymmenen miljardia kasaan. Eli nyt pitäisi tehdä varmaan sitten myös semmoisia isompia liikkujia, joissa liikkuvat vähintään sadat miljoonat, mielellään puoli miljardia aina kerralla, niin että sitten saataisiin vaikuttavuutta. Mitä tulee sitten täällä mainittuun keskustan tyhjään paperiin, niin haluan korjata vielä sen, että keskustahan ei jättänyt tyhjää paperia. Jos joku on vahingossa lukenut sitä väärinpäin, niin se paperi olisi kannattanut kääntää, niin että olisi huomannut, että siellä on tekstiä. Olin nimittäin itse sitä kirjoittamassa. Teille oli vahingossa jäänyt se väärinpäin, ja olitte huomanneet, että se onkin tyhjä. Jos olisitte kääntäneet, siellä olisi kerrottu se, että vaaleillakin on väliä. Eihän demokratia voi toimia niin, että ne, jotka häviävät vaalit, muodostavat hallituksen, vaan kyllä vaalituloksella on merkitystä. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Vaikka olisi kuinka lukenut, niin demokratian säännöt menevät kuitenkin niin, että sitä varten vaalit käydään, että kansalaiset voivat vaikuttaa siihen suuntaan, mutta jos mentäisiin siihen, että aivan sama, vaikka hävitään, muodostetaan hallitus, niin eihän se olisi demokratian pelisääntöjen mukaista. Sitten haluan vielä sanoa tästä, että totta kai näitä menosäästöjä on pakko hakea tulevalla kaudella, mutta se, minkä tämä hallitus jättää perinnöksi, on kyllä vastuuton veropolitiikka, jossa on tehty verotukseen tosi suuria aukkoja, joilla ei ole käytännössä ollut mitään merkitystä. Oppositiossa on välillä hankala niitä vastustaa poliittisista syistä, mutta otetaanpa vaikka ruuan arvonlisäveron puolen prosentin alennus: Löytyykö tästä salista tai ulkopuolelta joku, joka sanoo, että siinä oli jotain järkeä? Ei kukaan. Jos nelihenkiselle perheelle se tarkoittaa vuodessa neljä euroa teoriassa — jokainen tietää, että käytännössä ei mitään — niin eihän sillä ole mitään merkitystä. Vai kuvitteleeko joku, että ravintolan menut muutetaan sen takia, että puoli prosenttia alvi laskee? Yksikään ravintola Suomessa ei ole muuttanut sitä sen takia. Mutta entä valtio? 151 miljoonaa joka vuosi häviää. Voiko olla huonompaa politiikkaa verotuksessa? Otetaan sitten tämä liikenteen verotus. Jokainen tietää, että liikenne sähköistyy, ja se sulaa viidessä vuodessa miljardi euroa ja on sulanut. Meillä olisi yli kaksi miljardia enemmän liikenteen verotuloja, jos meillä bkt:hen verrattuna saman verran saataisiin kuin mitä saatiin 13 tai 14 vuotta sitten. Olisi heti alkuun pitänyt lähteä miettimään, miten tämä hoidetaan niin, että polttoaineveroa ei tarvitse nostaa ja otetaan kaikki tienkäyttäjät reilulla tavalla maksajiksi siellä, mutta tämäkin jäi tekemättä. Sen sijaan todellakin aukkoa sahattiin sinne veropohjaan semmoisilla ajoneuvoverouudistuksilla, joilla ei ole yhtään mitään tekemistä. Minullakin on dieselauto. Ei ole mitään merkitystä minulle eikä kenellekään, onko se ajoneuvovero 20 euroa pienempi vai suurempi, mutta valtiolle sillä 50 miljoonalla on kuitenkin jotain merkitystä, mitä menetettiin siinäkin. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat tämmöisiä namuja, joita nakellaan, ja vastuunkanto silloin unohtuu.

Arvoisa puhemies! Miksi olen vähän tuohduksissani tästä keskustelusta, mitä täällä on käyty julkisen talouden suunnitelmasta? Sen takia, että tämä keskustelu alkoi ministeri Purran puheenvuorolla, jossa hän hyökkäsi oppositiota kohtaan ja syytti edellisiä hallituksia talouden huonosta tilasta. Siis että opposition vika olisi se, että Suomessa nyt velkaannutaan ennätysvauhdilla, tai arvostellaan, että oppositiolta puuttuu vaihtoehto. Mitä sitten, vaikka puuttuisikin? Tai vaikka oppositio esittäisi nyt vaihtoehdon, joka tasapainottaa julkista taloutta tänä vuonna ja ensi vuonna viisi miljardia enemmän, niin mitä sitten, kun ei oppositio päätä täällä, mikä on Suomen suunta? Sen päättää tämän maan hallitus. Täällä kun katsotaan tätä meidän päiväjärjestystä, niin ei täällä lue, että tänään käsittelemme eduskunnassa opposition esitystä julkisen talouden suunnitelmaksi, vaan täällä lukee, että tämä on hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmaksi. Hallituksen pitäisi kantaa vastuuta siitä, miten Suomen julkinen talous menee, eikä opposition. [Mira Nieminen: Mutta jos arvostelee, niin pitäisi olla vaihtoehtoja!] Niiden, jotka ovat kulloinkin vallassa, on vastuu, ja nyt sitten kysytään, oletteko te kantaneet sitä vastuuta, jonka te lupasitte. Te lupasitte kymmenien senttien alennuksen polttoaineen hintaan, ja nyt Pyhätunturilla tai Pelkosenniemellä diesel maksaa kaksi euroa 50 senttiä. Ymmärrän, että te ette ole kyenneet toteuttamaan sitä lupausta, mutta samaan aikaan te ette ole toteuttaneet edes sitä lupausta, että pannaan julkinen talous kuntoon, vaan te tuotte tänne esityksen, jossa on suunnitelma — teidän suunnitelmanne, ei opposition suunnitelma — että Suomi tulee neljän vuoden aikana velkaantumaan ennätysvauhtia. Koskaan itsenäisen Suomen historiassa ei ole velkaannuttu näin. Ja mitkä olivat vaalilupaukset? ”Nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen.” ”Velkalaiva käännetään.” Se on kääntynyt kyljelleen, ja vesi valuu sisälle. Ja sitten täällä selitetään, että tämä hallitus tekee niin vastuullista talouspolitiikkaa, ja luvut kertovat ihan toista. [Timo Suhonen: Juuri näin!] Ääni on Jaakobin ääni, ja käsi on Esaun käsi. Tämähän on aivan vastuutonta toimintaa. Sitten täällä ryhmäpuheenvuorossa vielä kehdataan sanoa, että hallitus on lisännyt neljä miljardia Marinin hallituksen tasosta soteen. Kuka sen on lisännyt, jos Marinin hallitus on tuonut tänne lakiesityksen, jossa kerrotaan, miten soten rahoitus nousee, ja te olette leikanneet siitä tasosta alaspäin: onko se teidän nostoanne vai Marinin hallituksen lain aiheuttamaa nostoa? [Mira Nieminen: Neljä miljardia lisää rahaa!] Me nostimme sitä, koska Marinin hallitus sääti semmoisen lain. Sekin otetaan itselle kunniaksi, vaikka tosiasia on, että sehän on viime kauden lainsäädäntö, joka on nostanut sitä rahoitusta. [Vasemmalta: Kyllä!] Se on totta, että se on noussut, mutta ei se ole tämän hallituksen lakiesityksen mukaan noussut, vaan tämä hallitus on tuonut sellaisen lakiesityksen, että rahoitus on pienentynyt. Viime kaudella tämä sali hyväksyi esityksen teidän vastustuksestanne... [Miko Bergbom: Ai ei pitänyt puhua edellisestä hallituksesta!] — No, kerron vaan, miten te viittaatte edellisen hallituksen virheisiin ja sitten otatte kuitenkin mainitsemanne, teidän mielestänne virheet omaksi ansioksi täällä, että te olette nostaneet sitä rahoitusta neljä miljardia. Eihän se teidän nostonne ole, jos se laki on viime kaudella säädetty. Te olette sitä leikanneet siitä, eikä siinä mitään, ymmärrettävää on, mutta jos ei ole ajatusta, miten suomalaisille sosiaali‑ ja terveyspalveluita lähdetään kehittämään, mikä on näkymä kolmen vuoden, neljän vuoden päähän, minkälaisia niiden pitäisi olla, miten uudistamme palveluiden sisältöä, kun ei ole minkäänlaista näkemystä siitä, mihin suuntaan palveluita kehitetään, niin mitä silloin tehdään? Silloin tehdään kaavamaisia leikkauksia ja nostetaan asiakasmaksuja Euroopan korkeimmalle tasolle. Niinhän te olette tehneet. Kun ei ole näkemystä, ei voi muuta tehdä kuin leikata. Ja mitä tapahtuu, kun katsotaan lukuja? Laiva uppoaa syvälle, velkalaiva uppoaa syvälle. Sitten pontevana sanotaan, kuinka ollaan tiukkoja taloudenpitäjiä täällä, mutta silti nämä korkomenot ovat niin suuret, että ne ratkaisevat. Ne eivät ole kuin 3,1 miljardia — ne ovat aivan liian suuret — mutta jos alijäämä on 13,5 miljardia, niin on aivan turha sanoa. Teidän ottamanne velka aiheuttaa ihan yhtä paljon korkomenoja kuin edellisten hallitusten ottama velka euroa kohti, ei yhtään vähempää. Itse asiassa siellähän on vielä alempia korkotasoja edellisiltä vaalikausilta, ja nyt maksetaan paljon kovempaa korkoa näistä veloista, mitä te otatte. Eli nyt kyllä selitykset kannattaisi lopettaa — kantaa vastuuta eikä hyökätä opposition kimppuun — vaan katsoa peiliin. Se on liian vähän käytetty työkalu politiikassa. Sitä kannattaa nyt ottaa käyttöön ja alkaa miettimään, mitä tulikaan tehtyä.

Arvoisa puhemies! Kyllä, viime kaudella tehtiin virheitä maahanmuuttopolitiikassa. Nyt niitä on korjattu, me ollaan niitä osittain tuettu, mutta vaikka me kehitysapu kokonaan poistettaisiin, niin 13,5 miljardin alijäämästä jäisi 12,5 miljardia jäljelle. Ette te ratkaise sillä tätä ongelmaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja sitten te sanotte, että tehdään vaikeita päätöksiä. Mitä vaikeita päätöksiä? Ne ovat löysiä päätöksiä, mitä tämä hallitus on tehnyt. Yhteisöveroa 800 miljoonaa vipataan tuonne sun tänne. Ja ajatellaanpa vaikka liikenteen verotusta: se sulaa meillä miljardi euroa viidessä vuodessa alta, ja te ette ole tehneet yhtään mitään koko aikana sille täällä eduskunnassa, [Miko Bergbom: Mitä te olette tehneet?] ette yhtään kolmen vuoden aikana, tai olettepa, te olette päätösperusteisesti rapauttaneet sitä vielä 348 miljoonaa lisää — vielä 348 miljoonaa on rapautettu, ja se vielä viidessä vuodessa miljardin sulaa. Tämä on aivan järjettömän vastuutonta politiikkaa, mitä täällä harjoitetaan. Suomi ajetaan umpikujaan, meidän luottoluokitus laskee, ja sitten täällä ollaan puhuvinaan niin, että nyt hoidetaan vastuullisesti taloutta. Luvut eivät valehtele. Kantakaa vastuuta jossain vaiheessa.