Lundén Mikko

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minä jälleen kerran arvostan suunnattomasti opposition puheita tästäkin asiasta, mutta en minä niitä kyllä missään nimessä kannata. Minä voin sanoa ihan rehellisesti julkisesti tästä asiasta, että joku sairaussakko olisi minun mielestäni pitänyt ehdottomasti vetää läpi. Se on oikeasti minun henkilökohtainen mielipiteeni, ja kyllä minä yrittäjänä koen ja näen ja olen kuullut kollegoiltakin kaikennäköisistä sairauspoissaoloista, mitkä oikeasti varmasti Ruotsin mallin mukaan tippuisivat alemmas, jos vaikka toinen päivä tai kolmas päivä olisivat palkattomia, mutta se on toinen juttu. Tähän asiaan kumminkin: Minä kannatan lämpimästi kaikkia sellaisia lakimuutoksia, jotka helpottavat pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Ne tarjoavat työpaikkoja, myös veroeuroja, suomalaiselle yhteiskunnalle, joten on tärkeää, että poistamme turhaa byrokratiaa niiden toiminnan tieltä. Esimerkiksi tässä hallituksen esityksessä on kyse erityisesti siitä, että työpaikoilla pystytään järjestämään työt mahdollisimman järkevällä tavalla tulevaisuudessakin. Arvoisa rouva puhemies! Säästövapaa tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä säästää osan vuosilomapäivistään ja pitää ne vasta tulevilla lomakausilla tai jonain muna myöhempänä ajankohtana. Tarkoitus on, että säästövapaan ajankohdasta sovitaan jatkossakin lähtökohtaisesti työntekijän ja työnantajan kesken. Joskus eteen tulee kuitenkin tilanteita, jolloin työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopuun säästövapaan ajankohdasta. Tämän esityksen myötä työnantajalla olisi jatkossa tietyissä tilanteissa mahdollisuus kieltäytyä työntekijän ehdottamasta ajankohdasta. Muutos on erityisen tärkeä nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Suuressa yrityksessä on yleensä sen verran henkilökuntaa, että tuuraaja löytyy vapaiden ajaksi lähes aina. Pienessä yrityksessä yhdenkin avainhenkilön poissaolo väärään aikaan voi luoda isoja ongelmia, jotka vaikuttavat koko yrityksen toimintaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta löytää sijaista halutulle ajankohdalle. Eivät kaikki työtehtävät ole sellaisia, että niitä voisi jakaa eteenpäin toisille työntekijöille. Arvoisa puhemies ja varsinkin arvoisa oppositio! Tällä hallituksen esityksellä on hyötyjä myös työntekijän näkökulmasta. Jatkossa yhden työntekijän säästövapaan pitäminen ei saisi tarkoittaa sitä, että muut työntekijät joutuvat jatkuvasti joustamaan ja muiden lomien järjestäminen vaikeutuu. Tämä on yksi konkreettinen toimi, jolla työmarkkinoita tehdään joustavammiksi ja työn tekemisen ja työn teettämisen esteitä puretaan. Tämän esityksen tarkoitus ei ole missään nimessä viedä työntekijän lomia vaan löytää huomattavasti toimivampi tapa lomien järjestämiseen. Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä painottaa, että tässäkin asiassa työntekijän ja työnantajan välinen sopiminen toimii kaiken lähtökohtana. Työnantaja ei voisi määrätä säästövapaan pitämisestä ihan miten tahansa, vaan kyse olisi sellaisista erityistilanteista, joissa työntekijän poissaolo aiheuttaisi sellaista haittaa, jota ei voida tavallisilla työjärjestelyillä välttää. Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on tärkeää, että me varmistamme kotimaisten yritysten toimintaedellytykset. Yrityksillä pitää olla mahdollisuus työllistää ja pyörittää yritystoimintaansa myös niissä hetkissä, kun resurssit voivat olla rajalliset. Erityisesti pienissä yrityksissä joustavuudella on suuri merkitys. Tahdon vielä mainita, että olenkin erittäin onnellisessa asemassa siinä mielessä, että meidän K-Market Somerolla työntekijöiden kanssa työ ja sopiminen sujuu erinomaisesti yrityksen pienestä koosta huolimatta. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Niin, mielipiteitä on erilaisia, ja olen tässä jo kuullut toistakymmentä puheenvuoroa tätä asiaa koskien. Valitettavasti joudun toteamaan, että olen varmasti 80-prosenttisesti eri mieltä äskeisten puhujien kanssa. Arvostan todella paljon heidän näkemyksiään asiasta, mutta kyllä minun mielestäni pitää... Edustaja Kurvista lainaten minä kyllä kannatan tätä esitystä vahvasti. Haluaisin kysyä, ettekö te oikeasti luota Suomen kansaan tässä asiassa. Minun mielestäni on todellista ehkäpä syyllistämistä suomalaisia kohtaan, että nyt kaikista tulee juoppoja ynnä muuta, joka on vakava sairaus, pakko sekin on myöntää. Mutta alkoholipolitiikkaan liittyvä keskustelu tuntuu herättävän tunteita yhdellä jos toisella. Yleensä keskustelu pyörii varoitusten ja uhkakuvien keskellä, kuten nytkin on huomattu. Joka kerta, kun alkoholin myyntiä vapautetaan tai helpotetaan aiemmasta, poliitikot väittävät, että suomalaiset alkavat yhtäkkiä juomaan alkoholia holtittomasti ja ongelmat vain lisääntyvät. Muistatte varmaan, että näin peloteltiin myös silloin, kun lonkerot ja vahvemmat käymisteitse valmistetut juomat tulivat ruokakauppojen hyllyille. Silloin moni ennusti, että lonkerot kaupoissa aiheuttavat suorastaan jonkinlaisen katastrofin. Peloteltiin, että alkoholihaitat lähtevät jyrkkään kasvuun eivätkä suomalaiset pysty hallitsemaan juomistaan. No, mitä sitten tapahtui? No, ei ainakaan mitään sellaista, mitä poliitikot väittivät. Suomalaiset eivät rynnänneetkään tyhjentämään kauppojen hyllyjä lonkerotölkeistä, eivätkä alkoholihaitat lähteneet kasvuun, vaan päinvastoin, sillä tilastot kertovat, että alkoholin kokonaiskulutus on jo pitkään vain laskenut, eli suomalaiset juovat koko ajan vähemmän alkoholia. Suurin osa ihmisistä käyttää alkoholia vastuullisesti eikä tarvitse yhteiskunnalta jatkuvaa holhousta. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta tuo suomalaista alkoholisäädäntöä tähän päivään. Kuluttajilla on jatkossa enemmän valinnanvapautta, ja tämä esitys selkeyttää pelisääntöjä alkoholin kotiinkuljetuksissa ja etämyynnin osalta. Eli jatkossa ihminen voisi tilata vaikka viiniä tai sen kylmän kaljan ruuan kanssa kotiin, kuten monissa muissa Euroopan maissa on ollut jo pitkään. Ja vaikka myyntiä vapautetaan, pidämme kuitenkin huolen siitä, että sitä valvotaan, eli tilauksissa tarkistetaan ikä, etteivät alaikäiset voi tilata kaljaa kotiin, ja toimituksia ylipäätään valvotaan. Jos sääntöjä ei noudatettaisi, niin siitä voitaisiin määrätä seuraamuksia. Lisäksi on hyvä huomioida, että viranomaisilla on käytössään koeostot ja muut erilaiset valvontakeinot. Eli vaikka alkoholia voi ostaa helpommin, me emme ole luomassa alkoholin villiä länttä, vaan meillä on edelleenkin säännöt ja valvonta siitä, miten homma pelaa. [Bella Forsgrén: Missä on säännöt ja valvonta?] Arvoisa rouva puhemies! Alkoholipolitiikassa Suomi on jo kauan ollut melko takapajuinen maa, jossa holhousyhteiskunta on päättänyt, milloin ja mihin aikaan ihminen saa ostaa kaljaa. Onneksi nyt me otamme mallia muista Euroopan maista, että alkoholilainsäädäntöön tulee jotain järkeä. Haluan tässä samalla kuitenkin todeta, että minun oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että alkoholin myyntiä olisi voitu vapauttaa vielä enemmän. Eivät suomalaiset tarvitse valtiota vahtimaan, mihin aikaan tai minä päivänä alkoholia voi ostaa. Jokainen järkevä ja vastuullinen aikuinen ihminen pystyy tekemään omat valintansa ilman, että valtio puuttuu jokaiseen ostokseen. Talousvaliokunta teki lausunnossaan hyvän ehdotuksen siitä, että Alkon aukioloaikoja laajennettaisiin ja ne voisivat olla jatkossa sunnuntaisin ja arkipyhisin auki. Toivon todellakin, että he ryhtyvät myös pitämään liikkeitään auki. Mutta silti, jos minä saisin päättää, purkaisin Alkon monopoliaseman ja kauppojen hyllyille voisivat tulla viinatkin myyntiin. Kaiken kaikkiaan tämä esitys on erinomainen, koska se vähentää holhousta, lisää ihmisten vapautta ja myös yritykset hyötyvät tästä esityksestä lisääntyneen kilpailun myötä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies. [Aki Lindén: Olikohan kauppiaan puhe?]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että työllisyyspalvelut perustuisivat tulevaisuudessa enemmän tietoon ja vähemmän summanmutikassa tehtyyn arvailuun. Työllisyyspalvelut on jo vuosia koettu usein liian byrokraattisiksi, hitaiksi ja tehottomiksi. Vaikka palveluissa tehdään hyvää ja ammattimaista työtä, monelle työnhakijalle on voinut tulla kokemus siitä, että heitä on juoksutettu luukulta toiselle ja he ovat joutuneet kirjoittamaan aina uusia papereita ja lomakkeita toistensa perään. Palveluista on puuttunut oikein kohdennettu apu siihen, miten me todella saamme autettua ihmiset työelämän pariin Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on, että työvoimaviranomaiset saisivat nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää tulorekisteristä saatavia tietoja palveluissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että me pystymme paremmin seuraamaan, mitkä palvelut johtavat oikeasti työllistymiseen ja mitkä taas eivät. Jos jokin tietty koulutus tai palvelu toimii hyvin, sitä kannattaa ehdottomasti lisätä. Jos taas jotain palvelua tuetaan vuodesta toiseen ilman tuloksia, meidän täytyy uskaltaa lopettaa nämä turhat ja aikaa vievät toiminnot. Veronmaksajien rahoja pitää käyttää järkevästi ja vaikuttavalla tavalla. Tämä on myös tavallisen suomalaisen työnhakijan etu, että olemassa olevia resursseja käytetään niihin keinoihin, jotka aidosti auttavat ihmisiä työllistymään. Kun viranomaisille saadaan parempi kokonaiskuva ihmisen tilanteesta, työtön voidaan ohjata nykyistä paremmin juuri hänelle sopivien palveluiden pariin. Täytyy myös muistaa, että työttömät eivät ole mikään yksi tai samanlainen joukko vaan jokainen on yksilö. Se tarkoittaa siis sitä, ettemme voi tarjota kaikille työnhakijoille samaa apua vaan apu tulee kohdentaa oikealla tavalla. Yksi saattaa tarvita lisää koulutusta, toinen nopeaa työnvälitystä ja kolmas tukea työkykyyn tai arjen haasteiden selättämiseen. Mitä paremmin kohdennamme olemassa olevat vaikuttavat palvelut, sitä paremmat mahdollisuudet ihmisillä on päästä takaisin työelämään, ja sitä me kaikki haluamme. Samalla tämä esitys voi vähentää turhaa byrokratiaa ja paperinpyörittelyä. Kun tietoja voidaan hyödyntää viranomaisten välillä, työnhakijan ei tarvitse toimittaa samoja tietoja ja lomakkeita moniin eri paikkoihin, vaan ne ovat yhdessä ja samassa paikassa tallessa. Arvoisa herra puhemies! Samalla haluan muistuttaa, että tässä esityksessä ei ole kyse siitä, että haluaisimme kerätä rajattoman määrän tietoja ihmisistä tai tehdä tätä lakimuutosta valvontamielessä. Tietojen käyttö on rajattu vain välttämättömiin viranomaistehtäviin, ja sen käyttöä säätelee laki. Tietosuoja on huomioitu erityisen hyvin tämän esityksen valmistelussa. Tässä esityksessä ei myöskään pakoteta kuntia tai työllisyysalueita ottamaan uusia toimintamalleja käyttöön. Se antaa vain mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia tietoja paremmin siellä, missä siihen kaikilla on suuri tarve. Arvoisa herra puhemies! Työllisyyspalveluiden tulee auttaa ihmisiä töihin juuri heille oikein kohdennetuilla keinoilla. Tämän esityksen myötä etenemme työllisyyspalveluissa kohti entistä parempia palveluita. Tavoite on, että tulevaisuudessa palvelut olisivat entistä vaikuttavampia, yksilöllisempiä ja tehokkaampia. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Heti kärkeen minä tahdon kiittää oppositiota, kun olette näin sankoin joukoin tätäkin lakiesitystä vastustamassa. Kaikkea kritiikkiä minä en oikein ymmärrä, mutta minä olenkin tämmöinen yksinkertainen maalaispoika, joka tällä hetkellä työllistää kahdeksan henkilöä, joista seitsemän on naisia ja yksi on mies, ikähaarukka on 16:sta eteenpäin. Itse asiassa sen verran minä haluan hehkuttaa heitä vielä, että pari viikkoa takaperin tuli asiakastyytyväisyystutkimukset ja edustamani yritys sai todella hyvät pisteet siitä, mutta se johtuu varmaan siitä, että minä olen täällä pöntössä heilumassa ja työntekijät hoitavat tonttia enemmän kuin hyvin. Joka minut tuntee, tietää, että varmasti vien tässä lähiaikoina viikonloppuna porukkani jonnekin pidemmälle lounaalle. Mutta minä teen nyt ihan toisen näkökulman tähän asiaan, mitä olen nyt kuullut tässä viimeisen tunnin verran, eli, arvoisa rouva puhemies, työllisyyttä seurataan hyvin tarkasti. Julkisessa keskustelussa käydään läpi, montako ihmistä siinä kuussa on työllistynyt ja kuinka moni on edelleen ilman työpaikkaa. Julkisessa keskustelussa puhutaan kuitenkin aivan liian vähän siitä, mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun yrittäjä tekee päätöksen palkata sen ensimmäisen tai jopa seuraavan työntekijän. Ne päätökset eivät synny kevyesti. Yrittäjän näkökulmasta palkkaaminen on käytännössä aina riski. Vaikka työvoimalle olisi tarve, yrittäjä joutuu punnitsemaan epävarmuuden keskellä eri vaihtoehtoja ja käymään läpi mielessään myös niitä tilanteita, joissa kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Monelle pienyrittäjälle työntekijän palkkaaminen onkin yksi suurimmista päätöksistä, mitä yrityksessä voidaan tehdä. Tässä taloustilanteessa moni yrittäjä haluaisi työllistää ihmisiä, mutta he eivät uskalla sitoutua heti pysyvään työsuhteeseen, ja juuri siksi me tarvitsemme tätä lakimuutosta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakimuutoksessa ei ole tarkoitus huonontaa työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla vaan helpottaa ihmisten työllistymistä. Tämän muutoksen myötä annamme yrityksille mahdollisuuden tehdä enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman erillistä perustetta silloin, kun kyse on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä. Samalla valiokunta on tehnyt esitykseen merkittäviä tiukennuksia nimenomaan suojatakseen työntekijöitä. Esimerkiksi tarkasteluaikaa pidennettiin viiteen vuoteen, eikä tällaisia määräaikaisuuksia ole jatkossa mahdollista ketjuttaa ollenkaan. Käytännössä tällainen määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain yhden kerran, eli palkkaamiseen annetaan joustoa mutta samalla turvataan työntekijän oikeuksia. Arvoisa rouva puhemies! Jos työntekijän palkkaamisessa nähdään yrittäjän näkökulmasta suuria riskejä, vaihtoehtona on usein se, ettei työpaikkaa synny ollenkaan. Määräaikaisessa työsuhteessa sen sijaan on mahdollisuus sille, että työntekijä voidaan parhaassa tilanteessa myöhemmin vakinaistaa, eli tämä on työllisyyttä edistävä toimi, vaikka oppositio muuta väittäisikin. Esimerkiksi moni nuori tarvitsee sen ensimmäisen mahdollisuuden päästä työelämään kiinni, ja varttuneemmalla työnhakijalla voi olla tarve uuden työuran alulle pitkän työttömyyden jälkeen. Yritykselle ja yrittäjälle määräaikaisen työsuhteen tarjoaminen voi olla turvallinen ensimmäinen askel rekrytointiin. Työntekijälle se taas voi olla alku kokonaan uudelle ja pitkälle työuralle. Lisäksi täytyy muistaa, että lyhytkin työsuhde on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Arvoisa rouva puhemies! Jotkut ovat olleet huolissaan syrjinnän lisääntymisestä tämän lakimuutoksen myötä. Syrjintä on jatkossakin, edelleen laitonta. Jos määräaikaisuutta käytetään lainvastaisesti, työsuhde katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi työnantajalle tulee velvollisuus selvittää työn jatkomahdollisuudet ja tarjota työtä uudelleen, jos samoihin tehtäviin palkataan uusia työntekijöitä. Vastuullinen yrittäjä tietää sen, että yrityksen tärkein resurssi on osaavat, ammattitaitoiset ja hyvinvoivat työntekijät. Siksi suurin osa yrittäjistä haluaa sitouttaa hyvät työntekijät pitkäksi aikaa yritykseen. Se on myös yrityksen etu, kun ei tarvitse kouluttaa ja perehdyttää aina uusia työntekijöitä. Mutta joskus tähän päästäkseen tarvitaan enemmän joustoa työmarkkinoille, esimerkiksi se vuoden määräaikaisen työsuhteen mahdollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä helpotetaan myös lomautusilmoitusaikaa ja rajataan takaisinottovelvollisuutta kaikkein pienimpien yritysten osalta. Nämä ovat tarvittavia ratkaisuja sellaisiin tilanteisiin, joissa yrityksen toimintaympäristö muuttuu hyvin nopeasti ja yllättäen. Pienellä yrityksellä ei ole mitään suurta henkilöstöhallintoa eikä ylimääräisiä puskurirahastoja, joilla varaudutaan suuriin muutoksiin. Arvoisa rouva puhemies! Jos yllättävässä tilanteessa yrittäjä ei voi reagoida riittävän nopeasti, pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla konkurssi tai pysyvät irtisanomiset. Siksi mahdollistamalla joustavuuden voimme pelastaa työpaikkoja. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä. Samalla meidän pitää mahdollistaa niille sellainen ympäristö toimia, jossa on helppo palkata ja työllistää ihmisiä. Tämän lakimuutoksen myötä rohkaisemme yrittäjiä palkkaamaan työvoimaa ja edesautamme suomalaista työllistymistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lupaan tuttuun tyyliin puhua erittäin nopeasti. Täällä on tänään varmaan jo kaikki tarpeellinen mainittu, mutta tahdon nyt muutaman oman ajatukseni tähän keskusteluun tuoda mukaan. — Välikysymyksessä kannetaan huolta korkeaksi nousseista työttömyysluvuista. Olemme kaikki huolissamme työttömyydestä tässä maassa. Työttömyys on aina vastoinkäyminen niin yksilöille ja kotitalouksille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnallekin. Jokainen menetetty työpaikka luo epävarmuutta, vaikuttaa toimeentuloon ja herättää huolta tulevaisuudesta. Ei ole kuitenkaan rehellistä syyttää hallitusta työttömyydestä, kun me yritämme tehdä kaikkemme, että tämä maa saadaan vihdoin nousuun. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työttömyyden trendi lähti nousuun jo vuonna 2022. Vuosi 23 mentiin pitkälti edellisen hallituksen budjetilla ja lainsäädännöllä. Nykyisen hallituksen politiikka on alkanut vaikuttaa kunnolla vasta vuodesta 24 lähtien, ja tällä kaudella tehdyt päätökset näkyvät työpaikkojen osalta viiveellä. Olemme esimerkiksi korjanneet työllisyyspalveluiden ongelmakohtia ja lisänneet harkintavaltaa kaavamaisuuden tilalle, mutta merkittävä osa uudistuksista tulee voimaan vasta vuoden 26 alussa. On yksinkertaisesti harhaanjohtavaa väittää, että nykyinen työttömyyden kasvu johtuisi hallituksen päätöksistä. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten linja on hyvin selvä: Valtio ei luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat niitä. Valtion tehtävä sen sijaan on huolehtia siitä, että yrityksillä on mahdollisuus investoida, kasvaa ja työllistää ihmisiä. Siksi olemme edistäneet paikallista sopimista, rajoittaneet poliittisia lakkoja, madaltaneet rekrytointikynnystä ja vahvistaneet investointiympäristöä. Miksi työllisyystilanne ei sitten vielä ole parantunut? Se johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä: Euroopan heikosta taloudesta, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä korkeista koroista, jotka ovat iskeneet Suomeen poikkeuksellisen kovaa. Kun suhdanne paranee, nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset alkavat näkyä. On aina ollut niin, että työllisyystoimet näkyvät pitkällä aikavälillä, eli eivät viikkojen tai kuukausien päästä, vaan vuosien päästä. Arvoisa rouva puhemies! Täytyy myös ymmärtää tämän hetken todellinen tila. Oppositio maalaa kuvaa täydellisestä romahduksesta, oli kyse sitten työttömyydestä tai sotepalveluista. Kyllä, työttömyyden trendiluku nousi joulukuussa jo 10,7 prosenttiin, ja se on korkea, mutta samaan aikaan työllisyysaste on edelleenkin hyvinkin kohtuullisella tasolla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos onkin todennut, että vuodesta 22 alkaneesta työttömyyden kasvusta hyvin suuri osa selittyy maahanmuutolla. Työttömien määrä on kasvanut noin 77 000 henkilöllä, ja tästä kasvusta 45 prosenttia koskee ulkomailla syntyneitä, siis melkein puolet. Samaan aikaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on pysynyt vakaana. Maahanmuuton vaikutus työttömyystilastoihin ei selitä kaikkea työttömyyden kasvua, mutta on selvää, että se on vaikuttanut isosti kokonaiskuvaan. Työvoiman määrä on kasvanut, ja työttömien työntekijöiden määrä on kasvanut. Taustalla on maahanmuutto, mutta myös sosiaaliturvan ja työllisyyspalveluiden uudistukset, joiden tarkoituksena on ollut saada työvoiman ulkopuolella olevia hakeutumaan työnhakijoiksi. Moni puolue haluaa edistää maahanmuuttoa Suomeen. On kuitenkin tosiasia, että Suomi ei houkuttele sellaista maahanmuuttoa, jolla olisi aitoa ja oikeaa kysyntää työmarkkinoilla. Ei tänne muuteta huippuasiantuntijatöihin. Sen sijaan kattava sosiaaliturva vetää puoleensa sellaista maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta, ja tulijoiden riittämätön kielitaito on este työllistymiselle. Näistä tosiasioista huolimatta oppositiopuolueet haluavat jopa 40 000 maahanmuuttajaa tänne Suomeen vuosittain. Minun on ainakin hyvin vaikea nähdä, miten tämä muka laskisi työttömyyttä tilanteessa, jossa maahanmuuton osuus työttömyyden kasvusta on jo nyt merkittävä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella oli haastavat lähtökohdat kauden aluksi, eivätkä haasteet ole vieläkään ohi. Taistelemme valtavan velkataakan alla ja yritämme jatkuvasti etsiä lisää keinoja talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Emme voi jäädä paikoillemme, vaan työtä on jatkettava loppuun asti. Suomi on ajettu vuosien varrella tilanteeseen, jossa talouden tosiasiat tulevat vastaan. Olemme sidottuja euroalueeseen, jossa suhdannevaihtelut iskevät meihin kovaa. Lisäksi täällä on tehty jo pitkään vastuuttomia päätöksiä maahanmuutosta ja julkisesta taloudesta. Me teemme nyt niitä päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.