Marttila Helena

Arvoisa puhemies! Suomessa kastroidaan joka vuosi noin 850 000 karjuporsasta viikon ikäisenä. Kirurginen kastraatio on porsaalle kivulias toimenpide, ja nuorena koettu kipu on monin tavoin haitallista eläimen kehitykselle. Kastroitujen porsaiden kuolleisuus on suurempi kuin kastroimattomilla, mihin vaikuttaa ainakin haavojen tulehdusriski. Kuluttajakyselyissä 62 prosenttia suomalaisista kertoo kannattavansa kirurgisesta kastraatiosta luopumista. Muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei suosittele porsaille kastraatiota, sillä kastraatio on mahdollista tehdä myös rokottamalla eläimet. Eläinten hyvinvointilaki uudistettiin kokonaisuudessaan Marinin hallituskaudella yli kymmenen vuoden valmistelun jälkeen. Laki, entiseltä nimeltään eläinsuojelulaki, oli monelta osin vanhentunut, ja tutkimustieto eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista oli lisääntynyt. Uudistus toteutettiin tasapainoillen toisaalta eläinten hyvinvoinnin parantamisen ja toisaalta eläintenpitoon liittyvien elinkeinojen tarpeita kuunnellen. Aikaansaatiin kohtuullinen esitys eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tuottajien asema kuitenkin huomioiden. Osana kompromissia kirurgisesta kastraatiosta luopumiselle säädettiin pitkä siirtymisaika vuoteen 2035 asti. Nyt lihateollisuus vaatii kiellon kumoamista taloudellisin perustein. Karjujen kasvatusta kuitenkin tutkitaan Suomessa parhaillaan muun muassa Luonnonvarakeskuksen Karjupossu-hankkeessa. Alustavien tulosten perusteella täyskarjukasvatuksen kielteiset hyvinvointivaikutukset ovat olleet odotettua vähäisempiä. Onkin erikoista, että kastraatiokielto halutaan perua jo ennen kuin nämä tutkimukset on saatu valmiiksi. Huomionarvoista on myös, että Tanskassa alan toimijat itse ovat ilmoittaneet tavoitteekseen luopua kirurgisesta kastraatiosta vapaaehtoisin toimin vuoteen 2030 mennessä, käsittääkseni kuluttajien toiveita kuunnellen. On myös hyvin todennäköistä, että kastraatiokielto etenee lähivuosina EU-tasolla, ja myös Suomi on sitoutunut edistämään kieltoa EU-lainsäädännössä, myös tämä nykyinen hallitus. Ennakoitava lainsäädäntö olisi tuottajienkin etu. Arvoisa puhemies! Tulevat sukupolvet tulevat varmasti arvioimaan meitä myös sen perusteella, miten kohtelimme eläimiä. Eläinten hyvinvoinnista annetun lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. On todella valitettavaa ja lainsäädännön ennakoitavuudenkin näkökulmasta epätarkoituksenmukaista, että näin pian lain säätämisen jälkeen sitä halutaan muuttaa ja lakia heikentää ennen kuin uuden lain tavoitteita on ehditty toteuttaa tai ne ovat tässä tapauksessa edes tulleet voimaan. Sikojen kannalta kaikki kastraatiokieltoa tukevat perustelut ovat edelleen voimassa. Nuorena koettu kipu ja kudosvaurio ovat erityisen haitallisia eläinten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kirurgisen kastraation aiheuttama kudosvaurio ja kipu, jota paikallispuudute kyllä vähentää muttei poista kokonaan, heikentävät porsaiden hyvinvointia paitsi toimenpiteen aikana ja heti sen jälkeen myös pidempikestoisesti. Siksi tavoitteena täytyy olla kirurgisesta kastraatiosta luopuminen. Siksi ehdotan SDP:n vastalauseen mukaisesti, että kastraatiokieltoa koskevaa 120 §:ää ei kumota vaan kastraatiokielto pidetään voimassa.

Arvoisa puhemies! Kyllä sika-alaa olisi tuettava löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja porsaiden kirurgiselle kastraatiolle. Tätä varten tähän eläinten hyvinvointilakiin säädettiinkin pitkä siirtymäaika, joka oli jopa 12 vuotta. Ymmärrän, että tuottajien huolta on kuultava, mutta kyllä ratkaisun tulee löytyä muualta kuin eläinten hyvinvoinnista tinkimisestä. Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että porsaan kirurginen kastraatio aiheuttaa sille kipua ja stressiä. Kotimaan markkinalla eettisellä näkökulmalla on ihmisille yhä enemmän merkitystä, kun kuluttajista 62 prosenttia kertoo olevansa sitä mieltä, että kastraatiokielto tulisi pitää voimassa. Hallituksen esitys oli ilmeisesti määrä antaa alun perin eduskunnalle vasta elokuussa, sillä edelleen on käynnissä hanke, jonka loppuraportti on vasta kirjoitusvaiheessa. Tuleekin vaikutelma, että hallituksella oli nyt erityinen kiire saada juuri tämä esitys eduskuntaan, vaikka tosiaan yhdeksän vuotta on vielä määräaikaankin aikaa. Kysynkin ministeriltä: mistä tämä kiire nyt johtuu, kun samaan aikaan esimerkiksi turkistarhausta koskeva aloite on syksystä 24 asti ollut valiokunnassa?

Arvoisa rouva puhemies! Se, mikä näistä suunnitelmista puuttuu, ei ole tieto. Ilmastonmuutoksen kaltaisessa monimutkaisessa ilmiössä on ihan ymmärrettävää, että tieto jatkuvasti muuttuu ja päivittyy, mutta oleellista on, että ilmastosuunnitelmassa olevien eri skenaarioiden väliset erot pysyvät samana. Akateemisesta miekkailusta tulisi vihdoin siirtyä tekoihin. Maataloudessa nopein ja kustannustehokkain keino olisi ruuantuotannon ulkopuolella olevien turvepeltojen vettäminen. Metsäkatoa voidaan torjua ja nieluja vahvistaa ohjaamalla maankäyttöä järkevämmin. Tähän keino on aiheuttaja maksaa ‑periaatteen mukainen maankäytön muutosmaksu. Kysynkin arvon ministeriltä: aikooko hallitus ottaa nämä keinot käyttöön?