Marttinen Matias

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Kiitoksia, hyvät edustajat, erittäin rakentavasta keskustelusta, jossa minusta löytyy kyllä jopa ehkä vähän poikkeuksellisesti hyvin laaja yhteinen näkemys tässä salissa. — Aivan kuten monet teistä olette todenneetkin, kaiken maahanmuuton Suomeen pitää olla kestävää. Suomeen on tervetullut tekemään töitä, ja Suomeen on tervetullut opiskelemaan, kunhan elättää itsensä ja toimii oleskeluluvan ehtojen mukaisesti. Opiskelijan tulee opiskella ja valmistua ehtojen mukaisesti, ei tehdä töitä tai pyrkiä työmarkkinoiden käyttöön ja ikään kuin kiertää taas oleskelulupajärjestelmää. Kuten täällä edustaja Vestman toi esille, on havaittu useita vuotokohtia. Yksi on ollut juurikin se, että osa näistä opiskelijoista on tosiasiassa pyrkinyt vastaavasti sitten taas työmarkkinoiden käyttöön. Meidän arvion mukaan aika monethan opiskelijoista kuitenkin tekevät siis ainakin jonkin määrän töitä. Tätä asiaa myös edustaja Lyly minusta hyvin pohti taas tässä kaikkinensa, ja se ei ole pelkästään huono asia, mutta helposti tähän yhdistyy lähteminen lähtömaasta, joissa puhutaan kohtalaisen köyhistä maista, Suomeen, joka on taas korkeiden kustannusten ja korkean elintason maa, ja tällöin nämä opiskelijat voivat helposti joutua myös työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, jolloin itse asiassa tämä kokonaisuus on myös erittäin merkittävä työperäisen hyväksikäytön ja myös järjestäytyneen rikollisuuden kannalta torjuva kokonaisuus ja torjuva toimenpide. Koulutusagenttipuoli nousi myös esille teidän puheenvuoroissa. Asiaa käydään läpi opetus- ja kulttuuriministeriössä. Toivon, että siihen löydettäisiin vielä jykevämmät toimenpiteet, koska juuri koulutusagenttien toiminta on monta kertaa se, joka on myös sitten saattanut näitä ihmisiä kaikkinensa vastaavasti harhaan. Herra puhemies! Näillä sanoilla toivon, että asia käydään perusteellisesti läpi eduskunnassa, ja miten vain voin vastuuministerinä teitä auttaa ja palvella, niin olkaa ihmeessä yhteydessä. Olen totta kai eduskunnan käytettävissä ja palveluksessa. — Kiitos.

Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Maahanmuuton tulee olla kaikissa tilanteissa kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee huippututkimusta, huippuosaajia ja tekijöitä. Suomeen on viime vuosien aikana tullut enenevissä määrin kansainvälisiä opiskelijoita, joista ylivoimaisesti suurimmalla osalla opinnot etenevät odotetusti. Samaan aikaan kun pidämme yllä opiskelijaperäistä maahanmuuttoa, tulee meidän varmistaa, että järjestelmä on kestävä ja tarkoituksenmukainen ja että opiskelijat sekä heidän perheenjäsenensä tulevat toimeen Suomessa. Siksi hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen tutkija- ja opiskelijalain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on hallittua, kestävää ja vastuullista. Samalla torjutaan opiskelijoiden ja heidän perheidensä haavoittuvaa asemaa, ehkäistään väärinkäytöksiä sekä vähennetään tilanteita, joissa Suomeen tullaan puutteellisin edellytyksin tai epärealistisin odotuksin. Rouva puhemies! Esityksen keskeinen ehdotus on, että opiskelijoiden perheenyhdistämisessä otetaan käyttöön yhden vuoden asumisaikavaatimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija oleskelee ensin Suomessa vähintään vuoden ennen kuin hänen perheenjäsenensä voivat hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Tavoitteena on varmistaa, että opiskelija ehtii saada realistisen käsityksen elämästä Suomessa, elinkustannuksista, opintojen vaatimuksista sekä omista ja mahdollisen puolison työllistymismahdollisuuksista ennen koko perheen muuttoa. Liian monessa tapauksessa on käynyt ilmi, että opiskelija tai hänen perheensä on saapunut Suomeen sellaisin odotuksin, jotka eivät vastaa todellisuutta. Tämä on johtanut toimeentulovaikeuksiin ja joissakin tilanteissa myös haavoittuvaan asemaan sekä hyväksikäytön riskiin. Toinen keskeinen ehdotus on, että opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi säädetään opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Tyypillisesti tämä kieli on englanti. Ottamalla kielitaito erikseen myös luvan edellytykseksi on tarkoitus puuttua selviin väärinkäytöstilanteisiin, joita on havaittu jonkin verran sekä ulkomaanedustustoissa että rajalla. Rouva puhemies! Kolmantena keskeisenä ehdotuksena on, että opiskelijan toimeentuloedellytyksen tasosta säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella eikä se perustuisi nykyisen tavoin Maahanmuuttoviraston ohjeistukseen. Ehdotus lisää sääntelyn läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Opiskelijalla tulee olla riittävät varat omaa toimeentuloaan varten, jotta hänen ei voida olettaa joutuvan turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Lisäksi nyt kun elokuun alusta on tullut voimaan täyskatteellisia lukuvuosimaksuja koskeva sääntely, on keskeistä, että opiskelijalla on erikseen varat toimeentuloa varten ja lukuvuosimaksuja varten. Lisäksi esityksessä ehdotetaan selkeytettävän opiskelijoiden perheenjäsenten ja toisen asteen opiskelijoiden lupaharkintaa siten, että ulkomaalaislain yleisiä hakemuksen hylkäämis- ja oleskeluluvan peruuttamisperusteita voidaan soveltaa nykyistä selkeämmin. Tämä antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin, maahantulosäännösten kiertämiseen sekä tilanteisiin, joissa hakijan voidaan perustellusti arvioida joutuvan hyväksikäytön kohteeksi tai muuten haavoittuvaan asemaan Suomessa. Rouva puhemies! Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita myös tulevaisuudessa. Juuri siksi on tärkeää, että järjestelmä on uskottava ja että Suomeen tulevilla opiskelijoilla on todelliset edellytykset menestyä opinnoissaan, tulla toimeen omilla varoillaan ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan valmistuttuaan. Tämä esitys vahvistaa opiskeluperusteisen maahanmuuton hallittavuutta, tukee opiskelijoiden onnistumista, ehkäisee väärinkäytöksiä ja suojaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan yritys- ja yhteisötietolaista kumottavaksi kansainvälistä yhteisötunnistetta elikkä LEI-tunnistetta koskevat säännökset. Oikeushenkilöt tarvitsevat LEI-tunnisteen käydessään arvopaperikauppaa. LEI-tunnisteiden palveluntarjoajan ei tarvitse olla julkinen toimija. Pohjoismaissa ja Baltiassa vain Suomessa LEI-tunnisteita tarjoaa julkinen toimija eli Patentti- ja rekisterihallitus. Suomessa toimii kuitenkin myös yksityisiä palveluntarjoajia. On selvää, että julkisen toimijan ei pidä perusteettomasti huseerata markkinoilla, joissa on myös yksityistä tarjontaa. Jatkossa Patentti- ja rekisterihallitus ei enää antaisi ja hallinnoisi LEI-tunnisteita vaan oikeushenkilöiden olisi haettava LEI-tunniste yksityiseltä palveluntarjoajalta. Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoimat tunnisteet siirrettäisiin muiden palveluntarjoajien hallinnoitavaksi. Esityksessä ehdotetaan lisäksi kumottavaksi säännökset koskien Finanssivalvonnan LEI-tunnisteiden palveluntarjoajien ohjaus- ja valvontatehtävää, koska kyseistä tehtävää hoitaa LEI-tunnistejärjestelmää hallinnoiva kansainvälinen järjestö. Rouva puhemies! Laki on tarkoitettu tulemaan noin kahden vuoden kuluttua voimaan sen hyväksymisestä ja vahvistamisesta. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! En tiedä, kannattaako nyt kiittää tästä käydystä keskustelusta, koska toivoisin kuitenkin, hyvät edustajat, että vaikka olemme eri mieltä, niin ei täällä nyt ehkä aivan kaikkea kannata sanoa ääneen. Viittaan erityisesti edustaja Suhosen keskustelun alkupuolella käyttämiin puheenvuoroihin. Rouva puhemies! Tosiaan tämän esityksen osalta siis tämä käyttämisen kynnys on nostettu erittäin korkealle tässä lainsäädännössä. Pääsääntö on edelleenkin se, että säästövapaat pidetään sinä ajankohtana, jolloin työntekijä on itse toivonut, että ne pidetään. Tiedän myös hyvin sen, että Suomi on täynnä erittäin hienoja pk-yrityksiä — joista edustaja Lundén kertoi taas omakohtaisen esimerkin — joissa nämä asiat toimivat erittäin hyvin. Edustaja Lyly otti esimerkin tästä valtion virkaehtosopimuksesta, ja se pitää paikkansa. Siis julkisen sektorin virka- ja työehtosopimuksissa asiasta on sovittu kohtalaisen laajasti, mutta vaikutusarvioista käy myös ilmi se, että eiväthän tämän esityksen vaikutukset käytännössä koske siis julkista sektoria, vaan ne vaikutukset ulottuvat nimenomaan yksityiselle sektorille. Eli se on se paikka, missä tätä joustoa haetaan kaikkineen. Tosiaan siis jos työtehtävissä ja toimialoilla, joissa on paljon sesonkiluonteisuutta ja on kyse työtehtävistä, joissa vaaditaan hyvin korkeaa, erityistä ammattitaitoa, kuten edustaja Satonen totesi, suurempi joukko työntekijöitä haluaa pitää vaikka sitten juhannuksena tai jonain muuna pyhänä säästövapaat, niin ei siinä hirveästi myöskään sitten asiaa auta se, vaikka miten tätä asiaa kaikkinensa suunnittelisi neljä kuukautta etukäteen, eikö näin? Eli pieni joustokysymys, joka haetaan tänne lainsäädäntöön, joka toivottavasti taas auttaa meidän yrityksiä toimimaan ja kasvamaan, ja kun otetaan huomioon kaikki se muukin, mitä tämän maan hallitus on tehnyt työmarkkinoiden joustavoittamiseksi, niin tuetaan yrityksiä kasvussa. Totta kai eihän tämä pieni asia nyt kaikkea ratkaise, ei tietenkään, mutta tämä on taas yksi kysymys, joka saadaan mielestäni kohtalaisen hyvin kuitenkin ratkaistua pois. Viimeisenä en malta olla sanomatta: Hyvät SDP:n kansanedustajat, kun te niin kiivaasti ja tuolla kielenkäytöllä vastustatte joka ainoaa tämän hallituksen tekemää minusta aika maltillista rakenneuudistusta, niin jos hallitusvastuuseen menette, niin toivotan teille kyllä parasta menestystä ja onnea siinä, kun aika kovia ja julmia säästöjä on edessä ja aika iso määrä myös rakenneuudistuksia tähän maahan on siis tehtävä. Kannattaa ehkä miettiä myös sitä tulevaisuutta, kun täällä puheenvuoroja käytätte.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi vuosilomalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säästövapaan ajankohdasta päättämistä koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on ratkaista käytännön ongelmia, joita on syntynyt tilanteissa, joissa säästövapaita on käytetty työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta vaikeina ajankohtina. Samalla työntekijän mahdollisuus vaikuttaa ajankohtaan säilytetään mahdollisimman pitkälle. Nykyisin lähtökohtana on, että työntekijä ja työnantaja sopivat säästövapaan ajankohdasta yhdessä. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus määrätä säästövapaan ajankohta ilmoittamalla siitä neljä kuukautta etukäteen. Tämä on aiheuttanut esimerkiksi sesonkialoilla hankaluuksia, jos säästövapaata pidetään työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta erityisen kiireisenä ajankohtana. Esitetyssä laissa yhteinen sopiminen säilyisi edelleen ensisijaisena ratkaisuna. Jos sopimusta ei kuitenkaan synny, työntekijä voisi tehdä työnantajalle pyynnön säästövapaan pitämisestä. Työnantajalla olisi mahdollisuus kieltäytyä pyynnöstä kahdella perusteella: Ensinnäkin työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä silloin, kun säästövapaan pitäminen aiheuttaisi tuotanto‑ tai palvelutoiminnalle haittaa, jota ei voida välttää tavanomaisin työjärjestelyin. Näin voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa korvaavan työvoiman järjestäminen esimerkiksi sisäisin järjestelyin ei ole mahdollista. Toiseksi työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen pyynnön mukaisena ajankohtana vaarantaisi vuosilomien ja säästövapaiden tasapuolisen sijoittamisen työntekijöiden kesken. Esitys ei anna työnantajalle oikeutta kieltäytyä pyynnöstä kevyin perustein. Kieltäytymisen olisi aina perustuttava todelliseen ja konkreettiseen syyhyn, ja työnantajan olisi perusteltava ratkaisunsa työntekijälle asianmukaisesti. Muutoksella kuitenkin turvataan se, että säästövapaiden pitäminen ei enää johda työpaikoilla kohtuuttomiin tilanteisiin. Rouva puhemies! Esityksessä haetaan tasapainoa kahden tärkeän tavoitteen välillä: työntekijän mahdollisuuden suunnitella vapaitaan ja yksityiselämäänsä sekä työnantajan mahdollisuuden varmistaa yrityksen tuotannon ja palveluiden sujuva järjestäminen. Ehdotettu sääntely säilyttää säästövapaan keskeisen tarkoituksen mutta antaa työnantajalle nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua sellaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa vapaan ajankohta aiheuttaisi työpaikan toiminnalle sellaista haittaa, jota ei voi välttää tavanomaisin työjärjestelyin. — Kiitos.

Kiitoksia oikein paljon, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia, hyvät kansanedustajat, käydystä keskustelusta, vaikka ymmärrettävästi, niin kuin tässä myös valiokunnan puheenjohtaja Satonen totesi, asiasta ei löytynyt salissa yhteisymmärrystä. Keskeinen peruste viedä eteenpäin tätä kokonaisuutta on nimenomaan hallinnon säästöt. Tämä perustuu siis meidän TEMin virkajohdon arvioon, valmisteluun, josta on poliittisesti päätetty totta kai kaikkien hallituspuolueiden kesken. En tiedä sitten, edustaja Lyly, onko teillä, kun SDP on hallitusvastuussa ollut, ollut jotenkin sellaisia tilanteita, että hallitus ei voisi kesken kautensa vielä tehdä lisää päätöksiä. Me olemme tehneet niitä varsin runsaasti, ja tämän päätöksen jälkeen olen vastannut poliittisesti siitä, että tämä kokonaisuus on saatu valmisteltua ja on viety nyt sitten eteenpäin. Täällä puhuttiin näistä säästöistä myös aika paljon. Esityksessä todetaan, että säästötaso on siellä 100 000:n ja 200 000:n euron välissä. Hyvät kansanedustajat, kun tämä hallitus tekee valtionhallintoon yhteensä yli 700 miljoonan euron säästöt, niin on aivan selvä asia, että kaikilla hallinnonaloilla meidän, ministeriöitten ja virastojen päällikköiden, velvollisuus on katsoa, millä tavalla veronmaksajien rahaa käytetään kaikista parhaalla ja vaikuttavimmalla tavalla. Jos on kerran niin, että meillä sitä rahoitusta käytetään osin tehottomasti, siten, että tehtävien siirroilla ja näiden toimintojen osittaisella lakkautuksella voidaan saada koottua niitä tehtäviä järkevämmin, [Puhemies koputtaa] niin totta kai niitä viedään kaikkinensa sitten eteenpäin. Haluan vielä tarttua tähän yhteen kohtaan, minkä edustaja Rantanen ainakin otti esille. Viittasitte tähän alustatyötä koskevaan kokonaisuuteen. Se on aivan totta, enkä myöskään väheksy millään tavalla työneuvoston tekemää työtä, mutta siihen muutama huomio. Ensinnäkään nämä lausunnot eivät ole olleet kuitenkaan juridisesti sitovia, jolloin on kyse siitä, että kun me puhumme alustatyöstä, joka on kyllä kieltämättä omalla tontillani yksi sanotaanko haastavimmista kokonaisuuksista kaikkinensa, niin tokkopa on kuitenkaan niin, että lausunnolla, joka ei ole juridisesti sitova, ratkaistaan myöskään niitä perustavanlaatuisia kysymyksiä, mitä liittyy alustatyön kokonaisuuteen, joten totta kai tarvitaan myös lainsäädäntöä ja tarvitaan myös muita toimia vastaavasti sitten siltä osin. Tämän lisäksi vielä, kun on tuotu esille tätä ehdotusta siitä, voitaisiinko työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto yhdistää, niin meidän virkavalmistelussa virkavastuulla, hyvät edustajat, virkavastuulla, on arvioitu, että tämä säästövaikutus vaikuttaa epärealistiselta, ja tältä osin tätä ei ole myöskään tässä kohtaa pidetty perusteltuna vaihtoehtona kulkea eteenpäin. Näitä eri vaihtoehtoja on valmistelussa totta kai käyty siltä osin läpi. Tämän lisäksi, kun viitattiin myös tähän tapausten määrään, mitä voisi edetä tuomioistuimiin, myös esityksessä on todettu se, että tämän riskin arvioidaan olevan näiden riitojen lisääntymisen osalta varsin vähäinen. Vielä, edustaja Rantanen, kun kysyitte näistä poikkeuslupa-asioiden maksuista, niin itse asiassa se maksutasohan on määrätty reiluun 300 euroon, jota voidaan myös perustellusta syystä alentaa. Eli tämäkin on ehkä hyvä tässä nyt kaikkinensa sitten tuoda esille. Mutta tämä esitys on nyt eduskunnan päätöksenteon alla, ja olen tuonut hallituksen perusteet teille esille, minkä takia minusta hyvin perustellusti tätä esitystä on viety eteenpäin. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista ja niiden tehtävien uudelleenjärjestelyä. Esityksen tavoitteena on organisoida työlainsäädäntöön liittyviä viranomaistehtäviä uudelleen tiukassa valtiontaloudellisessa tilanteessa. Työneuvosto on erityisviranomainen, joka on antanut lausuntoja työlainsäädännön soveltamisesta ja tulkinnasta. Lausunnot eivät ole olleet oikeudellisesti sitovia vaan suositusluonteisia. Viime vuosina työneuvosto on antanut vuosittain keskimäärin neljä lausuntoa. Lisäksi työneuvosto on toiminut muutoksenhakuviranomaisena tietyissä työsuojelun poikkeuslupa-asioissa. Viime vuosina työneuvosto on ratkaissut keskimäärin 11 oikaisuvaatimusasiaa vuodessa. Työneuvoston lausunto- ja oikaisuvaatimustehtävistä luovuttaisiin. Työsuojeluviranomaisen poikkeuslupapäätöksiin olisi jatkossa mahdollista hakea muutosta suoraan työtuomioistuimelta. Ratkaisu takaisi poikkeuslupa-asioiden muutoksenhaun edellyttämän työoikeudellisen asiantuntemuksen ja joutuisan käsittelyn. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on yhteistoimintalainsäädännön sekä henkilöstörahastolain noudattamisen valvonta ja niihin liittyvä neuvonta. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä yhteistoimintalainsäädännön valvonta- ja neuvontatehtävät siirrettäisiin työsuojeluviranomaiselle. Uudistus kokoaa työlainsäädännön valvontaa entistä vahvemmin samaan viranomaiseen. Henkilöstörahastojen valvonta sekä henkilöstörahastorekisterin ylläpito sen sijaan siirrettäisiin Patentti- ja rekisterihallitukselle. Henkilöstörahastojen valvonnasta aiheutuvia kustannuksia katettaisiin henkilöstörahastoilta perittävällä valvontamaksulla. Rouva puhemies! Vaikeassa julkisen talouden tilanteessa on välttämätöntä tarkastella kriittisesti, miten viranomaistehtäviä voidaan organisoida entistä kustannustehokkaammin, ja toisaalta luopua niistä tehtävistä, jotka eivät ole välttämättömiä. Valtionhallinnon säästöt työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisesta olisivat vuositasolla karkeasti arvioituna 125 000—195 000 euroa. Esityksessä huomioidaan resurssisiirrot uusiin viranomaisiin, mikä takaa asianmukaisen valvonnan järjestämisen jatkossakin. Uudistuksen etuna on, että siirtyvät resurssit voisivat mahdollisuuksien mukaan olla uusissa viranomaisissa nykyistä laajemmassa ja tehokkaammassa käytössä. Rouva puhemies! Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Nikkaselle voin vielä kerrata, mitä tässä nyt on tänään käyty läpi kaikkinensa. Elikkä meillä on jo tällä hetkellä... Teidän kotikaupungissa Salossa minulla oli muuten tässä joitakin viikkoja sitten ilo ja kunnia vierailla teidän paikallisessa ammattioppilaitoksessa. Ja myös teillä päin olen saanut yrittäjien kanssa jutella ja vähän kuulla heidän terveisiään siitä, miten niitä osaajia saadaan löydettyä teidän seudulle. Meillä on nimenomaan, kun puhutaan käytännön työtä tekevistä ammattilaisista, jo tällä hetkellä erittäin toimivat koulutuspolut, ja tiedän, että niitä on myös Varsinais-Suomen työllisyysalueella kaikkinensa käytetty. Sen koulutustarpeen pitää perustua siihen, että työmarkkinoilla on kysyntää sille osaamiselle, eikö näin? Näissä tilanteissa meillä on käytössä lukuisia eri väyliä, työvoimakoulutus, ja oppisopimus on myös erittäin hyvä. Toivoisin näkeväni, että suomalaisissa yrityksissä oppisopimuksen kautta voitaisiin kouluttaa vielä paljon laajemminkin suomalaisia, mentäisiin tähän eurooppalaisempaan malliin kaikkinensa. Mutta selvää on se, [Puhemies koputtaa] että tätä työtä täytyy entisestään tästä jatkaa.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. Valtaosalla kansainvälisistä opiskelijoista opinnot etenevät hyvin, mutta samaan aikaan olemme myös huomanneet ministeriössä, että meillä on kasvavia ongelmia heihin liittyen. Osa on tullut Suomeen aivan riittämättömällä kielitaidolla. He eivät siis kykene tosiasiassa myöskään meillä vielä opiskelemaan. Osalla ei ole ollut aikomustakaan opiskella, vaan oleskelulupaa on pyritty käyttämään väylänä päästä vaikka Euroopan työmarkkinoille. [Sanna Antikainen: Demareitten kutsumana!] Myöskään osan tulot eivät ole olleet riittävän vahvoja, jotta he voisivat elättää itsensä tai perheensä Suomessa. Tiedetään, että osa opiskelijoista on päätynyt jopa leipäjonoihin. [Suna Kymäläinen: Myös suomalaisista!] Edellinen Marinin vasemmistohallitus valmisteli nämä lainsäädännön muutokset, joita me nyt sitten lähdemme korjaamaan, [Sanna Antikainen: Siinä osoitus demareitten osaamisesta!] jotta pidetään huolta siitä, että maahanmuutto on kaikissa tilanteissa kestävää ja jotta nimenomaan se viesti on myös kansainvälisesti, että Suomeen on kyllä tervetullut opiskelemaan, kunhan pystyy myös elättämään itsensä ja opiskelee, mikä on [Puhemies koputtaa] sen oleskeluluvan myöntämisen peruste.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni, edustaja, vastasin tähän kyllä jo aiemmassa puheenvuorossani, mutta kerrataan vielä uudelleen: Siis vuosittain valtiovalta rahoittaa korkeakoulujen koulutuksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla, jolloin esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö haluaa vaikka jatkaa opintoja sairaanhoitajasta terveystieteen maisteriksi tai varhaiskasvatuksen opettajasta erikoistua entisestään, edelleen se on mahdollista. Samaan aikaan katsotaan myös tapoja siihen, miten ne työelämästä poissaolon ajat saataisiin niin lyhyiksi kuin vain on mahdollista. Niin kuin te kaikki tiedätte varmasti hyvin, näihin tutkintoihinhan liittyy myös pakollisia harjoitteluita, mutta kun käytännössä kyseessä on kuitenkin jo hyvin kokeneita henkilöitä, hyvin kokeneita työntekijöitä, jotka ovat tehneet myös pitkään työuraa, niin katsomme myös sitä läpi — samaan aikaan kun nämä koulutuksiin osallistumiset sovitaan yhdessä työnantajan kanssa — miten mahdollisimman pienellä poissaololla sitten myös nämä harjoittelut saadaan kuitattua. Elikkä kuten sanoin, siis jo noin tuhat opiskelijaa on aloittanut näissä koulutuksissa, ja tätä mallia nyt me kehitämme ja viemme [Puhemies koputtaa] sitten eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Harjanteelle hyvästä pohdinnasta. Tästä tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin: Tosiasiassahan kukaan ei vielä tiedä, miten laajoja ne vaikutukset tulevat olemaan työmarkkinoille. Seuraan erittäin tarkasti ministeriöni tutkimusyksikön kanssa näitä kansainvälisiä tutkimuksia siitä, miten laajasti nämä vaikutukset tulevat näkymään. Keskeinen kysymys on se, monenko työtehtävään tai ammattiin tekoäly vaikuttaa niin dramaattisesti, että se johtaa koko sen ammatin häviämiseen työmarkkinoilta, ja se, mikä taas on se työtehtävien osuus, jossa se työn sisältö muuttuu, kun se teknologian kehitys on niin hurjaa. Aion myös laittaa tästä omassa ministeriössäni liikkeelle itse asiassa hyvin lähiaikoina selvityshenkilöitä pohtimaan tätä asiaa, millä tavalla tähän murrokseen nimenomaan työllisyyspolitiikan ja osaamisen kehittämisen kautta voitaisiin nykyistä paremmin vastata tulevaisuudessa, koska meidän täytyy yhdessä myös välittää suomalaisille viesti siitä, että tapahtuupa maailmassa mitä vain, niin me pidämme huolen siitä, että myös työuran aikana [Puhemies koputtaa] voi kehittää omaa osaamistaan, ja siitä, että me pidämme kaikki suomalaiset tässä muutoksessa mukana.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä ja pohtivasta kysymyksestä, [Sanna Antikainen: Olihan taas kysymys!] mutta nyt täytyy kuitenkin todeta, että meillä nimenomaan on tällä hetkellä jo eri keinoja siihen, miten toimitaan vaikka tilanteessa, jossa raumalainen pk-yritys tarvitsee kymmenen uutta työntekijää. Niitä keinoja on siis useita. Käydäänpä niitä nyt läpi. Ensinnäkin kaupunki ja kunta voivat yhdessä työllisyysalueen kanssa järjestää suoraan tälle yritykselle oman työvoimakoulutuksen, jossa haetaan nämä kymmenen työntekijää ja heidät koulutetaan juuri yrityksen tarpeisiin. Voidaan hankkia myös yksittäisiä työntekijöitä, jotka palkataan vaikka oppisopimuksella töihin, ja samalla heidän palkkakustannuksiaan voidaan palkkatuen kautta vastaavasti sitten kompensoida. Nuorten palkkaamista tuetaan erikseen meidän käyttöön ottamalla nuorten työllistymissetelillä. Tämän lisäksi myös työttömien mahdollisuudet opiskella vaikka ammatillisessa koulutuksessa ovat tällä hetkellä jo varsin laajat, mistä he saavat sitä tarvittavaa osaamista. Joten, hyvät kansanedustajat, me teemme kaiken voitavan, jotta nyt jo vahvasti liikkeelle lähtenyt kasvu jatkuu vahvana ja että meidän yritykset löytävät niitä osaajia, jotta se kasvu ei jää siitä kiinni.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle hyvästä pohdinnasta. Tapaan paljon työntekijöiden edustajia työssäni ja vieraillen työpaikoilla eri puolilla Suomea, ja totta kaihan on niin, että vastuullinen ja viisas työnantaja tarjoaa tälläkin hetkellä työntekijöilleen mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, mutta ymmärrän, että joka paikassa asia ei myöskään ole näin hyvin. Tehdään vielä kysymykseen lisäyksenä se, että kun sanoitte, että emme ole tehneet mitään, niin esittelystäni eduskunta on siis myös muuttanut lainsäädäntöä siten, että opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla on laajennettu. Tällä on nimenomaan haluttu vastata siihen, että kun tällä hetkellä meillä on myös paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä työttöminä, niin esimerkiksi avoimien korkeakouluopintojen kautta heille voisi avautua enemmän mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Uskon, että tämä on myös yksi toimiva työkalu, joka tarjoaa kuitenkin vaikka tekoälytaitojen oppimiseen ja uusien taitojen hankkimiseen taas uuden väylän, jota on myös paljon kiitelty.

Arvoisa herra puhemies! Niin, kuten toin jo esille, nimenomaan tässä yhteydessä, kun aikuiskoulutustuesta on luovuttu ja se on lakkautettu, on otettu käyttöön nimenomaan näitä uusia pilotteja, joissa on aloittanut jo aivan merkittävä määrä myös opiskelijoita, ja myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksia on lähtenyt tältä osin liikkeelle. Laajemminkin uskon myös siihen, että tulevaisuudessa yhä enemmän tätä työuran aikaista osaamista ja koulutusta ja työntekoa tullaan yhdistämään. En usko, että Suomessa on enää paluuta aikaan, jossa meillä on taas hyvin pitkiä poissaoloja työelämästä. Aikuiskoulutustuesta yhtenä huomiona myös se, että vuosittain aikuiskoulutustuella opiskeli yhtä paljon esimerkiksi lähihoitajia koulutusalalle kuin taas vastaavasti valmiita lähihoitajia oli koulutusalalta pois. Eli tällaisen mallin käyttäminen ei tarkoita suoraan myöskään sitä, että alalla näiden pätevien ammattilaisten määrä kokonaisuutena kasvaisi. Myös tämä on minusta tärkeää muistaa tässä keskustelussa.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia myös tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. Meillä on edelleen käytössä lukuisia eri keinoja siihen, miten työelämässä olevat tai aikuiset laajemmin voivat kehittää omaa osaamistaan työuran aikana. Kävin Lappeenrannassa viime viikolla ja tapasin siellä nimenomaan paperitehtaan edustajia, joista monet ovat nyt valitettavasti menettäneet työnsä. Vaikka nyt vastauksena teille, edustaja Malm: jo tällä hetkellä meillä on kaikilla alueilla käytössä aivan selvät menettelyt siihen, että esimerkiksi työvoimakoulutuksella voidaan henkilö, joka on jäänyt työttömäksi, kouluttaa toiseen tutkintoon, toiseen ammattiin, toisen yrityksen palvelukseen. Hyvät kansanedustajat, meillä on jo tällä hetkellä erittäin vakiintuneet, toimivat polut käytössä. Tämän lisäksi maan hallitus on rahoittanut myös uusia pilotteja, joiden kautta noin tuhat opiskelijaa on päässyt aloittamaan opintonsa sekä sivistysalan että sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Näiden pilottien kautta on tarkoitus, edustaja Malm, sitten vetää nämä kokemukset yhteen ja lähteä luomaan sitä uutta valtakunnallista mallia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies, ja oikein hyvää alkavaa syksyä, hyvät kollegat! Näyttää siltä, oppositiokollegat, että olette saaneet levätä kunnolla kesällä, kun tätä tämän päivän keskustelua olen tässä saanut seurata. — On näin, että työttömyys on edelleen aivan liian korkealla tasolla. Sitä ei missään tapauksessa ole, edustaja Kettunen, kiistäminen. Samaan aikaan on myös totta, että talous kasvaa tällä hetkellä Suomessa erittäin vahvasti ja kuluttajien luottamus ja yrittäjien luottamus taas tulevaisuuteen on vahvistunut. Olemme kuulleet erittäin paljon myönteisiä investointiuutisia, ja hallituksen tekemällä politiikalla me haluamme vahvistaa tätä myönteistä kehitystä. Me uskomme siihen, että yrittäjien pitää maksaa vähemmän veroja, jotta taas vastaavasti heille jää tilaa yrityksessään tehdä investointeja. Me uskomme siihen, että taas vastaavasti kun kaikkien palkansaajien verotusta kevennetään, hyvät kollegat, ne rahathan menevät pääosin kulutukseen, ja kyllä, se auttaa taas vastaavasti, niin että tilanne paranee. On tehty iso määrä toimenpiteitä, ja kyllä vakuutan, [Puhemies koputtaa] että me emme seuraa tätä tilannetta toimettomina vaan toimimme määrätietoisesti joka viikko ja joka päivä asian hyväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Voisin vastata tähän edustaja Harakan puheenvuoroon, jos nyt sain teidän pohdinnastanne aivan kiinni, TEMin päällikkönä. Investointinyrkin toiminnan keskeisenä tarkoituksena on koordinoida valtioneuvoston tasolla keskeisiä isoja teollisia hankkeita Suomessa, teollisia hankkeita. Tämän osalta taas vastaavasti me siis teemme valmistelua, [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] me kokoonnumme, me itse asiassa vedämme tällä hetkellä ministeri Puiston kanssa näitä palavereita yhdessä säännöllisesti ja käymme läpi kaikki nämä keskeisimmät isot teolliset hankkeet Suomen mittakaavassa ja katsomme, mitä linjauksia on syytä tehdä, jotta voidaan varmistaa valtakunnan tasolla, että ne hankkeet etenevät. Totta kai on niin, että vastaavasti talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee merkittävimpiä kysymyksiä, ja samaan aikaan on myös niin, että Business Finland osaltaan valmistelee esimerkiksi hallituksen käyttöön ottaman verokannustimen tai suoran investointituen myöntämistä. Tässä on hyvin selkeä, keskeinen prosessi kaikkinensa. Kuten myös pääministeri on jo aiemmin tuonut vastaavasti esille, myös Garden Helsinki -hanketta olisi totta kai käsitelty myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, mikä olisi ollut kuitenkin aivan normaali prosessi taas vastaavasti kaikkinensa. Ei tässä ole mitään erityistä tai hämärää. Haluan korostaa, että TEMin alla oleva investointinyrkki on ennen kaikkea tehty ja otettu käyttöön nimenomaan suuria, keskeisiä teollisia hankkeita varten, jotta me voimme koordinoida [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] ja pitää huolta siitä, että kaikilla niillä keinoilla, mitä taas meillä on käytettävissä, voidaan pitää huolta siitä, että kuokka menee maahan. Ja nyt me myös näemme, että siitä syntyy myös tuloksia.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Valmet Automotivesta vielä omalta osaltani tiiviisti: Kuten pääministeri on todennut, viime syksynä yhtiön tilanne oli äärimmäisen kriittinen, kun ajoneuvonkokoonpanotyö oli tehtaalla päättymässä. Näiden yt-neuvotteluiden piirissä oli 1 300 työntekijää. Oli aivan kriittistä, että valtiovalta kykeni tekemään päätöksen, jolla luotiin pohjaa sille, että yhtiön toiminta Uudessakaupungissa jatkui. Hyvät kansanedustajat, tällä hetkellä Uudessakaupungissa ei tehtäisi kokoonpanoa Patrian ajoneuvoista ilman, että nämä omistusjärjestelyt taas vastaavasti olisi tehty. On vielä pakko sanoa se, hyvät kansanedustajat, että kun viime syksynä vierailin Uudessakaupungissa ja olin pois yhdeltä kyselytunnilta, tämä syy ilmoitettiin myös SDP:lle, mutta ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi julkisuuteen, että syy minun poissaolooni eduskunnasta ei ollut riittävä. Eli tämä on siis teidän viesti Uuteenkaupunkiin, jossa tällä oli dramaattinen vaikutus koko alueelle ja yli tuhannen ihmisen toimeentuloon. [Puhemies koputtaa] Kyllä, me tässä hallituksessa hoidamme Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen asiaa, ja me pidämme huolen myös siitä, että yhtiön tulevaisuus on taattu.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille erittäin hyvistä kysymyksistä. Minä pyrin nyt vastaamaan näihin niin laajasti kuin pystyn, koska joudun valitettavasti poistumaan tämän puheenvuoron jälkeen. Kiitän jo tässä kohtaa kaikkia hyvästä keskustelusta, ja toivon, että ymmärrätte, kun kello tulee yhdeksän, että päivä se on huomennakin. Eräs hallituksen ministeri aina totesi, että viikko se on ensi viikollakin. Työt jatkuvat taas aamulla. Edustaja Polvinen, teillä oli monta kysymystä. En pysty sanomaan mitään tiettyä numeerista tavoitetta. Se ei ole myöskään kovin järkevää, koska niin monet eri parametrit vaikuttavat tällä hetkellä. Keskeisintä on siis se, miten maailmantalous kehittyy, mitä tapahtuu Lähi-idässä, mitä tapahtuu Ukrainassa, ja sen myötä taas vastaavasti Euroopan taloustilanteen ja Suomen talouden kehitys. On täysin mahdotonta sanoa tässä kohtaa, enkä halua... Totta kai toivon, että niin paljon päästään alaspäin kuin on vain mahdollista. Kohdemaayhteistyö toimii totta kai siis teorian tasolla koko ajan edelleen. Se on tällaista vahvempaa poliittista yhteistyötä, mutta täytyy muistaa, että näillä henkilöillähän täytyy olla työsuhde, mihin he tulevat taas vastaavasti töihin, elikkä heitä koskevat aivan normaalisti meidän Migrin prosessit siltä osin. Kävin Intiassa keväällä presidentin valtuuskunnan mukana, ja meillehän on tullut myös vaikka it-alalle hyvin paljon korkeasti koulutettuja intialaisia työskentelemään Suomeen. Elikkä tässä on kyse ennen kaikkea myös siitä, miten Suomi kykenee houkuttelemaan tulevaisuudessa kaikista koulutetuinta huipputason työntekijäjoukkoa. Se on hyvä myös muistaa tässä kaikkinensa. Sotealan osalta kyllä se minun viestini on ennen kaikkea se, että vaikka tällä hetkellä työttömyyttä on sotealan ammateissa, niin samaan aikaan se eläköitymisen voimakas aalto, jonka me tullaan näkemään jo tänä vuonna, ensi vuonna, tulevina vuosina, on niin voimakas, että meillähän tulee olemaan merkittävä työvoimapula joidenkin vuosien päästä. Tämä ei varmasti tällä hetkellä lohduta henkilöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi, mutta tämä on fakta, ja tämä tulee olemaan seuraavan hallituksen ja myös seuraavan hallituksen sylissä hyvin voimakkaasti. Edustaja Lyly otti esille monia näkökulmia. Näistä paikallisista kuntien ja kaupunkien malleista meillä ei ole kovin hyvää kokonaiskuvaa, ja se on ihan totta, että meidän täytyy pyrkiä sitä vahvistamaan entisestään. Edustaja Merinen otti esille tekoälyn. Tästä voitaisiin puhua tunteja, mutta jos aivan tiiviisti pyrin kuvaamaan omaa ajatteluani, niin selvää on se, että tekoälyllä tulee olemaan kehittyneisiin länsimaihin, kuten myös Suomeen, meidän työmarkkinoille, kyllä isot vaikutukset. Se on aivan selvä asia. Meidän täytyy valmistautua siihen. Suomella on hyvä kyvykkyys myös siihen vastata. Oma johtopäätökseni on ollut kyllä työssäni koko ajan se, että kun tiedämme, että tämä globaali muutos on liikkeellä, niin Suomen kaltaisen pienen avotalouden pitää pyrkiä hyödyntämään se täysimääräisesti meidän talouden kasvun näkökulmasta. Vaikka tämä totta kai tarkoittaa myös sitä, että työtehtäviä tulee myös häviämään, uusia tulee myös syntymään. Vastaavasti kuitenkin se kansainvälinen arvio on se, että ainakin vielä tällä haavaa ne muutokset ovat olleet, sanotaan, kohtalaisen rajattuja. Tällä hetkellä me emme havaitse vielä Suomen työmarkkinoilla vaikka nuoria koskevaa dramaattista, suurta muutosta, vaikka samaan aikaan Yhdysvalloissa kylläkin tätä liikettä on jo ollut liikkeellä. [Puhemies koputtaa] Eli pyritään luomaan myös toivoa suomalaisten keskuuteen siitä, että kyllähän me tähän ratkaisut yhdessä löydämme, mutta ymmärrän, [Puhemies koputtaa] että tämä pelottaa monia ja aiheuttaa myös huolta tulevaisuudesta heidän osaltaan.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Aivan tiiviisti muutama huomio. Edustaja Kallio, kiitoksia vain paljon — hän onkin jo poistunut — näistä terveisistä. Totta kai aina voidaan katsoa vielä, löytyykö sitten jotain sellaista uutta, mitä taas voitaisiin viedä eteenpäin. Edustaja Kurvinen, te puhuitte kesätyöpaikoista, mutta eihän tässä nyt mistään kesätyöpaikoista ole kysymys, vaan nuorten työllistymissetelin osalta, kun tapasin itse asiassa viime viikolla kaikkien työllisyysalueiden johtajia — olen heitä kutsunut Helsinkiin aina muutaman kuukauden välein — niin heidän viestinsä minulle oli se, että itse asiassa heidän arvionsa on se, että hyvin useasti se setelin käyttö on johtanut pysyvään työllistymiseen näitten nuorten osalta. Totta ihmeessähän minä teen ne muutokset niihin ehtoihin, minkä jälkeen tänä kesänä vielä voidaan taas sitten joustavin ehdoin näitä seteleitä myöntää. On totta kai niin, että tämä kesätyökausihan menee ohi, mutta ihan yhtä laillahan me nähdään myöskin se, että kyllähän totta kai meidän nuoret tarvitsevat töitä myös kesän jälkeen, mennään syksyyn ja talveen. Tämä budjetointi riittää siihen, että rahat voidaan käyttää tänä vuonna ja ensi vuonna, ja totta kai nyt tässä tilanteessa mitä useampi vain pääsee heti kiinni töihin, niin aina vain kaikkinensa parempi. Edustaja Lyly, puhuitte viisaasti näistä seteleistä. Niitähän on nyt monenlaisia taas vastaavasti tarjolla. Pyritään kuitenkin siihen, että se hallinnollinen taakka olisi alueille niin matala kuin se vain on mahdollista, jotta myös ne kaikki keinot tulevat taas vastaavasti käyttöön. Ja kyllä, te olette aivan oikeassa myös siinä, että nämä aktivointiasteiden erot ovat siis erittäin suuret alueitten välillä. Ymmärrän siis sen, että alueethan haluaisivat valtiolta kaiken rahoituksen ilman minkään kaltaista sanktiomallia ja että he saavat vain tehdä ihan kaikki asiat, miten he itse lystäävät, mutta voitte kuvitella, moniko vastuuministeri pystyy tämmöiseen taas vastaavasti suostumaan. Eli tämä on tasapaino. Tarvitaan tietyt velvoitteet, tarvitaan tietty kannustin- ja rahoitusmalli, ja kyllä, tarvitaan myös vapautta sinne alueille. Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, mutta ehkä haluan vain sanoa myös eduskunnan pöytäkirjoihin, että kyllähän alueet haluaisivat kaiken sen vallan itselleen ilman, että valtiovalta ohjaa millään tapaa sitä toimintaa, mutta en itse usko, että sekään tuo hyviä tuloksia. Meidän täytyy käydä edelleen tätä asiaa läpi ja pitää huolta siitä, että kaikilla alueilla olisi vähintään kohtalainen tilanne. En ole tyytyväinen tähän tilanteeseen, minkä te nyt kuvasitte.