Meri Leena

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun oli tuossa viisi lähetekeskustelua, niin meinasin ottaa jo seuraavan. Mutta ei mitään, mennään tällä. Arvoisa puhemies! Rikosprosessin sujuvoittamiseksi on tällä hallituskaudella annettu useita lakiesityksiä. Syyteneuvottelujen laajentamista koskevat lait on hyväksytty, ja ne ovat tulleet voimaan syyskuun alussa. Sakkomenettelyn laajentamista koskevat lait on samoin hyväksytty, ja ne tulevat voimaan ensi kesänä. Lisäksi on hyväksytty nyt esiteltävän hankkeen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset, joilla muun muassa lisättiin kirjallisia menettelyjä ja niin sanottujen poissaolokäsittelyjen käyttöä eli sitä, että kun henkilöä ei tavoiteta eikä oikeutta oikein päästä käymään, niin jatkossa siihen on paremmat edellytykset. Nämä muutokset ovat olleet voimassa jo kesäkuun alusta lukien. Monia näistä uudistuksista on toivottu vuosikausia, ja nyt ne on vihdoin tehty. Nyt käsittelyyn tuleva hallituksen esitys sisältää vielä lisää hyvin monenlaisia toimenpiteitä rikosprosessin sujuvoittamiseksi edelleen. Uudistuksilla pyritään yhdessä muiden sujuvoittamishankkeiden kanssa siihen, että kullekin rikosasialle löytyisi tarkoituksenmukainen käsittelytapa, onpa kyseessä sitten monia viikkoja kestävä huumerikosasia tai yksinkertainen liikennerikos. Muutoksilla muun muassa selkeytetään asianomistajan asemaa tilanteissa, joissa syyttäjä ei tulisi ajamaan hänen korvausvaatimustaan. Viranomaisten toimivaltuuksia selkeytetään esitutkinnan keskeyttämisen ja esitutkintatoimenpiteiden priorisoinnin osalta. Esitutkintavelvoitetta kevennetään sellaisten vähäisten rikosten osalta, joita ei käytännössä voitaisi selvittää, ja vapautetaan näin resursseja puuttua vakavampaan rikollisuuteen. Tutkinnanjohtaja voisi esityksen mukaan myös päättää olla aloittamatta esitutkintaa tai lopettaa sen, jos rikos on vähäinen ja perusteet tähän selvästi täyttyvät. Tutkinnanjohtajan toimivalta rajoittuisi siis vähäisiin, enintään sakoilla rangaistaviin rikosepäilyihin, joissa tärkeä yleinen etu tai yksityinen etu ei edellytä esitutkintaa ja joissa esitutkintaa nykyisin rajoitettaisiin syyttäjän päätöksellä. Esitutkinnassa määrättävän edunvalvojan sijaisen palkkiota tulisi koskemaan niin sanottu takaisinkorvausvelvollisuus. Nykyisen sijaisen palkkio jää valtion vahingoksi. Esityksen mukaan rikosasian kuluvastuuta koskevien säännösten mukaan korvausvelvollinen asianosainen, tyypillisesti rikoksesta tuomittu vastaaja, olisi velvollinen korvaamaan kulut takaisin valtiolle. Kuulustelujen oikeusturvaa ja tehokkuutta parannettaisiin mahdollistamalla äänitallenteen tekeminen. Nykyisin lainsäädäntö mahdollistaa vain videotallenteet, joiden tekeminen ja tallentaminen on kalliimpaa. Äänitallenne ei sellaisenaan korvaisi henkilötodistelua oikeudenkäynnissä. Tallenteen lisäksi olisi edelleen laadittava kuulustelupöytäkirja, mutta se voisi olla nykyistä tiiviimpi. Rikosasioiden pääkäsittelystä nykyisin jopa yli kolmasosa peruuntuu, mistä aiheutuu merkittävää ajan ja resurssien hukkaa. Keskeinen syy peruuntumisiin on se, ettei vastaajaa saada haastettua. Esityksessä säädettäisiin mahdollisuudesta antaa haaste rikosasiaksi tiedoksi esitutkinnan yhteydessä siten, että epäillylle ilmoitettaisiin, milloin ja mistä asiakirjat ovat saatavilla. Ne myös lähetettäisiin epäillylle hänen ilmoittamaansa osoitteeseen esimerkiksi sähköisesti. Erityisesti laajoissa rikosasioissa, joiden määrä on lisääntynyt, onnistunut valmistelu on keskeisessä roolissa. Jos kaikkien asianosaisten todisteet ja näkemykset riitaisista seikoista eivät ole hyvissä ajoin tiedossa, pääkäsittely saatetaan joutua siitä syystä keskeyttämään useita kertoja lisätutkinnan toimittamiseksi. Onnistunut valmistelu edistää siten asian sujuvaa ja keskitettyä käsittelyä. Lakiin lisättäisiin tästä syystä velvoittavat säännökset siitä, että avustajan olisi annettava loppulausunto esitutkinnassa tai ennakkovastaus tuomioistuimille, jos sellaista pyydetään. Periaatteellisesti kenties merkittävin kokonaisuuteen kuuluvista muutoksista on ehdotus siitä, että rikosasioissa otettaisiin käyttöön niin sanottu todisteprekluusio eli määräaika todisteiden esittämiselle. Käräjäoikeus voisi asettaa määräajan valmisteluistunnon jälkeen tai erityisestä syystä muutenkin. Määräajan jälkeen esitettävää todistetta ei hyväksyttäisi oikeudenkäyntiaineistoksi, ellei määräajan ylittämiselle olisi perusteltua syytä. Hovioikeudessa todisteprekluusio olisi voimassa lähtökohtaisesti kaikissa asioissa. Yhdessä lokakuussa voimaan tulevan videotallenneouudistuksen kanssa se vahvistaisi tavoitetta oikeudenkäynnin painopisteen pitämisessä käräjäoikeudessa. Todisteprekluusio olisi myös hovioikeusvaiheessa joustava, eli esimerkiksi vasta määräajan jälkeen tietoon tulleita uusia todisteita olisi totta kai mahdollista esittää. Ehdotus perustuu hallitusohjelman mukaisesti laadittuun selvitykseen. Näillä ehdotuksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia rikosprosessin sujuvoittamisesta. Esitys on viimeistelty oikeusministeriössä virkatyönä, ja sen taustalla on työryhmävalmistelu sekä lausuntokierrokset. Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä, ja sen johdosta on tehty esitykseen vain vähäisiä muutoksia. Ehdotuksissa on huomioitu oikeusturva ja perusoikeudet. Rikosprosessin sujuvuus on itsessään aivan olennainen osa perustuslain mukaista oikeusturvaa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tällä hallituskaudella on tehty paljon työtä sen eteen, että rikosasiat saataisiin käsiteltyä aiempaa nopeammin. On kaikkien asianosaisten ja erityisesti rikoksen uhrin etu, että rikosprosessi etenee ripeästi. — Kiitos.

Kiitos hyvästä keskustelusta. Tosiaan tässä edustaja Mikkonen toi esille sen, että oikeusministeriössä on hyvin pienet resurssit ja osaaminen juuri tähän alueeseen. Siellä on tosiaan ollut lunastuslainsäädäntö, ja siinä oli merkittäviä muutoksia ja selvitettävää, niin että se ei ollut mitenkään valmis, ja jos se olisi ollut, se olisi viime kaudella tuotu. Se tuotiin tällä hallituskaudella, ja sitä oli kymmenen vuotta valmisteltu. Olen mielestäni ministeriön kanssa onnistunut hyvin tuomaan hyvin vanhoja lakeja, joita on odotettu vuosikausia, mutta mennään siihen toiste. Pieniä patoja koskeva hankeselvitys on vireillä tässä hyvin pienessä virkamiesvalmistelussa, mikä meillä on, ja siellä on myös kriisivalmiuteen valmistelua. He tekevät kyllä parhaansa. Haluan sanoa tästä lainsäädännöstä ja arvioista, että tässä on haettu tasapainoa sekä ympäristöperusoikeuden että omaisuudensuojan välillä, ja muun muassa arviointineuvosto on antanut tälle erittäin hyvän arvosanan näistä erilaisista vertailuista. Mitä tulee sitten tähän, että lunastusmahdollisuus otettiin pois tästä lainsäädännöstä, niin tämä työryhmä silloin viime hallituskaudella tosiaan esitti tällaista perustetta, ja sitten toisaalta täällä muuten monissa puheenvuoroissa tuotiin esille juuri se ajatus, että aiheuttaja maksaa. Tämä laki lähtee siitä, että aiheuttaja maksaa ja hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa voi saada korvausta. Mutta jos täällä ajatellaan, että aiheuttaja maksaa, ja jos valtio lunastaa hyvinkin elinkaarensa loppupuolella olevia voimalaitoksia, niin onko se valtion tehtävä, miten ajatellaan? Sitten kun täällä on puhuttu paljon Ruotsista, niin en tiedä, kuinka hyvin tunnette Ruotsin järjestelmää, mutta virkamieheltä saamani tiedon mukaan Ruotsissa kahdeksan suurta energiayhtiötä on kerännyt kymmenen miljardia kruunua rahastoon, jonka varat on tarkoitus käyttää vesivoimalupien tarkistamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, ja yksittäisen laitoksen luvan tarkistamisesta aiheutuvista kustannuksista rahasto voi rahoittaa 85 prosenttia. Niin että Ruotsissa, vaikka on tiukempia, heillä on keksitty tämmöinen yhteisvastuullinen ajatus, rahasto, mitä meillähän on liikennevakuutuksissa ja muissa. Ei minusta huono idea pohdittavaksi. En tässä nyt mitään sen erikoisempaa sano, että hallitus ajaisi, vaan ihan henkilökohtaisesti pohdin, että tässä olisi esimerkiksi yksi ratkaisu, koska tässä taloudellisessa tilanteessa valitettavasti tässä lyövät kaksi perusoikeutta käsille. Totta kai kalojen ja vaelluskalojen suojelu on todella tärkeää, ja niitä ei voi enää palauttaa, mutta ne taloudelliset realiteetit ovat myöskin, että ei valtio voi kaikkia näitä kymmeniä ja kymmeniä lunastaa. Tässä on haettu tasapainoa, ja voin vakuuttaa, että tässä on käyty paljon keskustelua ja tätä ei ole tehty oikeastaan kenenkään ehdoilla. Kukaan taho ei ole tähän mielestäni täysin tyytyväinen, kun puhutaan etujärjestöistä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Nyt on käsiteltävänä hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämismääräystä ja säilyttämismääräystä koskevaksi lainsäädännöksi. Kyse on velvoitteiden toimeenpanosta eli EU:n yhteisistä pelisäännöistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rajat ylittävästi. Esityksessä ehdotetaan säädettävän asiaan liittyvän asetuksen täydentävästä kansallisesta sääntelystä. Lisäksi ehdotetaan kansallisesti täytäntöönpantavaksi asiaan liittyvä direktiivi. Edelleen tehdään näihin liittyvät tarpeelliset muutokset sakkotäytäntöönpanolakiin. Suoraan sovellettavan EU:n asetuksen tavoitteena on tehostaa sähköisten todisteiden rajat ylittävää hankkimista. Asetuksella luodaan perinteisestä rikosoikeusapuyhteistyöstä poikkeava suora yhteistyömalli viranomaisten ja toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan yksityisen palveluntarjoajan kesken. Asetuksessa säännellään, miten ja millä edellytyksillä jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi velvoittaa Euroopan unionin alueella palveluita tarjoavan palveluntarjoajan toimittamaan tai säilyttämään tämän hallussa olevan sähköisessä muodossa olevan tiedon käytettäväksi todistusaineistona käynnissä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä. Kyse voi olla esimerkiksi sähköpostitietojen hankkimisesta muualla kuin Suomessa toimivalta palveluntarjoajalta. Direktiivin sääntely puolestaan tukee muun ohella asetuksen mukaista sähköisten todisteiden hankkimista asettamalla soveltamisalaan kuuluville palveluntarjoajille velvollisuuden nimetä toimipaikka tai laillinen edustaja, joka vastaanottaisi toisen jäsenvaltion viranomaisen antamia sähköisten todisteiden keräämistä rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevia esittämis‑ tai säilyttämismääräyksiä. Esitykseen sisältyvällä 1. lakiehdotuksella annettaisiin asetusta täydentävät säännökset Suomesta muiden jäsenvaltioiden palveluntarjoajille lähtevien sekä Suomeen tulevien määräysten käsittelylle. Esityksen mukaan eurooppalaisen esittämismääräyksen ja eurooppalaisen säilyttämismääräyksen antamiseksi toimivaltaisia viranomaisia Suomessa olisivat pääsääntöisesti esitutkintaviranomaiset. Syyttäjä tai tuomioistuin vahvistaisi määräykset. Vahvistamismenettely on asetuksesta seuraava velvollisuus. Suomeen tulevien määräysten täytäntöönpanomenettelyssä toimivaltainen viranomainen olisi pääsääntöisesti poliisi, mutta myös oikeusviranomaisten läsnäolo menettelyssä olisi tarvittavilta osin varmistettu. Asetuksen mukaisten seuraamusten määräämisen osalta toimivaltainen viranomainen olisi Poliisihallitukseen perustettava seuraamuskollegio. Oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään kaksi prosenttia palveluntarjoajan edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu olisi vähintään 500 ja enintään 10 000 euroa. Direktiivin täytäntöönpanoa koskevalla lakiehdotuksella säädettäisiin palveluntarjoajille kuuluvista velvoitteista ja vastuista sekä siitä, että Suomessa direktiivin mukaisena keskusviranomaisena toimisi Liikenne‑ ja viestintävirasto Traficom. Keskusviranomainen muun muassa varmistaisi, että direktiiviä sovelletaan johdonmukaisella ja oikeasuhtaisella tavalla, tekisi EU-tasolla muiden vastaavien keskusviranomaisten ja komission kanssa yhteistyötä sekä vastaisi direktiivin mukaisen seuraamusmaksun määräämisestä. Palveluntarjoajalle määrättävä seuraamusmaksu olisi vähintään 1 000 euroa ja enintään 100 000 euroa. Sakon täytäntöönpanoa koskevaan lakiin lisätään mainitut seuraamusmaksut. Sääntelykokonaisuuden mukainen sähköisten todisteiden rajat ylittävä hankkimismekanismi on tärkeä toimivaltaisten viranomaisten rikostutkintakeino. Sääntely myös nopeuttaa merkittävästi sähköisten todisteiden hankkimista, mikä tehostaa tietysti rikostutkintaa, kun ajattelemme myös rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta. Nopea ja toimiva rajat ylittävä yhteistyö on keskeisessä asemassa rikosvastuun toteuttamisen kannalta. — Kiitos.