Meri Leena

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin komissio on joutunut huomauttamaan 22:ta jäsenvaltiota siitä, että tämä täytäntöönpano on myöhässä. Ymmärrän sen erittäin hyvin myös siksi, että jos katsoo tätä lakiesitystä, niin tässä on muutettu yli 44:ää lakia. Tämä on ollut erittäin laaja paketti. Tässä on ollut laaja-alainen työryhmä, jossa on ollut laajasti ministeriöitä mukana, keskusrikospoliisi, yliopiston edustusta, käräjäoikeus, syyttäjät, asianajajat. Tämä ollut todella laajapohjainen, tästä tuli valtavasti palautetta, ja ne käytiin läpi. Mitä katsoin tuosta yhteisösakosta, niin nyt on huomattava, että me ollaan täytetty tämän direktiivin edellytykset. Me ollaan nostettu sitä ihan todella paljon. Jos en väärin muista, niin nykyinen yhteisösakon enimmäismäärä on 850 000, ja se nostetaan 40 miljoonaan euroon. Se on merkittävä korotus. Samoiten näitten rangaistustasoja nostetaan todella huomattavasti. On hyvin mielenkiintoista huomata, että kun täällä käydään keskustelua siitä, kun esimerkiksi normaaleilla hallituksen esityksillä nostetaan rangaistustasoa, niin silloin tulee usein se, onko tämä oikeasuhtaista ja onko tähän lailliset perusteet ja onko tässä nyt riittävästi arvioitu sitä, että rangaistus nousee näin paljon, mutta EU-oikeudesta me otetaan suoraan nämä rangaistusten kiristykset. Monesti ajattelenkin, että meillä on ehkä Suomessa ollut vähän liian kevyet rangaistukset monissa asioissa, esimerkiksi terrorismirikoksissa, koska monissa maissa on ankarammat rangaistukset. Tarkoitan sanoa tällä keskustelulla sitä, että on jotenkin mielenkiintoista, että silloin kun tullaan EU-kaistaan, niin rangaistukset voivat olla korkeita ja ne hyväksytään ja ehkä kritisoidaan, että ne ovat jopa liiankin lieviä, mutta sitten kun tuodaan kansallista lainsäädäntöä, niin saatetaan sanoa, että onpas kova korotus. Saitteko tästä ehkä kiinni? Ecociden osalta ei nyt mitään uutta kerrottavaa ole. Tiedän, että nämä keskustelut jatkuvat EU-tasolla, mutta mitään uutta minulla ei ole tässä vaiheessa kerrottavaa. — Oliko tässä vielä joitain muita kysymyksiä? Niin, tämä työryhmä nyt on tehnyt näitä erilaisia arvioita, ja kyllä minäkin hyvin pitkälle olen luottanut heidän ammattitaitoonsa. Tässä on ollut maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja meidän parhaimpia lakimiehiämme oikeusministeriöstä. Minulla ei ole parempaa osaamista näissä yksityiskohdissa ottaen huomioon, että täällä on kymmeniä EU-asetuksia ja kansallista lainsäädäntöä, joihin tätä on pitänyt verrata. Mutta käykää tämä lakivaliokunnassa ja valiokunnissa, maa- ja metsätalousvaliokunnissa ja muissa, mihin tämä meneekin, huolellisesti läpi, ja jos tulee jotain, niin pohditaan yhdessä. Kyllä minä uskon, että virkamiehet ovat tässä parhaansa tehneet. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kyseessä olevalla hallituksen esityksellä toteutetaan välttämättömät ympäristörikosdirektiivin edellyttämät velvoitteet. Euroopan komissio antoi ehdotuksen uudeksi ympäristörikosdirektiiviksi vuoden 21 lopussa, ja uudella direktiivillä korvataan vanha, vuonna 2008 annettu ympäristörikosdirektiivi. Ehdotus sisältää rikosoikeuden alalla uudenlaista ja pitkälle menevää sääntelyä esimerkiksi seuraamusten osalta. Lopullinen direktiivi annettiin huhtikuussa 2024, ja se velvoittaa säätämään rikokseksi tietyt aineellisen ympäristölainsäädännön vastaiset teot. Tässä direktiivissä on kyse pelkästään kriminalisoinneista, aineellisen lainsäädännön sisällöstä on päätetty muissa yhteyksissä. Direktiivi edellyttää siinä määritellyille rikoksille nykyistä ankarampaa seuraamustasoa. Joltakin osin myös rangaistavuuden ala laajenee. Direktiivi myös edellyttää, että siinä määritellyt rikokset tulevat oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin, jolloin niiden rangaistavuudesta on säädettävä rikoslaissa. Direktiivin johdosta rikoslain ympäristön turmelemista koskevaa pykälää ehdotetaan täydennettäväksi uusilla tekotavoilla. Näitä ovat erityisesti eräät jätteitä koskevan lainsäädännön vastaiset teot, EU:n kemikaaleja ja muita haitallisia aineita koskevien asetusten vastainen markkinoille saattaminen, eräät säteilylain ja uuden ydinenergialain vastaiset teot sekä ympäristön muuttamiseen ryhtyminen ilman laissa edellytettyä lupaa tai suunnitelmaa niin sanotussa yva-laissa tarkoitetun hankkeen toteuttamiseksi. Ympäristön turmeleminen edellyttää, että kyseessä oleva teko on luonteeltaan sellainen, että se tyypillisesti aiheuttaa esimerkiksi ympäristön pilaantumista. Luonnonsuojelurikosta koskevaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi tekotavoiksi luonnonsuojelulainsäädännön vastainen luontokohteen myytäväksi tarjoaminen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa koskevan niin sanotun CITES-asetuksen vastainen eräiden kohteiden maahantuonti. Lisäksi luonnonsuojelurikoksena säädettäisiin rangaistavaksi oikeudeton Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella olevan alueen suojelun perusteena olevan luontodirektiivissä tarkoitetun eläinlajin yksilön tai yksilöiden häiritseminen siten, että se haittaa merkittävästi lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista. Uudet jäterikosta ja törkeää jäterikosta koskevat rangaistussäännökset koskisivat vaarallisia jätteitä koskevia laittomia tekoja, kuten vaarallisen jätteen käsittelyä ilman ympäristönsuojelulaissa edellytettyä lupaa pois lukien tilanteet, joissa jätteen määrä on vähäinen. Lisäksi mainitut pykälät koskisivat EU:n niin sanotun jätteensiirtoasetuksen ja niin sanotun aluskierrätysasetuksen vastaisia tekoja, kuten jätteen kansainvälistä siirtämistä ilman asiaa koskevan viranomaisen hyväksyntää sekä aluksen siirtämistä purettavaksi muualle kuin hyväksyttyyn aluskierrätyslaitokseen. Ilmakehän heikentämisenä ja törkeänä ilmakehän heikentämisenä rangaistavaa olisi esimerkiksi otsonikerrosta heikentävien aineiden ja fluorattujen kasvihuonepäästöjen päästäminen ympäristöön, niiden käyttäminen, tuonti ja vienti näitä koskevan EU-lainsäädännön vastaisesti. Uudet ympäristöä vaarantavan tuotteen markkinoillesaattamisrikosta ja sen törkeää tekotapaa koskevat säännökset koskisivat ympäristön suojelemiseksi annetun EU-lainsäädännön vastaista ympäristöä vaarantavan tuotteen saattamista markkinoille esimerkiksi ilman laissa edellytettyä lupaa tai nimenomaisen kiellon vastaisesti. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi metsäkatorikoksesta ja törkeästä metsäkatorikoksesta. Näissä pykälissä säädettäisiin rangaistavaksi se, että EU:n niin sanotun metsäkatoasetuksen mukaisen nimenomaisen kiellon vastaisesti esimerkiksi saatetaan markkinoille asetuksessa tarkoitettu tuote tai hyödyke. Näiden uusien perustekomuotoisten tekojen rangaistusasteikoksi ehdotetaan sakosta kahteen vuoteen vankeutta. Rikosten tunnusmerkistöjen täyttyminen edellyttäisi tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Törkeiden tekomuotojen rangaistusasteikot olisivat vankeutta neljästä kuukaudesta viiteen vuoteen, ja ne olisivat rangaistavia ainoastaan tahallisina rikoksina. Esitykseen sisältyy myös ehdotus uudesta vieraslajirikoksesta ja sen rangaistussäännöksestä. Vieraslajirikoksena rangaistavia olisivat eräät EU:n niin sanotun vieraslajiasetuksen sekä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain vastaiset teot, kuten laiton haitallisen vieraslajin ympäristöön päästäminen, kasvattaminen tai viljeleminen. Rangaistavuus edellyttäisi, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa vahinkoa ympäristölle tai kuoleman tai vakavan vamman tai vakavan sairauden ihmiselle. Direktiivi edellyttää hyvin ankaraa enimmäisrangaistusta sellaisille tahallisille teoille, jotka aiheuttavat erityisen vakavia ympäristövahinkoja. Tämän velvoitteen täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan uutta ympäristön tuhoamista koskevaa rangaistussäännöstä, jonka rangaistusasteikko olisi yhdestä vuodesta kahdeksaan vuoteen vankeutta. Lisäksi ehdotetaan, että ympäristön tuhoaminen lisättäisiin niiden rikosten joukkoon, joiden ilmoittamatta jättäminen olisi rangaistavaa törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisenä. Niin ikään säädettäisiin terroristisessa tarkoituksessa tehdystä ympäristön tuhoamisesta, jonka asteikko olisi yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Lisäksi direktiivin velvoitteiden johdosta ympäristörikoksia ja luonnonvararikoksia koskeviin rikoslain lukuihin lisättäisiin uudet soveltamissäännökset. Niiden mukaan viranomaisen myöntävän luvan nojalla toimiminen rinnastettaisiin ilman lupaa toimimiseen esimerkiksi silloin, kun lupaviranomaista on erehdytetty. Direktiivi sisältää oikeushenkilölle määrättävän sakon osalta täysin uudenlaista sääntelyä, mikä edellyttää asiaa koskevan kansallisen sääntelyn muuttamista. Direktiivin velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi ehdotetaan, että oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevassa rikoslain 9 luvussa säädettäisiin erityisestä yhteisösakon asteikosta direktiivin velvoitteita täytäntöönpanevien rikosten osalta. Ehdotetut lait on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeää, koska täällä esitettiin väitteitä, että hallitus ei välitä eläinten hyvinvoinnista. Ensinnäkin haluan sanoa, että kaikenlainen pentutehtailu, eläinten potkiminen ja pahoinpitely — oli se sikoja tai muita — on rikos jo nykyisin ja jatkossakin, ja siitä tulee eläintenpitokieltoa. Nykyisin siinä voidaan toimittaa harkintaa. Sitten täällä vihreiden ja vasemmiston puheissa tuli esille, että me emme tee mitään eläinten hyvinvoinnille. Vihreät ja vasemmisto, te ette olleet viime viikolla lähetekeskustelussa: vuosikausia odotettu eläintenpitokiellon pidennys, [Juho Eerola: Ei ollut yhtään vihreää!] elikkä kun tuomitaan, nyt jatkossa ei harkita enää sitä, tuleeko eläintenpitokielto, vaan se lähtökohtaisesti tulee. Miksi te annatte täällä väärää tietoa salissa, että tämä hallitus ei tee mitään eläinten hyvinvoinnille? Olisiko teidän ratkaisu siis se, että lihatalous pitää lopettaa näiden kamalien tapausten vuoksi, jotka ovat lähtökohtaisesti rikoksia, ja koko eläinten pitäminen pitää kieltää? Eikös se pidä kieltää vain niiltä, jotka kohtelevat eläimiä huonosti? Eläimiä turvataan. Teidän ratkaisu on se, että eläimet pois, ja vissiin lemmikitkin otetaan kohta kaikilta. Herranjestas! [Veronika Honkasalo: Ei kannata antaa väärää todistusta!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tekin olette erittäin ahkera mielestäni ollut kaikki nämä vuodet. — Mutta mennään tähän esitykseen, elikkä tässä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiö- ja osuuskuntamuodossa toimivien yritysten yhtiöoikeudellisia sääntöjä. Esityksen pääasiallisena tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti keventää yritysten hallinnollista taakkaa, parantaa yritysten yleisiä edellytyksiä sekä sujuvoittaa osakeyhtiön ja osuuskunnan rekisteristä poistamista ja purkamista koskevaa menettelyä. Esitys koostuu erittäin suuresta määrästä yksittäisiä muutosehdotuksia, joilla tavoitteisiin tähdätään. Erityinen tavoite on sujuvoittaa hallintoa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa hallinnollinen taakka on suhteellisesti suurempi kuin suurissa yrityksissä. Suomen yrityksistähän yli 99 prosenttia on niin kutsuttuja pk-yrityksiä. Suomen yhtiölainsäädännön säännökset toimivat pääosin hyvin. Aiemmissa valtioneuvoston selvityksissä ja verrokkimaiden tarkasteluissa on kuitenkin tunnistettu kansallisesta lainsäädännöstä kehityskohteita. Ensinnäkin yksityisten osakeyhtiöiden ja muiden kuin pörssiosuuskuntien perustamista helpotetaan vähentämällä joitakin tilintarkastajan lausuntoja. Pienet, enintään 8 000 euron arvoiset apportit eli muut omaisuuserät kuin raha voidaan osakkeiden maksamisen, osakeannin ja rahastokorotuksen yhteydessä jatkossa siirtää näihin yrityksiin ilman pakollista tilintarkastajan lausuntoa. Muutokset nopeuttavat yritysten perustamista ja rahoitusjärjestelyjä. Edelleen vähemmistöomistajien ja jäsenten oikeuksia parannetaan laajentamalla mahdollisuuksia erityiseen tarkastukseen myös tytäryrityksissä. Tarkastuksen tulokset ovat jatkossa helpommin osakkeenomistajien ja jäsenten saatavilla, ja yrityksen johdon velvollisuutta auttaa tarkastuksen toteuttamisessa täsmennetään laissa. Velvollisuuden rikkominen voi jatkossa johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Osakepääoman ja vararahaston alentamisen sekä yritysjärjestelyiden yhteydessä velkojille annettavien kuulutusten ja ilmoitusten määräaikoja lyhennetään. Myös sähköisten yhteystietojen käyttöä lisätään. Muutokset nopeuttavat menettelyjä merkittävästi. Myös yrityksen toiminnan lopettamista helpotetaan. Jatkossa rekisteristä poistaminen tehdään yksityisen yhtiön tai osuuskunnan hakemuksesta. Vapaaehtoinen poistaminen rekisteristä ei enää vaadi raskasta, useita kuukausia kestävää selvitysmenettelyä kuten nykyisin. Tämä on merkittävä muutos. Esityksessä on kuitenkin pidetty kiinni riittävästä velkojien suojasta myös uudessa hakemusmenettelyssä. Samalla täsmennetään sääntöjä tilanteissa, joissa yrityksen oma pääoma on negatiivinen. Muiden muutosten osalta yrityksille annetaan enemmän mahdollisuuksia käyttää omia osakkeitaan ja osuuksiaan rahoitusjärjestelyissä. Osuuskuntien jäsenten oikeuksien ja velvollisuuksien muutokset koskevat muun muassa yhteisjäsenyyttä, jäsenten osallistumisoikeuksia sekä vastuuta maksamattomista osuusmaksuista tietyissä maksukyvyttömyystilanteissa. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan lakien olisi tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027. — Kiitos.

Joo. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tämä oli erittäin hyvä puheenvuoro ja elävöittävä. Minua hymyilytti tuo ”turpa kiinni” siinä lopussa, mutta minä rohkenin vielä sitten tässä avata suuni. Eerola on hyvin hyvä sanailija, ja tässä oli paljon hyviä asioita, mutta vakavasti puhuen tämä esitys on todella tärkeä. Minä toivon, että suhtaudutte tähän myönteisesti. Tätä on tutkittu ottaen huomioon perustuslailliset reunaehdot ja muut. Meidän tulee saada pois rikollinen omaisuus. Ei se voi olla niin, että meidän pitää ja poliisin pitää aina pystyä näyttämään joka ikinen sekunti toisen ihmisen elämässä, kun puolisokeakin näkee, että sen omaisuuden on täytynyt tulla jostakin rikollisesta toiminnasta. Saadaan pois se omaisuus. Minusta se on erittäin tärkeää juuri tuossa jengi- ja nuorisorikollisuudessa, että nähdään, että se rikos ei niin sanotusti kannata, että ei kannata lähteä mukaan tähän jengirikollisuuteen, koska sieltä lähtevät ne hillotkin pois. Siis ei sinne muutenkaan kannata lähteä, sinne joutuu hyvin alisteiseen asemaan. Erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä kun olen keskustellut näistä nuorten tilanteista, niin se on hyvin järkyttävää: Siellä pyydetään hyvin nopeasti henkilöllisyystodistus nähtäväksi, niin kuin Suomenkin pimeässä verkossa, minkä jälkeen henkilöllisyys on tiedossa, minkä jälkeen sinun perheesi, sukusi on tiedossa. Sieltä ei meinaa päästä enää pois. Tämä on yksi keino sille, että tulee tietoisuuteen, että ei sitä rikosta kannata lähteä edes yrittämään, koska ne rahat lähtevät kuitenkin. Mieluummin menee töihin ja opiskelee, ja ei sitä tiedä, mihin se elämä vielä kantaa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme puhuneet tänään järjestäytyneestä rikollisuudesta, ja jatketaan sillä aiheella. Järjestäytynyt rikollisuus on vakava turvallisuusuhka, ja sen torjuntaan tarvitaan eri keinoja. Nyt käsittelyssä olevalla lakimuutoksella rikoshyödyn ja rikollisen omaisuuden, kuten kultakellojen ja sen kaltaisten statussymbolien ja setelitukkojen, poissaantia helpotetaan, jolloin rikosten houkuttelevuus vähenee ja järjestäytyneen rikollisuuden taloudellinen kannattavuus heikkenee, mikä on erittäin hyvä asia. Eli esityksen tarkoituksena on tehostaa rikoshyödyn poisottamista. Ehdotuksilla toteutettaisiin hallitusohjelman rikoshyödyn poisottamista koskevia kirjauksia. Esitys on osa hallitusohjelman toimia rikostorjunnan vahvistamiseksi, ja nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen torjumiseksi myöskin. Se on myös osa hallituksen hyväksymää järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Kuten totesin, hallitusohjelman mukaan rikoshyödyn poisottamista helpotetaan esimerkiksi alentamalla vaadittavaa näyttökynnystä ja ottamalla käyttöön rikoshyödyn menettämistä koskeva menettely rikosoikeudenkäynnin ulkopuolella. Lisäksi hallitus muun ohella tehostaa erityisesti rahanpesuun liittyvää rikoshyödyn takaisin saamista. Esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön aihepiiriä koskeva uusi EU-lainsäädäntö eli vuoden 24 niin sanottu konfiskaatiodirektiivi. Rikoshyödyn poisottamisella varmistetaan, että rikos ei kannata. Rikoshyödyn poisottaminen on siten erittäin tärkeä keino torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja kaikkea rikollisuutta, jonka keskeisenä motiivina on taloudellisen hyödyn saaminen. Europolin arvioiden mukaan nykyisin vain murto-osa eli 1—2 prosenttia rikollisesta omaisuudesta saadaan tuomittua menetetyksi. Ehdotetuilla muutoksilla voidaan entistä tehokkaammin ehkäistä ja torjua taloudellista hyötyä tuottavaa rikollisuutta ja lähettää yhteiskunnalta viesti siitä, että rikos ei todellakaan kannata: me otamme rikoksella hankitun omaisuuden pois. Tämä on omiaan vahvistamaan luottamusta oikeusvaltiota ja viranomaistoimintaa kohtaan ja parantamaan yleistä turvallisuutta. Esityksen keskeinen muutosehdotus on kokonaan uusi menettämisseuraamus, joka koskisi rikolliseen toimintaan liittyvää selittämätöntä omaisuutta. Kyseessä olisi viimesijainen menettämisseuraamus, joka voitaisiin tuomita, vaikka mitään yksittäistä rikosta ei kyettäisi näyttämään toteen. Meillähän on nykyisin mahdollisuus konfiskoida rikosasian yhteydessä täysin selkeästi saatu omaisuus rikoshyötynä — siinä tuomitaan samalla rikoksesta — mutta tässä on kysymys siitä, että mitään yksittäistä rikosta ei kyetä näyttämään toteen. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että omaisuus on tunnistettu tyypillisesti taloudellista hyötyä tuottavan rikoksen esitutkinnassa ja tuomioistuin katsoisi sen olevan varsin todennäköisesti peräisin rikollisesta toiminnasta. Syyttäjän näyttövelvollisuutta omaisuuden rikollisesta alkuperästä olisi siten alennettu. Nykyisin menettämisseuraamuksen tuomitseminen edellyttää aina rikoksesta tuomitsemista, kuten äsken mainitsin, ja pitää esittää riittävä näyttö, mistä rikoksesta on ollut kyse, joten kyse on merkittävästä muutoksesta. Ja jos syyttäjä näyttää toteen, että omaisuus on varsin todennäköisesti peräisin rikollisesta toiminnasta, selvitysvelvollisuus omaisuuden alkuperästä siirtyisikin vastaajalle itselleen, eli tämän pitäisi kyetä osoittamaan omaisuudelle joku laillinen alkuperä. Mitäpä jos olen ollut työttömänä 20 vuotta tai olenpa 17-vuotias ja minulla on sadantuhannen euron verran rahaa, niin varmaan voinet kertoa sitten, mistä laillisesta lähteestä ne ovat tulleet sinulle, jos näin on. Ehdotus perustuisi keskeisiltä osin uuteen EU-lainsäädäntöön, mutta kansallisessa lainsäädännön täytäntöönpanossa me menemme pidemmälle kuin direktiivi edellyttäisi. Käytämme siis kansallista järkevää liikkumavaraa. Ehdotus muistuttaisi Ruotsin uutta lainsäädäntöä, mutta ehdotettu näyttökynnys olisi alhaisempi kuin Ruotsissa, eli menemme vielä hieman edelle Ruotsia tässä esityksessä. Kuten tuossa kerroin aikaisemmin, miten voimme konfiskoida omaisuutta nyt, niin meillä Suomessa on myös aikaisemmin säädetty käännetty todistustaakka niin sanotun laajennetun hyödyn menettämisen suhteen, mutta tässäkin kyseisessä laajennetun hyödyn menettämisessä tulee osoittaa tämä kyseinen rikos toteen. Toinen keskeinen muutos on, että menettämisvaatimus voitaisiin jatkossa antaa vastaajalle tiedoksi kuuluttamalla. Tämä olisi poikkeus rikosasiain käsittelysäännöistä ja mahdollistaisi menettämisseuraamuksen tuomitsemisen tilanteissa, joissa vastaaja pakoilee oikeudenkäyntiä eikä hänen olinpaikastaan voida saada tietoa. Vastaajan oikeusturvasta huolehdittaisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti mahdollistamalla asian uudelleenkäsittely, jos vastaaja myöhemmin riitauttaa tämän kuulutustiedoksiannon. Rahanpesuun liittyvää rikoshyödyn takaisinsaamista ehdotetaan tehostettavaksi muun ohella siten, että rahanpesun kohteena ollut omaisuus voitaisiin jatkossa tuomita menetetyksi myös arvomääräisenä. Tämä tarkoittaisi sitä, että rahanpesijän laillista omaisuutta voitaisiin tuomita menetetyksi pestyä omaisuutta vastaava määrä. Tarkoituksena olisi puuttua erityisesti ammattimaisiin rahanpesijöihin. Näiden hallitusohjelmaan perustuvien toimenpiteiden lisäksi esityksessä ehdotetaan useita muitakin kansalliseen tarpeeseen perustuvia muutoksia menettämisseuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Muutoksilla esimerkiksi selkeytettäisiin menettämisseuraamuksen ja muiden rikokseen liittyvien vaatimusten, kuten rikoksen uhrin korvausvaatimusten, yhteensovittamista. Uudistuksella myös parannettaisiin rikoksen uhrin asemaa rajat ylittävissä tilanteissa selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla asianomistajan korvausvaatimuksen toteuttamiseen liittyviä menettelysääntöjä, kuten lakivaliokunta on aikaisemmin edellyttänyt. Asianomistajan ei näissä tilanteissa enää jatkossa tarvitsisi nostaa erillistä riitakannetta vahingonkorvauksen määrän määrittämiseksi, mikä on rikoksen uhrin kannalta erittäin myönteistä. Esityksessä ehdotetaan myös muita direktiiviin perustuvia lainsäädäntömuutoksia, jotka koskevat muun ohella rikoshyödyn jäljittämistä, tunnistamista ja hallinnoimista. Tältä osin ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varallisuuden takaisinhankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistosta. Muutoksista johtuvia uusia tehtäviä hoitaisivat Suomessa keskusrikospoliisi ja Ulosottolaitos. Tätä esitystä kannatettiin lausuntopalautteessa laajasti, ja sen tavoitteita eli rikoshyödyn tehokkaampaa poisottamista pidettiin tärkeänä. Eniten periaatteellisia ja myös käytännön soveltamista koskevia kysymyksiä herätti näyttökynnyksen alentamista koskeva ehdotus eli uusi selittämätöntä omaisuutta koskeva menettämisseuraamus erityisesti siltä osin kuin ehdotuksessa mentäisiin kansallisesti direktiivin vähimmäistasoa pidemmälle. Lausuntopalautteen johdosta esityksessä on tarkennettu tätä selittämätöntä omaisuutta ja sen edellytyksiä ja on kiinnitetty huomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja muihin valtiosääntöoikeudellisiin vaatimuksiin. Toivon, että eduskunta käsittelee tämän hyvin, ja toivon menestystä esitykselle. — Kiitos.

Kiitos, avoisa puhemies! Kiitän hyvistä puheenvuoroista. Se on juuri näin, että tässä parannetaan koko ketjua. On tässä paljon töitä tehtykin, ja vielä jatketaan, lisää tulee. Halusin vastata edustaja Hoskoselle — mutta hän nyt ei enää ole paikalla — kun hän kysyi näistä hallinto-oikeuksista, siitä, miten siellä asioita edistetään. Ensinnäkin hallinto-oikeuksia koskevia kokoonpanosääntelyjä kevennetään, ja se esitys oli eilen lähetekeskustelussa. Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden jutturuuhka tulee alenemaan, koska siellä on aikaisemmin ollut laajemmat kokoonpanot maahanmuuttoasioissa ja nyt niitä voidaan käsitellä pienemmissä. Ja on monta muuta. Hallinto-oikeuksiin tulee etäoikeudenkäyntejä koskeva esitys. Mitä tulee näihin aiheettomiin sarjavalittajiin, niin tästä puhuttiin eilenkin täällä, ja olen antanut tästä haastatteluja. Hallitus tuli budjettiriihessään ulos ja me teimme kirjauksia siitä, että valtiovarainministeriö tekee kuntalain puolella esityksiä asianosaisen asemasta. Sieltä pitäisi tulla tänä syksynä esitys. Itselläni oikeusministeriössä on valmisteilla etukäteismaksut niille, jotka eivät ole kyseisessä asiassa asianomistajia. Emme halunneet lähtökohtaisesti kaikille mitään ennakkomaksuja ainakaan tässä vaiheessa. Niitä on maailmalla, mutta en pidä ratkaisuna sarjavalittajiin sitä, että kaikille muille, niille, jotka eivät ole sarjavalittajia, tulisi maksu. Elikkä etsimme siihen ratkaisua. Sitten seuraamusmaksu on yksi asia, mitä virkavalmistelussa katsotaan. Esimerkiksi Ranskassa on voimassa seuraamusmaksu, kun voidaan todeta, että se oikeudenkäynti on ollut pelkkää oikeuden väärinkäyttöä. Siellä voidaan antaa enintään 10 000 euron seuraamusmaksu, ja jos semmoinen tulisi, tuhansia euroja, niin kyllä se sitten tärähtää, jos tehtailee erilaisia esityksiä. Näiden on tarkoitus alkuvuodesta lähteä lausunnoille, niin että mahdollisimman pitkälle kyllä viedään tätä. Oikeutta pitää voida hakea, mutta sitä ei saa hyväksikäyttää tai viivästyttää muiden asioita.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun oli tuossa viisi lähetekeskustelua, niin meinasin ottaa jo seuraavan. Mutta ei mitään, mennään tällä. Arvoisa puhemies! Rikosprosessin sujuvoittamiseksi on tällä hallituskaudella annettu useita lakiesityksiä. Syyteneuvottelujen laajentamista koskevat lait on hyväksytty, ja ne ovat tulleet voimaan syyskuun alussa. Sakkomenettelyn laajentamista koskevat lait on samoin hyväksytty, ja ne tulevat voimaan ensi kesänä. Lisäksi on hyväksytty nyt esiteltävän hankkeen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset, joilla muun muassa lisättiin kirjallisia menettelyjä ja niin sanottujen poissaolokäsittelyjen käyttöä eli sitä, että kun henkilöä ei tavoiteta eikä oikeutta oikein päästä käymään, niin jatkossa siihen on paremmat edellytykset. Nämä muutokset ovat olleet voimassa jo kesäkuun alusta lukien. Monia näistä uudistuksista on toivottu vuosikausia, ja nyt ne on vihdoin tehty. Nyt käsittelyyn tuleva hallituksen esitys sisältää vielä lisää hyvin monenlaisia toimenpiteitä rikosprosessin sujuvoittamiseksi edelleen. Uudistuksilla pyritään yhdessä muiden sujuvoittamishankkeiden kanssa siihen, että kullekin rikosasialle löytyisi tarkoituksenmukainen käsittelytapa, onpa kyseessä sitten monia viikkoja kestävä huumerikosasia tai yksinkertainen liikennerikos. Muutoksilla muun muassa selkeytetään asianomistajan asemaa tilanteissa, joissa syyttäjä ei tulisi ajamaan hänen korvausvaatimustaan. Viranomaisten toimivaltuuksia selkeytetään esitutkinnan keskeyttämisen ja esitutkintatoimenpiteiden priorisoinnin osalta. Esitutkintavelvoitetta kevennetään sellaisten vähäisten rikosten osalta, joita ei käytännössä voitaisi selvittää, ja vapautetaan näin resursseja puuttua vakavampaan rikollisuuteen. Tutkinnanjohtaja voisi esityksen mukaan myös päättää olla aloittamatta esitutkintaa tai lopettaa sen, jos rikos on vähäinen ja perusteet tähän selvästi täyttyvät. Tutkinnanjohtajan toimivalta rajoittuisi siis vähäisiin, enintään sakoilla rangaistaviin rikosepäilyihin, joissa tärkeä yleinen etu tai yksityinen etu ei edellytä esitutkintaa ja joissa esitutkintaa nykyisin rajoitettaisiin syyttäjän päätöksellä. Esitutkinnassa määrättävän edunvalvojan sijaisen palkkiota tulisi koskemaan niin sanottu takaisinkorvausvelvollisuus. Nykyisen sijaisen palkkio jää valtion vahingoksi. Esityksen mukaan rikosasian kuluvastuuta koskevien säännösten mukaan korvausvelvollinen asianosainen, tyypillisesti rikoksesta tuomittu vastaaja, olisi velvollinen korvaamaan kulut takaisin valtiolle. Kuulustelujen oikeusturvaa ja tehokkuutta parannettaisiin mahdollistamalla äänitallenteen tekeminen. Nykyisin lainsäädäntö mahdollistaa vain videotallenteet, joiden tekeminen ja tallentaminen on kalliimpaa. Äänitallenne ei sellaisenaan korvaisi henkilötodistelua oikeudenkäynnissä. Tallenteen lisäksi olisi edelleen laadittava kuulustelupöytäkirja, mutta se voisi olla nykyistä tiiviimpi. Rikosasioiden pääkäsittelystä nykyisin jopa yli kolmasosa peruuntuu, mistä aiheutuu merkittävää ajan ja resurssien hukkaa. Keskeinen syy peruuntumisiin on se, ettei vastaajaa saada haastettua. Esityksessä säädettäisiin mahdollisuudesta antaa haaste rikosasiaksi tiedoksi esitutkinnan yhteydessä siten, että epäillylle ilmoitettaisiin, milloin ja mistä asiakirjat ovat saatavilla. Ne myös lähetettäisiin epäillylle hänen ilmoittamaansa osoitteeseen esimerkiksi sähköisesti. Erityisesti laajoissa rikosasioissa, joiden määrä on lisääntynyt, onnistunut valmistelu on keskeisessä roolissa. Jos kaikkien asianosaisten todisteet ja näkemykset riitaisista seikoista eivät ole hyvissä ajoin tiedossa, pääkäsittely saatetaan joutua siitä syystä keskeyttämään useita kertoja lisätutkinnan toimittamiseksi. Onnistunut valmistelu edistää siten asian sujuvaa ja keskitettyä käsittelyä. Lakiin lisättäisiin tästä syystä velvoittavat säännökset siitä, että avustajan olisi annettava loppulausunto esitutkinnassa tai ennakkovastaus tuomioistuimille, jos sellaista pyydetään. Periaatteellisesti kenties merkittävin kokonaisuuteen kuuluvista muutoksista on ehdotus siitä, että rikosasioissa otettaisiin käyttöön niin sanottu todisteprekluusio eli määräaika todisteiden esittämiselle. Käräjäoikeus voisi asettaa määräajan valmisteluistunnon jälkeen tai erityisestä syystä muutenkin. Määräajan jälkeen esitettävää todistetta ei hyväksyttäisi oikeudenkäyntiaineistoksi, ellei määräajan ylittämiselle olisi perusteltua syytä. Hovioikeudessa todisteprekluusio olisi voimassa lähtökohtaisesti kaikissa asioissa. Yhdessä lokakuussa voimaan tulevan videotallenneouudistuksen kanssa se vahvistaisi tavoitetta oikeudenkäynnin painopisteen pitämisessä käräjäoikeudessa. Todisteprekluusio olisi myös hovioikeusvaiheessa joustava, eli esimerkiksi vasta määräajan jälkeen tietoon tulleita uusia todisteita olisi totta kai mahdollista esittää. Ehdotus perustuu hallitusohjelman mukaisesti laadittuun selvitykseen. Näillä ehdotuksilla toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia rikosprosessin sujuvoittamisesta. Esitys on viimeistelty oikeusministeriössä virkatyönä, ja sen taustalla on työryhmävalmistelu sekä lausuntokierrokset. Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä, ja sen johdosta on tehty esitykseen vain vähäisiä muutoksia. Ehdotuksissa on huomioitu oikeusturva ja perusoikeudet. Rikosprosessin sujuvuus on itsessään aivan olennainen osa perustuslain mukaista oikeusturvaa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tällä hallituskaudella on tehty paljon työtä sen eteen, että rikosasiat saataisiin käsiteltyä aiempaa nopeammin. On kaikkien asianosaisten ja erityisesti rikoksen uhrin etu, että rikosprosessi etenee ripeästi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Se on juuri näin, niin kuin hallituskin on tunnistanut ja kirjannut sen ylös, että järjestäytynyt rikollisuus on vakava uhka sisäiselle turvallisuudelle. Tästä syystä meillä toimivaltuuksia laajennetaan, tiedusteluvaltuuksia laajennetaan, totta kai perusoikeudet huomioiden — se on aivan selvä asia. Monenlaista huhua liikkuu sosiaalisessa mediassa, että hallitus tekisi sitä tai tätä, mutta kyllä me todella tarkkaan tehdään sitä työtä niin eri ministeriöissä kuin oikeusministeriössä niin, että se kohde on se vakava rikollisuus, torjutaan sitä, on se kansainvälistä ihmiskauppaa, huumausainekauppaa, kaikenlaista rahanpesua tai rikollisuutta. Sitten tämä lainsäädäntö, mikä nytkin on: Eli tiukennetaan suunnitelmallisten rikosten rangaistuksia, vankilassa on roti ja järjestys. On tarkoitus, ettei siellä rikoksia tehdä tai puuhastella kaikenlaisia verkkoja. Sen takia meillä on varmuusosastot, nyt tulee tehostetun valvonnan osastolle lisää toimivaltuuksia. Olemme jo muuttaneet — eduskunta, kiitos siitä, hyväksyi sen — sitä, keitä voidaan siirtää avolaitoksiin. Painotetaan turvallisuutta. Lomille lähtemisessäkin turvallisuutta painotetaan. Mutta sitten meidän pitää yhteiskuntana sanoa, että hei, jos sinä olet ryhdistäytynyt, niin me tuetaan sinua, mutta tämä rikollinen toiminta loppuu nyt. Olen myös huomannut sen, että ei aina muisteta antaa nuorille sitä signaalia, että jos elämässä haluat viisastua, niin on mahdollisuus siihen, ja sen jälkeen vielä elämä odottaa. Se olisi aika hyvä meidän tuoda meidän nuorille tietoisuuteen. Tänään me käsitellään myös sitten näitä menettämisseuraamuksia, jotka tulevat laajentumaan, sitä, miten rikollisista teoista saatu hyöty saadaan pois. Se tulee kyllä vähentämään halukkuutta lähteä rikolliseen elämään, kun ne rahat ja kultakellot lähtevät helpommin. Meillä on tosi laaja valikoima, ja kyllä me ollaan siis ennaltaehkäisyynkin panostettu, mutta kun on jäänyt vuosiksi tekemättä näitä kovia toimia, niin näitä on nyt tehty. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitos vastaa vankeuden täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta. Hallitusohjelma sisältää useita vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevia kirjauksia, ja viime vuonna eduskunta hyväksyi useita lainmuutoksia, joilla näitä toteutettiin. Tällä esityksellä edistetään vielä toteutumattomia hallitusohjelman tavoitteita. Ensinnäkin, hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan selvitetään, tulisiko poistumislupien edellytyksiä kiristää. Tämän esityksen tavoitteena onkin lisätä turvallisuusseikkojen huomioimista lupaharkinnassa ja tuoda aiempaa selvemmin valvonnan tarpeen arviointi osaksi tuota poistumislupaharkintaa. Näillä muutoksilla edistettäisiin poistumislupamääräysten noudattamista. Toiseksi, hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää ja laajentaa vankilahenkilökunnan toimivaltuuksia tehostetun valvonnan osastoilla. Esityksessä ehdotetaankin uutta sääntelyä tehostetun valvonnan osastoista sekä Rikosseuraamuslaitoksen valvontatoimivaltuuksien selkeyttämistä. Ehdotetut muutokset helpottaisivat toimivaltuuksien soveltamista ja edistäisivät Rikosseuraamuslaitoksen mahdollisuuksia puuttua vankilan järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan toimintaan tai rikosten tekemiseen vankila-aikana. Kolmanneksi, hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lisätä sakko- ja lyhytaikaisvankien ulkopuolista päihderiippuvuudesta toipumiseen tähtäävää päihdehoitoa. Esityksessä ehdotetaan ulkopuolista laitossijoittelua koskevan säännöstön uudistamista kokonaisuudessaan. Muutosten tavoitteena on parantaa vankien mahdollisuuksia saada päihdekuntoutusta tai muuta tarvitsemaansa tukea jo vankeusaikana. Näiden muutosten lisäksi esitykseen sisältyy useita muita muutoksia, joilla pyritään parantamaan vankilaturvallisuutta ja Rikosseuraamuslaitoksen edellytyksiä huolehtia rangaistusten turvallisesta täytäntöönpanosta. Merkittävänä asiakokonaisuutena on syytä mainita säännösehdotukset, jotka koskevat toimintaa vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Ehdotetun sääntelyn nojalla Rikosseuraamuslaitos pystyisi mukauttamaan rangaistusten täytäntöönpanoa vakavissa häiriötilanteissa, kuten esimerkiksi — meillä oli viime hallituskaudella korona — koronan kaltaisissa pandemiatilanteissa. Kyse voisi olla esimerkiksi vankien toimintojen, tapaamisten, poistumislupien rajoittamisesta tai keskeyttämisestä. Tavoitteena on varmistaa se, että rangaistusten täytäntöönpanosta voitaisiin huolehtia turvallisesti myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lisäksi esitykseen sisältyy lukuisia yksittäisiä muutosehdotuksia sekä teknisluontoisia korjauksia vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin. Näillä muutoksilla pyritään selventämään lainsäädäntöä ja helpottamaan sen soveltamista. Kyse on siten laajasta lainsäädäntökokonaisuudesta, jolla parannetaan Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytyksiä. Erityisesti tehostetun valvonnan osastoja sekä valvontatoimivaltuuksia koskevilla lainmuutoksilla edistetään vankilaturvallisuutta ja vaikeutetaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa vankiloissa. Rikosseuraamuslaitos saa työkaluja puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sen toimintaan ja rajoittaa sen vaikutusmahdollisuuksia. Esitykseen sisältyy myös muutoksia, joilla parannetaan vankien valmiuksia selviytyä vapautumisen jälkeen siten, että he eivät syyllistyisi uusiin rikoksiin. Uudistukset ovatkin tärkeitä, koska sekä vankeusaikaiseen rikollisuuteen puuttumisella että uusintarikollisuuden vähentämisellä voidaan parantaa osaltaan yhteiskunnan turvallisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Se on juuri niin kuin lakivaliokunnan puheenjohtaja sanoi, että tämä on järkyttävää järjestäytynyttä rikollisuutta, kansainvälistä rikollisuutta, jossa ihmistä alistetaan ja hän on täysin esineen asemassa. Tuossa, kun keskustelimme sijaissynnytyksistä, tuli mieleen, että ne on hyvin laajasti Euroopassa kokonaan kielletty tai sallittu hyvin rajatusti. Esimerkiksi täysin kiellettyä se on Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa. Se kertoo siitä, että ihmisen kehoa ei haluta pitää kauppatavarana. Kaupallisessa mielessä se on sallittu tietyissä maissa. Mutta jokainen voi vain kuvitella, jos pakotetaan: Ensin odotat lasta, ja hänet viedään sinulta. Se suru on sellainen, että siitä ei varmaan koskaan toivu. On erittäin tärkeää, että tämä nimenomaisesti mainitaan täällä kriminalisoinneissa. Olen tyytyväinen siitä, että sosiaalidemokraatitkin kehuvat hallitusta tästä työperäisen hyväksikäytön estämisestä. Olemme tehneet tosiaan paljon töitä. Toimme jo aikaisemminkin kriminalisoinnin, joka nyt on hyväksytty. Kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva rikoslain säännös on nyt korvattu kiskontaa työelämässä -säännöksellä ja vielä törkeällä tekomuodolla. Olemme tehneet hyvin paljon muita toimia auttamisjärjestelmään, on pakkoavioliiton kriminalisointi ihmiskaupaksi vielä erikseen. Olemme osoittaneet myös rikosuhrimaksujen korotusten avulla lisärahoitusta työperäisen hyväksikäytön torjuntaan ihmiskaupan uhreille ja kunniaväkivallan uhreille. Me olemme tehneet valtavasti työtä, että ihmisiä ei kohdella kaltoin ja että kriminalisoidaan ja sitten autetaan. Tässä haasteellisessa taloustilanteessa olemme pystyneet kuitenkin lisäämään rahoitusta näihinkin. Kiitän hyvästä keskustelusta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin muuttamisesta. Äsken puhuimme ihmiskaupasta, ja aihe jatkuu. Tässä laitetaan siis tämä muutosdirektiivi täytäntöön. Euroopan komissio on tehnyt tämän muutosdirektiiviä koskevan ehdotuksen vuonna 22, ja sen tavoitteena on ihmiskaupan ehkäiseminen, torjuminen ja ihmiskaupan uhrien tukeminen. Ihmiskauppa on vakavaa ja monesti kansainvälistä hyväksikäyttöä ja rikos. Tässä esityksessä ehdotetaan ensinnäkin rikoslain ihmiskauppasäännöksen muuttamista siten, että sijaissynnyttäjäksi saattaminen lisättäisiin nimenomaan yhdeksi teon tarkoitukseksi. Tällä ei kylläkään kriminalisoitaisi yleisesti kaikkia sijaissynnytysjärjestelyitä sellaisenaan, vaan jotta kyse olisi ihmiskaupasta, myös ihmiskaupparikoksen muiden osa-alueiden tulisi täyttyä. Kyse olisi tilanteesta, jossa henkilö ei ryhtyisi sijaissynnyttäjäksi aidosti vapaaehtoisesti. Ihmiskauppasäännöksen voidaan katsoa jo nykyään ainakin joissain tilanteissa kattavan sijaissynnytyksen hyväksikäytön, mutta tämä muutos kuitenkin selkeyttäisi asiaa ja mahdollisesti jossain määrin laajentaisi ihmiskauppasäännöksen soveltamisalaa. Toiseksi esityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin lisättäisiin ihan uusi rangaistussäännös, joka koskisi ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä. Kyse olisi tietoisesta, tahallisesta ihmiskaupan uhrin suorittavan palvelun käyttämisestä, kuten esimerkiksi siivous- ja rakennuspalvelun käyttämisestä. Ehdotettava kriminalisointi merkitsisi ihmiskaupan uhrin suorittamien palveluiden käytön rangaistavuuden laajentamista koskemaan muitakin ihmiskaupan muotoja kuin seksuaalista hyväksikäyttöä, joka nykyisin on rangaistavaa. Rangaistusasteikko uuden kriminalisoinnin kattamille teoille olisi sakosta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Kriminalisoinnilla ehkäistäisiin ihmiskauppaa vähentämällä kysyntää ihmiskaupan kontekstissa suorittaville palveluille. Puhumme siis ennaltaestävyydestä. Kolmanneksi esityksessä ehdotetaan, että mainitun uuden kriminalisoinnin kattamista teoista voitaisiin tuomita oikeushenkilöille yhteisösakko. Lisäksi esityksessä ehdotetaan mainittuun uuteen kriminalisointiin liittyen tarpeelliseksi katsottuja muutoksia pakkokeinolakiin, poliisilakiin ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin. Nämä muutokset koskevat toimivaltuuksia rikoksen tutkimiseksi ja estämiseksi. Toiseksi ehdotetaan muutoksia oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin. Nämä muutokset koskevat rikoksen asianomistajan kuulustelusta esitutkinnassa tehdyn ääni- ja kuvatallenteen käyttämistä tietyissä tilanteissa tuomioistuimessa todisteena, jolloin asianomistaja välttyisi hänen palvelujaan käyttäneiden henkilöiden kohtaamiselta oikeudenkäynnissä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan ihmiskaupan uhrien auttamista ja tukemista koskevan vastaanottolain täydennystä. Esityksen valmistelun aikana pyydettiin lausuntoja tästä työryhmän mietinnöstä, ja tätä ihmiskauppasäännösten muuttamista kannatettiin laajasti lausunnoissa. Myös ehdotusta uudesta ihmiskaupan uhrin palvelun käyttämistä koskevasta kriminalisoinnista kannatettiin lausunnoissa melko laajasti, mutta siitä esitettiin myös kriittisiä huomioita. Lausuntopalautteen johdosta säännöksen tahallisuusvaatimusta korotettiin siten, että tietoisuudelle täytyy olla vahva kynnys ja siihen vahvin tahallisuuden aste. Lisäksi jatkovalmistelussa säännöksen enimmäisrangaistus korotettiin kahteen vuoteen vankeutta. Ehdotettavaan uuteen kriminalisointiin liittyvää ehdotusta oikeushenkilön rangaistusvastuusta kannatettiin lausunnoissa laajasti samoin kuin oikeudenkäymiskaaren ja esitutkintalain muutoksia. Myös pakkokeinolain ja poliisilain muutoksia kannatettiin niin ikään useissa lausunnoissa. Lausuntopalautteen johdosta esityksen perusteluja on täydennetty ja joitakin pykälätäsmennyksiä on tehty, kuten tuossa edellä totesin. Tarkoituksena on, että nämä lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että täällä ovat varmasti paikalla ne ihmiset, joita tämäkin asia kiinnostaa. Tosiaan eläintenpitokiellosta on nyt muistettava, että kysymys on siitä turvaamistoimesta, että se eläin on turvassa ihmiseltä, joka on väkivaltainen tai pahoinpitelee tai on itse niin huonossa kunnossa, että hän tarvitsee terveydellistä tukea, kuntoutusta itse, jolloin on täysin ymmärrettävää, että hän ei voi silloin huolehtia eläimestä. Sitten taas toisaalta, jos kunto paranee tai tilanne muuttuu, eläintenpitokielto päättyy, siihen voi hakea kumoamista. Elikkä on ratkaisukeinoja, mutta tässä suojellaan sitä puolustuskyvytöntä eläintä, joka ei itse voi pirauttaa jonnekin ja sanoa, että minä haluaisin täältä nyt pois. Se on meidän tehtävä. Nyt on hyvä muistaa, että tämä on rikosoikeusmuutos, elikkä tässä ei nyt ole kysymys valvontaeläinlääkärien toimenkuvan muutoksesta tai sen tyyppisistä asioista. Ne kuuluvat maa- ja metsätalousministeriöön, mutta tiedän, että Ruokavirasto on kiinnittänyt huomiota koulutukseen, ohjaa siis näitä valvontaeläinlääkäreitä koulutukseen ja yhdenmukaisiin ohjeisiin, koska totta kai pitää selkeästi kirjata asiat ja ei voi mitään ylilyöntejä tulla. Mutta se viesti, mitä itse saan ja mitä mediasta luen, on kyllä se, että ei puututa, että käydään kymmeniä kertoja, annetaan ohje ja ohje ja ei mikään muutu. Enemmän tämäntyyppistä palautetta tulee, ja tämä on se asia, mihin puututaan. Jotta vältytään siltä ajatukselta, että tämä rangaistus tästä rikkomisesta olisi kiristetty mistään muusta syystä kuin sen takia, että pelkkä sakko ei ole enää oikeudenmukaisessa suhteessa siihen menettelyyn: vanhastaan on ollut sakko, mutta ajattelu eläimistä on muuttunut niin paljon, että sitä ei voi enää pitää asianmukaisena. Ja kun vertaa vielä muihin turvaamistoimiin ja niiden rikkomiseen, esimerkiksi liiketoimintakieltoon tai muihin, niin se on siinä mielessä oikeassa suhteessa. Tänään on hieno päivä tuoda tämä, tänään oli nimittäin Hevosvaltiopäivät. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä salissa säädettiin joitakin vuosia sitten uusi eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö. Tuo laki edusti monessa suhteessa uudenlaista ajattelutapaa, jossa eläinten hyvinvoinnille ja hyvälle kohtelulle annetaan yhä painavampaa ja myös oikeudellista merkitystä. Selvää kuitenkin on, ja tietysti oli jo tuolloin, etteivät ongelmat ratkaise itseään näin helpolla. Eläinsuojelurikollisuutta ja muita eläinten hyvinvointia vahingoittavia tekoja esiintyy edelleen, eikä näihin tilanteisiin voida aina puuttua riittävän tehokkaasti. Esimerkkejä meillä on mediasta lukea pahoinpitelyistä, pentutehtailusta, erittäin julmasta kohtelusta. Tällä esityksellä muutettaisiin eläintenpitokieltoa koskevaa lainsäädäntöä. Eläintenpitokiellon määräämistä lisättäisiin niin sanottujen perusmuotoisten eläinsuojelurikosten yhteydessä siten, että kiellon määrääminen säädettäisiin lähtökohdaksi, josta voidaan poiketa vain painavista ja eläinten hyvinvoinnin turvaamiselle merkityksellisistä syistä. Lähtökohta siis on, että eläintenpitokielto on määrättävä. Muutoksella lisättäisiin eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikosten yhteydessä, eli taustalla on aina tuomio ja sitten siihen liittyvä eläintenpitokielto. Samalla perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävien kieltojen vähimmäiskestoa korotettaisiin nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen. Törkeiden eläinsuojelurikosten kohdalla vähimmäiskestoksi säädettäisiin viisi vuotta. Eläintenpitokiellon rikkominen puolestaan säädettäisiin nykyistä ankarammin rangaistavaksi siten, että teosta voitaisiin tuomita enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. Tällä hetkellä tämä on ollut pelkästään sakolla tuomittava. Rangaistusasteikon kiristämisen seurauksena eläintenpitokieltoja voidaan valvoa myös kotirauhan piirissä. Nämä muutokset johtaisivat eläintenpitokiellon tehostumiseen ja sen vaikuttavuuden lisääntymiseen turvaamistoimenpiteenä. Esitykseen sisältyy myös uutena lainsäädäntönä mahdollisuus muuttaa eläintenpitokieltoa tai kumota se tietyin edellytyksin. Tällainen ei ole nykylain mukaan mahdollista, vaikka vaaran eläinten hyvinvoinnin vahingoittamisesta ei enää voitaisi perustellusti katsoa olevan käsillä. Tästä pidennyksestä on ollut julkisuudessa keskustelua jonkun verran, että mitäs nyt sitten, kun se pitenee ja on olemassa ihmisiä, joiden elämäntilanne muuttuu. Tämä kumoaminen on sellainen tapa, että kun eläintenpitokieltoa koskevaa lainsäädäntöä esitetään tuntuvasti kiristettäväksi, on perusteltua, että rajoituksia voidaan hellittää silloin, kun vaara eläinten hyvinvoinnille on todistetusti poistunut. Koska taustalla näissä asioissa on kuitenkin eläinsuojelurikos tai muunlainen vakava teko, on perusteltua, että kiellon pitäisi olla voimassa tietty vähimmäisaika ennen kuin muuttaminen tai kumoaminen olisi mahdollista. Tähän uuteen menettelyyn liittyen tehtäisiin myös eräitä lähinnä teknisluonteisia lainsäädäntömuutoksia eläinten hyvinvoinnista annettuun lakiin sekä eläintenpitokieltorekisteristä annettuun lakiin. Kirjasimme kesällä 23 hallitusohjelmaan, että hallitus selvittää eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sekä arvioi mahdollisuudet pidentää eläintenpitokieltoja. Syksyllä 25, noin vuosi sitten, hallitus totesi riihikirjaukseen, että me toteutamme tämän muistion mukaisen lainsäädännön, ja tämä esitys perustuu siihen. Kiitän hallituspuolueita siitä, että saimme tuon kirjauksen viime syksynä, että tämä todella nyt edistyy tällä hallituskaudella. Lainsäädäntöhankkeesta saadussa lausuntopalautteessa esitykseen sisältyviä ehdotuksia on laajalti kannatettu. Eläintenpitokiellon määräämisperusteiden muuttaminen kiellon käyttöä lisäävällä tavalla, vähimmäiskeston pidentäminen sekä kiellon rikkomisen ankarampi rangaistavuus koettiin perustelluksi eläinten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta. Myös menettely kiellon muuttamiseen tai kumoamiseen koettiin yleisesti tarpeelliseksi. Toki kritiikkiäkin on paikoin esitetty. Nykykäytäntö eläintenpitokiellon määräämisessä ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa nykyisenkään lainsäädännön ja lainsäätäjän tahtoa. Esimerkiksi arviomuistion tekemisen yhteydessä havaittiin, että tuomioistuimet ovat määränneet kuuden kuukauden pituisia eläintenpitokieltoja, vaikka nykyinen laki edellyttää vähintään vuoden pituista eläintenpitokieltoa. Arvoisa puhemies! Eläimiin kohdistetuissa rikoksissa sekä hoidon tai hyvän kohtelun laiminlyönneissä on kyse teoista, jotka kohdistetaan puolustuskyvyttömiin eläimiin. Ne ovat täysin ihmisen armoilla. Eläin ei voi itse valvoa oikeuksiaan eikä viedä kaltoinkohtelijaansa käräjille. Se on meidän ihmisten tehtävä. Eläinten hyvinvoinnin varmistaminen ja kunnioittava kohtelu ovat jokaisen velvollisuus. Siksi meidänkin on täällä nyt yhdessä huolehdittava siitä, että suojaa ja oikeutta tarvitsevat myös saavat sitä. Toivon asialle pikaista käsittelyä eduskunnassa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Rintamäki ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Eerola! Se on juuri näin, että meidän tulee olla näissäkin asioissa kilpailukykyisiä. Me haluamme panostaa yritysten kilpailukykyyn, ja kyllä meillä silloin pitää olla kilpailukykyinen lainsäädäntökin tämäntyyppisissä riidanratkaisumenettelyissä. Yritykset haluavat sopia esimerkiksi juuri tästä välitysmenettelystä sen takia, että ei ole aikaa odotella tuomioistuimen rattaita, vaan he haluavat nopeasti ratkaisun siihen, miten tässä edetään, ja tosiaan on miljoonista kysymys. Tämä nykyinen laki on yli 30 vuotta vanha, joten se on aikakin päivittää. Sen haluaisin sanoa, että tässä hallituksessa ja meillä oikeusministeriössäkin on tehty ihan valtavasti juuri tämäntyyppistä päivitystyötä. Meillä on ollut hallitusohjelmahankkeita kriminaalipolitiikassa, perustuslain muutosta ja hyvin monta laajaa muutosta, mutta myös tämä on yksi niistä, tämä osakeyhtiöiden puoli. Meillä on ollut osakeyhtiölain uudistus, asunto-osakeyhtiölain uudistus, huoneenvuokralain uudistus, asuntokauppalain uudistus ja välitysmenettelylain muutos — valtavia uudistuksia. Tämä hallitus on ollut todella tehokas tuomaan nämä asiat ja korjaamaan näitä asioita. Tietysti kiitän virkakuntaa siitä, että he ovat pysyneet vauhdissa mukana. Työtä on ollut paljon, mutta vielä on paljon tehtäviä tuleville vuosille. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä nyt käsiteltävänä on hallituksen esitys uudeksi välitysmenettelylaiksi, joka korvaisi voimassa olevan välimiesmenettelystä annetun lain. Välimiesmenettely on riidanratkaisukeino, joka on vaihtoehto oikeudenkäynnille tuomioistuimessa. Sitä käytetään erityisesti yritysten välisten riitojen ratkaisuun, ja osapuolet vastaavat itse menettelyn kustannuksista. Esityksellä nykyinen välitysmenettelyä koskeva laki uudistettaisiin vastaamaan parhaiten ja paremmin kansainvälisiä käytäntöjä. Tavoitteena on myös lisätä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten välitysmenettelyjen paikkana ja siten edistää Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä. Esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjaukset välimiesmenettelylain uudistamisesta. Menettelyn nimi muuttuisi välimiesmenettelystä välitysmenettelyksi. Lain terminologian muuttumisen johdosta tehtäisiin teknisiä muutoksia 32 muuhun lakiin. Uudistuksessa otetaan huomioon välitysmenettelyn alalla tapahtuneesta kansainvälisestä kehityksestä ja digitalisaatiosta aiheutuneet muutostarpeet. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että välitysoikeus voisi määrätä, että suullinen käsittely tai kuuleminen järjestetään etäyhteydellä. Välitystuomio voitaisiin asianosaisten suostumuksella antaa sähköisessä muodossa ja allekirjoittaa sähköisesti. Esityksen tavoitteena on, että Suomessa on nykyaikainen välitysmenettelylaki, joka turvaa välitysmenettelyn käytön toimivana ja tehokkaana riidanratkaisukeinona. Laki perustuisi kansainvälisesti tunnettuun YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan UNCITRALin mallilakiin. Tavoitteena on näin tehdä kansallisesta välitysmenettelylaista tunnetumpi kansainvälisesti ja siten lisätä kiinnostusta Suomea kohtaan kansainvälisten välitysmenettelyjen paikkana ja edistää Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä, kuten jo aiemmin totesin. Ehdotettua välitysmenettelylakia sovellettaisiin sekä kotimaisissa että kansainvälisissä välitysmenettelyissä, joissa välitysmenettelyn paikaksi on sovittu Suomi. Kansallisen välitysmenettelylain sisältö vaikuttaa siihen, minkä maan ulkomaiset toimijat valitsevat välitysmenettelyn paikaksi. Koska ehdotettu laki perustuisi kansainvälisesti tunnettuun UNCITRAL-mallilakiin, uudistuksen odotetaan lisäävän kansainvälisen liike-elämän luottamusta Suomen sääntely- ja toimintaympäristöön ja siten lisäävän Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten välitysmenettelyjen paikkana. Tämän arvioidaan pitkällä aikavälillä vahvistavan kotimaisten oikeudellisten ja muiden asiantuntijapalvelujen kysyntää ja välillisesti hyödyttävän myös muuta palvelusektoria. Jos välitysmenettelyn paikkana on Suomi, istunnot yleensä järjestetään Suomessa, minkä vuoksi yrityksille aiheutuu vähemmän kustannuksia. Uudistus voi siten pitkällä aikavälillä myös alentaa yritysten riidanratkaisukustannuksia. Välitysmenettelyä koskevien asioiden käsittely tuomioistuimessa ehdotetaan keskitettäväksi Helsingin hovioikeuteen ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen. Keskittäminen edistäisi näitä asioita koskevan asiantuntemuksen vahvistumista ja oikeuskäytännön yhtenäisyyttä. Helsingin hovioikeuteen keskitettäisiin muun muassa välitystuomion kumoamista ja täytäntöönpanoa koskevat asiat. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuteen keskitettäisiin välitysoikeuden asettamiseen liittyvät asiat ja välitysoikeuden palkkioita koskevat muutoksenhakuasiat. Lait tulisivat voimaan keväällä 27, noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. — Kiitos.

Kiitos, puhemies! Joo, no ehkä me sitten puhuimme vähän eri asiasta. Tarkoitin itse sitä, että on esitetty, että jos kaikille määrättäisiin ennakkomaksu — tämmöistäkin keskustelua on käyty — niin se ratkaisisi tämän ongelman, ja itse en pidä hyvänä ajatuksena, että kaikille annetaan ennakkomaksu, mutta juuri yritetään etsiä sitä keinoa, että se koskisi tällaista henkilöä, joka sitten käyttää sitä oikeutta väärin. Eihän se aina ole aiheeton valitus, vaan siinä on voinut olla perusteltu syy henkilöllä kokea asia, esimerkiksi olla verottajan kanssa eri mieltä siitä ratkaisusta. Jos häviää sen juttunsa ja tulee se maksu, niin jos se olisi automaattinen, silloin taas voisi ajatella, että hän on niin kuin aiheeton valittaja. Eli tämä ei ole yksinkertaista, mutta on tarkoitus, että alkuvuodesta meillä olisi esitys, joka lähtee lausunnoille. Uskon, että meidän virkamiehet nyt pakertavat tämän kanssa. Itse aion osallistua siihen, ja saa tuoda ideoita. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua. — Tämä oli hyvä nosto, että huomasitte sieltä esityksestä tämän, että ulkomaalaisasiat ovat muodostaneet jopa puolet korkeimman hallinto-oikeuden asiakannasta vuosina 20—25. Kun kokoonpano saadaan pienemmäksi, niin totta kai se säästää sitä niin, että ihmiset voivat hoitaa muita asioita. Siellä on paljon asioita, verotukseen liittyviä, lasten huostaanottoon liittyviä, erittäin tärkeitä asioita. Tämä on hyvä huomio, ja tietysti siinä on omat rajoituksensa, ja tämmöistä työtä pitää jatkaa. Olen tuomassa myös etäyhteydet hallintotuomioistuimiin, ja se on tulevaisuutta, etäoikeudenkäynnit. Etäoikeudenkäynneissä perusmuotoisiin riita-asioihin ja käräjäoikeuksiin olevaan esitykseen jouduttiin tekemään tiettyjä rajauksia perustuslaillisista tulkinnoista johtuen silloin eduskuntakäsittelyssä, ja se ei tietysti ehkä toteutunut ihan niin laajana kuin olisimme toivoneet, mutta ehkäpä teknologia muuttuu ja kehittyy, jotta saamme vielä tehokkaammin käyttöön erilaiset tämäntyyppiset automaattiset ja tekniset ratkaisut, koska niitä me tarvitsemme tulevaisuudessa myös tehostamaan oikeudenkäyttöä. Tekniikka on meidän tukena. Niin kuin varmaan huomasitte, niin hallitus riihessään päätti kirjauksista koskien tätä sarjavalitusta. Ensinnäkin valtiovarainministeriössä on muutos kuntalakiin. Kuten siinä kirjauksessa lukee, on tarkoitus rajata sitä valittajien piiriä koskien asuinkiinteistöjen kauppaa, niin että siitä voisivat lähtökohtaisesti vain osapuolet valittaa. En tiedä, missä vaiheessa se on valtiovarainministeriössä, mutta se on luvattu tuoda nyt syksyllä. Siinä on yksi ratkaisukeino. Sitten edustaja Zyskowicz sanoi tuon ennakkomaksun kymmenkertaiseksi tai mitä se olisi: ihan hyvä idea sinänsä, mutta kun se pitäisi kohdistaa niille ihmisille, jotka tätä tehtailua tekisivät. Jos minä nyt vain nostaisin sitä ja ministeriössä todettaisiin, että nostetaan kaikki maksut, niin ne koskisivat kaikkia ihmisiä veroasioissa ja muuten. Se pitää tietysti rajata järkevällä tavalla, että se ei kohdistu niihin ihmisiin, jotka asianmukaisesti valittavat asioista. Tästä syystä tässä samassa yhteydessä katsotaan tätä seuraamusmaksua. Esimerkiksi Ranskassa on käytössä seuraamusmaksu: jos todetaan, että olet käyttänyt oikeutta väärin, voit joutua maksamaan jopa 10 000 euroa. Mutta toki odotan nyt mielenkiinnolla, löytävätkö virkamiehet sieltä ennakkomaksupuolelta juuri tähän kysymykseen ratkaisun, koska minusta ajatus siitä, että me nostamme kaikkien maksuja, ei varmaankaan ole reilua niille, ketkä eivät mitenkään häiriköi, vaan asiallisesti valittavat, niin kuin Suomessa saa valittaa. — Kiitos. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia korkeimman hallinto-oikeuden, hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden kokoonpanoja koskevaan säätelyyn. Tämä esitys juontuu korkeimman hallinto-oikeuden jo vuonna 21 valtioneuvostolle tekemään esitykseen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä, jossa ehdotettiin juuri näiden kokoonpanosäännösten päivittämistä ja muuttamista. Oikeusministeriö laati valmisteluun ensi vaiheessa hallinto-oikeuksien kokoonpanosääntelyn tarkistamistarpeista arviomuistion, josta järjestettiin lausuntokierros jo vuonna 2023. Uudistamista valmisteltiin sen jälkeen työryhmässä, jota on tukenut erillinen seurantaryhmä, joten huolellista työtä näissä arvioissa on tehty. Tämä mietintö oli lausunnoilla syksyllä 25, ja tätä on tämän palautteen pohjalta eräiltä osin täsmennetty. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan oikeusprosesseja sujuvoitetaan osana suomalaisen oikeusvaltion ja demokratian vahvistamista. Tavoitteena on oikeusprosessien nopeuttaminen ja sujuvoittaminen ottamalla samalla huomioon ihmisten oikeusturva ja perusoikeudet. Tämä esitys toteuttaa osaltaan näitä kirjauksia. Hallitus ehdottaa hallintotuomioistuinten kokoonpanosääntelyn uudistamista siten, että se mahdollistaisi kokoonpanojen käytön eri asioissa nykyistä joustavammin ja ajantasaisemmin sekä siten, että lainkäyttäjien työpanos voidaan kohdentaa asioiden käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti. Uudistuksilla siis edesautetaan hallintotuomioistuimien voimavarojen keskittämistä vaativien asioiden käsittelyyn. Tämä tukee tuomioistuimia niiden hoitaessa ydintehtäväänsä oikeusturvan ylläpitäjinä. Suurimmat muutokset kohdistuisivat hallinto-oikeuksia koskevaan säätelyyn. Muutosten yhteydessä hallinto-oikeuksia koskeva sääntely sijoitettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin, joka muutoinkin jo koskee oikeudenkäyntimenettelyä hallintoasioissa. Voimassa oleva hallinto-oikeuslaki, johon kokoonpanosääntely nykyisin on sijoitettu, kumottaisiin tarpeettomana. Hallinto-oikeuksien peruskokoonpano säilyisi edelleen kolmijäsenisenä. Voimassa oleva kevyempiä yhden ja kahden jäsenen kokoonpanoja koskeva sääntely, joka perustuu suoriin lakiviittauksiin, on jäänyt ajasta jälkeen ja hajaantunut osittain epäjohdonmukaiseksi. Kevyempiä kokoonpanoja koskevassa sääntelyssä ehdotetaan siirryttävän yleiskielisiin ilmauksiin. Samalla luetteloa kevyempien kokoonpanojen ratkaistavissa olevista asioista ajantasaistetaan ja laajennetaan. Lisäksi sääntelyä ehdotetaan joustavoitettavan erinäisin keinoin. Esimerkiksi välitoimia koskevat ratkaisut voitaisiin tehdä myös jatkossa ilman esittelyä. Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen osalta mahdollistettaisiin, että tuomioistuimeen voitaisiin nimittää yhtä hallintotuomaria useampi hallintotuomari. Siellä on vain yksi hallintotuomari, ja voimassa oleva sääntely rajoittaa tämän määrän yhteen. Ahvenanmaalla on kuitenkin ollut viime vuosina tarvetta määräaikaiselle lisäresurssille sielläkin ilmenneiden ruuhkien purkamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden ja vakuutusoikeuden kevyempien kokoonpanojen päätösvaltaa laajennettaisiin tietyissä asioissa. Vakuutusoikeuden sääntelyä ehdotetaan myös yhdenmukaistettavan suhteessa muihin hallintotuomioistuimiin ottaen kuitenkin huomioon sen erityispiirteet erityistuomioistuimena. Vakuutusoikeudessa mahdollistettaisiin lisäksi notaarien toimiminen esittelijöinä, mikä on jo pitkään ollut mahdollista hallinto-oikeuksissa. Ehdotuksen kohteena oleviin hallintotuomioistuimiin lisättäisiin kaikkiin uusi laajennetun kokoonpanon muoto. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kyse olisi vahvennetun jaostokokoonpanon istunnosta, kun taas hallinto-oikeuksissa ja vakuutusoikeudessa vahvennetun osastokokoonpanon istunnosta. Näissä uusissa jaosto- ja osastorajat ylittävissä vahvennetuissa kokoonpanoissa voitaisiin käsitellä useampaa kuin yhtä jaostoa tai osastoa koskevia asioita. Kyseessä on sellaisia oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta merkittäviä asioita, joissa nykyisin joudutaan varsin monesti turvautumaan raskaaseen täysistuntomenettelyyn. Ehdotuksiin lukeutuu edellä mainittujen seikkojen lisäksi muitakin muutoksia, joista osa on varsin teknisiä. Ehdotettujen muutosten arvioidaan kokonaisuudessaan tehostavan ja sujuvoittavan hallintotuomioistuinten työtä. Arvoisa puhemies! Lakimuutosten ehdotetaan tulevan voimaan samanaikaisesti vuoden 2027 alussa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kerroin juuri, että esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan direktiivin hallituksen esitys lähti juuri lausunnoille, ja siellä on esityksiä tähän, eli esimerkiksi se esitys on tulossa. Jos meillä vain olisi tämmöinen taikasauva tästä, että tämä viha loppuu tuolla sosiaalisessa mediassa, niin minä käyttäisin sitä nyt — se on loppu — mutta kun se ei ole ihan näin yksinkertaista. Kuten tuotiin esille, siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat anonyymejä. Vaikka meillä olisi pykälät — meillä onkin tällä hetkellä pykäliä: kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen — niin miten sinä löydät sen henkilön ja missä hän ylipäätään asuu, asuuko hän maapallon toisella puolella, ja näin poispäin? Se on se haaste. Voi olla, että tulevaisuudessa on näin, että sosiaalisessa mediassa tulee olla omalla nimellään. Kyllä minulla on pokkaa sanoa mielipiteeni naamatusten, mutta onko sinulla sitten pokkaa sanoa se sieltä anonyymisti — tämä on yleinen keskustelu. Me ollaan laitettu tässä vaikeassa tilanteessa, kun me nostettiin rikosuhrimaksuja, tällekin vuodelle 700 000 euroa lisää Rikosuhripäivystykseen ja Nollalinjaan. Siellä on paljon matalan kynnyksen palveluita, ja sekin on erittäin hyvä asia.