Nikkanen Saku

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa esitetyillä muutoksilla mahdollistetaan viranomaisten tiedoksiantojen toimittaminen jatkossa myös yksityisiin digipostipalveluihin. Ehdotetulla sääntelyllä on yhteys aiemmin keväällä hallintovaliokunnan käsittelemään ja eduskunnan hyväksymään hallituksen esitykseen, jossa säädettiin sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuudesta. Sen myötä täysi-ikäiselle henkilölle avataan viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili eli Suomi.fi-tili, kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Nyt käsiteltävää esitystä tuleekin arvioida osana tätä aiemmin hyväksyttyä sääntelyä, niin kuin tässäkin keskustelussa on jo monta kertaa todettu. Näyttää siltä, että nyt esitetyt muutokset uhkaavat tehdä hallinnon asiakkaille vaikeasti hahmottuvasta kokonaisuudesta entisestäänkin vaikeammin hahmotettavan. Arvoisa puhemies! Sähköistä tiedoksiantoa koskevan kokonaisuuden tulisi olla hallinnon asiakkaiden näkökulmasta mahdollisimman selkeä. Sähköisen tiedoksiannon sääntely on tullut voimaan vasta huhtikuussa, minkä vuoksi kokemuksia lähtökohtaisesti kaikkia täysi-ikäisiä hallinnon asiakkaita koskevasta sähköisestä tiedoksiannosta ei vielä ole. Pikemminkin olemme saaneet viitteitä siitä, ettei vastikään säädetty Suomi.fi-palvelun lisätty käyttö ole kaikille kovin yksinkertaista, eivätkä monet ihmiset ymmärrä koko järjestelmää. Myös eduskunnan oikeusasiamies esitti tästä huolensa lausunnossaan hallintovaliokunnalle. Erityisesti henkilöillä, joilla voi jo valmiiksi olla haasteita sähköisen viranomaispostin lukemisessa, saattaa olla vaikeuksia tunnistaa, mitä sovellusta tai katseluohjelmaa heidän tulee seurata. Arvoisa puhemies! Pidämme tärkeänä digitalisaation hyödyntämistä ja tunnistamme, että digitalisaation avulla voidaan parhaimmillaan helpottaa ihmisten viranomaisasiointia ja saavuttaa myös taloudellisia säästöjä. Pidämme kuitenkin ongelmallisena liian nopeaa muutosta, joka lisää järjestelmän epäselvyyttä kansalaisille. Tärkeintä on kuitenkin, että viranomaisten lähettämien tiedoksiantojen perillemeno ja tiedonsaanti niistä varmistetaan kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on hyvin tuotu esille sitä digisyrjäytymisen ongelmaa, mikä on todellisuutta tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Yli puoli miljoonaa suomalaista ei pärjää tällä hetkellä näiden digilaitteiden kanssa. Mielestäni tässä on erinomaisen hyvää keskustelua käyty siitä, miten isoja haasteita meillä tulevaisuudessa tulee tämän digitalisaation myötä olemaan, mikäli näihin ei kunnolla pureuduta ja näitä ongelmia ratkota. Meillä on paljon muitakin kuin ikääntynyttä väkeä, jotka digisyrjäytyvät tällä hetkellä. Edustaja Kallio nosti hyvin esille myöskin sen, ettei internetyhteyttä ole esimerkiksi eri puolilla Suomea. Ihan tässä niin sanotussa kasvukolmiossa, vaikka kotikaupungissani Salossakin, on paljon, paljon alueita, joilla ei internetyhteyttä yksinkertaisesti ole. Sen lisäksi näiden Suomi-pisteiden valmistelu on vielä pahastikin kesken. Ennen kuin on fyysisesti olemassa näitä Suomi-pisteitäkään, joissa voitaisiin tätä digipalveluapua tarjota ihan viranomaisten toimesta, ei kannattaisi kyllä tällaisia esityksiä tehdä. Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen esityksen, että lakiehdotus hylätään.

Arvoisa herra puhemies! Nämä naisiin ja erityisesti lapsiin kohdistuvat väkivallanteot ovat yksinkertaisesti häpeällisiä meille täällä Suomessa, ja erityisesti meidän miesten täytyy nämä teot kyllä tuomita erityisen jyrkästi. Tässä on keskusteltu myös tästä verkossa tapahtuvasta häirinnästä, joka on, niin kuin me kaikki varmasti tässä salissa myös tiedämme, lisääntynyt ihan valtavasti. Tähän voisi olla myöskin keinoja. Olen tehnyt toimenpidealoitteen siitä, ja kiitos siitä, että aika moni on sen tässä salissa myöskin allekirjoittanut. Meillä on tulossa sähköinen henkilöllisyystodistus, jota voisi käyttää näiden sosiaalisen median alustojen kirjautumisessa, ja näin me pystyttäisiin todentamaan se, keitä siellä verkossa liikkuu. Me voisimme myöskin rajoittaa sitä, miten paljon on esimerkiksi valetilejä tällä hetkellä, koska valetilien kautta tätä häirintää, väärää tietoa, deepfakea ynnä muuta levitetään ihan valtavasti. Voisiko tässä olla sellainen keino? Tämä on EU-tason säätelyä, eli EU:sta on tulossa tämä sähköinen henkilöllisyystodistus. Voisiko hallitus ajatella, että tätä asiaa voitaisiin edistää, [Puhemies koputtaa] että nämä somejätit saataisiin kerralla kuriin? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus väittää tällä julkisen talouden suunnitelmalla kääntävänsä Suomen talouden kohti kasvua, korkeampaa työllisyyttä ja hallittua velkaantumista, mutta jos katsomme suunnitelman omia lukuja ja hallituksen tekemiä linjauksia, lopputulos on vaatimaton. Hallituksen omat taloustavoitteet karkaavat kauas saavuttamattomuuteen. Valtiovarainministeriö arvioi talouskasvun olevan tänä vuonna heikkoa, noin 0,6 prosenttia, ja vuosina 27—30 bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan keskimäärin vain 1,5 prosentin vauhtia. Talous ei siis kasva hallituksen lupaamalla tavalla. Työllisyys ei kehity tavoitteiden mukaisesti. Työttömyysaste pysyy noin kymmenessä prosentissa tämän vuoden. Työllisyyden ennustetaan kuitenkin kääntyvän kasvuun vuonna 2027 ja työttömyysasteen laskevan 8,2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämän toteutumista me kaikki toki toivomme. Ilman merkittävää työllisyyden käännettä parempaan ei talouskasvuakaan tulla näkemään, ja ennen kaikkea luvattu velkaantuminen ei taitu vaan jatkuu ja vain syvenee. Miten tässä näin kävi? On todettava, että julkisen talouden suunnitelmassa on hyvääkin, esimerkiksi panostuksissa t&k-toimintaan, hiilineutraaliudessa ja vihreässä siirtymässä. Suomen on haettava talouskasvua korkeasta teknologisesta osaamisestaan. Näissä kohdissa määrärahoilla edistetään muun muassa ympäristön ja luonnon hyvinvointia sekä vähennetään päästöjä tukemalla uusiutuvaa energiaa sekä edistetään joukkoliikennettä. Tästäkin huolimatta julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousee tämän hallituksen toimien seurauksena kovaa vauhtia kohti sataa prosenttia. Julkinen velka suhteessa bkt:hen kasvoi viime vuonna hyvin nopeasti, 6,2 prosenttiyksiköllä jo 88,5 prosenttiin. Tämä on ikävä tosiasia, josta ulos pääseminen tulee vaatimaan pitkän aikavälin poliittisten valintojen savotan — sellaisen, johon taidamme ehtiä kaikki vielä mukaan. Arvoisa rouva puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus epäonnistuu talouden perusasioissa, se tekee lisää päätöksiä, jotka heikentävät ihmisten arkea ja palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa hallitus jatkaa ja laajentaa Kelan valinnanvapaus- ja Kela-korvauskokeilujaan. Kela kertoi jo huhtikuussa, että kokeilua ovat hyödyntäneet eniten kaupunkilaiset ja suurituloiset. Yhdenvertaisuustavoite ei ole toteutunut, ei ainakaan kokeilun alkuvaiheessa. Tästä huolimatta hallitus on päättänyt kehysriihessään laajentaa kokeilua. Tutkimusvalikoimaa kasvatetaan, yleislääkärikäyntien enimmäismäärää nostetaan kolmesta kuuteen vuodessa, ja kokeilua jatketaan vuoteen 2028 asti. On aiheellista kysyä, miksi ihmeessä. Useat asiantuntijat ovat todenneet, että tämä ei ole järkevin tapa vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Hyvinvointialueiden rahoitus on täysin yleiskatteellista, eikä sitä ole korvamerkitty perusterveydenhuoltoon. Alun perin olisi ollut mahdollista ohjata rahat suoraan alueille ja näin mahdollistaa palvelujen ostaminen yksityisiltä tai järjestää ne julkisesti ja yhdenvertaisesti. Nyt näyttää siltä, että ne, jotka jo ennestään käyttävät yksityisiä palveluita omasta pussistaan, saavat jatkossa saman käytännössä ilmaiseksi. Ne, joilla tarve on suurin mutta maksukyky pienin, eivät hyödy tästä mitään. He eivät hyödy mitään, mutta heidän terveydenhuollon asiakasmaksunsa korottuvat. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että lääkäriin ei enää taloussyistä mennä, ja näin kansanterveys heikkenee. Suomen tulisi olla maa, jossa hoitoonpääsy ei riipu lompakon paksuudesta. Hallituksen kehysriihen päätösten myötä asiakasmaksuja kuitenkin korotetaan ja uusia maksuja otetaan käyttöön, mikä on herättänyt keskustelua pienituloisten aseman heikentämisestä. Tämä on huonoa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Vai onko tämä Kela-korvauksen kokeilu kohdennettu tulonsiirto niille, jotka eivät sitä edes välttämättä tarvitse? Samaan aikaan toisaalta hallitus leikkaa idealistisin motiivein sotejärjestöjen rahoitusta. STEA-avustuksista leikataan tämän hallituskauden aikana noin puolet eli 190 miljoonaa euroa. Kyse on järjestöistä, jotka tekevät ennaltaehkäisevää työtä, tukevat mielenterveyttä, auttavat heikoimmassa asemassa olevia ja palvelujärjestelmää. Siten hallitus heikentää niitä toimijoita, jotka auttaisivat kuorman kantamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla lainsäädännöllä mahdollistetaan sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuus viranomaistoiminnassa. Tavoitteena on, että viranomaisen tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti niille hallinnon asiakkaille, joille se on mahdollista. Nykyisin tiedoksiannot toimitetaan postitse, ellei asiakas ole erikseen antanut suostumusta sähköiseen tiedoksiantoon. Esityksellä tavoitellaan nykyistä tehokkaampia viranomaismenettelyjä, parempaa tuottavuutta ja paikkariippumatonta viranomaisasiointia. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan jatkossa tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti viestinvälityspalvelutili eli kansankielellä Suomi.fi-tili, kun hän tunnistautuu johonkin julkishallinnon sähköiseen palveluun. Tämän jälkeen viranomaiset voivat toimittaa sähköisiä tiedoksiantoja tälle viestinvälityspalvelutilille ilman henkilön nimenomaista suostumusta. Hallintovaliokunta on käsitellyt lakiesityksiä pitkään, ja yhteisiä huolia on herännyt. Joiltakin osin lainsäädäntöä tarkennettiin valiokuntakäsittelyn aikana mutta valitettavasti ei ihan riittävällä tavalla. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaalidemokraatit ymmärtävät digitalisaation tuomat mahdollisuudet ja suhtautuvat erittäin positiivisesti näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Parhaimmillaan digitalisaatio sujuvoittaa palveluja ja prosesseja, tuo asiakkaille lisää mahdollisuuksia sekä säästää kustannuksia. Hallituksen esityksessä sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta viranomaistoiminnassa koskevaksi lainsäädännöksi on kokonaisuutena tarpeellinen ja kannatettava muutos, mutta katsomme, että lakiesityksissä eivät riittävällä tavalla tule huomioiduksi erityisryhmät ja heidän tarpeensa. Esityksessä sivuutetaan se tosiasia, että vaikka suurin osa kansalaisista käyttää sujuvasti digitaalisia palveluja, on meillä kuitenkin ihmisiä, joille tulisi mahdollistaa esityksessä tietyt poikkeukset. Kuitenkin loppujen lopuksi tärkeintä on, että viranomaisten lähettämien tiedoksiantojen perillemeno ja tiedonsaanti niistä varmistetaan kaikissa tilanteissa. Tämä on seikka, johon myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota lausunnossaan. Merkittävä muutos nykytilaan on se, että yrityksiltä, yhteisöiltä ja luonnollisilta henkilöiltä ei enää edellytettäisi sähköpostiosoitteen antamista Suomi.fin käyttöönoton yhteydessä. Pidämme ongelmallisena, että sähköinen tiedoksianto viestinvälityspalveluun eli Suomi.fi-viestit-palveluun olisi mahdollinen ilman tiedoksiannon vastaanottajan erillistä suostumusta. Tällä hetkellä sähköisten tiedoksiantojen ja muiden viranomaisviestien lähettäminen Suomi.fi-viestit-palveluun on mahdollista vain henkilön nimenomaisella suostumuksella ja edellyttäen, että henkilö on antanut viestinvälityspalveluun sähköpostiosoitteensa ilmoitusten lähettämistä varten. Erityisryhmien huomioimiseksi muutoksessa tulisi mahdollistaa sähköpostiosoitteen sijasta myös puhelinnumeron antaminen tilin avaamisen yhteydessä. Tämä mahdollistaisi tekstiviestiherätteet saapuneista tiedoksiannoista. Ehdotettu sääntely sekä asiointilain että tukipalvelulain osalta sinänsä mahdollistaa tekstiviestiherätteiden käytön, mutta tätä ei ole nähty kustannustehokkaana ratkaisuna. Pidämme ongelmallisena, ettei ole selvitetty sitä, miten SMS-herätteen lähetyksen voisi rajata tietylle ryhmälle, esimerkiksi ikäihmisille, joilla ei ole älypuhelinta. Niissä tapauksissa, joissa tiedoksi annettava asiakirja on luettavissa viranomaisen omasta asiointipalvelusta, Suomi.fi-viestien käyttäjä saa heräteviestin Suomi.fi-viestit-tilille sekä ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Esitämmekin, että erikseen ilmoitettaessa herätteen saisi myös tekstiviestillä. On huomattava, että hallituksen esityksellä tavoitellaan huomattavia, noin 25 miljoonan euron säästöjä. Joka tapauksessa Suomi.fi-palvelun käyttöön siirrytään enenevissä määrin ja suurin osa säästöistä realisoituu myös tämän myötä. Siksi ei olisi myöskään säästöjen saavuttamisen kannalta erityisen dramaattista tehdä kädenojennus heitä kohtaan, joille digitaalisten palveluiden käyttö ei ole mahdollista erilaisista syistä johtuen. Sosiaalidemokraateille kyse on tiettyjen ihmisryhmien huomioimisesta muutoksessa ja sen varmistamisesta, että jokainen saa tiedon viranomaisen lähettämistä asiakirjoista. Arvoisa rouva puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 1 mukaisesti.