Paasi Martin

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse taksiliikenteen luotettavuudesta, turvallisuudesta ja valvonnasta. Taksi on monelle välttämätön palvelu, se ei ole vain kyyti lentokentälle tai kotiin illanvietosta. Monelle ikäihmiselle, liikuntarajoitteiselle, lapsiperheelle tai haja-asutusalueella asuvalle taksi on osa arjen perusliikkumista. Siksi taksiin pitää voida luottaa. Kun asiakas nousee taksiin, hänen pitää voida luottaa siihen, että kuljettajalla on lupa, osaaminen ja tausta kunnossa, hinta on selvä ja kyseessä on luvallinen taksi. Arvoisa rouva puhemies! Ongelma on konkreettinen. Jos asiakas nousee asemalla autoon, jonka hän olettaa olevan luvallinen taksi, hänen ei pidä joutua arvaamaan, onko kuljettajalla oikeus ajaa taksia, mitä matka maksaa tai voiko kuljettajaan luottaa. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa asiakas on yksin, alaikäinen, iäkäs, väsynyt, päihtynyt tai muuten haavoittuvassa asemassa. Juuri silloin järjestelmän pitää suojata asiakasta, ei jättää häntä epävarmuuden varaan. Arvoisa rouva puhemies! Esitys tiukentaa taksiliikenneluvan ja taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytyksiä. Hyvämaineisuusarvioinnissa otettaisiin jatkossa laajemmin huomioon esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Tämä on perusteltua. Taksinkuljettajan työssä asiakkaan luottamus on keskeistä, ja kuljettajalta voidaan edellyttää erityistä luotettavuutta. Esityksessä palautetaan myös pakollinen koulutus uusille kuljettajille. Lisäksi alalla jo toimiville tulisi ajoluvan uusimisen yhteydessä täydennyskoulutus. Taksinkuljettajan työ ei ole pelkkää auton ajamista — se on asiakaspalvelua, turvallisuustyötä ja usein myös erityisryhmien kohtaamista. Arvoisa rouva puhemies! Toinen tärkeä osa esitystä on valvonta ja tunnistettavuus. Jatkossa taksiauto ja taksiliikennelupa kytkettäisiin nykyistä selvemmin toisiinsa. Taksiajoneuvon tunnistamista helpotettaisiin erillisillä värillisillä rekisterikilvillä. Tämä auttaa sekä asiakasta että viranomaista erottamaan luvallisen taksin muusta liikenteestä. Pimeä taksiliikenne ja vaikeasti valvottavat toimijat heikentävät koko alan mainetta. Rehellisesti toimivan yrittäjän etu on, että luvattomaan toimintaan pystytään puuttumaan nykyistä paremmin. Arvoisa rouva puhemies! Hinnoittelun osalta peruslinja on oikea. Taksien hinnoittelu säilyy pääosin vapaana, mutta hintatietojen ilmoittamista täsmennetään. Asiakkaalle pitää kertoa ennen matkan alkua joko kokonaishinta tai selkeästi se, mistä hinta muodostuu. Vapaa hinnoittelu toimii vain, jos asiakas tietää, mitä on ostamassa. Esityksessä säädetään myös taksimittarin käytöstä. Pidän olennaisimpana sitä, että hinta on asiakkaille selvä ja että valvonta toimii. Sääntelyn ei pidä tarpeettomasti jäykistää alan kehitystä tai estää uusia palvelumalleja. Arvoisa rouva puhemies! Tässä uudistuksessa on hyvä tavoite, mutta vaikutuksia pitää seurata. Värilliset rekisterikilvet, koulutusvaatimukset ja taksamittarivaatimus voivat nostaa kustannuksia ja alalle tulon kynnystä. Jos tämä heikentää palveluiden saatavuutta tai nostaa hintoja kohtuuttomasti, korjauksia pitää tehdä. Kokonaisuutena esitys vie taksisääntelyä oikeaan suuntaan. Se parantaa asiakkaiden turvallisuutta, vahvistaa luottamusta alaan, helpottaa valvontaa ja tukee niitä yrittäjiä, jotka hoitavat työnsä kunnolla. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa jokaiselle pitäisi tarjota kaikki edellytykset tulla kaikeksi siksi, mihin rahkeet suinkin riittävät. Tällaisella tulokulmalla suomalaisista lapsista ja nuorista tulee tulevaisuuden menestyjiä. Orpon hallitus on tosiaan lisännyt koulutukseen rahoitusta 200 miljoonan euron edestä todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Se on uudistanut oppimisen tuen, rajoittanut puhelimien käyttöä ja panostanut perustaitoihin eli lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan — eli nimenomaan niihin kaikista tärkeimpiin asioihin, jotka ovat oikeastaan edellytys sille, että oppii ylipäätänsä mitään niiden lisäksi. Tässä on ehkä loppukaneettina omalta osaltani tärkeää huomioida myös just se, että tähän ei tekoäly auta vaan tähän tarvitaan nimenomaan biologista älyä. Eli toivottavasti myös jatkossa peruskoulussa laitetaan aivonystyrät töihin ja harjoitetaan niiden käyttöä, koska olen oppinut, että aivot ovat ehkä ruumiin tärkein lihas. Ne paranevat, mitä enemmän niitä treenaa.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, jos Suomen peruskoulun tilannetta on mitattu, mutta ymmärtääkseni sitä ei olla tehty samalla muodolla ja samalla tapaa yhtäjaksoisesti sinä aikana, kun taso on selkeästikin laskenut. Peruskoulun tason romahtaminen kuitenkin saattaa olla ehkä yksi kohtalokkaimmista asioista, mitä Suomessa on tapahtunut lähihistorian aikana. 5,6 miljoonan ihmisen kansa kun ei oikeasti pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota käsitöitä tekemällä, vaan vain ja ainoastaan äärimmäisen keihäänkärkitason, korkean jalostusasteen tekemisellä. Tämä on siis Suomen hyvinvointivaltion edellytys, eli hyvä peruskoulu on Suomen hyvinvointivaltion edellytys. Jos tässä nyt on jo menetetty 20 ikäluokkaa, niin se jo on aika iso lovi. Kun heistä tulee työikäisiä ja jonkun koulun käyneitä ja he päätyvät työmarkkinoille, niin he eivät varmasti pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Se on myöskin hyvä pitää mielessä, että emme elä tyhjiössä vaan me kilpaillaan kaikkien kanssa. Edelleen tässä oliko edustaja Hopsu, joka puhui siitä, että nämä kännykät ja puhelimella valvomiset ja muut ovat pahentaneet tilannetta Suomessa. Näinhän se on, mutta taas kerran haluaisin painottaa sitä, että tämä tilanne on vallinnut ihan tasan tarkkaan kaikkialla muuallakin maailmassa. Elikkä selityksenä meidän Suomen suhteelliseen tippumiseen tämä kannattaisi siltä kantilta unohtaa. Opettajien kanssa kun puhuu, niin he kertovat, että suuren osan ajastaan he käyttävät johonkin muuhun kuin oppilaiden opettamiseen. Hankehumpat ja uudet säännöt siitä, miten pitää kommunikoida perheen, vanhempien kanssa, ynnä muut vievät opettajan kouluajasta suurimman osan — joku on puhunut jopa yli 90 prosentin luvuista. Minä peräänkuuluttaisin kyllä tässä yhteydessä opettajan kunnianpalautusta. Kuulammen koulussa harrastetaan tällaisia vapaaehtoisia tasoryhmiä. Siellä ikäluokat on jaettu kolmeen vapaaehtoiseen ryhmään, ja heikoimmassa ryhmässäkin toki täytetään peruskoulun perusoppimäärä. Tämä kyseinen Kuulammen koulu on siis Suomen menestynein Pisa-testeissä, ja mielestäni siitäkin voisi ottaa oppia. Eli tässä perusopetuslain muuttamisessa mennään ehdottomasti oikeaan suuntaan, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tätä ei saisi jättää tähän. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, kun Suomen peruskoulusta puhutaan, niin ei voi kuin ihmetellä sitä rauhallisuutta, millä ollaan lähestulkoon 20 vuotta katsottu, kun Suomen peruskoulun taso on laskenut kakkos- ja kolmossijoilta 20. ja 30. sijoille. Elikkä siis todella voidaan puhua tällaisesta yhtäjaksoisesta syöksystä. Tässä yhteydessä minun mielestäni on tosi kummallista syyttää nyt sitten älypuhelimia ja covidia ja milloin mitäkin, koska nämä samat ilmiöt ovat olleet vallitsevia ilmiöitä myös kaikkialla muualla maailmassa, ja meidän peruskoulun sija on siis laskenut suhteessa koko muuhun maailmaan. Elikkä meidän peruskoulussa on kaikesta päätellen jotakin todella pahasti vialla. Se, mikä tässä yhteydessä nyt sitten ennen kaikkea ihmetyttää, on paitsi se, että mitkään herätyskellot eivät lähde tästä soimaan ja ei ole sellaista kriisitietoisuutta, että jotain pitäisi tehdä, lisäksi myöskin se, että me ei tällä hetkellä mitata sitä, mitä tuolla kouluissa tapahtuu. Se ainoa mittari, mikä meillä on, on Pisa-tulokset. Kyllähän se on niin, että jos haluat saada aikaiseksi jotain muutosta, esimerkiksi parannusta nyt tähän kehitykseen, niin olisi äärimmäisen keskeistä, että peruskoulumme tuloksia ja tekemistä alettaisiin mittaamaan ja seuraamaan niin että me pikkuhiljaa opittaisiin ymmärtämään, mikä tässä mättää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tavoite on selvä: Peruskoulun päättävällä oppilaalla pitää olla riittävät perustaidot jatko-opintoihin ja elämään. Samalla arvioinnin pitää olla nykyistä yhdenvertaisempaa eri kouluissa ja eri puolilla Suomea. Ongelma on konkreettinen. Kaksi oppilasta voi osata saman verran mutta saada eri kouluissa eri arvosanan. Päättöarvosanalla haetaan jatko-opintoihin, joten arvioinnin pitää olla mahdollisimman vertailukelpoista. Kyse on oppilaan oikeusturvasta. Toinen ongelma on se, että oppilas voi edetä opinnoissa, vaikka perustaidot eivät ole kunnossa. Silloin ongelma ei katoa vaan siirtyy seuraavalle luokalle ja lopulta toiselle asteelle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys korjaa näitä ongelmia. Perusopetuslakiin täsmennetään oppilaan arviointia ja opinnoissa etenemistä koskevia säännöksiä. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso selkeämmin ja varmistaa, että oppilas saa ajoissa realistisen kuvan siitä, missä hän tarvitsee lisää tukea. Osaamistakuu ei tarkoita sitä, että oppilaita jätettäisiin kevyin perustein luokalle. Tarkoitus on, että oppimisen puutteet huomataan ajoissa ja tuki annetaan ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Arvoisa puhemies! Konkreettinen esimerkki on oppilas, jolla on vaikeuksia matematiikan perustaidoissa jo alakoulussa. Jos asia kuitataan vuodesta toiseen ja oppilas siirtyy eteenpäin ilman, että osaaminen vahvistuu, ongelma kasvaa. Yläkoulussa samat puutteet vaikeuttavat jo monen muun asian oppimista. Oikeampi tapa on tunnistaa puute ajoissa, antaa tuki ja varmistaa, että perustaidot todella karttuvat. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa myös sitä, että arvioinnin pitää perustua osaamiseen eikä sattumaan. Arvosanojen 4 ja 5 rajanvedon pitää olla selkeä. Oppilaan, huoltajan ja opettajan pitää ymmärtää, mitä hyväksytty suoritus edellyttää. Tämä tukee myös opettajia vaikeissa arviointitilanteissa ja vähentää tulkinnanvaraisuutta. Arvoisa puhemies! On silti sanottava suoraan, ettei lakiteksti yksin ratkaise oppimistulosten laskua. Tarvitaan selkeät arviointikriteerit, riittävä tuki oppilaille ja opettajille sekä toimiva toimeenpano kunnissa. Siksi vaikutuksia pitää seurata. On katsottava, paraneeko arvioinnin yhdenvertaisuus, vahvistuvatko perustaidot ja tuleeko tuki ajoissa. Jos sääntely kuormittaa kouluja liikaa tai johtaa vääriin käytänteihin, siihen pitää tietenkin reagoida. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen peruslinja on kuitenkin oikea. Peruskoulun tärkein lupaus on, että jokainen lapsi saa riittävät perustaidot riippumatta siitä, missä hän asuu tai mitä koulua hän käy. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä.