Paasi Martin

Arvoisa rouva puhemies! Yhtäkään euroa veronmaksajien rahaa ei ole maksettu Garden-hankkeelle, ei ensimmäistäkään. Kyse oli ehdollisesta varauksesta, ei toteutuneesta menosta, ei maksetusta tuesta eikä kadonneesta rahasta. Lisäksi hallitus on nyt todennut, ettei Garden-hankkeelle ole enää poliittista tukea. Hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä, ja kyseisen hallihankkeen tilanne on muuttunut. Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan: Ensimmäinen kysymys on se, tarvitseeko Suomi ja erityisesti pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason tapahtumakeskuksen. Kokoomuksen vastaus on: kyllä. Me tarvitsemme kykyä kilpailla suurista urheilu- ja kulttuuritapahtumista muiden Pohjoismaiden ja Baltian pääkaupunkien kanssa. Suuret tapahtumat tuovat työtä rakennusalalle, hotelleihin, ravintoloihin, matkailuun, logistiikkaan ja palveluihin. Ne tuovat näkyvyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Tämä tavoite ei ole kadonnut mihinkään, vaikka yksi hanke ei etenekään. Toinen kysymys on se, millä ehdoilla valtio voi tällaisia hankkeita tukea. On selvää, että sääntöjen pitää olla avoimet, yhtenäiset ja tasapuoliset. On hyvä, että hallitus nyt käynnistää työn, jolla tämän kokoluokan hankkeelle luodaan selkeät kriteerit. Arvoisa rouva puhemies! Kysymys opposition edustajille: mistä tässä lopulta on kyse? Jos kyse on siitä, että hallitus on käyttänyt budjettivaltaansa ja tehnyt poliittisia valintoja kasvun, työn ja investointien edistämiseksi, niin se ei voi olla yllätys. Sitä hallitukset tekevät. Virkamiehet valmistelevat, mutta poliitikot päättävät. Jokainen hallitus tekee kautensa aikana suuren määrän tällaisia arvovalintoja. Jos taas kyse on siitä, että Garden-hankkeen omat toimijat ovat epäonnistuneet tekemisissään, niin kysymykset pitää osoittaa ensisijaisesti heille. Hallitus ei johda yksityistä hankeyhtiötä, ei vastaa sen rahoituksen etenemisestä, eikä voi kontrolloida sitä, millaisia viestejä hankkeen ympärillä yksittäiset ihmiset lähettelevät. Arvoisa rouva puhemies! Opposition arvostelussa häiritsee mittasuhteiden katoaminen. Me puhumme 35 miljoonan euron ehdollisesta varauksesta, josta ei ole maksettu euroakaan ja jolta on nyt poistunut poliittinen tuki. Samaan aikaan tämä maa on nähnyt päätöksiä ja epäonnistumisia, joissa veronmaksajalle on syntynyt miljardiluokan vahinkoja. Tämä ei tarkoita, etteikö 35 miljoonaa euroa olisi merkittävä summa. Julkisen rahan käyttöä pitää aina arvioida tarkasti. Kenelläkään ei ole mandaattia tuhlata euroakaan veronmaksajien rahoista. Mutta jos eduskunta kutsutaan kesätauolta koolle maksamattoman ja nyt käytännössä peruuntuneen ehdollisen varauksen vuoksi, on perusteltua kysyä, että missä sama kiire ja periaatteellisuus ovat olleet silloin, kun kyse on ollut toteutuneista miljardiluokan menetyksistä. Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä keskustelussa on vaarana, että tärkeä asia peittyy poliittisen teatterin alle. Suomella on oikeita ongelmia ratkaistavana. Tarvitsemme kasvua, tarvitsemme työtä, tarvitsemme investointeja, tarvitsemme rakennusalalle hankkeita, tarvitsemme kykyä houkutella kansainvälisiä tapahtumia Suomeen, eikä vain vierestä katsomista, kun Tukholma, Kööpenhamina tai Tallinna menevät edellä. Jatkossa vastaaville hankkeille tarvitaan paremmat, selkeämmät ja yhdenmukaiset pelisäännöt.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse Kelan toimeenpanemien etuuksien sääntelyn selkeyttämisestä. Esitys koskee muun muassa kuntoutusrahaa, sairausvakuutuslain päivärahaetuuksia, Kelan päätösten asiavirheiden korjaamista ja työttömyysturvan sovittelua. Kyse ei ole suuresta etuusjärjestelmän uudistuksesta vaan menettelyjen tekemisestä selkeämmiksi. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaaliturvajärjestelmä on monelle vaikea ymmärtää. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun ihminen on sairaana, kuntoutuksessa tai työtön. Siksi etuuksien maksamisen pitää olla ennakoitavaa ja päätösten perusteiden ymmärrettäviä. Konkreettinen esimerkki on kuntoutusraha. Jos sitä maksetaan useassa pienessä erässä, oman talouden hallinta vaikeutuu juuri silloin, kun ihmisen pitäisi voida keskittyä kuntoutumiseen. Esitys mahdollistaa tarkoituksenmukaisemmat ja ennakoitavammat maksujaksot. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä yhtenäistetään myös Kelan päätösten asiavirheiden korjaamista. Kela voisi korjata ilmeisen virheen myös asiakkaan vahingoksi ilman suostumusta, jos virhe on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä. Tämä on perusteltua esimerkiksi silloin, jos etuus on myönnetty väärien tai puutteellisten tietojen vuoksi. Samalla oikeusturvasta on huolehdittava. Virheen pitää olla selvä ja muutoksenhakuoikeuden todellinen. Arvoisa rouva puhemies! Sairausvakuutuslakiin lisätään säännöksiä päivärahaetuuksien päätöksistä sekä maksamisen keskeyttämisestä tai vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Kun olosuhteet muuttuvat, myös etuuden pitää voida muuttua, mutta selkeillä säännöillä. Esityksessä selkeytetään myös soviteltua työttömyysetuutta koskevaa säännöstä. Tämä on tärkeää, koska ihmisen pitää ymmärtää, miten osa-aikatyö vaikuttaa etuuteen. Muuten syntyy epävarmuutta, joka voi heikentää työn vastaanottamisen kannustimia. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaaliturvaa pitää selkeyttää, mutta muutosten vaikutuksia on seurattava. Järjestelmää on muutettu paljon, ja liian tiheä muuttaminen voi heikentää ennakoitavuutta. Tämän esityksen peruslinja on kuitenkin oikea. Se yhtenäistää Kelan menettelyjä ja tekee etuuksien toimeenpanosta selkeämpää. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse taksiliikenteen luotettavuudesta, turvallisuudesta ja valvonnasta. Taksi on monelle välttämätön palvelu, se ei ole vain kyyti lentokentälle tai kotiin illanvietosta. Monelle ikäihmiselle, liikuntarajoitteiselle, lapsiperheelle tai haja-asutusalueella asuvalle taksi on osa arjen perusliikkumista. Siksi taksiin pitää voida luottaa. Kun asiakas nousee taksiin, hänen pitää voida luottaa siihen, että kuljettajalla on lupa, osaaminen ja tausta kunnossa, hinta on selvä ja kyseessä on luvallinen taksi. Arvoisa rouva puhemies! Ongelma on konkreettinen. Jos asiakas nousee asemalla autoon, jonka hän olettaa olevan luvallinen taksi, hänen ei pidä joutua arvaamaan, onko kuljettajalla oikeus ajaa taksia, mitä matka maksaa tai voiko kuljettajaan luottaa. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa asiakas on yksin, alaikäinen, iäkäs, väsynyt, päihtynyt tai muuten haavoittuvassa asemassa. Juuri silloin järjestelmän pitää suojata asiakasta, ei jättää häntä epävarmuuden varaan. Arvoisa rouva puhemies! Esitys tiukentaa taksiliikenneluvan ja taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytyksiä. Hyvämaineisuusarvioinnissa otettaisiin jatkossa laajemmin huomioon esimerkiksi henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Tämä on perusteltua. Taksinkuljettajan työssä asiakkaan luottamus on keskeistä, ja kuljettajalta voidaan edellyttää erityistä luotettavuutta. Esityksessä palautetaan myös pakollinen koulutus uusille kuljettajille. Lisäksi alalla jo toimiville tulisi ajoluvan uusimisen yhteydessä täydennyskoulutus. Taksinkuljettajan työ ei ole pelkkää auton ajamista — se on asiakaspalvelua, turvallisuustyötä ja usein myös erityisryhmien kohtaamista. Arvoisa rouva puhemies! Toinen tärkeä osa esitystä on valvonta ja tunnistettavuus. Jatkossa taksiauto ja taksiliikennelupa kytkettäisiin nykyistä selvemmin toisiinsa. Taksiajoneuvon tunnistamista helpotettaisiin erillisillä värillisillä rekisterikilvillä. Tämä auttaa sekä asiakasta että viranomaista erottamaan luvallisen taksin muusta liikenteestä. Pimeä taksiliikenne ja vaikeasti valvottavat toimijat heikentävät koko alan mainetta. Rehellisesti toimivan yrittäjän etu on, että luvattomaan toimintaan pystytään puuttumaan nykyistä paremmin. Arvoisa rouva puhemies! Hinnoittelun osalta peruslinja on oikea. Taksien hinnoittelu säilyy pääosin vapaana, mutta hintatietojen ilmoittamista täsmennetään. Asiakkaalle pitää kertoa ennen matkan alkua joko kokonaishinta tai selkeästi se, mistä hinta muodostuu. Vapaa hinnoittelu toimii vain, jos asiakas tietää, mitä on ostamassa. Esityksessä säädetään myös taksimittarin käytöstä. Pidän olennaisimpana sitä, että hinta on asiakkaille selvä ja että valvonta toimii. Sääntelyn ei pidä tarpeettomasti jäykistää alan kehitystä tai estää uusia palvelumalleja. Arvoisa rouva puhemies! Tässä uudistuksessa on hyvä tavoite, mutta vaikutuksia pitää seurata. Värilliset rekisterikilvet, koulutusvaatimukset ja taksamittarivaatimus voivat nostaa kustannuksia ja alalle tulon kynnystä. Jos tämä heikentää palveluiden saatavuutta tai nostaa hintoja kohtuuttomasti, korjauksia pitää tehdä. Kokonaisuutena esitys vie taksisääntelyä oikeaan suuntaan. Se parantaa asiakkaiden turvallisuutta, vahvistaa luottamusta alaan, helpottaa valvontaa ja tukee niitä yrittäjiä, jotka hoitavat työnsä kunnolla. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa jokaiselle pitäisi tarjota kaikki edellytykset tulla kaikeksi siksi, mihin rahkeet suinkin riittävät. Tällaisella tulokulmalla suomalaisista lapsista ja nuorista tulee tulevaisuuden menestyjiä. Orpon hallitus on tosiaan lisännyt koulutukseen rahoitusta 200 miljoonan euron edestä todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Se on uudistanut oppimisen tuen, rajoittanut puhelimien käyttöä ja panostanut perustaitoihin eli lukemiseen, kirjoittamiseen ja matematiikkaan — eli nimenomaan niihin kaikista tärkeimpiin asioihin, jotka ovat oikeastaan edellytys sille, että oppii ylipäätänsä mitään niiden lisäksi. Tässä on ehkä loppukaneettina omalta osaltani tärkeää huomioida myös just se, että tähän ei tekoäly auta vaan tähän tarvitaan nimenomaan biologista älyä. Eli toivottavasti myös jatkossa peruskoulussa laitetaan aivonystyrät töihin ja harjoitetaan niiden käyttöä, koska olen oppinut, että aivot ovat ehkä ruumiin tärkein lihas. Ne paranevat, mitä enemmän niitä treenaa.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, jos Suomen peruskoulun tilannetta on mitattu, mutta ymmärtääkseni sitä ei olla tehty samalla muodolla ja samalla tapaa yhtäjaksoisesti sinä aikana, kun taso on selkeästikin laskenut. Peruskoulun tason romahtaminen kuitenkin saattaa olla ehkä yksi kohtalokkaimmista asioista, mitä Suomessa on tapahtunut lähihistorian aikana. 5,6 miljoonan ihmisen kansa kun ei oikeasti pysty ylläpitämään hyvinvointivaltiota käsitöitä tekemällä, vaan vain ja ainoastaan äärimmäisen keihäänkärkitason, korkean jalostusasteen tekemisellä. Tämä on siis Suomen hyvinvointivaltion edellytys, eli hyvä peruskoulu on Suomen hyvinvointivaltion edellytys. Jos tässä nyt on jo menetetty 20 ikäluokkaa, niin se jo on aika iso lovi. Kun heistä tulee työikäisiä ja jonkun koulun käyneitä ja he päätyvät työmarkkinoille, niin he eivät varmasti pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Se on myöskin hyvä pitää mielessä, että emme elä tyhjiössä vaan me kilpaillaan kaikkien kanssa. Edelleen tässä oliko edustaja Hopsu, joka puhui siitä, että nämä kännykät ja puhelimella valvomiset ja muut ovat pahentaneet tilannetta Suomessa. Näinhän se on, mutta taas kerran haluaisin painottaa sitä, että tämä tilanne on vallinnut ihan tasan tarkkaan kaikkialla muuallakin maailmassa. Elikkä selityksenä meidän Suomen suhteelliseen tippumiseen tämä kannattaisi siltä kantilta unohtaa. Opettajien kanssa kun puhuu, niin he kertovat, että suuren osan ajastaan he käyttävät johonkin muuhun kuin oppilaiden opettamiseen. Hankehumpat ja uudet säännöt siitä, miten pitää kommunikoida perheen, vanhempien kanssa, ynnä muut vievät opettajan kouluajasta suurimman osan — joku on puhunut jopa yli 90 prosentin luvuista. Minä peräänkuuluttaisin kyllä tässä yhteydessä opettajan kunnianpalautusta. Kuulammen koulussa harrastetaan tällaisia vapaaehtoisia tasoryhmiä. Siellä ikäluokat on jaettu kolmeen vapaaehtoiseen ryhmään, ja heikoimmassa ryhmässäkin toki täytetään peruskoulun perusoppimäärä. Tämä kyseinen Kuulammen koulu on siis Suomen menestynein Pisa-testeissä, ja mielestäni siitäkin voisi ottaa oppia. Eli tässä perusopetuslain muuttamisessa mennään ehdottomasti oikeaan suuntaan, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tätä ei saisi jättää tähän. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, kun Suomen peruskoulusta puhutaan, niin ei voi kuin ihmetellä sitä rauhallisuutta, millä ollaan lähestulkoon 20 vuotta katsottu, kun Suomen peruskoulun taso on laskenut kakkos- ja kolmossijoilta 20. ja 30. sijoille. Elikkä siis todella voidaan puhua tällaisesta yhtäjaksoisesta syöksystä. Tässä yhteydessä minun mielestäni on tosi kummallista syyttää nyt sitten älypuhelimia ja covidia ja milloin mitäkin, koska nämä samat ilmiöt ovat olleet vallitsevia ilmiöitä myös kaikkialla muualla maailmassa, ja meidän peruskoulun sija on siis laskenut suhteessa koko muuhun maailmaan. Elikkä meidän peruskoulussa on kaikesta päätellen jotakin todella pahasti vialla. Se, mikä tässä yhteydessä nyt sitten ennen kaikkea ihmetyttää, on paitsi se, että mitkään herätyskellot eivät lähde tästä soimaan ja ei ole sellaista kriisitietoisuutta, että jotain pitäisi tehdä, lisäksi myöskin se, että me ei tällä hetkellä mitata sitä, mitä tuolla kouluissa tapahtuu. Se ainoa mittari, mikä meillä on, on Pisa-tulokset. Kyllähän se on niin, että jos haluat saada aikaiseksi jotain muutosta, esimerkiksi parannusta nyt tähän kehitykseen, niin olisi äärimmäisen keskeistä, että peruskoulumme tuloksia ja tekemistä alettaisiin mittaamaan ja seuraamaan niin että me pikkuhiljaa opittaisiin ymmärtämään, mikä tässä mättää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tavoite on selvä: Peruskoulun päättävällä oppilaalla pitää olla riittävät perustaidot jatko-opintoihin ja elämään. Samalla arvioinnin pitää olla nykyistä yhdenvertaisempaa eri kouluissa ja eri puolilla Suomea. Ongelma on konkreettinen. Kaksi oppilasta voi osata saman verran mutta saada eri kouluissa eri arvosanan. Päättöarvosanalla haetaan jatko-opintoihin, joten arvioinnin pitää olla mahdollisimman vertailukelpoista. Kyse on oppilaan oikeusturvasta. Toinen ongelma on se, että oppilas voi edetä opinnoissa, vaikka perustaidot eivät ole kunnossa. Silloin ongelma ei katoa vaan siirtyy seuraavalle luokalle ja lopulta toiselle asteelle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys korjaa näitä ongelmia. Perusopetuslakiin täsmennetään oppilaan arviointia ja opinnoissa etenemistä koskevia säännöksiä. Tarkoitus on määritellä vähimmäisosaamisen taso selkeämmin ja varmistaa, että oppilas saa ajoissa realistisen kuvan siitä, missä hän tarvitsee lisää tukea. Osaamistakuu ei tarkoita sitä, että oppilaita jätettäisiin kevyin perustein luokalle. Tarkoitus on, että oppimisen puutteet huomataan ajoissa ja tuki annetaan ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Arvoisa puhemies! Konkreettinen esimerkki on oppilas, jolla on vaikeuksia matematiikan perustaidoissa jo alakoulussa. Jos asia kuitataan vuodesta toiseen ja oppilas siirtyy eteenpäin ilman, että osaaminen vahvistuu, ongelma kasvaa. Yläkoulussa samat puutteet vaikeuttavat jo monen muun asian oppimista. Oikeampi tapa on tunnistaa puute ajoissa, antaa tuki ja varmistaa, että perustaidot todella karttuvat. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa myös sitä, että arvioinnin pitää perustua osaamiseen eikä sattumaan. Arvosanojen 4 ja 5 rajanvedon pitää olla selkeä. Oppilaan, huoltajan ja opettajan pitää ymmärtää, mitä hyväksytty suoritus edellyttää. Tämä tukee myös opettajia vaikeissa arviointitilanteissa ja vähentää tulkinnanvaraisuutta. Arvoisa puhemies! On silti sanottava suoraan, ettei lakiteksti yksin ratkaise oppimistulosten laskua. Tarvitaan selkeät arviointikriteerit, riittävä tuki oppilaille ja opettajille sekä toimiva toimeenpano kunnissa. Siksi vaikutuksia pitää seurata. On katsottava, paraneeko arvioinnin yhdenvertaisuus, vahvistuvatko perustaidot ja tuleeko tuki ajoissa. Jos sääntely kuormittaa kouluja liikaa tai johtaa vääriin käytänteihin, siihen pitää tietenkin reagoida. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen peruslinja on kuitenkin oikea. Peruskoulun tärkein lupaus on, että jokainen lapsi saa riittävät perustaidot riippumatta siitä, missä hän asuu tai mitä koulua hän käy. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse vakuutusyhtiölain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksellä pannaan täytäntöön Solvenssi II ‑direktiivin muutoksia. Samalla päivitetään vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta, riskienhallintaa, raportointia, valvontaa ja varautumista koskevaa sääntelyä. Kyse on teknisestä kokonaisuudesta, mutta käytännön merkitys on selvä: vakuutusyhtiöiden pitää olla vakavaraisia, hyvin johdettuja ja toimintakykyisiä myös häiriötilanteissa. Arvoisa puhemies! Vakuutusyhtiön ongelma ei jää vain yhtiön omaksi ongelmaksi. Jos yhtiö ei pysty hoitamaan velvoitteitaan, vaikutus osuu vakuutuksen ottajiin, vahingon kärsijöihin, yrityksiin ja laajemmin rahoitusmarkkinoiden luottamukseen. Konkreettinen esimerkki on suuri vahinkotapahtuma, kyberhäiriö tai markkinamyllerrys. Silloin ei riitä, että yhtiö toimii aurinkoisena päivänä. Sen pitää kyetä maksamaan korvaukset ja pitämään kriittiset järjestelmät toiminnassa myös paineen alla. Arvoisa puhemies! Yksi esityksen tärkeä osa on sääntelyn suhteellisuus. Lakiin lisättäisiin uusi pienen ja ei-monimutkaisen vakuutusyhtiön luokittelu. Tällaiset yhtiöt voisivat hyödyntää tiettyjä kevennyksiä sääntelyn soveltamisessa. Tämä on järkevää. Pientä ja yksinkertaista vakuutusyhtiötä ei pidä kuormittaa samalla tavalla kuin suurta finanssikonsernia. Valvonnan pitää olla tiukkaa siellä, missä riskit ovat suuria, mutta sääntelyn pitää tunnistaa toimijoiden erot. Arvoisa puhemies! Esityksessä vahvistetaan myös riskienhallintaa. Vakuutusyhtiöille tulisi velvollisuus laatia suunnitelma kestävyysriskien ja maksuvalmiusriskien hallitsemiseksi. Finanssivalvonnalle annettaisiin myös uusia toimintavaltuuksia. Lisäksi vakuutusyhtiöille lisätään velvollisuus varautua normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin. Tämä on tärkeää. Myös normaalioloissa voi tulla kyberhyökkäyksiä, maksuliikenteen ongelmia tai järjestelmähäiriöitä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta, parantaa varautumista ja tuo sääntelyyn suhteellisuutta. Vakuutusjärjestelmä toimii vain, jos siihen voi luottaa. Tällä esityksellä vahvistetaan sitä luottamusta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse julkisten hankintojen kilpailusta, veronmaksajien rahasta ja pk-yritysten mahdollisuuksista. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa noin 40 miljardilla eurolla vuodessa. Siksi on väliä, kuinka moni yritys pääsee tarjoamaan, ja saadaanko rahalle vastinetta. Arvoisa rouva puhemies! Hankintojen ongelma on liian usein heikko kilpailu. Noin 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa. Samalla in-house-yhtiöiden käyttö on kasvanut tavalla, joka on sulkenut markkinat yrityksiltä. Kun julkinen toimija on voinut omistaa yhtiöstä hyvin pienen osuuden ja ostaa siltä ilman kilpailutusta, kilpailuttamisen pääsääntö on kiertynyt liian helposti. Tähän Suomella ei ole varaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys ei kiellä in-house-yhtiöitä eikä vie kunnilta mahdollisuutta järjestää palvelujaan. Se asettaa kilpailuttamattomalle ostamiselle selkeämmät ehdot. Keskeinen muutos on, että osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä tehtävän kilpailuttamattoman hankinnan edellytyksenä olisi jatkossa vähintään 10 prosentin omistusosuus. Jos julkinen toimija haluaa ostaa omalta yhtiöltään ilman kilpailutusta, sen pitää myös aidosti omistaa sitä. Arvoisa rouva puhemies! Kilpailulla on merkitystä myös käytännössä. Talousvaliokunnan mietinnössä nostetaan esiin 9 000 asukkaan kunta, joka kilpailutti taloushallinnon palveluja ja säästi noin 30 prosenttia kustannuksista. Tämä kertoo olennaisen: kun kilpailua syntyy, veronmaksajien rahaa voi riittää pidemmälle. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä parannetaan myös hankintojen valmistelua. Markkinavuoropuhelua vahvistetaan, yhden tarjouksen tilanteeseen kilpailutus olisi pääsääntöisesti uusittava ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat olisi lähtökohtaisesti jaettava osiin. Tämä on tärkeää pk-yrityksille. Ne eivät aina häviä siksi, että niiden palvelu olisi huono. Ne häviävät jo ennen kilpailua, jos hankinta on rakennettu niin suureksi, ettei pienempi toimija voi edes tarjota. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että uudistus herättää myös huolia. Vaikutukset eivät ole samanlaisia isossa kaupungissa ja pienessä syrjäisessä kunnassa. Myös tietyissä kriittisissä palveluissa muutos pitää tehdä hallitusti. Siksi voimaantuloa porrastetaan ja kriittisille palveluille annetaan pidemmät siirtymäajat. Vaikutuksia pitää seurata. Jos palvelujen saatavuuteen tai kuntien lakisääteiseen tehtävien hoitoon syntyy ongelmia, niihin pitää puuttua. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vahvistaa myös avoimuutta ja vastuullisuutta. Harmaan talouden torjuntaa tiukennetaan ja sidosyksiköiden ostolaskudatan läpinäkyvyyttä halutaan parantaa. Tämän uudistuksen peruslinja on oikea: kilpailu pääsäännöksi, poikkeuksille selkeämmät rajat ja pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä pannaan täytäntöön EU:n uutta rahanpesun vastaista sääntelyä ja korvataan nykyinen rahanpesulaki uudella lailla. Tavoite on selvä: suomalaisia pankkeja, yrityksiä ja muita toimijoita ei saa käyttää rikollisen rahan pesemiseen tai terrorismin rahoittamiseen. Rahanpesu ei ole vain kansainvälisten rikossarjojen aihe, se voi näyttää ulospäin aivan tavalliselta liiketoiminnalta. Rikollinen voi perustaa yhtiön, käyttää välikäsiä, avata tilejä ja tehdä normaaleilta näyttäviä liiketoimia. Jos tosiasiallisia omistajia ei tunnisteta ja tieto ei kulje viranomaisille ajoissa, rikollinen raha pääsee laillisen talouden sisään. Tätä esitys korjaa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä vahvistetaan sääntelyä tosiasiallisista edunsaajista. Se on tärkeää, koska yhtiörakenteita voidaan käyttää rikollisen toiminnan peittelyyn. Rikollisen ei pidä päästä piiloutumaan omistusketjujen taakse. Lisäksi parannetaan rahanpesun selvityskeskusta sekä pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää koskevaa sääntelyä. Viranomaisilla pitää olla oikea tieto oikeaan aikaan. Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksessa on myös EU-ulottuvuus. Rahanpesu ei pysähdy valtioiden rajoille, ja rikollinen raha hakeutuu sinne, missä valvonta on heikointa. Siksi yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt vahvistavat myös Suomen rahoitusjärjestelmän luotettavuutta. Velvoitteita tulee pankeille, kirjanpitäjille, asianajajille, kiinteistönvälittäjille ja monille yrityksille. Sääntelyn pitää olla riskiperusteista, eli eniten huomiota sinne, missä riskit ovat suurimmat. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on vaikea tasapaino. Liian kevyt sääntely jättää rikollisille tilaa, liian raskas sääntely kuormittaa rehellisiä toimijoita. Siksi lain vaikutuksia pitää seurata. Jos velvoitteet eivät kohdistu oikein tai ne käyvät tarpeettoman raskaiksi, niitä pitää korjata. Tämän esityksen peruslinja on kuitenkin oikea: rikollisen rahan ei pidä päästä suomalaisen talouden sisään laillisen toiminnan näköiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Muun muassa edustaja Hyrkkö ja edustaja Sarkkinen nostivat esille nuorten työllistymistilanteen. Yksi lisätalousarvion painopiste onkin työllisyys, erityisesti nuorten työllisyys. Nuorten rekrytointitukeen esitetään 20 miljoonaa euroa. Sen arvioidaan riittävän noin 3 300 työttömän nuorten työllistämiseen. Lisäksi nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen, pilotteihin ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteleihin esitetään lisärahoitusta. Konkreettinen esimerkki on nuori, joka on valmistumisen jälkeen jäänyt ilman ensimmäistä työpaikkaa. Mitä pidempään ensimmäinen työpaikka viivästyy, sitä vaikeammaksi työmarkkinoille kiinnittyminen voi muuttua. Rekrytointituella madalletaan työnantajan kynnystä palkata nuori just siinä vaiheessa, jolloin se on ratkaisevaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse julkisten hankintojen kilpailusta, veronmaksajan rahasta ja pk-yritysten mahdollisuuksista. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa lähes 40 miljardilla eurolla vuodessa. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hankinnat valmistellaan, kuinka moni yritys pääsee tarjoamaan ja saadaanko rahalle vastinetta. Arvoisa puhemies! Hankintojen ongelma on liian usein heikko kilpailu. Moniin kilpailutuksiin tulee vain yksi tai korkeintaan kaksi tarjousta. Samalla sidosyksiköiden eli in-house-yhtiöiden käyttö on kasvanut tavalla, joka on sulkenut markkinaa yksityisiltä yrityksiltä. Kun julkinen toimija on voinut omistaa yhtiöstä hyvin pienen osuuden ja ostaa siltä ilman kilpailutusta, kilpailuttamisen pääsääntö on jäänyt taka-alalle. Tähän Suomella ei ole varaa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei kiellä in-house-yhtiöitä eikä vie kunnilta mahdollisuutta järjestää palvelujaan. Se asettaa kilpailuttamattomalle ostamiselle selkeämmät ehdot. Keskeinen muutos on, että osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä tehtävän kilpailuttamattoman hankinnan edellytyksenä olisi jatkossa tämä vähintään kymmenen prosentin omistusosuus. Ajatus on yksinkertainen: jos julkinen toimija haluaa ostaa omalta yhtiöltään ilman kilpailutusta, sen pitää myös aidosti omistaa sitä. Tämä on kohtuullinen periaate. Arvoisa puhemies! Esityksessä parannetaan myös hankintojen valmistelua: Markkinavuoropuhelua vahvistetaan. Yhden tarjouksen tilanteessa kilpailutus olisi pääsääntöisesti uusittava. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat olisi lähtökohtaisesti jaettava osiin, jotta myös pienemmillä yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua. Tämä on tärkeää. Pk-yritykset eivät usein häviä siksi, että niiden palvelu olisi huono. Ne häviävät jo ennen kilpailua, jos hankinta on rakennettu niin suureksi tai vaikeaksi, ettei pienempi toimija voi edes tarjousta antaa. Osiin jakaminen ja markkinavuoropuhelu ovat keinoja saada enemmän tarjouksia, parempaa laatua ja parempaa vastinetta veronmaksajan rahalle. Arvoisa puhemies! On selvää, että näin iso uudistus herättää huolia. Erityisesti pienten kuntien asema, palvelujen saatavuus ja kriittiset järjestelmät on otettava vakavasti. Siksi on hyvä, että voimaantuloa porrastetaan ja kriittisille palveluille annetaan pidemmät siirtymäajat. Vaikutuksia pitää seurata ja ongelmiin puuttua, jos niitä syntyy. Uudistuksen tarkoitus ei ole vaikeuttaa kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamista, vaan lisätä kilpailua siellä, missä kilpailua voi ja pitää syntyä. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa myös vastuullisuutta ja valvontaa. Harmaan talouden torjuntaa vahvistetaan, ja valiokunnan mietinnössä on tärkeä avaus sidosyksiköiden ostolaskudatan läpinäkyvyydestä. Kun julkista rahaa käytetään, kansalaisilla ja päättäjillä pitää olla edellytykset nähdä, mihin raha menee. Julkinen sektori saa edelleen järjestää palvelunsa, mutta veronmaksajien rahaa ei pidä lukita suljettuihin rakenteisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse taksiliikenteen luotettavuudesta, turvallisuudesta ja valvonnasta. Taksi on monelle välttämätön palvelu, siksi siihen pitää voida luottaa. Kun asiakas nousee taksiin, hänen pitää voida luottaa siihen, että kuljettajalla on lupa, osaaminen ja tausta kunnossa, hinta on selvä ja kyseessä on luvallinen taksi. Arvoisa rouva puhemies! Taksialalla on nähty ongelmia, joihin on perusteltua puuttua. Tämä ei tarkoita, etteikö alalla olisi paljon hyviä yrittäjiä ja vastuullisia kuljettajia. Juuri heidänkin kannaltaan on tärkeää, että pelisäännöt ovat selkeät ja valvonta toimii. Esitys tiukentaa taksiliikenneluvan ja taksinkuljettajan ajoluvan saamisen edellytyksiä. Hyvämaineisuusarvioinnissa otettaisiin jatkossa laajemmin huomioon esimerkiksi entiset henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Tämä on perusteltua. Taksinkuljettaja tekee työtä tilanteessa, jossa asiakas voi olla yksin, alaikäinen, iäkäs tai muuten haavoittuvassa asemassa. Silloin kuljettajalta voidaan edellyttää erityistä luotettavuutta. Arvoisa rouva puhemies! Toinen tärkeä kokonaisuus on valvonta ja taksien tunnistettavuus. Jatkossa taksiauto ja taksiliikennelupa kytkettäisiin nykyistä selvemmin toisiinsa. Taksiajoneuvon tunnistamista helpotettaisiin erillisillä värillisillä kilvillä, ja tämä auttaa asiakasta ja viranomaista erottamaan luvallisen taksin muusta liikenteestä. Pimeä taksiliikenne ja vaikeasti valvottavat toimijat heikentävät koko alan mainetta. Rehellisesti toimivan yrittäjän etu on, että luvattomaan toimintaan pystytään puuttumaan tehokkaammin. Arvoisa rouva puhemies! Taksien hinnoittelu säilyy pääosin vapaana, mutta hintatietojen ilmoittamista täsmennetään. Asiakkaalle on kerrottava ennen matkan alkua joko kokonaishinta tai selkeästi se, mistä hinta muodostuu. Vapaa hinnoittelu toimii vain, jos asiakas tietää, mitä on ostamassa. Esityksessä säädetään myös taksamittarin käytöstä. Pidän tärkeimpänä sitä, että hinnoittelu on asiakkaalle selkeää ja että valvonta toimii. Sääntelyn pitää tukea tätä tavoitetta ilman tarpeetonta jäykkyyttä. Arvoisa rouva puhemies! Taksiala muuttuu. Sovellukset, alustat ja uudet palvelumallit ovat jo osa arkea. Siksi lain vaikutuksia pitää seurata. Jos jokin sääntelyn osa nostaa kustannuksia kohtuuttomasti tai vaikeuttaa palvelujen saatavuutta, siihen pitää olla valmis tekemään korjauksia. Kokonaisuutena esitys vie taksisääntelyä oikeaan suuntaan. Se parantaa asiakkaiden turvallisuutta, vahvistaa luottamusta alaan, helpottaa valvontaa ja tukee niitä yrittäjiä, jotka hoitavat työnsä kunnolla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse hyvin käytännöllisestä asiasta. Passin ja henkilökortin voimassaoloaikaa pidennetään aikuisilla nykyisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Tämä on tietenkin tervetullut muutos. Moni suomalainen on törmännyt siihen, että passi on vanhentunut juuri väärällä hetkellä. Matka lähestyy, ajanvarauksia pitää etsiä kiireellä, ja pahimmillaan edessä on pikapassin hakeminen ja matkasuunnitelmien muuttaminen. Kyse ei ole suuresta ideologisesta kysymyksestä vaan arjen sujuvuudesta. Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä esimerkki järkevästä norminpurusta. Kaikkea hallintoa ei tarvitse tehdä raskaimman kautta, jos asian voi tehdä yksinkertaisemminkin ilman, että turvallisuudesta tingitään. Samalla on hyvä sanoa suoraan, että voimassaolon pidentäminen ei ole täysin riskitön muutos. Mitä pidempään asiakirja on käytössä, sitä pidempään käytössä ovat myös sen turvaominaisuudet ja sirun tietoturvaratkaisut. Myös kasvokuvan tunnistuskelpoisuus heikkenee ajan myötä. Siksi on perusteltua, että esityksellä vahvistetaan myös passikuvan toimittamista koskevia vaatimuksia. Jatkossa hakija ei voisi itse toimittaa kuvaansa, vaan kuvan toimittaisi taho, jolla on Y-tunnus tai vastaava EU- tai Eta-tunniste. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi valokuvaajia ja muita elinkeinonharjoittajia. Tämä voi kuulostaa pieneltä yksityiskohdalta, mutta se on tärkeä. Tekoälyn ja kuvankäsittelyn aikakaudella viranomaisen pitää voida luottaa siihen, että matkustusasiakirjan kuva on aito, jäljitettävä ja yksilöitävissä. Passi ei ole vain matkustusasiakirja. Se on vahva henkilöllisyyden todentamisen väline. Arvoisa puhemies! Esityksessä luovutaan myös kevennetystä hakumenettelystä passien pidemmän voimassaoloajan vuoksi. Jatkossa passin tai henkilökortin uusiminen edellyttäisi henkilökohtaista käyntiä poliisiasemalla. Tämä on varmasti osaa kansalaisista harmittava kohta. On selvää, että henkilökohtainen käynti lisää vaivaa, mutta kun asiakirja on jatkossa voimassa jopa kymmenen vuotta, on kuitenkin perusteltua, että henkilöllisyys varmistetaan kunnolla uusimisen yhteydessä. Tässä kokonaisuudessa haetaan tasapainoa. Kansalaisen ei tule uusia passia yhtä usein, mutta silloin kun asiakirja uusitaan, tunnistamisen ja kuvan luotettavuuden pitää olla kunnossa. Arvoisa puhemies! Tätä esitystä kannattaa katsoa myös laajemmassa kuvassa. Hallituksen tehtävä ei ole vain tehdä suuria rakenteellisia uudistuksia. Sen tehtävä on myös purkaa sellaisia sääntöjä ja käytäntöjä, jotka tarpeettomasti hankaloittavat ihmisten arkea. Passin voimassaoloajan pidentäminen on juuri tällainen muutos. Se säästää ihmisten aikaa, vähentää uusimiskertoja ja tekee asioinnista harvempaa. Samalla turvallisuusnäkökohdat on otettu vakavasti. Tämä on järkevä, käytännöllinen ja pitkään odotettu uudistus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä pakkokeinolain muuttamiseksi on kyse siitä, että vakavaa rikollisuutta koskeva pakkokeinolainsäädäntö saatetaan ajan tasalle. Rikollisuus on muuttunut. Vakavat väkivaltarikokset, järjestäytynyt rikollisuus, huumausainerikollisuus ja laittomat aseet kytkeytyvät yhä useammin toisiinsa. Viranomaisten keinovalikoiman täytyy vastata tähän todellisuuteen. Samalla pakkokeinojen käytön pitää edelleen perustua lakiin, tuomioistuimen valvontaan ja suhteellisuusperiaatteeseen. Arvoisa puhemies! Yksi esityksen tärkeimmistä muutoksista koskee vangitsemisen edellytyksiä kaikkein vaikeimmissa rikoksissa. Korkein oikeus linjasi vuonna 2024, että pelkkä epäillyn rikoksen vakavuus ei yksin riitä perusteeksi pitää ihmistä vangittuna ennen tuomiota. Oikeudellisesti linjauksen tausta on selvä: ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Käytännössä tästä on kuitenkin seurannut tilanteita, joissa erittäin vakavista rikoksista epäilty on voitu joutua päästämään vapaaksi odottamaan oikeudenkäyntiä tai tuomiota. Kyse voi olla esimerkiksi henkirikoksesta tai muusta niin sanotusta ylitörkeästä rikoksesta epäillystä henkilöstä. Tämä ei ole vain teoreettinen ongelma. Jos vakavasta rikoksesta epäilty pääsee vapaaksi, riski voi kohdistua uhreihin, todistajiin, sivullisiin tai koko rikosprosessin toteutumiseen. On nähty tapauksia, joissa vapaana odottava henkilö on poistunut maasta. On nähty myös tapauksia, joissa vapaana ollessa on tehty uusia rikoksia. Arvoisa puhemies! Tämä esitys korjaa ongelmaa. Lakiin lisätään uusi turvallisuusperusteinen vangitsemisperuste. Sen nojalla tuomioistuin voisi määrätä ylitörkeästä rikoksesta epäillyn vangittavaksi, jos epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän aiheuttaisi vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tämä ei tarkoita automaattista vangitsemista. Se tarkoittaa sitä, että tuomioistuin voi arvioida konkreettisesti, onko vapaana oleminen turvallisuusriski. Vangitseminen ei saa olla ennakkorangaistus, mutta lain pitää antaa mahdollisuus pitää vaarallinen henkilö kiinni silloin, kun siihen on todellinen peruste. Arvoisa puhemies! Esityksessä on myös muita tärkeitä muutoksia. Lakiin lisätään säännökset salaisesta paikkaan kohdistuvasta etsinnästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietyissä vakavissa rikosasioissa viranomaiset voisivat tehdä etsinnän ilman, että siitä ilmoitetaan kohdehenkilölle. Lisäksi säädetään osallistuvan tietolähteen käytöstä. Kyse on henkilöstä, joka viranomaisen ohjauksessa ja valvonnassa osallistuu rajatusti rikollisryhmän toimintaan tiedon hankkimiseksi. Tämä on poikkeuksellinen keino, ja juuri siksi sen pitää olla tarkasti laissa määritelty. Esityksessä helpotetaan myös ampuma-aserikosten tutkimusta. Ampuma-aserikos lisätään ylimääräisen tiedon käyttämistä koskevaksi perusterikokseksi. Tämä on järkevää, koska laittomat aseet liittyvät usein laajempaan ja vakavampaan rikolliseen toimintaan. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen perusajatus on oikea. Viranomaisille annetaan paremmat keinot puuttua vakavaan rikollisuuteen, mutta keinot sidotaan selkeisiin laissa säädettyihin edellytyksiin. Suomalaisilla on oikeus odottaa, että henkirikoksista, vakavasta väkivallasta, laittomista aseista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta epäiltyihin voidaan puuttua tehokkaasti. Uhrien, todistajien ja sivullisten turvallisuus on otettava vakavasti. Tämä esitys vie lainsäädäntöä oikeaan suuntaan. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä. — Kiitos.