Paasi Martin

Arvoisa rouva puhemies! Yhtäkään euroa veronmaksajien rahaa ei ole maksettu Garden-hankkeelle, ei ensimmäistäkään. Kyse oli ehdollisesta varauksesta, ei toteutuneesta menosta, ei maksetusta tuesta eikä kadonneesta rahasta. Lisäksi hallitus on nyt todennut, ettei Garden-hankkeelle ole enää poliittista tukea. Hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä, ja kyseisen hallihankkeen tilanne on muuttunut. Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan: Ensimmäinen kysymys on se, tarvitseeko Suomi ja erityisesti pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason tapahtumakeskuksen. Kokoomuksen vastaus on: kyllä. Me tarvitsemme kykyä kilpailla suurista urheilu- ja kulttuuritapahtumista muiden Pohjoismaiden ja Baltian pääkaupunkien kanssa. Suuret tapahtumat tuovat työtä rakennusalalle, hotelleihin, ravintoloihin, matkailuun, logistiikkaan ja palveluihin. Ne tuovat näkyvyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Tämä tavoite ei ole kadonnut mihinkään, vaikka yksi hanke ei etenekään. Toinen kysymys on se, millä ehdoilla valtio voi tällaisia hankkeita tukea. On selvää, että sääntöjen pitää olla avoimet, yhtenäiset ja tasapuoliset. On hyvä, että hallitus nyt käynnistää työn, jolla tämän kokoluokan hankkeelle luodaan selkeät kriteerit. Arvoisa rouva puhemies! Kysymys opposition edustajille: mistä tässä lopulta on kyse? Jos kyse on siitä, että hallitus on käyttänyt budjettivaltaansa ja tehnyt poliittisia valintoja kasvun, työn ja investointien edistämiseksi, niin se ei voi olla yllätys. Sitä hallitukset tekevät. Virkamiehet valmistelevat, mutta poliitikot päättävät. Jokainen hallitus tekee kautensa aikana suuren määrän tällaisia arvovalintoja. Jos taas kyse on siitä, että Garden-hankkeen omat toimijat ovat epäonnistuneet tekemisissään, niin kysymykset pitää osoittaa ensisijaisesti heille. Hallitus ei johda yksityistä hankeyhtiötä, ei vastaa sen rahoituksen etenemisestä, eikä voi kontrolloida sitä, millaisia viestejä hankkeen ympärillä yksittäiset ihmiset lähettelevät. Arvoisa rouva puhemies! Opposition arvostelussa häiritsee mittasuhteiden katoaminen. Me puhumme 35 miljoonan euron ehdollisesta varauksesta, josta ei ole maksettu euroakaan ja jolta on nyt poistunut poliittinen tuki. Samaan aikaan tämä maa on nähnyt päätöksiä ja epäonnistumisia, joissa veronmaksajalle on syntynyt miljardiluokan vahinkoja. Tämä ei tarkoita, etteikö 35 miljoonaa euroa olisi merkittävä summa. Julkisen rahan käyttöä pitää aina arvioida tarkasti. Kenelläkään ei ole mandaattia tuhlata euroakaan veronmaksajien rahoista. Mutta jos eduskunta kutsutaan kesätauolta koolle maksamattoman ja nyt käytännössä peruuntuneen ehdollisen varauksen vuoksi, on perusteltua kysyä, että missä sama kiire ja periaatteellisuus ovat olleet silloin, kun kyse on ollut toteutuneista miljardiluokan menetyksistä. Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä keskustelussa on vaarana, että tärkeä asia peittyy poliittisen teatterin alle. Suomella on oikeita ongelmia ratkaistavana. Tarvitsemme kasvua, tarvitsemme työtä, tarvitsemme investointeja, tarvitsemme rakennusalalle hankkeita, tarvitsemme kykyä houkutella kansainvälisiä tapahtumia Suomeen, eikä vain vierestä katsomista, kun Tukholma, Kööpenhamina tai Tallinna menevät edellä. Jatkossa vastaaville hankkeille tarvitaan paremmat, selkeämmät ja yhdenmukaiset pelisäännöt.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse julkisten hankintojen kilpailusta, veronmaksajien rahasta ja pk-yritysten mahdollisuuksista. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa noin 40 miljardilla eurolla vuodessa. Siksi on väliä, kuinka moni yritys pääsee tarjoamaan, ja saadaanko rahalle vastinetta. Arvoisa rouva puhemies! Hankintojen ongelma on liian usein heikko kilpailu. Noin 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa. Samalla in-house-yhtiöiden käyttö on kasvanut tavalla, joka on sulkenut markkinat yrityksiltä. Kun julkinen toimija on voinut omistaa yhtiöstä hyvin pienen osuuden ja ostaa siltä ilman kilpailutusta, kilpailuttamisen pääsääntö on kiertynyt liian helposti. Tähän Suomella ei ole varaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys ei kiellä in-house-yhtiöitä eikä vie kunnilta mahdollisuutta järjestää palvelujaan. Se asettaa kilpailuttamattomalle ostamiselle selkeämmät ehdot. Keskeinen muutos on, että osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä tehtävän kilpailuttamattoman hankinnan edellytyksenä olisi jatkossa vähintään 10 prosentin omistusosuus. Jos julkinen toimija haluaa ostaa omalta yhtiöltään ilman kilpailutusta, sen pitää myös aidosti omistaa sitä. Arvoisa rouva puhemies! Kilpailulla on merkitystä myös käytännössä. Talousvaliokunnan mietinnössä nostetaan esiin 9 000 asukkaan kunta, joka kilpailutti taloushallinnon palveluja ja säästi noin 30 prosenttia kustannuksista. Tämä kertoo olennaisen: kun kilpailua syntyy, veronmaksajien rahaa voi riittää pidemmälle. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä parannetaan myös hankintojen valmistelua. Markkinavuoropuhelua vahvistetaan, yhden tarjouksen tilanteeseen kilpailutus olisi pääsääntöisesti uusittava ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat olisi lähtökohtaisesti jaettava osiin. Tämä on tärkeää pk-yrityksille. Ne eivät aina häviä siksi, että niiden palvelu olisi huono. Ne häviävät jo ennen kilpailua, jos hankinta on rakennettu niin suureksi, ettei pienempi toimija voi edes tarjota. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että uudistus herättää myös huolia. Vaikutukset eivät ole samanlaisia isossa kaupungissa ja pienessä syrjäisessä kunnassa. Myös tietyissä kriittisissä palveluissa muutos pitää tehdä hallitusti. Siksi voimaantuloa porrastetaan ja kriittisille palveluille annetaan pidemmät siirtymäajat. Vaikutuksia pitää seurata. Jos palvelujen saatavuuteen tai kuntien lakisääteiseen tehtävien hoitoon syntyy ongelmia, niihin pitää puuttua. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vahvistaa myös avoimuutta ja vastuullisuutta. Harmaan talouden torjuntaa tiukennetaan ja sidosyksiköiden ostolaskudatan läpinäkyvyyttä halutaan parantaa. Tämän uudistuksen peruslinja on oikea: kilpailu pääsäännöksi, poikkeuksille selkeämmät rajat ja pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse julkisten hankintojen kilpailusta, veronmaksajan rahasta ja pk-yritysten mahdollisuuksista. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa lähes 40 miljardilla eurolla vuodessa. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hankinnat valmistellaan, kuinka moni yritys pääsee tarjoamaan ja saadaanko rahalle vastinetta. Arvoisa puhemies! Hankintojen ongelma on liian usein heikko kilpailu. Moniin kilpailutuksiin tulee vain yksi tai korkeintaan kaksi tarjousta. Samalla sidosyksiköiden eli in-house-yhtiöiden käyttö on kasvanut tavalla, joka on sulkenut markkinaa yksityisiltä yrityksiltä. Kun julkinen toimija on voinut omistaa yhtiöstä hyvin pienen osuuden ja ostaa siltä ilman kilpailutusta, kilpailuttamisen pääsääntö on jäänyt taka-alalle. Tähän Suomella ei ole varaa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei kiellä in-house-yhtiöitä eikä vie kunnilta mahdollisuutta järjestää palvelujaan. Se asettaa kilpailuttamattomalle ostamiselle selkeämmät ehdot. Keskeinen muutos on, että osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä tehtävän kilpailuttamattoman hankinnan edellytyksenä olisi jatkossa tämä vähintään kymmenen prosentin omistusosuus. Ajatus on yksinkertainen: jos julkinen toimija haluaa ostaa omalta yhtiöltään ilman kilpailutusta, sen pitää myös aidosti omistaa sitä. Tämä on kohtuullinen periaate. Arvoisa puhemies! Esityksessä parannetaan myös hankintojen valmistelua: Markkinavuoropuhelua vahvistetaan. Yhden tarjouksen tilanteessa kilpailutus olisi pääsääntöisesti uusittava. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat olisi lähtökohtaisesti jaettava osiin, jotta myös pienemmillä yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua. Tämä on tärkeää. Pk-yritykset eivät usein häviä siksi, että niiden palvelu olisi huono. Ne häviävät jo ennen kilpailua, jos hankinta on rakennettu niin suureksi tai vaikeaksi, ettei pienempi toimija voi edes tarjousta antaa. Osiin jakaminen ja markkinavuoropuhelu ovat keinoja saada enemmän tarjouksia, parempaa laatua ja parempaa vastinetta veronmaksajan rahalle. Arvoisa puhemies! On selvää, että näin iso uudistus herättää huolia. Erityisesti pienten kuntien asema, palvelujen saatavuus ja kriittiset järjestelmät on otettava vakavasti. Siksi on hyvä, että voimaantuloa porrastetaan ja kriittisille palveluille annetaan pidemmät siirtymäajat. Vaikutuksia pitää seurata ja ongelmiin puuttua, jos niitä syntyy. Uudistuksen tarkoitus ei ole vaikeuttaa kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamista, vaan lisätä kilpailua siellä, missä kilpailua voi ja pitää syntyä. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa myös vastuullisuutta ja valvontaa. Harmaan talouden torjuntaa vahvistetaan, ja valiokunnan mietinnössä on tärkeä avaus sidosyksiköiden ostolaskudatan läpinäkyvyydestä. Kun julkista rahaa käytetään, kansalaisilla ja päättäjillä pitää olla edellytykset nähdä, mihin raha menee. Julkinen sektori saa edelleen järjestää palvelunsa, mutta veronmaksajien rahaa ei pidä lukita suljettuihin rakenteisiin.