Pekonen Aino-Kaisa

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Yhteiskunnan turvallisuus ja toisaalta yksilön kokema turvallisuudentunne syntyvät monen asian summasta. Ne luovat peruskallion kaltaisen pohjan, vakauden, josta Suomi on saanut pitkään nauttia. On tärkeää, että sekä meillä päättäjillä, viranomaisilla että kaikilla Suomessa asuvilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys turvallisuutta tukevista elementeistä. Vain siten voimme ylläpitää Suomen vakautta sekä valmiutta kohdata kriisejä yhdessä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon lähtökohdat ovat hyvin uhkakeskeiset. Selonteko tunnisti, että sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeänä päämääränä on ”varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa”. Siinä missä selonteko epäonnistui tunnistamaan, mistä tuo luottamus syntyy, nyt selonteosta tehdyssä mietinnössä yhteinen tilannekuva pystyttiin luomaan selontekoa paremmin. Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Vasemmistoliiton näkökulmasta katsoen on toiveikkuutta herättävää, että yhteiseen tilannekuvaamme sisältyy ymmärrys siitä, että yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoisuuden lisääntyminen voi murentaa myös luottamusta viranomaisiin. Johtopäätöksen on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että valiokunnan tunnistama kuntien rooli sisäisen turvallisuuden keskeisinä toimijoina otetaan vakavasti. Kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita, vaan päinvastoin. Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia. Resursseja on suunnattava sinne, missä selonteon ja mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä, eli kunnissa, kouluissa ja hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Valitettavasti Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kriisit ovat yhä monisyisempiä ja vaikeasti ennakoitavissa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt tuovat eteemme ennen näkemättömiä haasteita, joihin viranomaisilla on oltava kyky ja resurssit varautua. Yhteinen tilannekuva on tärkeää myös viranomaisten resurssi- ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on suuri merkitys häiriö-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden ensivasteessa. Viranomaisviestinnän merkitys nousi viimeksi esiin viime viikon perjantaina jälleen uuden drooniepäilyn yhteydessä. Viranomaisten sujuva tiedonkulku, selkeä ja monikielinen viranomaisviestintä ja toisaalta Suomessa asuvien vastustuskyky informaatiovaikuttamista vastaan ovat ensiarvoisen tärkeitä aikana, jolloin ilmassa olevat epävarmuudet horjuttavat yhteiskuntamme sosiaalista yhtenäisyyttä ja luottamusta. Kuten mietinnössä todetaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja osaaminen ovat lisäksi keskeisessä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamisessa. Vasemmistoliitto haluaakin peräänkuuluttaa jokaisen sitoutumista siihen, että Suomi on huomennakin jokaiselle ihmiselle turvallinen, demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. Arvoisa puhemies! Perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni myös ja erityisesti vaikeina aikoina, kun väkivaltaiset konfliktit, pandemiat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ravistelevat turvallisuudentunnettamme. Uhkakuvia nähdään valitettavan usein haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä. Puhemies! Tällä perusteella teen ennalta jaetun kannanottoehdotuksen. Tällä ehdotuksella haluamme täydentää mietintöön sisältyvää kannanottoehdotusta siltä osin, että perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa ja sen merkitys sisäiselle turvallisuudelle tulee yksiselitteisesti selväksi.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on käynnissä köyhyyskriisi, josta ei enää voi eikä saa vaieta. Niin kuin tässä salissa on todettu jo useassa puheenvuorossa näiden viimeisten tuntien aikana, lähes miljoona ihmistä elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä, ja tämä suunta on hallituksen päätöksistä johtuen vain huonompaan. Leipäjonot kasvavat, lapsiköyhyys kasvaa, asunnottomuus kasvaa, arki kallistuu. Samaan aikaan hallitus leikkaa perusturvaa ja vaikeuttaa työntekijöiden asemaa. Ja se suojaosien poisto on aiheuttanut sen, että osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan ja pienestäkin keikasta rangaistaan tukien leikkaamisella ja erittäin vaikealla byrokratiakierteellä. Tällä hallituskaudella pienituloisten asemaa on vaikeutettu askel askeleelta, eikä ole jäänyt epäselväksi, kenen vuoksi hallitus näitä päätöksiä tekee. Ennen vaaleja perussuomalaiset ja puheenjohtaja Riikka Purra lupasivat maat ja taivaat pienituloisille, mutta teidän politiikkanne, teidän verolinjanne... Ei täällä taida olla perussuomalaisia paikalla, mutta joka tapauksessa te olette antaneet suurimmat verohelpotukset kaikkein suurituloisimmille, ja tälläkin hetkellä valmistellaan lähes miljardin euron kokoista lahjaa suuryritysten eduksi. Siksi tämä vasemmistoliiton välikysymys köyhyydestä on välttämätön. Täällä aikaisemmin edustaja Päivärinta, jolle en saanut vastata, sanoi, ettei tämä välikysymys ole ratkaisu köyhyyteen. Vaikka tämä itse välikysymys ei olisi ratkaisu köyhyyteen, niin kyllä minä haluan silti sanoa edustaja Päivärinnalle ja koko kokoomuksen eduskuntaryhmälle, että minusta on todella tärkeää, että me keskustellaan tästä asiasta ja että oikeistohallituksen on nyt vastattava meille, miksi te pahennatte tätä kriisiä, miksi te vaikeutatte jo valmiiksi pienituloisten asemaa — vaikka ei tässä tuntien aikana ole paljon vastauksia saatu. Köyhyyshän ei sinänsä ole mikään luonnonlaki, koska se on seurauksia päätöksistä, muun muassa teidän päätöksistänne, ministeri Grahn-Laasonen. Te olette leikanneet työttömyysturvaa, työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu, toimeentulotukea on leikattu, asumistukea on leikattu, suojaosat poistettu. Ja täytyy todeta, että tämä vaikutusten arviointi on ollut täysin puutteellista. Asiantuntijat toteavat, että nämä leikkaukset ovat kasaantuneet samoille jo valmiiksi heikossa asemassa oleville perheille, lapsiperheille erityisesti. Arvoisa puhemies! 31 000 — tämän luvun pitäisi olla jo jokaisen suomalaisen huulilla. 31 000 lasta joutuu kärsimään hallituksen päätöksistä. 31 000 lasta joutuu kokemaan köyhyyttä lapsuudessaan. Lapsiperheköyhyys ei ainoastaan lisäänny, vaan se myös syvenee näillä päätöksillä. Suomessa on jo yli 137 000 köyhyydessä elävää lasta, ja on aivan käsittämätöntä, miksi hyvinvointivaltiolta paljon ja vielä enemmän saaneet suomalaiset päättäjät, hallituksessa istuvat ministerit, päättävät nyt omilla päätöksillään tuottaa ylisukupolvista köyhyyttä. Me kaikki tiedämme, että köyhyys periytyy. Jokainen sosiaaliturvaleikkaus on käytännössä leikkaus suomalaisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta, osallisuudesta ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Jokainen leikkaus toimeentulotuesta, asumistuesta, suojaosista ja työttömyysturvan lapsikorotuksista tuottaa lopulta vain ja ainoastaan huolta ja ahdistusta pienituloisten arkeen. Jokainen leikkaus hyvinvointialueilta, kuntien peruspalveluista, sosiaalihuollon palveluista ja koulutuksesta tuottaa lopulta pitkällä aikavälillä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Lapsi ei voi itse vaatia oikeuksiaan, ja siksi meillä päättäjillä on erityinen vastuu varmistaa, että jokaisella lapsella on pääsy kaikkiin perustarpeisiin sekä yhtäläiset mahdollisuudet elämässään. Siitähän tuo Tulevaisuus-patsas takanani myös muistuttaa. Mutta tämä lisääntynyt köyhyys näkyy kuitenkin nyt jo oppimistuloksissa ja niiden eriytymisessä sekä lasten että nuorten kohdalla. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean edustaja Päivärinnan puheenvuoroon, kun hän moitti vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettia ja siinä olleita veropolitiikkaan tehtyjä laskennallisia vaikutuksia työttömyyteen. Me kaikki tiedetään, että nämä laskennalliset työttömyysluvut ovat aina hieman poikkeuksellisia. Esimerkiksi tämä hallitus on laskennallisesti luvannut 100 000 uutta työllistä. Ei ole tullut, on tullut 100 000 uutta työtöntä. Ja, puhemies, haluan vielä todeta, kun edustaja Päivärinta moitti vasemmistoliiton linjaa liittyen verotukseen: kyllä, vasemmistoliiton mielestä verot tulee maksaa maksukyvyn mukaan. Tämä hallitus on tehnyt politiikkaa, jolla suurituloisille on annettu kaikista suurimmat verohyödyt. En minä olisi tarvinnut, rakkaat kollegat, enää yhtään veronkevennyksiä omaan palkkiooni, mutta monelle pienituloiselle lapsiperheelle ne olisivat olleet iso summa siellä tilillä jokainen kuukausi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Emme kyllä kuulleet tässä vastauksessa mitään uutta. Ministeri vetoaa vaarallisesti velkaantuneeseen maahan ja kertoo, että hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Te olette tehneet päätöksiä, joiden myötä köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Politiikka on arvovalintoja, ja te olette valinneet tehdä näin. Jo lähes miljoona suomalaista on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. He ovat pienituloisia. He ovat ihmisiä, jotka kokevat vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta. He ovat työttömiä, eläkeläisiä, vajaatyöllisiä tai työkyvyttömiä — ja heidän lapsiaan ja perheenjäseniään. Työelämän murros on myös lisännyt epätyypillisiä työsuhteita. Ja se tarkoittaa sitä, että osa-aikatyöt ja keikkatyöt ovat lisääntyneet ja työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt. Palkka ei enää riitä elämiseen. Kuinka näiden miljoonien ihmisten ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa tällä hetkellä? Ei mielestäni kovinkaan hyvin. Hallituksen päätökset ovat lisänneet ja syventäneet entisestään suomalaisten köyhyyttä ja erityisesti lapsiperheköyhyyttä. Mutta kun Elinkeinoelämän keskusliitto tai suuryrityksien lobbarit keksivät vaatia uusia veronalennuksia tai uusia tukia, miljoonat ja miljardit lentelevät sinne ja tänne — tästä puoli miljardia terveysjättien uusiin Kela-korvauksiin ja tuosta miljardi rikkaiden ja suuryritysten veronalennuksiin. Ja perintöverokin pitäisi vielä poistaa, jotta miljoonaperijät varmasti pärjäävät. [Oikealta: Niin pitäisi!] Silloin teillä on rahaa eikä valtion velkaantuminen huoleta. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, te sanoitte puheessanne, että teidän on pakko tehdä vaikeita päätöksiä, mutta eivät nämä päätökset ole vaikeita teille. Ne ovat vaikeita niille pienituloisille suomalaisille, joilta te leikkaatte. Arvoisa puhemies! Hilkka lähetti minulle viestillä kysymyksen, joka on osoitettu teille, arvoisa hallitus. Hilkka kysyy: ”Arvoisa hallitus, mitä haluatte sanoa niille perheille, joilla juuri nyt menee todella heikosti? Niille perheille, joissa juuri nyt on ehkä työtön yksinhuoltaja vastuussa kasvavista lapsistaan, joissa eurot eivät riitä ruokaan, vuokraan, vaatteisiin, lääkkeisiin? Mitä sanotte heille nyt? Eikä mitään liirumlaarumia palkansaajien veronkevennyksistä ja panostuksista talouskasvuun, kiitos. Näillä perheillä, lapsilla, isillä ja äideillä, heillä on hätä juuri nyt, oli eilen ja on myös huomenna. Millä tavalla hallitus huolehtii nyt näistä ihmisistä, ja miksi heidän pitäisi luottaa mihinkään, mitä hallitus puhuu?” Arvoisa puhemies! Suomi on yksi maailman parhaista demokratioista, mutta valitettavasti täälläkin raha määrää ja toisten ääni kuuluu kovempaa kuin toisten. Moni pienituloinen on menettänyt lopullisesti uskonsa politiikkaan, kun miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen. Me vasemmistoliitossa olemme saaneet hallituskauden aikana tuhansia ja tuhansia yhteydenottoja pienituloisilta suomalaisilta: ihmisiltä, jotka tämä miljonäärien hallitus on ajanut yhä syvempään ahdinkoon — työttömyyteen, köyhyyteen, ylivelkaantumiseen, jopa ruuan puutteeseen ja asunnottomuuteen. Näiltä ihmisiltä on todellakin vaadittu kohtuuttomia, toisin kuin te, pääministeri Orpo, lupasitte. He ovat pienituloisia, joilta leikkaaminen sittenkin kävi perussuomalaisille, toisin kuin ministeri Purra lupasi. Ei ministeri Purra hymyillyt sakset kädessä eduskuntavaalien alla, vaan antoi tavallisille suomalaisille katteettomia lupauksia, joilla nousi valtaan. Ja nyt täällä lähinnä uhriudutaan, kun lupauksienne perään kysytään. Me vasemmistoliitossa haluamme tuoda miljoonan suomalaisen äänen tähänkin saliin, ja siksi luen pari sitaattia hallituskauden aikana saamistamme viesteistä: ”Olen yhden teinin totaaliyksinhuoltaja. Käyn pienipalkkaisessa työssä korkeakoulututkinnostani huolimatta. Olen ajautunut ulosottoon. Näemme joka kuukausi nälkää. Arjen pakollisista menoista on vaikea selvitä. Emme pysty ostamaan mitään uutta. Arki on vain selviytymistaistelu, jossa olen vaarassa menettää lopullisesti terveyteni. Työnantaja ei anna lisätöitä tai lisätunteja, vaikka niitä kuinka kysyn. Riikka Purran torihuutelut ’Menkää töihin!’ ovat oman elämäntilanteeni valossa irvokkaita.” ”Aikaisemmin pystyin hengittämään ja osa-aikatyön tekeminen oli jonkinlainen kohennus elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Minulle 50 prosentin työaika toimistotyössä on tosiaankin minun 100 prosenttiani, enkä enempään pysty. Saan soviteltua peruspäivärahaa, palkalla ei yksin tule toimeen. Leikkauksien jälkeen olen menettänyt melkein 300 euroa kuussa erityisesti asumistuen ja työttömyysetuuksien suojaosan poiston takia. Orpon hallitus ei välitä meistä sairaista ja osatyökykyisistä tippaakaan.” Arvoisa puhemies! Koko hallituksen työelämäpolitiikka on tähdännyt työntekijöiden aseman ja neuvotteluvoiman heikentämiseen. Näillä niin sanotuilla työllisyystoimilla on ainoastaan lisätty työelämän epävarmuutta ja toimeentulon vaikeuksia. Valtavat asumistukileikkaukset, työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto ja suojaosien poisto ovat vieneet pahimmillaan satoja euroja kuukaudessa perheiden toimeentulosta. Teiltä, pääministeri Orpo, on ollut mahdotonta saada suoraa vastausta siihen, onko tämä kohtuullista. Näitä leikkauksia on perusteltu työllisyydellä, mutta monien kohdalla työn tekemistä on ainoastaan hankaloitettu, eikä luvatusta 100 000 työpaikasta näy jälkeäkään. Työttömyys on sen sijaan noussut EU-maiden korkeimmalle tasolle. Niin sanottujen työllisyystoimien tai miljonääreille jaettavien veronalennuksien ”dynaamisia vaikutuksia” odotellessa ihmisillä leipäjonoissa on ehtinyt tulla jo moneen kertaan kylmä. Eikö tämän jos jonkin pitäisi herättää hallitus siihen, että joko politiikan suuntaa on korjattava tai sitten on astuttava sivuun? Selittely ei tuo työtä eikä toimeentuloa. Arvoisa puhemies! Mistä rahat köyhyyden torjuntaan, kysytään. Jos hallituksella on minkäänlaista moraalia ja kohtuullisuutta, sen on peruttava kehysriihessä päätöksensä lähes miljardin euron yhteisöverolahjasta suuryrityksille. Edes osa tästä summasta pitäisi käyttää köyhyyskriisin ratkaisemiseen — siihen, että suomalaisilla olisi töitä, riittävä toimeentulo, riittävästi ruokaa ja katto pään päällä. Nämä eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia vaan hyvinvointivaltion peruslupaus, jonka oikeistohallitus on täydellisesti laiminlyönyt, ei taloudellisen pakon vuoksi, vaan koska tämä hallitus on päättänyt suosia rikkaita ja palvella ainoastaan miljonäärejä. Politiikka on arvovalintoja. [Ben Zyskowicz: Tuohon ette usko itsekään!] Arvoisa puhemies! Nyt kun Trumpin aggressiivinen sotapolitiikka nostaa elinkustannuksia ja hintoja, olisi entistä tärkeämpää pitää kaikki suomalaiset mukana. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus priorisoi talouspolitiikassaan jättiosinkoja nostavia miljonäärejä tavallisten suomalaisten ohi. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Orpon hallituksen politiikka on lisännyt merkittävästi köyhyyttä ja eriarvoisuutta Suomessa. Koska hallitus ei ole osoittanut tahtotilaa korjaaviin toimiin, eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo lupasi Suomeen tällä hallituskaudella 100 000 uutta työpaikkaa, mutta Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa. Työpaikkojen sijasta uusien työttömien määrä on kasvamassa hallituskaudella jopa 100 000 henkilöllä. Oikeistohallitus on upottanut epäonnistuneella talouspolitiikallaan Suomen pitkäaikaiseen taantumaan, ja väitetyt työllisyystoimet keskittyvät ainoastaan työntekijöiden ja työttömien aseman heikentämiseen. Tämä pätee myöskin hiljattain eduskuntaan tuotuun esitykseen alle vuoden mittaisten perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien laillistamisesta. Tämän esityksen on arvioitu lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä heikentävän erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Määräaikaiset työsuhteet kasautuvat jo nyt erityisesti nuorille ja erityisesti nuorille naisille. Hallituksen esityksen mukaan lakiesitys voi vaikuttaa kielteisesti syntyvyyteen, mutta vaikutus arvioidaan myös vähäiseksi, koska se kohdistuisi lähinnä naisiin. Perustelu on erittäin surullinen ja paljonpuhuva. Kaiken lisäksi hallituksen esityksessä todetaan suoraan, ettei aihetta koskeva tutkimustieto osoita lakimuutoksella olevan selviä työllisyysvaikutuksia. Tästä huolimatta työntekijöiden kyykyttämistä perustellaan jälleen kerran työllisyydellä, vaikka aiemmatkaan heikennykset eivät ole saaneet katastrofaalista työllisyyskehitystä kääntymään parempaan. Työelämän laatua ne kylläkin heikentävät. Arvoisa puhemies! Työttömyyskriisi koskee tällä hetkellä rajusti etenkin nuoria, kun jo noin 90 000 alle 30-vuotiasta on ilman työtä. Kehityksen kääntäminen vaatisi kotimaista kysyntää vahvistavaa talouspolitiikkaa, koulutuspanostuksia ja nuorten työllisyyttä edistäviä täsmätoimia, kuten palkkatukityön lisäämistä ja vastavalmistuneille kohdennettuja työllisyyspalveluita. Yksi konkreettinen ja helposti toteutettava keino olisi palauttaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, jolloin osa-aikaisen ja lyhytkestoisenkin työn vastaanottamisesta tehtäisiin jälleen kannattavaa. Suojaosien poistamisella hallitus lähetti työttömille viestin, jonka mukaan ainoastaan kokoaikatyö on merkityksellistä. Tällainen ajattelu on todella kaukana nykyisen työelämän realiteeteista. Kuten hallituksen omatkin vaikutusarviot osoittavat, nuorten työmarkkina-aseman heikentäminen tuskin saa työnantajia palkkaamaan yhtään enempää nuoria. Tällaisella politiikalla ei myöskään luoda toivoa eikä tulevaisuudenuskoa, päinvastoin. Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka on täysin epäonnistunutta. En voi sitä tukea enkä kannattaa, vaikka ministeri Marttinen täällä salissa aikaisemmin niin toivoi. Sen sijaan kannatan edustaja Minja Koskelan tekemää epäluottamusehdotusta.

Arvoisa herra puhemies! Edellisen hallituksen aikana työllisyys nousi Suomessa ennätyslukemiin, ja voin vakuuttaa teille, ministeri Marttinen, että ajat olivat silloinkin haastavat. Nyt tilanne on toinen. Tilanne on vaikea, ja tilanne on vakava, ja jokainen ihminen, joka tässä ajassa menettää työnsä, on todella vakavan tilanteen äärellä. Teidän lääkkeenne tähän työllisyystilanteeseen ovat olleet massiiviset leikkaukset sosiaaliturvaan, mutta se lääke ei ole toiminut. Pitäisikö teidän vaihtaa lääkettä? Vasemmistoliitto on esittänyt useita toimia työllisyyden parantamiseksi, esimerkiksi suojaosien palauttamista työttömyysturvaan, mikä kannustaisi ihmisiä vastaanottamaan työtä. Olemme myös esittäneet rakennusalan tukemista sekä koulutusmahdollisuuksien parantamista. Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miltä nämä toimet teidän mielestänne kuulostavat? Voisitteko ottaa näistä lääkkeen työllisyystilanteen parantamiseksi?