Peltokangas Mauri

Kiitos, arvoisa puhemies! Korostan vielä sitä, että jos poliisilla ei entuudestaan ole tietoa siitä, että henkilö on maassa, niin hakeutuminen hoitoon, terveydenhuoltopalveluihin, ei sitä tietoa automaattisesti poliisille myöskään vie. Eli mitä tulee tähän huoleen vihreiltä nyt sitten näiden laittomasti maassa olevien osalta, voidaan todeta, että he saavat laittomasti vieläkin vaeltaa, vaikka käyvätkin siellä suomalaisessa hyvässä terveydenhuollossa veronmaksajien piikkiin. Mutta sanotaan näin, että kun tässä nyt on todettu kuitenkin ääneen vihreiden osalta, että potilastiedot tulisivat tietoon, niin korjataan se vielä, että eivät tule, ja oikeasti sitten myöskin, kun te sanotte, että HUS on sitä mieltä ja niin poispäin, kyllä eduskunnan hallintovaliokunta on tehnyt tästä mietinnön. Kehotankin kaikkia osapuolia lukemaan asiasta eduskunnan hallintovaliokunnan erinomaisen mietinnön, jossa on otettu valiokunnan perusteluissa sekä koko mietinnössä huomioon perustuslakivaliokunnan ohjeistus ja myös katsottu sosiaali- ja terveysvaliokunnan huolia tästä. Mietintö on erinomainen, ja kehotankin sen lukemaan. Välillä kun kuuntelen vihreiden puheenvuoroja, niin tuntuu, että sitä ei ole edes selattu nopeasti läpi, koska sieltä kyllä löytyvät vastaukset näihin kaikkiin huoliin, mitä vihreiltä tähän asiaan on tässä salissa nyt ilmoitettu. Joten luetaan porukalla se läpi ja varmaan todetaan yhteen ääneen sen jälkeen, että tämähän on täydellisestä seuraava tähän aiheeseen tehty mietintö. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota, kun tässä keskustelussa aikaisemmin vihreiden puheenvuorossa tuotiin esiin kuulijoille, että tämä vaarantaisi potilastietoja ynnä muuta vastaavaa. [Ben Zyskowicz: Terveystietoja!] Tässä laissa ei avata poliisille potilastietoja. Poliisi ei saa tietää sairauksia, diagnooseja tai hoidon sisältöä. Väite terveystietojen luovuttamisesta poliisille ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Pidän aika harmittavanakin sitä, että kun tehdään hyvää lainsäädäntöä ja pyritään ainakin nyt yhteisesti... Korostan, että myös vihreiden edustaja istuu hallintovaliokunnassa, eli tämän mietinnön sisältö pitäisi vihreiden puolueessa myöskin tietää, ennen kuin tullaan tänne avaamaan tällaista muunneltua totuutta. Se on hyvin harmillista, koska kuuntelijat ja kansalaiset kuuntelevat kansanedustajien puheita, ja silloin jos me annetaan väärä käsitys siitä lainsäädännön sisällöstä, niin se saattaa lähteä mututuntumalta tuolla maailmalla juoksemaan, ja se ei varmaankaan ole kenenkään meidän etu, ei täällä salissa eikä tuolla siviilissä olevien henkilöiden. Korostan tässä keskustelussa sitä, että kun ollaan tällaisten lainsäädäntöjen kanssa tekemisissä, niin pyritään puhumaan niin kuin mitä siellä mietinnössä todellisesti tarkoitetaan ja mitä se lainsäädäntö todella tarkoittaa eikä mitään muuta. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä muutama kohta — katsoin tuosta valiokunnan mietinnöstä — ihan selventääkseni tätä asiaa: Kun oli se huoli, että tiedonsaantioikeus jollain tavalla estäisi joidenkin henkilöiden hakeutumista hoitoon, niin nimenomaisesti korostetaan valiokunnan mietinnössä — siellä sanotaan seuraavasti — että ”hallintovaliokunta toteaa käsitellessään poliisin tiedonsaantioikeutta terveydenhuollosta, että ehdotettu pykälä ei estä näiden henkilöiden hakeutumista hoitoon”. Tämä nimenomainen kohta tarkennettiin kuulemisissa asiantuntijoilta, joiden mielestä tämä olisi mahdollisesti estämässä jotain. Nyt jos me ajatellaan, että henkilö on esimerkiksi saanut jonkun haavan — otetaan tällainen esimerkki tähän nyt — ja hän haluaa mennä terveydenhoitoon, niin tämä ei millään tavalla estä hänen menemistään sinne. Jos joku rikollinen ei sen takia mene hoidattamaan haavaansa, niin sen ei kyllä pidä olla tämän lainsäädännön hylkäämisen peruste, koska hänelläkin on oikeus saada hoitoa, eikä mikään laki estä häntä menemästä. Valiokunta jatkaa perusteluissaan — tähän vasemmistoliiton vastalauseeseen voisin todeta — että ”jos poliisilla ei ole jo ennestään varteenotettavaa tietoa henkilön maassa oleskelusta, pelkkä hoitoon hakeutuminen ei johda siihen, että henkilö automaattisesti tulisi poliisin tietoon”. Tällä nimenomaisesti valiokunta vastaa esitettyyn huoleen siitä, että ihmiset jättäisivät välttämättömän hoidon hakematta tiedonluovutuksen pelossa. Eli näillä seikoilla kyllä näkisin, että tämänhetkinen keskustelu näistä asioista olisi käsitelty. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ehdotetulla lainsäädännöllä muutetaan poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten tiedonsaanti- ja tiedonluovutusoikeuksia koskevaa sääntelyä. Esityksen tavoitteena on, että poliisilain ja poliisin henkilötietolain sääntely mahdollistaa tehokkaan ja toimivan tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä erityisesti rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Tarkoituksena on, että sääntely vastaa nykyistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Poliisin mahdollisuuksia luovuttaa tietoja myös omasta aloitteestaan ehdotetaan selvennettäväksi. Lisäksi poliisin tiedonsaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta muun muassa rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä kadonneiden löytämiseksi selkeytetään. Poliisilain ja poliisin henkilötietolain kansallista tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä selkeytetään ja ajantasaistetaan myös siten, että sääntelyssä huomioidaan nykyistä paremmin voimassa oleva yleislainsäädäntö. Rajavartiolaitosta, Tullia, Puolustusvoimia ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan sääntelyyn ehdotetut muutokset tukevat sääntelyn tavoitteita näiden viranomaisten toiminnan näkökulmasta. Ehdotetuilla lainmuutoksilla pyritään hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti poistamaan tietojenvaihdon esteitä muun muassa rikostorjunnassa, lisäämään poliisin mahdollisuuksia luovuttaa salassa pidettäviä tietoja muun muassa rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi sekä vahvistamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Lainmuutoksilla pyritään myös varmistamaan, että poliisin kansallista tiedonvaihtoa koskevat säännökset tukevat viranomaisyhteistyötä ja erityisesti hallinnollisen rikostorjunnan tarpeita. Hallintovaliokunta on kiinnittänyt vuoden 2021 sisäisen turvallisuuden selontekoa koskevassa mietinnössään ja monissa muissa yhteyksissä huomiota viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyviin haasteisiin ja pitänyt välttämättömänä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään kaikki olennainen tieto, jota tarvitaan sisäisen turvallisuuden erilaisiin uhkiin varautumiseksi, uhkatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja sujuvan viranomaisyhteistyön varmistamiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Aiemmin keväällä käsitellyssä kuluvan vaalikauden sisäisen turvallisuuden selontekoa koskeneessa hallintovaliokunnan mietinnössä keskiössä olivat turvallisuusympäristön muutosten vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen ja viranomaisten toimintaympäristöön. Poliisin toimintaympäristön voidaan todeta muuttuneen merkittävällä tavalla, mikä on tuonut mukanaan uusia haasteita myös tiedonvaihdon näkökulmasta. Yhteiskunnan digitalisaatio ja siihen liittyvä teknologinen kehitys, tietomäärien kasvu sekä asioiden siirtyminen tietoverkkoihin on aiheuttanut tietoverkkorikollisuuden huomattavaa kasvua ja niin sanotun perinteisen rikollisuuden siirtymistä tietoverkkoihin. Erityisesti huumausainekauppaa siirretään yhä enemmän tietoverkkoavusteiseksi. Lisäksi laiton asekauppa, petos- ja talousrikollisuus, viharikokset, uhkailu ja kiristäminen sekä monimuotoinen seksuaalirikollisuus verkossa jatkavat kasvuaan kansainvälisesti. Rikolliset toimivat laajasti myös verkon niin sanotulla pimeällä puolella. Avoimesta sekä pimeästä verkosta on tullut merkittävällä tavalla myös lainvalvontaviranomaisten ja muiden viranomaisten toimintaympäristöä viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja ihmisten verkottuminen esimerkiksi erilaisiin sosiaalisen median palveluihin on tapahtunut todella nopeasti ja niin nopeasti, ettei lainsäädäntö ole pysynyt kerta kaikkiaan mukana. Myös ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosina lisääntynyt. Suomessa on tehty havaintoja myös paikallisista rikollisverkostoista, niin sanotuista katujengeistä. Arvoisa rouva puhemies! Poliisi ja muut sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovat ensivasteen viranomaisia useimmissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa arkipäivän onnettomuuksista aina vakaviin turvallisuusuhkiin ja poikkeusoloihin, mukaan lukien erilaiset hybriditilanteet. Hallintovaliokunta korostaa eri viranomaisten ja hallinnon tasojen yhteisen tilannekuvan merkitystä jatkuvasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Yhteisen tilannekuvan muodostaminen edellyttää sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Kansallinen ja kansainvälinen poikkihallinnollinen yhteistyö on välttämätöntä jatkuvasti monipuolistuvien turvallisuusuhkien ennakoinnissa ja torjunnassa. Perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat antaneet esityksestä lausunnot. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevät säätämisjärjestyshuomautukset koskevat 1. lakiehdotuksen 4 luvun 3 §:n 1 ja 2 momenttia, 4 luvun 5 §:ää ja 7 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia, 3. lakiehdotuksen 20 §:n 1 ja 2 momenttia, 20 a §:ää ja 4. lakiehdotuksen 17 a §:n 1 ja 2 momenttia sekä 5. lakiehdotuksen 2 luvun 14 §:n 1 ja 2 momenttia, 2 luvun 14 a §:ää ja 4 luvun 2 §:n 1 ja 2 momenttia. Hallintovaliokunta viittaa säätämisjärjestyshuomautusten osalta lakiehdotusten edellä mainittuihin säädöksiin tekemiinsä muutosehdotuksiin. Valiokuntien lausunnoissa esitetyt huomautukset ovat koskeneet erityisesti tietojen saamista yksityiseltä yhteisöltä ja henkilöltä, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä salassa pidettävien tietojen luovuttamista. Hallintovaliokunta on käsitellyt esiin nostettuja seikkoja perusteellisesti mietinnön yleisperusteluissa sekä tarkentanut niitä vielä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Valiokunta ehdottaa eräitä muutoksia esimerkiksi perusterikoksia koskevaan sääntelyyn, joka koskee tietojensaantia sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään, että ehdotetun sääntelyn tehokas toimeenpano edellyttää sääntelyn soveltamista koskevaa koulutusta ja ohjeistusta. Valiokunta toteaa erityisesti uuden, tietojen saamista sosiaali- ja terveydenhuollosta koskevan sääntelyn osalta, että huomiota tulee kiinnittää niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kuin poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstön kouluttamiseen sekä yhteisiin ohjeistuksiin ja toimintamalleihin. Lisäksi on tärkeää, että lainsäädännön toimeenpanoa ja vaikutuksia arvioidaan. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 182/2025 vp sisältyvät 8. ja 9. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—7. ja 10. lakiehdotuksen. Mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuslakia koskevia hallitusohjelmakirjauksia on toteutettu vaiheittain kolmessa eri hankkeessa. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asumisaikaedellytystä koskevat muutokset. Toisessa vaiheessa toteutettiin ne hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka koskivat selvitettyä henkilöllisyyttä, kansallista turvallisuutta, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä sekä kansalaisuuden menettämistä. Käsillä olevassa mietinnössä ehdotukset koskevat kansalaisuuslain muutosten kolmatta eli viimeistä vaihetta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansalaisuuden saamiselle uutta yhteiskuntatietoa koskevaa edellytystä eli lähtökohtaisesti kansalaisuuskokeen hyväksyttyä suorittamista. Edellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä hakijaa, joten yhteiskuntatiedon osoittamista edellytetään käytännössä vain työikäisiltä. Edellytyksestä voidaan lisäksi poiketa, jos hakija ei pysty täyttämään sitä terveydentilansa tai vammaisuutensa vuoksi tai jos muutoin on olemassa erittäin painava syy edellytyksestä poikkeamiselle. Kansalaisuuskokeen lisäksi yhteiskuntatiedon voi ehdotuksen mukaan osoittaa suomen tai ruotsin kielellä suoritetulla ylioppilas- tai korkeakoulututkinnolla. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa onnistuneen kotoutumisen osoittamista kansalaisuuden saamisen lähtökohtana. Hallituksen esityksen ehdotuksilla pyritään edistämään Suomen kansalaisuudesta kiinnostuneiden ulkomaalaisten perehtymistä keskeisiin yhteiskunnan toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin, jotka tukevat aktiivista yhteiskuntaan osallistumista ja ovat tarpeen yhteiskunnassa toimimista varten. Kansalaisuuskokeella on tarkoitus testata luotettavasti ja yhdenvertaisesti siihen osallistuvan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuskoe toteutetaan ehdotuksen mukaan monivalintakokeena. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansalaisuuskokeeseen voi valmistautua itsenäisesti opiskelemalla yleisesti saatavilla olevan kansalaisuuskokeen oppimateriaalin tietoja. Kokeen toteutuksessa huomioidaan myös kansalaistamisen edellytyksenä oleva kielitaidon taso. Kysymykset koskevat sellaisia aiheita kuin Suomen keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria. Kansalaisuuskokeen oppimateriaalin on tarkoitus vastata sisällöltään ja laajuudeltaan yhteiskuntaorientaation oppimateriaalia, joka on laadittu nimenomaan edistämään yhteiskuntaorientaatioon osallistuvien kotoutumista. Kansalaisuuskokeessa, sen oppimateriaalissa ja kokeen aihealueissa on kyse perustiedoista, jotka koskevat suomalaisen yhteiskunnan toimintaa sekä yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Maahanmuuttovirasto tekee sopimuksen kansalaisuuskokeen kysymysten, vastausvaihtoehtojen ja oppimateriaalin hankkimisesta yliopiston tai muun sellaisen yliopistollisen toimijan kanssa, jolla on riittävä asiantuntemus tähän tehtävään. Muu yliopistollinen toimija voi olla esimerkiksi useampi yliopisto yhdessä tai yliopisto yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Hallintovaliokunta toteaa, että Suomen kansalaisuuden saamisen kannalta kansalaisuuskokeen suorittamisella on jatkossa merkittävä rooli. Kokeella on pystyttävä testaamaan luotettavasti siihen osallistuvan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Tästä syystä valiokunta pitää tärkeänä, että kansalaisuuskokeen laatijalta edellytetään korkeatasoista ja monipuolista asiantuntemusta paitsi kokeen aihepiiristä myös oppimateriaalin ja sen tietoihin perustuvien kysymysten ja vastausten muotoilusta sekä kokeen ja sen oppimateriaalin kielen sovittamisesta oikealle taitotasolle. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta toteaa, että hallituksen esityksen mukaan kansalaisuuskokeen alkuinvestoinneista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset ovat yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa ja pysyvät kustannukset noin 2,35 miljoonaa euroa. Mahdollisen lisämäärärahan tarve arvioidaan vuoden 2026 toisen lisätalousarvion valmistelun yhteydessä. Kansalaisuuskokeen pysyvät kulut katetaan kokeeseen osallistuvilta koemaksuina pidemmän ajan kuluessa. Ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Maahanmuuttoviraston keskeiseen rooliin uudistuksen toimeenpanossa. Virastolle tulee esityksen myötä uusia tehtäviä muun muassa kansalaisuuskokeen valmisteluun, järjestämiseen, tietojärjestelmiin, maksuliikenteeseen sekä oikaisuvaatimusten käsittelyyn. Näiden asianmukainen hoitaminen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja taloudellisia tietojärjestelmäresursseja. Valiokunta korostaa, että Maahanmuuttovirastolle on jo aiemmin osoitettu huomattava määrä uusia tehtäviä. Hallitusohjelmaan sisältyy laaja kokonaisuus lupajärjestelmän tehostamiseen sekä ulkomaalais- ja kansalaisuuslainsäädännön tiukentamiseen liittyviä uudistuksia, joista valiokunta on jo käsitellyt merkittävän osan. Näiden muutosten on arvioitu lisäävän viraston työmäärää ainakin siirtymävaiheessa, vaikka pidemmällä aikavälillä esimerkiksi turvapaikkahakemusten määrän voidaan arvioida vähenevän. Lisäksi Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta koskevaa lainsäädäntöä aletaan soveltaa kesällä 2026. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistusten kokonaisvaikutukset otetaan huomioon Maahanmuuttoviraston resursoinnissa. Riittämätön resursointi voi tietenkin johtaa käsittelyaikojen pidentymiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssit kohdennetaan Maahanmuuttovirastossa tarkoituksenmukaisesti. Virastossa on panostettu automaatioon ja ict-kehitykseen, mikä on jo parantanut prosessien sujuvuutta. Näiden toimien jatkaminen, mukaan lukien tekoälyn hyödyntämisen laajentaminen, on perusteltua. Kehittämistoimet eivät kuitenkaan korvaa riittävää perusresursointia. Valiokunnan mielestä on lisäksi tärkeää, että mahdollisuuksia Maahanmuuttovirastossa käsiteltävien asioiden vähentämiseen aktiivisesti selvitetään. Mikäli toimintamenoihin kohdistuu liiallisia säästöjä, on riskinä, että käsittelyajat pitenevät eikä tavoiteltua tehokkuushyötyä saavuteta. Valiokunta painottaa, että Maahanmuuttoviraston resurssien tulee olla riittävät ja ennakoitavat sekä uudistusten valmisteluun että niiden toimeenpanoon. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta pitää hyvin tärkeänä, että kansalaisuutta hakevalla henkilöllä on perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista. Yhteiskuntatietoedellytys voi parhaimmillaan tukea kotoutumista, osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Valiokunta toteaa, että saadun selvityksen mukaan yhteiskuntaa koskevien tietojen osoittaminen kansalaisuuskokeella on myös muissa maissa varsin yleinen vaatimus. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä hyvin valmisteltuna. Valiokunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön on liitetty yksi vastalause. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta VNS 5/2025 vp aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä. Selonteossa arvioidaan alueiden kehittämisen järjestelmän toimivuutta ja rahoituksen vaikuttavuutta tulevien lainsäädäntöuudistusten pohjaksi. EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa ohjaavan lainsäädännön toimivuudesta tarvitaan tietoa myös vuonna 2028 alkavan uuden ohjelmakauden lainsäädännön valmistelun tueksi. Aluekehittämisen tavoitteena on nykyisen alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain mukaan edistää alueiden kestävää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua. Hallintovaliokunta katsoo, että tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja ne tukevat aluekehittämistä monipuolisesti mutta niitä on tarpeen päivittää ottaen huomioon toimintaympäristön muutosten myötä nousseet teemat, kuten kokonaisturvallisuus, varautuminen ja huoltovarmuus. Tavoitteissa tunnistetaan alueiden välisten ja sisäisten kehityserojen vähentäminen, mutta alueellinen eriytyminen väestön määrän ja ikärakenteen, työpaikkojen sekä koulutus- ja tulotason osalta on edelleen lisääntynyt. Eriytymistä tapahtuu niin alueilla ja niiden välillä kuin myös kaupunkiseutujen ja yksittäisten kuntien sisällä. Valiokunta toteaa mietinnössään, että negatiivisen eriytymiskehityksen hallinta vaatii vahvaa ajantasaista alueellista tilannekuvaa sekä entistä vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken alueilla ja hallinnon kaikilla tasoilla. Hallintovaliokunta toteaa, että monet aluekehitykseen vaikuttavat muutostrendit, kuten väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen, edellyttävät nykyistä pidempää aikajännettä sekä johdonmukaisia toimia. Lisäksi Euroopan unionin ohjelmakausien ja kansallisen aluekehittämisen valmisteluaikataulut eivät kohtaa, mikä hankaloittaa suunnitteluprosesseja ja lisää hallinnollista taakkaa. Kansallisen aluekehityksen integroiminen EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan on tärkeää. Kansallisesti tehty ratkaisu yhteensovittaa kansallisen sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan suunnittelu ja toimeenpano samaan lakikokonaisuuteen on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukainen. Selonteon mukaan haasteita ei niinkään löydetä tavoitteistosta kuin toimeenpanon työkaluista. Laaja-alaisten tavoitteiden koetaan tarvitsevan joustavia toimeenpanon instrumentteja. Hallintovaliokunta painottaa lisäksi aluekehittämisen seurannan tärkeyttä ja aiempaa kattavampia vaikuttavuusmittareita. Tämä on jatkossa entistäkin tärkeämpää, sillä tulevalla EU-ohjelmakaudella toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus korostuvat entisestään ja kilpailu rahoituksesta kovenee. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään kilpailukyvyn, työllisyyden, osaamisen kehittämisen ja elinvoiman edistämisen tärkeyttä koko Suomen kannalta ja katsoo, että pitkäjänteistä aluekehittämistyötä tulee pystyä jatkamaan myös tulevalla kaudella. Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikan välineet ovat olleet keskeisiä pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asuttujen alueiden kannalta, mutta ne ovat olleet tukemassa kasvua muillakin jatkuvien rakenteellisten haasteiden alueilla sekä kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kaupungit ja kunnat voivat olla aktiivisia toimijoita myös EU:sta suoraan rahoitettavissa ohjelmissa, kuten EU:n uusi kilpailukykyrahasto ja Horisontti Eurooppa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vastuu alueiden kehittämisestä on valtiolla ja kunnilla. Hallintovaliokunta pitää tätä lähtökohtaa jatkossakin perusteltuna, sillä mikään taho ei voi vastata aluekehityksestä yksinään. Toimiva vastuunjako valtion ja kuntien kesken on olennaista myös tulevaisuudessa. Maakuntien liitot ovat lakisääteisiä kuntayhtymiä ja toimivat kuntia edustavina aluekehittämisviranomaisina maakunnissa. Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen suunnittelusta ja toteutuksesta alueellaan sekä koordinoivat eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, kuinka alueiden kehittymiseen vaikuttavien toimijoiden kenttä on moninaistunut. Hyvinvointialueet ja työllisyysalueet ovat aloittaneet toimintansa. Vuoden 2026 alussa ovat aloittaneet uudet elinvoimakeskukset sekä Lupa- ja valvontavirasto. Aluekehittämiseen osallistuu julkisen sektorin lisäksi joukko muita sidosryhmiä, kuten yrityksiä, korkeakouluja, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia, järjestökenttää sekä muita toimijoita. Tässä ympäristössä maakuntien liittojen koordinoiva rooli ja niiden aluetuntemuksen lisäarvo korostuvat. Maakuntien liitot ovat yhteistyön kokoajia, joita johtavat demokraattisesti valitut päättäjät. Hallintovaliokunta katsoo, että maakuntien liittojen roolia tulee tukea ja vahvistaa. Hallintovaliokunta yhtyy selonteon johtopäätökseen, että kuntien rooli paikallisesta elinvoimasta ja palveluiden järjestämisestä vastaavina viranomaisina on keskeinen alueiden elinvoimaisuutta kehitettäessä erityisesti paikallisten tarpeiden ja vahvuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Uusien työllisyysalueiden myötä kuntien rooli työllisyyden edistämisessä ja hyvinvointialueuudistuksen myötä varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelujen tehtävissä on entisestään vahvistunut, mikä osaltaan korostaa kuntien merkitystä aluekehittämistyössä. Aluekehityslainsäädäntöä uudistettaessa on tarpeen täsmentää maakuntien liittojen ja työllisyysalueiden yhteistyötä ja sen kytkentöjä aluekehittämisen prosesseihin. Vastaava täsmentämisen tarve koskee myös hyvinvointialueita. Myös maakuntien liittojen ja elinvoimakeskusten roolien tulee olla selkeät ja välttää päällekkäisyyksiä. Lisäksi ministeriöiden välinen sujuva yhteistyö ja koordinaatio ovat keskeisiä, koska aluekehittämiseen vaikuttavat monien eri hallinnonalojen toimet ja päätökset. Vaikuttavuuden kannalta olennaista on myös koordinaatio valtion ja alueiden välillä. Hallintovaliokunta katsoo, että uuden EU-ohjelmakauden ohjelmavalmistelua koordinoiva taho tulisi nimetä mahdollisimman pian, jotta yhteistyö ja vuoropuhelu valtion ja alueiden kesken kansallisen ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien laatimiseksi mahdollistuu. Kumppanuussuunnitelma edellyttää NRP-ministeriöiden vastuiden määrittämistä ja mahdollisesti myös uusien yhteistoimintamuotojen luomista. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta katsoo, että käynnissä olevassa globaalin talouden murroksessa tarvitaan nykyistä vahvempia alueita, joilla on kykyä houkutella kotimaisten investointien lisäksi entistä enemmän kansainvälistä pääomaa, joka luo uutta taloudellista toimintaa ja kasvua Suomen alueille. Samaan aikaan jo olemassa olevien investointien loppuun saattaminen on tärkeää. Investointeihin sisältyy valtava potentiaali, ja sen hyödyntäminen on yksi keskeisimmistä aluekehitystekijöistä. Hallintovaliokunta katsoo, että ylimaakunnallisuuden lisääminen ja suurempien alueiden hyödyntäminen voisi olla yksi varteenotettava tapa lisätä aluekehittämisen vaikuttavuutta. Valiokunnan mielestä myös esimerkiksi alueiden erikoistumisen mahdollisuuksia tulisi hyödyntää vielä nykyistä enemmän. Hallintovaliokunta on eri yhteyksissä tukenut erityisesti kokonaisturvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Turvallisuuspoliittinen tilanne ja Venäjä-pakotteet vaikuttavat Suomen alueilla eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, millainen elinkeinorakenne alueella on. Sulkeutuneen itärajan seurannaisvaikutukset aluekehittämisen lähtökohtiin ja aluetalouteen tuntuvat erityisesti itäisen ulkorajan maakunnissa, mutta merkittäviä vaikutuksia on syntynyt myös muilla Suomen alueilla. Valiokunta toteaa mietinnössään, että huomiota tulee kiinnittää niin elinkeinojen, osaavan työvoiman, energiantuotannon, investointien kuin kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin vahvistamiseen, mikä luo pohjaa kriisinkestäville, elinvoimaisille ja muutoskykyisille alueille, kaupungeille ja kunnille myös. Turvallisuuspoliittisten intressien ja aluekehittämisen yhteensovittaminen voi olla myös mahdollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään myös kaupunkien ja kasvavien kaupunkiseutujen merkitystä kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa. Kaupungit ovat keskeisiä investointiympäristöjä ja laajojen innovaatioekosysteemien alustoja, ja niiden kilpailukyky palvelee koko Suomen kasvua. Kaupunkien kasvava rooli on olennaista huomioida aluekehittämisessä niin uudistusten valmistelussa kuin toimeenpanossakin. [Tuomas Kettunen: Se on huomattu!] Tulevalla ohjelmakaudella myös kestävän kaupunkikehittämisen ja maaseudun ja alueiden kehittämistoimien synergiaetuja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Hallintovaliokunta tähdentää mietinnössään kumppanuusperiaatteen noudattamista ohjelmatyössä. Valiokunta painottaa erityisesti maakuntien, kuntien ja kaupunkien tiivistä osallistumista Suomen tulevan kumppanuussuunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon. Ne ovat jo pitkään olleet aktiivisesti mukana valmistelemassa ja toteuttamassa kehittämistoimia, ja niillä on asiantuntijuutta, kokemusta sekä alueellisten ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta. Alueellisena kumppanuuselimenä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman osalta toimii maakunnan yhteistyöryhmä. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että erityisesti aluetason toimijat ovat selonteon mukaan olleet tyytyväisiä yhteistyöryhmien toimintaan. Valiokunta katsoo, että hyviksi koettuja käytäntöjä esimerkiksi ylimaakunnallisessa yhteistyössä kannattaa jakaa toiminnan edelleen kehittämiseksi. Mietinnössä katsotaan, että hallinnon keventämiseen, prosessien yksinkertaistamiseen ja toiminnan tehostamiseen tulee kiinnittää huomiota Suomen aluekehittämisjärjestelmää uudistettaessa. Esimerkiksi tukimuotojen päällekkäisyys, kustannusmallien monimutkaisuus, hallinnollinen työmäärä, rahoittajaviranomaisten erilaiset käytännöt ja raskaat tietojärjestelmät on koettu pullonkauloiksi. Valiokunta toteaa, että muutoksia tehtäessä tulee huolehtia siitä, ettei hallinnon taakkaa siirretä hanketoimijoille, vaan sujuvoitetaan toimintaa kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Myös tiedonkulkua tulee tehostaa. Kentän asiantuntemusta on syytä kuulla käytännön kokemusten ja asiakaslähtöisyyden huomioimiseksi. Selonteossa huomio kiinnittyy pääosin ohjelman viranomaishallintoon, tukimuotoihin ja toimeenpanoon alueilla, mutta myös hallintoviranomaisen toimia on hyvä arvioida yksityiskohtaisesti. Hallintovaliokunta korostaa tietojärjestelmien luotettavuuden ja toimivuuden tärkeyttä. Ongelmat tietojärjestelmissä ovat selvityksen mukaan aiheuttaneet merkittäviä viiveitä ohjelman toimeenpanon käynnistymiselle ja hankaluuksia ohjelman toimeenpanon eri vaiheissa. Valiokunta toteaa, että tietojärjestelmien kehittämisprosessiin on syytä ottaa mukaan tahoja, jotka ovat tiiviisti mukana ohjelmien toimeenpanossa ja käytännön työssä. Valiokunta korostaa myös ohjelman sisältövalmistelun sekä lainsäädäntö-, hallinto- ja tietojärjestelmävalmistelun entistä tiiviimpää kytkemistä toisiinsa. [Puhemies koputtaa] Hallintovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto 1) huolehtii kumppanuuden toteuttamisesta kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistusten valmistelussa ja toimeenpanossa, 2) edistää ylimaakunnallista yhteistyötä aluekehittämistyössä ja 3) ryhtyy aluekehittämisen kokonaisuutta uudistettaessa toimiin hallinnoinnin tehostamiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Mietintöön sisältyy yksi vastalause, ja pahoittelen puheeni pituutta.

Arvoisa herra puhemies! Tulin vielä muutaman asian kanssa tänne puhujanpönttöön. — Otan esimerkiksi vielä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta valtuutetun mieleiset, hyvät uutiset ja mielestäni pimeän rajamailla olevat vaatimukset: Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että Suomi on nyt monimuotoisempi kuin koskaan aikaisemmin ja yhä useammalla meistä on mahdollisuus tuoda esiin valtaväestöstä poikkeava uskonto tai identiteetti. No, olen lukenut kertomuksen, ja mieleeni hiipiikin, että sinä tulevana päivänä, jota tosin en toivo, jolloin suomalainen kristitty on vähemmistöä omassa maassaan ja islam tahi joku muu uskonto valtavirtaa, taputtaako yhdenvertaisuusvaltuutettu iloisena käsiään. Siltä kertomus vaikuttaa, että taputtaa. Toivon, että ymmärtää juhlien olevan siinä kohtaa ohi, nimittäin voidaan kysyä: monessako islamilaisessa valtiossa on yhdenvertaisuusvaltuutettu? Ihan kaverin puolesta tässä tämän asian vain kyselen. Arvoisa puhemies! Valtuutettu tuo kertomuksessaan esiin myös sellaisen asian, että poliisin olisi lopetettava kolmansista maista tulleiden henkilöiden tarkastaminen ja että kohdennetuilla toimenpiteillä tulee varmistaa etnisen profiloinnin kiellon noudattaminen. Siis tämähän tarkoittaa sitä, että poliisin on lopetettava vähänkään erinäköisen ihmisen tarkastaminen missään. Mitähän ihmettä? Eli valtuutettu toivoo — tai siis toivooko? — että kolmansista maista tulevat keppostelijat on jätettävä rauhassa anonyymeina keppostelemaan. Itse en pidä tätä järkevänä, vaan antaisin kyllä viranomaiselle ja poliisimiehelle oikeuden tarkastaa kenet tahansa ihonväriin katsomatta milloin tahansa tuolla, jos vähänkin epäilystä on, että keppostelu on lähellä. Siis tämä yhdenvertaisuusvaltuutetun jorina on niin jäätävän selvää vihervasemmistolaista poliittista jargonia kuin vain olla voi, ja en voi ymmärtää sitä, verovaroin toteutettuna. No, mennään eteenpäin: Itärajalta valtuutetun mielestä pitää turvata kaikille pääsy turvapaikkaprosessiin, ja ehdoton palautuskielto on turvattava Suomen itärajalla. Syyksi tähän valtuutettu sepostaa, että palautuksia ei tule tehostaa siten, että vaarannetaan palautettavien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. No, itse huomauttaisin, että palautettavalla ei tule olla mitään oikeuksia Suomessa. Syy palautukseen on aina selvitetty viranomaisten toimesta, ja tulija on Suomessa laittomasti. Siispä valtuutetun laittomasti maassa oleville eli rikollisille vaatimat perusoikeudet ovat mielestäni käsittämätön vaade. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii tietenkin myös, että valtioneuvoston tulee laatia kokonaisvaltainen kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma — kansallinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma. Kyllä, arvoisat kuulijat, näin sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu, että valtioneuvoston tulee välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin, tai ainakin jossain vaiheessa. Siis kokonainen poliittinen ohjelma. Onko poliittisempaa ulostuloa koskaan missään kuultu tai kirjattu? No, nyt on, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimesta. Herää voimakas kysymys: kuuluuko valtuutetulle vasemmistolaisen politiikan tunkeminen kertomukseensa? Kyllä lentelee, kuulkaas, rakkaat kuulijat, kysymys- ja huutomerkkejä pohjalaisella täällä puhujanpöntössä. Voi elämän kevät. No, arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon, että yhdenvertaisuusvaltuutetun keskeinen tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään ja valtuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää, siis iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, niin me voimme todeta tästä listasta kohtien ikä, alkuperäisyys, kansalaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy perusteella, että eipä ole valtuutettu sormeaan heilauttanut selvän yhdenvertaisuusongelman kohdalla — puhun nyt takuueläkkeistä. Ulkomaalainen saa sen asuttuaan Suomessa kolme vuotta, kun Suomen kansalaiselta vaaditaan vuosikymmenet samaan. Missä on valtuutetun ohjaava käsi? No, ei tietenkään missään, kun vääryyttä vierestä katsoo kantasuomalainen. Ihmettelen tässä kohtaa ääneen kyllä, koska tässä on kyseessä täysin selvä välillinen syrjintä, joka siis tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan — siis näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan. Kuinka moni suomalainen eläkeläinen hyväksyy edellä mainitun eriarvoisuuden? No, enpä usko, että tykönään monikaan. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Heti aivan alkuun haluan kiittää yhdenvertaisuusvaltuutettua hienosta listauksesta, joka uuteen kertomukseen on sisällytetty. Viime vuosien aikana on tehty esimerkiksi seuraavat maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät muutokset, joita yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää ikään kuin huonoina, minä pidän hyvinä. Arvoisa puhemies! Rajamenettely on otettu käyttöön, ja nopeutetun menettelyn käyttöä on laajennettu. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa on pienennetty. Turvapaikanhakua rajoittava määräaikainen poikkeuslaki on säädetty. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty, ja laiton oleskelu on määritelty. Turvapaikkaprosessista on muun muassa poistettu puhuttelupöytäkirjan läpikäynti. Paperittomien pääsyä terveyspalveluihin on rajoitettu. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on tiukennettu. Oleskelulupasääntelyä on uudistettu uusilla luvan epäämisen perusteilla ja henkilöllisyyden todentamista tiukentamalla. Työntekijän oleskeluluvalle on asetettu palkkaraja. Työntekijän oleskelulupaan on liitetty työttömyyttä koskeva kolmen tai kuuden kuukauden sääntö. Kansainvälisen suojelun oleskelulupien pituutta on lyhennetty. Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä on tiukennettu. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan kolmessa lakihankkeessa. — Siinäpä monta hyvää uudistusta pähkinänkuoressa. Puhutaanpa sitten hieman kertomuksesta. Arvoisa herra puhemies! Tällaisena aikana, mitä Suomessa tällä hetkellä eletään, vaatii yhdenvertaisuusvaltuutettu silmät kirkkaina, että itärajalle on avattava rajanylityspaikkoja. Mietin, että ei tämä voi olla todellista, mutta kyllä se vain on. Nähdäkseni tässä yhdenvertaisuusvaltuutettu pelaa suoraan Venäjän pussiin näillä lausunnoillaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu myös selkeästi kirjoittaa välineellistetystä maahanmuutosta vähättelevään sävyyn viittaamalla siihen ”niin sanottuna välineellistettynä maahanmuuttona”. Valtuutetun kannattaisi mielestäni kenties konsultoida turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ennen kuin päästää tällaisia sammakoita suussaan. Asiassa ei ole mitään kyseenalaistettavaa. Maahantulijat eivät ilmestyneet joukoittain rajoillemme sattumalta, ne tulivat sinne Venäjän järjestäminä. Voimassa oleva laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, joka hyväksyttiin eduskunnassa kiireellisenä, on siis vähättelyn aihe. Kyseistä lainsäädäntöä käsiteltiin laajasti eduskunnassa, ja se on nyt voimassa. Näihin syihin lyhyesti vedottuna minä lakkauttaisin koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kioskin heti tänään, jos ihan itse nyt saisin päättää. Käsittämätöntä, että tällaista vasemmistotyylistä tekstiä verorahoilla tuotetaan. Tästä on mielestäni neutraalin viranomaisen toiminta yhtä kaukana kuin Ivalo Helsingistä. — Kiitoksia.