Päivärinta Susanne

Kiitos, arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ei ole vain synkkä tilasto. Se on monelle nuorelle tosi kipeä pettymys. Se on huoli tulevasta, ja se on syrjäytymistä. Nuorten työttömyys on Suomessa todella vakava ongelma, ja kuten tiedämme, kesätyöpaikankin saa todella liian harva. Liian moni jää silloin rannalle. Mutta tämä keskustan välikysymys ja keskustan vaihtoehdot valitettavasti eivät tuo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, eivät vala nuorille tulevaisuudenuskoa, eivät tuo talouskasvua. Talouskasvu on kestävin ratkaisu nuorisotyöttömyyteen. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin, niin valitettavasti tuntuu siltä, että tämä keskustan aatemaailma junnaa yhä edellisessä vasemmistohallituksessa, jossa työllisyystavoitteita edistettiin osin tempputyöllistämisellä ja laskennallisilla vaikutuksilla. Kun katsotaan esimerkiksi vuotta 2023, niin 15—24-vuotiaiden työttömyysaste nousi useina kuukausina yli 20 prosenttiin, ja minä ihmettelenkin, miksette te, arvon keskusta, silloin toimineet. Miksette silloin tehneet näitä toimenpiteitä, mitä te olette nyt välikysymyksessänne esittäneet? Miksette te nuorten työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi tehneet näitä pitkään kaivattuja rakenteellisia uudistuksia, niitä uudistuksia, joita meidän verrokkimaissa on tehty jo aikaa sitten? No, me olemme nyt tehneet, ja talouskasvu on alkanut. Arvoisa puhemies! Kestävin ratkaisu nuorisotyöttömyyteen on todella talouskasvu. Siksi Orpon hallitus on toteuttanut mittavan kasvupaketin, keventänyt työn verotusta, uudistanut työmarkkinoita. Ja niin kuin todettu, hallituksen toimet todella tuottavat tulosta. Tämä ei ole mielipide, te olette varmaan kaikki lukeneet. Monta, monta viikkoa Suomen bkt kasvoi alkuvuodesta keskimääräisesti eniten koko Euroopassa. Eikö se ole hyvä asia? [Mikko Savola: Kyllä hyvin menee!] Ettekö te voisi tästäkin kertoa nuorille ettekä vain synkistellä ja pelotella heitä, maalata sitä synkkää kuvaa? Kertokaa nuorille, että tämä on erinomainen uutinen, että talouskasvu kiihtyy nyt odotettua nopeammin. Kertokaa, että se on siksi loistava uutinen nuorille, että yleensä työllisyys kohenee viiveellä perässä. Kertokaa näistä hyvistä asioista nuorille. Se olisi todellinen teko. Arvoisa puhemies! Toisin kuin on väitetty täällä tänään, Orpon hallitus ei ole lyönyt hanskoja tiskiin. Orpon hallitus on tehnyt monia kohdennettuja toimia nuorten hyväksi, kuten ollaan tänään kuultu monta kertaa. Käyttöön on otettu nuorten työllistymisseteli, jonka avulla työnantaja voi saada tukea 18—29-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen. Seteli kattaa jopa puolet palkkakustannuksista. Me olemme myös madaltaneet yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Ja kun te maalaatte uhkakuvaa pätkätöistä, niin me sanomme, että määräaikainen työsuhdekin on parempi kuin se, ettei ole työtä ollenkaan. Se on hyvä asia. Kertokaa sekin meidän nuorille. Isojen kaupunkien kanssa käynnistetään nuorisotyöttömyyspilotteja. Tavoitteena on löytää uusia vaikuttavia tapoja tavoittaa ja tukea erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Lisäksi, kuten ollaan tänään kuultu, valtionhallintoon palkataan 500 nuorta työntekijää. Arvoisa puhemies! Koulutuksen osalta välikysymys sivuuttaa täysin sen, että hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia osaamistason nostamiseksi. Hallitus on muun muassa sitoutunut nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Itse sanon sen, että on aivan erinomainen uutinen, että alle 29-vuotiaat ilman korkeakoulupaikkaa jääneet voivat jatkossa suorittaa maksutta, siis maksutta, 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa. Tämä on todella hyvä uutinen. Ei tarvitse pelätä tulevaa, ei tarvitse miettiä, mitä teen välivuotena. Voit opiskella. Ensi syksystä lähtien tarjolle tulee yli tuhat uutta korkeakoulun aloituspaikkaa erityisesti niille aloille, joilla työvoiman tarve on suurin. Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista asettaa tavoitteekseen korkeakoulututkinnon suorittamisen. Tämä jos mikä kertoo siitä, että nuoret eivät ole luopuneet tulevaisuuden rakentamisesta. Synkistelyn sijaan on tärkeää rakentaa nuorille todellakin reittejä koulutukseen ja työelämään, vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja luottoa siihen, että kaikilla, joka ikisellä nuorella, on mahdollisuus terveeseen, turvalliseen ja merkitykselliseen elämään. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun Suomen talous ja suomalaisten ostovoima nyt kasvavat, niin tätä opposition kritiikkiä kuunnellessa ei voi kuin kysyä, mihinkähän menettelyyn me olisimme joutuneet, jos olisimme noudattaneet sitä teidän ”valtiontalouden kehykset roskakoriin” ‑linjaa. Voin kertoa teille, että teidän harjoittamallanne linjalla velkaantuisimme joka vuosi neljä miljardia euroa enemmän. Tämä SDP:n vaihtoehto, miljardiluokan veronkorotukset yrityksille, on suorastaan myrkkyä. Yhtä myrkkyä on se, että edustaja Lindtman on luvannut perua hallituksen tekemän yhteisöveron alennuksen, koska sehän heikentäisi erityisesti nuorten, heikentäisi naisten ja heikentäisi matalasti koulutettujen palkkakehitystä. Ja kun te ette kuitenkaan usko minua ettekä usko hallitusta, niin uskokaa nyt edes Helsingin yliopiston vanhempaa yliopistonlehtoria Juha Tervalaa, jonka mukaan merkittävä osa yhteisöverorasituksesta siirtyy työntekijöille pienempinä palkkoina ja heikompina työmahdollisuuksina. Sitäkö te Suomeen haluatte? Älkää nyt, hyvät ihmiset, keskeyttäkö tätä hyvää alkanutta suuntaa, joka meillä on edessä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun joutuu laskemaan jokaisen euron, jokaisen sentin ja miettimään, mistä voisi vielä säästää lisää, huoli ja ahdistus muuttuvat pysyviksi. Se on turvattomuutta, se on pelkoa tulevasta. Se on arkea, jossa pienikin muutos voi kaataa koko talouden. Me kokoomuksessa otamme vakavasti köyhyyden. Me tunnemme myötätuntoa. Minä tunnen myötätuntoa. Tunnen monta vähävaraista, ja olen myös itse pyrkinyt heitä auttamaan. Mutta suuri ero vasemmisto-oppositioon syntyy siinä, että me kokoomuksessa emme usko, että köyhyys vähenee sillä, että yhä useampi ihminen jää pitkiksi ajoiksi tai jopa pysyvästi etuuksien varaan. Ei köyhyys vähene velalla. Köyhyys vähenee vain sillä, että yhä useammalla on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työllä. Siksi me vahvistamme työn kannustimia. Työ on tehokkain keino ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä, vai mitä, edustaja Pekonen? Oletteko eri mieltä tästä? Arvoisa puhemies! Jotta pystymme huolehtimaan tulevaisuudessakin kaikista heikoimmista, julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle. Tukien tulee kohdistua ennen kaikkea niille, jotka niitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Ja juuri siksi me olemme suojanneet lapsia ja lapsiperheitä. Olemme muun muassa nostaneet opintotuen huoltajakorotusta. Ja kun edustaja Pekonen sanoi, että emme ole, niin emmekö ole nostaneet opintotuen huoltajakorotusta? [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Olemme nostaneet. Olemme ottaneet käyttöön lapsikohtaisen työtulovähennyksen. Vaikka te kuinka väitätte muuta, te väitätte silloin valheellisesti väärin. Elatusten uudistuksella parannetaan erityisesti yksinhuoltajavanhempien asemaa. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotukea saavien perheiden lasten perusosia korotetaan, niitä ei leikata. Hallitusohjelmassa turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen. Kelpaako tämä teille, edustaja Pekonen? [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys ei ole ratkaisu köyhyyteen. Se tarjoaa kyllä syytöksiä mutta ei ainoatakaan kestävää ratkaisua, keinoa köyhyyden ratkaisemiseksi. Vasemmistoliiton vaihtoehto: Katsotaanpa sitä nyt vähän tarkemmin. Se toisi Suomeen 65 000 uutta työtöntä — 65 000 uutta työtöntä —, vihreiden 15 000 lisää. Tämä ei voi olla vaihtoehto. Samaan aikaan vasemmisto kiristäisi veroja vähintään 6,4 miljardilla — siis 6,4 miljardilla. No, jotakin hyvin olennaista vasemmistoliiton vaihtoehdosta kertoo se, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan ei ole epäoikeudenmukaista muita kohtaan, että terve ihminen voi elää pysyvästi sosiaalietuuksien varassa. Kuulitteko oikein, vai sanoinko minä väärin? Vääristelenkö nytkin? Siis hän sanoi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela: ei ole epäoikeudenmukaista muita kohtaan, että terve ihminen voi elää pysyvästi sosiaalietuuksien varassa. Tämähän on aivan uskomatonta. Tämä on aivan käsittämätöntä, ja tämä kertoo kyllä olennaisen vasemmistoliiton vaihtoehdosta. Ei meillä Suomessa ole varaa tällaiseen. Miten tämä vasemmisto-opposition ”lisää julkisia menoja, lisää veroja” ‑resepti auttaa köyhyyteen? Miten se auttaa työllisyyteen? Ei mitenkään. Voin kertoa teille, että se pahentaa molempia. Jos te välikysymyksen tehneet oppositiopuolueet olisitte kantaneet huolta köyhistä viime hallituksessa, olisitte aloittaneet sopeutukset ja leikanneet edes jostakin, edes yhdestä asiasta, mutta ei, sen sijaan te heititte kehykset roskakoriin. Te ette tehneet kaivattuja rakenteellisia muutoksia. Kas kummaa, nyt korkomenot ovat kasvaneet rajusti. Pian ne ovat kuusi miljardia. Vuonna 2022 ne olivat 0,8 miljardia. Tuo kuusi miljardia on pois juuri niiltä ihmisiltä, joiden tilanteesta te tässä välikysymyksessä nyt niin kovin kannatte huolta, pois köyhiltä, pois vähävaraisilta. Siitäkö te olette ylpeitä — siitäkö te olette ylpeitä? Kaiken tämän päälle te vaaditte vielä veronkiristyksiä suurituloisille, vaikka tosiasia on se, että nyt yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista tuloveroista. Siis kaksi kolmasosaa, mutta tämä ei teille riitä. Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan muuta lisättävää. Kiitos tästä keskustelusta tänään. Toivon, että tekin lähdette huolehtimaan oikeasti köyhistä ja siitä, että ihmisillä on Suomessa töitä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Se hetki, jolloin työntekijä irtisanotaan, on hetki, jolloin lattia katoaa jalkojen alta, arkinen rytmi katkeaa. Kun lähettää työpaikkahakemuksia päivä toisensa perään eikä saa vastausta, se on hiljaisuutta, joka syö ihmistä sisältäpäin. Eikä se ole vain taloudellinen isku, se on isku itseluottamukselle, isku ihmisyyteen ja isku uskoon tulevaisuuteen. Työttömyystilanne on todella vakava, sitä ei hallitus kiistä, mutta hallitus ei myöskään hyväksy väitettä, että ratkaisu olisi paluu vanhaan politiikkaan, siihen politiikkaan, joka velkaannutti Suomen ilman kestävää kasvua. [Petri Honkonen: Onneksi nyt ei velkaannuta! — Anne Kalmari: Nyt velkaannutaan enemmän!] Siksi hallitus on tehnyt lukuisia kasvutoimia ja tehnyt tarvittavat sosiaaliturva- ja rakenteelliset uudistukset. Juuri siksi yritysten työllistämiskynnystä on madallettu, paikallista sopimista lisätty, viennin kilpailukykyä vahvistettu ja madallettu kynnystä palkata nuori ensimmäiseen työpaikkaansa nuorten työllistymissetelillä. Eivätkö nämä ole hyviä asioita? Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan. Kelpaako tämä teille? Ja keväällä viedään monia muitakin työllistymistä lisääviä uudistuksia maaliin, kuten työministeri Marttinen on tänään kertonut. Onhan se helppo vaatia vain lisää tukia. Paljon vaikeampaa on rakentaa järjestelmää, jossa mahdollisimman moni ei tarvitse tukia lainkaan. [Anne Kalmari: Ja korottaa rikkaitten verohelpotuksia!] Orpon hallitus on valinnut vaikeamman mutta vastuullisemman tien. Me rakennamme sellaista Suomea, että kun joku tulevaisuudessa menettää työpaikkansa, hänellä on todellinen mahdollisuus löytää nopeasti uusi työpaikka, sillä yksikään yritys ei palkkaa yhtäkään, ei ainuttakaan työntekijää, jollei se ole kannattavaa. Suomen talous ei kasva, jolleivät meidän yrityksemme kasva. Arvoisa puhemies! Nyt on myös syytä puhua faktoista, niistä faktoista, joista keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä vaietaan tyystin: Työttömien määrä lähti laskuun jo vuonna 2022. Te ette kerro, että Suomen työllisyysaste ei ole suinkaan EU:n heikoin vaan se on keskitasoa. Te ette kerro, että meidän julkiset menomme sen sijaan ovat koko EU:n ykköskastia: suhteessa bkt:hen meidän julkiset menot ovat todella EU:n ykkössijalla, jo 59 prosenttia suhteessa bkt:hen. Näin ei voi jatkua. Senkin te jätätte jatkuvasti kertomatta — en tiedä kyllä miksi ette luo valoa ja ette kerro näistä valonpilkahduksista — että viime vuoden lopulla työllisten määrä kasvoi 0,8 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä niin ikään, palkansaajien ostovoima kasvoi 3,5 prosenttia, teknologian tilaukset kasvoivat viime vuoden lopulla peräti 45 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kahdeksan prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Minä ihmettelen, miksi te ette iloitse näistä luvuista, miksi te ette luo suomalaisille toivoa, miksi vaikenette näistä. Investointeja tehdään toden totta ympäri Suomen, ja sekin on hyvä sanoa ääneen, arvon keskusta, että työllisten määrä ja työttömien määrä voivat kasvaa yhtä aikaa. Työvoiman määrän kasvua selittävät niin maahanmuutto kuin hallituksen uudistukset sosiaaliturvaan ja työmarkkinoille. Nehän nimenomaan siirtävät ihmisiä työvoiman ulkopuolelta työvoimaan. Eikö se ole hyvä sekin? Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun keskusta on täällä vaatimassa hallitukselta toimia, he omassa vaihtoehtobudjetissaan peruisivat esimerkiksi ylimpien marginaaliverojen alentamisen 52 prosenttiin. Se on tutkitusti kasvutoimi, kannustaa työntekoon, kouluttautumiseen ja uralla etenemiseen ja rahoittaa itse itsensä, mutta te ette halua sitäkään. Ihmettelen todella. [Petri Honkonen: On tehokkaampia keinoja!] Yhtään uutta työpaikkaa ei tämä teidän välikysymys Suomeen tuo. Heppoiset ovat teidän eväänne muutenkin: Te vaaditte aikuiskoulutuksen palauttamista, mutta te ette kerro, paljonko se maksaa. [Anne Kalmari: Uudistettuna, erilaisena!] Miten se lisäisi työllisten määrää? Lakkautettu järjestelmä oli kallis ja kohdentui usein niille, joilla oli jo vahva asema työmarkkinoilla. Arvoisa puhemies! Oppositio kysyy, myöntääkö hallitus epäonnistuneensa. Ehkä sen hallitus voi myöntää, että tämä välikysymys on epäonnistunut. Meidän työmme on vielä kesken. Ette kai te tosissanne usko, että nämä hallituksen tekemät uudistukset näkyvät tässä ja nyt? Ne teidän ehdotuksetkaan, jos ne läpi menisivät, eivät näkyisi tässä ja nyt. Tämä hetki on vastuulle. Tämä hetki on sellainen, että jokainen työtön suomalainen ansaitsee ratkaisuja, eikä vastakkainasetteluja. Kysynkin loppuun keskustalta: oliko teidän oikeasti ja aidosti tarkoitus esittää joitakin todellisia ratkaisuja, ja ilman että velka jälleen kasvaa? [Anne Kalmari: Olemme esittäneet!]