Rasinkangas Merja

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Heikki Vestmania, tästä erinomaisesta lakialoitteesta. Itsekin olen tämän allekirjoittanut. Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi sähkömarkkinalakiin säännökset datakeskusten sähköverkkoon liittämisen erityisistä ehdoista sekä datakeskusten joustavan sähköntuotannon ja kulutusjouston osallistumisesta sähkömarkkinoille. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset datakeskukset kattavat sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla sekä tarjoavat joustokykyä sähköjärjestelmiin. Aloitteella pyritään turvaamaan sähköjärjestelmän toimintavarmuus, sähkömarkkinoiden häiriötön toiminta sekä sähköenergian kohtuullinen hinta kotitalouksille ja elinkeinoelämälle tilanteessa, jossa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus kasvaa nopeasti lähivuosina. Arvoisa puhemies! Tulen itse pohjoisesta, ja siellä iloitaan suuresti alueelle tulevista investoinneista. Googlen 13 miljardin investoinnista suurin osa osuu Oulun vaalipiirin alueelle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, mikä on hyvä uutinen muun muassa työllistymisen ja talouskasvun kannalta. Ilon ohella ollaan perustellusti huolissaan siitä, miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten kotitalouksien sähkölaskuun. Erityisesti huolissaan on syytä olla siitä, kuinka paljon meillä on sähkövoimaa silloin, kun ei paista eikä tuule. Nykyiselläänkin jo nähdään voimakkaita hintapiikkejä, kun sähkön tarve on suurin mutta sääriippuvainen tuotanto ei tuota tarpeeksi sähköä. Yhtiöiltä, jotka tänne haluavat tulla rakentamaan datakeskuksia, tulee vaatia kulutuksensa verran joustavaa, säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Arvoisa rouva puhemies! Suomen kylmä ilmasto luo Suomesta hyvän investointikohteen, mutta on syytä olla tarkkana, ettei ilo suurista investoinneista muutu kansalaisten sähkölaskun moninkertaistumiseen. Tämän vuoksi kannatan edustaja Vestmanin erinomaista aloitetta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme turpeeseen liittyvää kansalaisaloitetta, ja aivan aluksi haluan kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita tärkeän asian esiin tuomisesta. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään turpeelle vahvempaa asemaa Suomen energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa. Aloitteessa turve halutaan määritellä Suomessa uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja siirtää uusiutuvien energialähteiden veroluokkaan. Lisäksi turve halutaan määritellä strategiseksi kotimaiseksi polttoaineeksi ja Suomelle halutaan aktiivisempi rooli EU-turpeen päästökauppakohtelun muuttamiseksi. Kysymys kuuluukin: miksi Suomi luopuisi omasta kotimaisesta luonnonvarastaan tilanteessa, jossa energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet aivan uudella tavalla keskiöön? Turve on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä osa Suomen energiahuoltoa. Se on työllistänyt ihmisiä maakunnissa ja pitänyt rahaa Suomessa. Sen merkitys ei kuitenkaan rajoitu energiantuotantoon. Turvetta tarvitaan kasvualustoihin ja kuivikkeisiin. Näissä käyttötarkoituksissa puhutaan asioista, joille ei tällä hetkellä ole olemassa järkevää kotimaista korvaajaa samassa mittakaavassa. Tässä on ollut yksi suomalaisen turvepolitiikan suurista virheistä: kun energiaturpeen tuotantoa on ajettu alas, samalla on vaarannettu myös muun turvetuotannon edellytyksiä. Kun tuotantokoneisto romutetaan, tuottajat lopettavat ja osaaminen katoaa. Tuotantoa ei saada takaisin hetkessä silloin, kun sitä taas tarvitaan, ja juuri nyt sitä tarvitaan. Me olemme nähneet viime vuosina, kuinka nopeasti turvallisuusympäristö voi muuttua. Energiaa ei voida ajatella vain hinnan tai tämänhetkisen markkinatilanteen kautta. Pitää miettiä myös sitä, mitä tapahtuu, jos toimitusketjut häiriintyvät, tuonti vaikeutuu tai Suomi joutuu poikkeusoloihin. Silloin kotimainen energia ja kotimaiset raaka-aineet ovat kullanarvoisia. Turve voidaan varastoida. Sitä voidaan tuottaa Suomessa. Se ei ole riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista samalla tavalla kuin tuontipolttoaineet. Siksi on erittäin hyvä asia, että nykyinen hallitus on jo lähtenyt korjaamaan turpeen asemaa. Vuoden toisessa lisätalousarviossa turpeen huoltovarmuusvarastointiin kohdennettiin kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on linjannut turpeelle uutta tukimallia vuodesta 2027 alkaen, ja tämä on oikea suunta. Arvoisa puhemies! Pelkkä turpeen määritteleminen uusiutuvaksi Suomessa ei poista sitä EU-päästökaupasta. Se ei myöskään automaattisesti laske turpeen veroa. Verotuksesta päätetään täällä eduskunnassa. Jos haluamme turpeen aseman aidosti paremmaksi, meidän pitää keskittyä siihen, mikä vaikuttaa käytännössä. Turve pitää nähdä strategisena huoltovarmuusresurssina. Tässäkin hallitus on jo ottanut askeleita. Vuoden 2024 huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä kasvu- ja kuiviketurpeet määriteltiin strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi. Arvoisa puhemies! EU:n päästökaupan osalta Suomella ei ole mahdollisuutta yksipuolisesti päättää, että turve vain poistetaan päästökaupasta. EU-säännöt määrittävät turpeen aseman, mutta tämä ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi nostaa kädet pystyyn. Suomen pitää vaikuttaa EU-aktiivisesti siihen, että huoltovarmuuden kannalta välttämättömälle kotimaiselle turpeelle löydetään järkevä ratkaisu. Jos täysi vapauttaminen päästökaupasta ei onnistu, pitää selvittää toimivia kansallisia ratkaisuja. Erityisesti pitää huolehtia siitä, että Suomessa säilyy riittävä turpeen tuotantokapasiteetti myös kriisitilanteita varten. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotyöttömyys on todellinen ongelma, eikä yksikään nuori saa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Samalla kuitenkin on syytä pitää kiinni tosiasioista. Kun kuuntelee opposition puheita tai seuraa osaa julkisesta keskustelusta, voisi kuvitella Suomen olevan matkalla kohti jonkinlaista yhteiskunnallista romahdusta. Todellisuus on kuitenkin toinen. Suomen talous on alkuvuonna lähtenyt kasvuun Euroopan nopeimpien joukossa. Yrityksissä uskalletaan jälleen investoida, vienti vahvistuu, ja työllisyyden edellytykset paranevat. Hyvinvointivaltio ei ole romuttumassa, päinvastoin sen tulevaisuus turvataan vain sillä, että velkaantumisen kierre katkaistaan. Jos velan annettaisiin kasvaa hallitsemattomasti vuodesta toiseen, silloin hyvinvointivaltion perustukset todella murenisivat. Siksi hallitus on tehnyt välttämättömiä päätöksiä velkalaivan kääntämiseksi. Arvoisa rouva puhemies! Nuorisotyöttömyyden syitä ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain tämän päivän tilastoja tai yhden hallituskauden päätöksiä. Taustalla on pidempi kehityskulku vuosien saatossa. Liian moni nuori on vuosien aikana päässyt eteenpäin koulutusjärjestelmässä ilman riittävää osaamista. Jos nuorella ei ole vahvaa lasku-, luku- tai kirjoitustaitoa tai elämän muita perustaitoja, työelämään kiinnittyminen on vaikeaa. Edellinen hallitus pyrki vastaamaan osaamisvajeeseen tekemällä toisen asteen koulutuksesta pakollisen. Ratkaisu ei kuitenkaan puuttunut itse juurisyyhyn. Ongelma siirrettiin eteenpäin, mutta sitä ei ratkaistu. Tämän hallituksen linja on ollut toinen. Olemme lähteneet vahvistamaan peruskoulua, jotta jokainen nuori saa aidot valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Koulujen kännykkärajoitukset parantavat keskittymistä. Oppimisen tuen uudistuksen kautta pyritään apu saamaan varhaisessa vaiheessa sitä tarvitsevalle. Osaamistakuulla varmistetaan, että peruskoulun päättävä nuori hallitsee ne taidot, joita elämässä tarvitaan. Lisäksi perusopetuksen rahoitusta on lisätty 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi opintosetelin avulla ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret pääsevät korkeakouluun opiskelemaan 30 opintopisteen verran. Edelleen hallitus on satsannut nuorten työllistämiseen työllistämistä edistävän setelin avulla. Arvoisa puhemies! Toinen suuri haaste liittyy nuorten mielenterveyteen. Yhä useampi nuori kamppailee ahdistuksen, masennuksen ja jaksamisen ongelmien kanssa. Nämä vaikeudet näkyvät myös työllisyydessä, opiskelussa ja syrjäytymisriskissä. Siksi hallitus on vienyt eteenpäin alle 23-vuotiaiden terapiatakuun. Mielenterveyden ongelmiin on päästävä käsiksi silloin, kun ne ovat vielä hoidettavissa. Mitä aikaisemmin apua saa, sitä paremmat mahdollisuudet nuorella on rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Arvoisa rouva puhemies! Nuorten tulevaisuudenusko ei vahvistu sillä, että heille kerrotaan päivästä toiseen kaiken olevan menossa huonompaan suuntaan. Se ei vahvistu opposition hautajaispuheilla eikä jatkuvilla kauhukuvilla. Jatkuva pessimismi ei tuo edes toivoa. Tulevaisuudenuskon ja toivon luominen meidän nuorille riippuu paljolti siitä, miten me aikuiset puhumme ja viestimme ja kannustamme nuoria. Tulevaisuudenusko syntyy siitä, että yhteiskunta toimii, että koulu opettaa, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee, että ensimmäisen työpaikan saaminen on mahdollista ja että talous kasvaa ja uusia mahdollisuuksia syntyy. Nuoret tarvitsevat aikuisten positiivista kannustamista ja tukea tulevaisuuden toivoon. Juuri näitä asioita hallitus on pyrkinyt määrätietoisesti edistämään, ja tuloksiakin alkaa jo näkyä. Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan Suomen nuorille. Te olette kasvaneet aikana, jolloin kriisit ovat seuranneet toinen toistaan. On ollut koronapandemia, sota Euroopassa, energiakriisi ja talouden epävarmuus. On ymmärrettävää, että tulevaisuus voi joskus näyttää sumuiselta, mutta Suomi on selvinnyt paljon vaikeammistakin ajoista. Jokainen sukupolvi on kohdannut omat haasteensa, ja jokainen sukupolvi on myös rakentanut maata eteenpäin. Jokainen kohdattu haaste tekee meistä entistäkin vahvempia. Teidän sukupolvenne tulee tekemään saman. Te pystytte siihen. Tässä maassa kannattaa edelleen opiskella, yrittää ja unelmoida. Suomessa on osaamista, turvallisuutta ja mahdollisuuksia enemmän kuin me usein muistammekaan. Vaikeudet eivät ole katoamassa yhdessä yössä, mutta suunta ratkaisee, ja Suomen suunta on eteenpäin. Tämän hallituksen toimet nuorten peruskoulutuksen vahvistamiseksi, korkeakouluopintojen opiskelumahdollisuus opintosetelin avulla sekä työllistämissetelin mahdollisuus lisäävät toivoa. Yhdessä tekemällä tästä maasta tulee vahvempi kuin se on tänään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyyden syitä ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain tämän päivän tilastoja tai yhden hallituskauden päätöksiä. Taustalla on pidempi kehityskulku vuosien saatossa. Nuorten tulevaisuudenusko ei vahvistu sillä, että heille kerrotaan päivästä toiseen kaiken olevan menossa huonompaan suuntaan. Se ei vahvistu opposition hautajaispuheilla eikä jatkuvilla kauhukuvilla. Jatkuva pessimismi ei tuo edes toivoa. Tulevaisuudenuskon ja toivon luominen meidän nuorille riippuu paljolti siitä, miten me aikuiset puhumme, viestimme ja kannustamme. Nuoret tarvitsevat aikuisten positiivista kannustamista ja tukea tulevaisuuden toivoon. Tulevaisuudenusko syntyy siitä, että yhteiskunta toimii, että koulu opettaa, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee, että ensimmäisen työpaikan saaminen on mahdollista, että talous kasvaa ja uusia mahdollisuuksia syntyy. Suomen talous on alkuvuonna lähtenyt kasvuun Euroopan nopeimpien joukossa. Yrityksissä uskalletaan jälleen investoida, vienti vahvistuu, ja työllisyyden edellytykset paranevat. Juuri näitä asioita hallitus on pyrkinyt määrätietoisesti edistämään, [Puhemies koputtaa] ja tuloksiakin alkaa jo näkyä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen toinen lisätalousarvio on kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä ja vauhtiin lähtenyttä talouskasvua. Erityisen myönteistä on se, että lisätalousarvio sisältää merkittäviä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa droonien torjuntaan ja puolustuskyvyn vahvistamiseen. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että viranomaisilla ja Puolustusvoimilla on käytössään tarvittavat välineet vastata uusiin uhkiin. Lisätalousarvio sisältää myös useita maahanmuuttopolitiikan kiristysten toimeenpanoon liittyviä lisämäärärahoja. Maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin osoitetaan lisää resursseja, ja ulkomaalaislain muutosten toimeenpanoon varataan määrärahoja. Maasta poistamiseen ja karkottamiseen käytettävät lisämäärärahat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä maasta poistettu henkilö ei enää aiheuta Suomessa asumiseen, vastaanottojärjestelmään, sosiaalipalveluihin, viranomaisiin tai muihin julkisiin palveluihin liittyviä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta erityisen tärkeä ratkaisu on kymmenen miljoonan euron määräraha turpeen varmuusvarastointiin. Turve on kotimainen energialähde, jonka saatavuus kriisitilanteissa voidaan turvata omilla päätöksillämme. Siksi turpeen saanti on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Suomessa on oltava riittävä varautuminen tilanteisiin, joissa tuontienergian saatavuus heikkenee tai energiajärjestelmään kohdistuu vakavia häiriöitä. Hallituksen päätös turpeen varmuusvarastoinnista sekä tuleva uusi tukimalli vahvistavat Suomen kriisinkestävyyttä ja energiaomavaraisuutta. Talouskehityksen osalta lisätalousarvio sisältää myös rohkaisevia uutisia. Tuloarviota voidaan korottaa, ja erityisen huomionarvoista on arvonlisäverokertymän arvioitu 122 miljoonan euron lisäys. Tämä kertoo siitä, että talouden suunta on vihdoin kääntynyt. Suomen talous kasvoi alkuvuonna Euroopan nopeinta tahtia, ja maksukorttidata osoittaa yksityisen kulutuksen elpyvän. Vaikka haasteita edelleen on, on suunta kääntynyt. Talouskasvu syntyy työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä vahvistamalla. Hallituksen politiikka alkaa purra, ja se näkyy myös talouden tunnusluvuissa. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa käynnistetään myös määräaikainen korjausrakentamisen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vauhdittaa jopa miljardin euron edestä taloyhtiöiden remontteja. Ratkaisu on järkevä. Rakennusalalla vaikeudet johtuvat tällä hetkellä ennen kaikkea uudisrakentamisen heikosta kysynnästä. Sen sijaan, että valtio pyrkisi keinotekoisesti synnyttämään uutta rakennuskuplaa, suunnataan toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja ylläpitoon. Samalla lisätalousarviossa käynnistetään uusia liikennehankkeita eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on yksi Suomen sitkeimmistä ongelmista. Siksi on perusteltua kohdentaa 20 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin. Talouskasvukaan ei automaattisesti auta niitä ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella. Osaamisen vahvistaminen antaa mahdollisuuden löytää uusi työpaikka ja parantaa omaa asemaa työmarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio vahvistaa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta ja parantaa entisestään talouskasvun edellytyksiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten määrä räjähti EU:ssa vuosina 2015 ja 2016, jolloin kumpanakin vuonna EU:hun tuli 1,2 miljoonaa ihmistä hakemaan kansainvälistä suojelua, ja määrä on jatkunut suurena sen jälkeenkin. Näinä kahtena vuotena Suomeenkin tuli yhteensä yli 35 000 turvapaikanhakijaa. Silloin kerrottiin, kuinka pakolaiset pelastavat Euroopan, jossa syntyvyys on monessa paikassa lähtenyt laskuun. Suomessa julistettiin valtakunnan päälehtiä myöten, kuinka pakolaiset ovat uusi nokia ja tuovat maahamme talouskasvua. Todellisuus ei ollutkaan niin ruusuinen. Moni Euroopan maa on vain varjo entisestään. Turvattomuus on kasvanut, raiskaukset ja ryöstöt lisääntyneet, terrori-iskujen määrä kasvoi, julkisen talouden kustannukset ovat kasvaneet, kun rahaa menee erilaisiin tehottomiin kotoutuskoulutuksiin ja maahanmuuttajien sosiaaliturvaan. Isossa-Britanniassa on jopa yli sata šariatuomioistuinta, jotka ratkovat perheriitoja. Arvoisa puhemies! On siis todellakin korkea aika sille, että maahanmuuttopolitiikassa tapahtuu muutos kriittiseen suuntaan koko EU:n alueella. Tämän esityksen myötä kaikki ilman maahantulon edellytyksiä olevat seulotaan ja heidän henkilöllisyytensä, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski sekä heidän haavoittuvuutensa ja terveytensä tarkastetaan. Tämä tukee viranomaisten toimintaa jatkossa heidän tärkeässä valvontatyössään. Tämä koskee myös unionin alueella kiinni otettuja henkilöitä, joille ei vielä ole tehty seulontaa tai rajatarkastusta, sekä kaikkia henkilöitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla. Seuraavassa vaiheessa sovelletaan pakollista rajamenettelyä niihin, jotka todennäköisesti eivät tarvitse suojelua, aiheuttavat turvallisuusuhkaa tai johtavat toiminnallaan viranomaisia harhaan. Kun on todettu, ettei edellytyksiä täällä olemiselle ole, maasta poistaminen täältä on aiheellinen. Näin tämän kuuluukin mennä. Arvoisa puhemies! Sisäministeri Rantanen on edistänyt EU:n ulkopuolisen palautuskeskuksen perustamista turvapaikanhakijoille yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja näiden useiden hyvien maahanmuuttoesitysten lisäksi tämä tavoite on erittäin kannatettava. Pohjoismainen yhteistyö tiukassa maahanmuuttopolitiikassa tukee kaikkien Pohjoismaiden turvallisuutta ja myös maat ylittävän rikollisuuden torjuntaa. Kannatan tätä hallituksen esitystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tuulivoimaloista puhuttaessa merituulivoima on paljon parempaa ja tehokkaampaa tuulivoimaa kuin maatuulivoima. Merellä tuulee tasaisemmin, eikä se häiritse samalla tavalla ihmisiä. Tavoitteena on saattaa merituulivoimaloiden kiinteistöverotus yhdenmukaisemmaksi maatuulivoimaloiden kanssa keventämällä merituulivoiman kiinteistöverotusta. Tämä verotuksen yhdenmukaistaminen on hyvä asia, ja toivottavasti tuulivoimahankkeet kohdistuisivat jatkossa enemmän merialueille eivätkä ihmisten asuinalueiden läheisyyteen. Pidän hyvänä, että hallitus on määrännyt maatuulivoimaloiden osalta reilun kilometrin etäisyyden asutuksiin, vaikka omasta mielestäni etäisyyden tulisi olla paljon pidempi, jotta vältyttäisiin melu- ja maisemahaitoilta. Arvoisa puhemies! Tämä ministeri Purran tuoma esitys merituulivoimaloiden verotuksesta on kuitenkin kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on odottanut tätä muutosta jo aivan liian pitkään. Meillä on vuosien ajan katsottu sivusta löperöä maahanmuuttopolitiikkaa, jonka seuraukset näkyvät nyt kaikkialla. Rikollisuus on kasvanut, turvattomuus on lisääntynyt, ja veronmaksajien rahat valuvat hallitsemattomasti erilaisiin maahanmuuttajien palveluihin ja sosiaalietuuksiin. Pelkästään vieraskielisten eri sosiaalietuuksiin menee yli kaksi miljardia euroa vuosittain. Tähän päälle vielä kotouttamiseen menevät miljoonat. Samalla maahanmuuttajien työttömyysaste on hälyttävän korkea, yli puolet korkeampi kuin suomalaisilla. Suomessa on jo miltei satatuhatta ulkomaalaista työtöntä. Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa jatkaa näin. Siksi tämäkin maahanmuuttopolitiikkaa kiristävä esitys on enemmän kuin tervetullut. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä helpotetaan maasta poistamista. Maasta poistamista on käytännössä jarrutettu loputtomilla valituksilla ja uusilla hakemuksilla. Ei ole ollut mitään järkeä siinä, että karkottamispäätös jää vuosikausiksi roikkumaan, vaikka henkilöltä puuttuu oikeus oleskella maassa. Nyt tähän tulee muutos. Karkottamispäätökset voidaan jatkossa panna täytäntöön nopeasti, 30 päivän kuluessa, eikä valitus enää automaattisesti pysäytä prosessia. Jos olet Suomessa ilman laillista oikeutta, tulee lähtö kotimaahan, kuten pitääkin. Lisäksi tässä esityksessä tukitaan yksi räikeä aukko. Nykyisin on mahdollista jättää valitusprosessin aikana uusi oleskelulupahakemus vain pitkittämistarkoituksessa. Jatkossa tällaiset hakemukset lähtökohtaisesti hylätään. Suomen järjestelmää ei pidä voida käyttää hyväksi loputtomiin. Suomen poliisi poisti maasta ihmisiä viime vuonna selvästi enemmän, peräti 34 prosenttia enemmän, kuin edellisvuonna 2024 johtuen järjestäytyneen rikollisuuden ja katujengien tehostetusta torjunnasta. Arvoisa puhemies! On myös erittäin tärkeää, että lainsäädäntöä selkeytetään suhteessa EU-sääntelyyn ja että prosesseista tehdään yksinkertaisempia ja tehokkaampia. Erityisen kannatettava on myös mahdollisuus määrätä ennakollinen maahantulokielto henkilöille, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Tämä on juuri sitä ennalta ehkäisevää maahanmuuttopolitiikkaa, jota Suomen olisi pitänyt harjoittaa jo kauan sitten. Meidän ei pidä odottaa ongelmien jatkumista Ruotsin tapaan vaan estää ne viimeistään nyt. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ja talous eivät kestä maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia, ja siksi onkin hyvä, että tällä kaudella on saatu lukuisia Suomen ja suomalaisten turvallisuutta vahvistavia maahanmuuttoesityksiä läpi eduskunnassa perussuomalaisen sisäministeri Rantasen johdolla. Kiitos ministerille hyvästä valmistelusta. Kannatan ehdottomasti tätä esitystä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vuosina 2015 ja 16 turvapaikkahakemusten määrä räjähti EU:ssa, ja kumpanakin vuonna EU:hun tuli yhteensä 1,2 miljoonaa ihmistä hakemaan kansainvälistä suojelua. Läheskään kaikki näistä eivät olleet edes suojelun tarpeessa. Suomeen näinä kahtena vuotena tuli yhteensä yli 35 000 turvapaikanhakijaa. Osa näistä tuli vain chillailemaan ja katselemaan tänne, ja kuinka paljon sieltä tuli sitten muuta porukkaa, jotka tänne eivät muutoinkaan olisi laillisesti saaneet tulla? Turvattomuus on kasvanut, raiskaukset ja ryöstöt ovat lisääntyneet, ja terrori-iskujen määrä kasvoi. Kuuntelin tuossa edustaja Zyskowiczin puheenvuoroa, missä tämä iäkäs nainen raiskattiin kahdesti, ja hyvin muistan nämä tapahtumat Oulussa, joissa useita nuoria tyttöjä myös raiskattiin. Oli tyrmäystippoja, ja heitä houkuteltiin päihdekoukkuun ja muuhun vastaavaan, ulkomaalaisten turvapaikanhakijoiden toimesta. [Puhemies koputtaa] Tämä on järkyttävää, että täällä vasemmiston laidalta tulee sitä, että puhutaan vain ihmisoikeudesta. Kyllä suomalaisillakin on ihmisoikeus, ja pitää olla. [Puhemies koputtaa] Suomalaiset lapset, nuoret ja iäkkäät ovat ansainneet tämän maan. — Kiitos. [Veronika Honkasalo: Miksi leikkaatte pienituloisilta? — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! En ollut uskoa lukemaani, kun näin, mitä kaikkea tähän yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomukseen oli kirjoitettu. Kertomuksessa peräänkuulutetaan, että turvapaikkaprosessiin olisi turvattava pääsy kaikissa tilanteissa, myös itärajalla. Aivan uskomatonta, että meillä on Suomessa verovaroin ylläpidetyssä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa tällainen näkemys, että kaikissa tilanteissa kansallisesta turvallisuudesta huolimatta pitäisi olla rajat auki ja turvapaikkaprosessiin pääsy tulisi mahdollistaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ilmeisesti näe riskiä siinä, että Ukrainassa on Venäjän aloittama raakalaismainen hyökkäyssota päällä ja että Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen välineenä. Samaan aikaan myös Lähi-idässä tilanne on kriisiytynyt. Tässä hetkessä ja tässä ajassa ei missään nimessä pidä avata mitään portteja lisää, eikä tänne voi ottaa tuosta vaan tulijoita, sillä niitä kyllä riittää. Suomi ei tässä taloustilanteessa voi haalia lisää väkeä, kun oma kansakin tarvitsee huolenpitoa ja tukea. Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli kertomuksessaan myös listannut 14 Suomen ja suomalaisten turvallisuutta vahvistavaa erinomaista hallituksen esitystä. Hän toki kertomuksessaan ilmoitti listauksen alussa, että tässä esimerkkejä ulkomaalaisten asemaa heikentävistä hallituksen esityksistä. Tähän on vastattava, ettei Suomi edelleenkään ole koko maailman sosiaalitoimisto. Hallitus on muun muassa nopeuttanut turvapaikkaprosesseja. Miten ihmeessä tämä heikentää ulkomaalaisen asemaa? No, ei mitenkään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee kuitenkin asian näin. Valtuutetun pitäisi olla poliittisesti riippumaton elin, mutta todellisuus on aivan eri, kun tätä kertomusta lukee. Arvoisa puhemies! Suomessa on erikseen tasa-arvovaltuutettu, ja hänellä toimisto työntekijöineen, ja lisäksi myös yhdenvertaisuusvaltuutettu, jolla toimisto, ja näissä on työntekijöitä kymmenittäin. Kaikki tämä on verovaroin kustannettua. Mielestäni tässä taloudellisessa tilanteessa nämä toimistot tulisi vähintäänkin yhdistää, jollei jopa lakkauttaa. Tässä talouden tilanteessa tulisi harkita tarkoin, mihin veronmaksajien rahaa käytetään. Lisäksi raportin sisältö itärajan porttien avaamisesta suorastaan puistattaa. Samalla se mahdollistaisi Venäjän välineellistetyn maahantuonnin henkilöillä, joiden taustoja ja tarkoitusperiä emme voi tietää. Tämän kertomuksen kritisointien ja toiveiden ja vaatimusten toteutuessa Suomen turvallisuus kokisi vakavaa uhkaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026. Äänestimme tänään kumoon kansalaisaloitteen, jossa ehdotettiin kannabiksen laillistamista. Olen kiitollinen tästä tämän eduskunnan äänestystuloksesta, jossa suurin osa kansanedustajista toimi vastuullisesti ja lapsimyönteisesti. Lapsiasiavaltuutetun kertomusta käsiteltäessä on hyvä huomioida se, että meidän tulee pyrkiä lapsimyönteiseen politiikkaan päätöksissämme. Arvoisa puhemies! Lastensuojelulain uudistukset, jotka tehdään tällä kaudella kahdessa osassa, ovat myös lasten kannalta erittäin tarpeelliset. Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa nostetaan esiin, että lastensuojelussa tulee siirtyä ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta vältytään sijoituksilta. Ennaltaehkäisy on ehdottomasti tärkeää lapsen sosiaalihuollossa, ja parhaissa tapauksissa tällä saadaan pelastettua yksi syrjäytymiseltä ja säästettyä yhteiskunnalta varoja. Kuitenkin on tärkeää myös toisinpäin: eli silloin kun lapsen sijoitukselle on selkeä tarve, se tehdään tarpeeksi ajoissa. Tällä tavalla voidaan myös parantaa lapsen mahdollisuuksia päästä niin sanotusti kiinni tähän yhteiskuntaan. Liian usein on tapauksia, missä lapsi on aiheuttanut huolta jo pitkään ja lastensuojeluilmoituksia on tehty useita ja silti nuori sijoitetaan esimerkiksi ensimmäisen kerran 16- tai 17-vuotiaana. Monille sijoitetuille nuorille on kertynyt paljon vahingonkorvauksia rikoskierteestä, ja hänestä on voitu kirjata jo useita rikosilmoituksia. Tällainen oireilu on aina hätähuuto. Aiemmassa puheenvuorossa kuultiin, että lastensuojeluyksikössä ei annettaisi mielenterveyspalveluita: ei pidä paikkaansa, vaan lastensuojeluyksikköön sijoitetuille nuorille on mahdollista tarjota myös mielenterveyspalveluita. Hallitus on haastavassa tilanteessa saanut aikaan paljon lapsiystävällisiä päätöksiä lastensuojelulain uudistusten lisäksi, ja listaan tässä muutaman. Lapsille ja nuorille on saatu aikaan terapiatakuu, peruskoulun oppimisen tuen uudistus ja rahoitusta kasvatettu 200 miljoonalla eurolla, oppitunneilta on saatu älykännykät pois häiritsemästä ja lisäksi lapsiperheiden verotusta on kevennetty lapsitulovähennyksen avulla. Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa kertomuksessaan myös, että lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteyteen perustettaisiin lapsipolitiikan arviointineuvosto. Itse suhtaudun tällaisen uuden neuvoston perustamiseen kriittisesti. Kyllä meidän pitää nykyisillä tiedoilla, arvioinneilla ja myös lapsiasiavaltuutetun pestin kautta kyetä tekemään lapsiystävällistä politiikkaa ilman, että perustetaan erillistä uutta neuvostoa. Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutetun 177-sivuisessa kertomuksessa on paljon hyvää, mutta kyllä suuresti hämmästelin, kun sivulla 153 kehotetaan lisäämään sosiaaliturvaa laittomasti maassa oleville. Tämä on kyllä hämmästyttävä poliittinen kannanotto lapsiasiavaltuutetulta. Pikemminkin meidän tulisi entisestään panostaa laittomasti maassa olevien perheiden palautukseen niihin maihin, joissa he voivat olla laillisesti ja joissa ei tarvitse pakoilla maan viranomaisia. Tätä työtä laittomasti maassa olevien poistamiseksi tehdään koko ajan hallituksessa sisäministeri Rantasen johdolla. Arvoisa puhemies! Lopetan huomioon koulukiusaamisesta. Valtuutetun kertomuksessa tuodaan esiin, että useimmat kiusaamista kokeneet tai sitä todistaneet lapset kokevat, ettei kiusaamiseen ole puututtu riittävän tehokkaasti. Tässä on ehdottomasti toimittava niin kouluissa kuin kotona. Kiusaamiseen tulee aina puuttua, kun siitä ilmoitetaan. Tämä onkin yksi suuri epäkohta, että kaikki eivät uskalla kertoa edes vanhemmilleen saatikka koulun aikuisille kokemastaan kiusaamisesta. Kiusaamisesta tuleekin rohkaista nuoria kertomaan mahdollisimman reaaliaikaisesti, jolloin siihen voidaan puuttua akuutisti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Kysymys on huoltovarmuudesta, kriittisestä infrastruktuurista ja siitä, riittääkö suomalaisille sähköä kohtuulliseen hintaan kaikissa olosuhteissa. Näissä asioissa on syytä käyttää maalaisjärkeä. Näemme, mihin Saksassa tilanne on kehittynyt, kun vihreän pelon lietsomana ollaan luovuttu ydinvoimasta. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden merkitys on korostunut Ukrainan sodan myötä. Meidän on suojattava kriittinen infrastruktuuri, olivatpa kyseessä merenalaiset kaapelit tai putket tai sähkönjakelu. Energian tarve tulee kasvamaan, vaikka aiemmat arviot nopeammasta sähköistymisestä eivät ole toteutuneet. Teollisuuden investointeja on siirtynyt, kustannustaso on noussut, ja Euroopan talous on ollut paineessa. Kuitenkin Suomi sähköistyy valtavaa vauhtia, ja siihen tulee varautua. Strategiassa todetaan, että Suomeen rakennetaan tällä vuosikymmenellä ennätyksellisen paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tästä iso osa on sääriippuvaista tuulivoimaa. Siksi perus- ja säätövoiman riittävyys on turvattava. Meidän on huolehdittava, että sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina, kun kulutus on huipussaan. On myös huomioitava geopoliittiset riippuvuudet, esimerkiksi tuulivoimakomponenteissa. Lisäksi tuulivoimaloiden purku- ja ennallistamisvastuut on hoidettava alusta loppuun saakka kunnolla. Omasta mielestäni tuulivoimaloille tulisi hakea ympäristölupa. Perussuomalaiset kannattavat ydinvoiman lisäämistä. Suomi tarvitsee lisää puhdasta perus- ja säätövoimaa. Energiantuotannon hajauttaminen on turvallisuuskysymys. Pienmodulaariset ydinvoimalat mahdollistavat paikallisen sähkö- ja lämpöenergiantuotannon asutuskeskuksissa ja vähentävät siirtoyhteyksien haavoittuvuutta. Arvoisa puhemies! Kannatamme myös turpeen käyttöä erityisesti varavoimana. Kyse on huoltovarmuudesta. Turve on kotimainen ja varastoitava polttoaine. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on viisasta säilyttää kyky turvata energiansaanti myös poikkeusoloissa. Siksi on ikävää, että turvetta on alasajettu muun muassa romutustuen kautta viime hallituskaudella keskustan ja SDP:n voimin. Onneksi perussuomalaisen elinkeinoministeri Puiston tuella pyrimme saamaan alaa taas ylös. Meidän tulee turvata olemassa olevaa omavaraisuutta turpeen osalta myös Suomessa. Suomalaisella turpeella on kysyntää myös vientiin. Henkilökohtaisesti näen myös biokaasulla olevan tulevaisuudessa merkittävä mahdollisuus. Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Ilmastotoimilla ei saa nostaa arjen kustannuksia, maatalouden kustannuksia eikä heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ilmastopolitiikan on oltava realistista, taloudellisesti kestävää ja Suomen etua palvelevaa. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa tarvitaan maalaisjärkeä, turvataan kotimainen tuotanto, vahvistetaan huoltovarmuutta ja pidetään sähkö kohtuuhintaisena suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään kansalaisaloitetta, jossa esitetään kannabiksen laillistamista. Onneksi lakivaliokunta on esittänyt aloitteen hylkäämistä. Se on oikea linja. Sitäkin järkyttävämpää on, että valiokunnassa vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat ovat jättäneet vastalauseen, jossa ehdotetaan muun muassa lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista.” On harmillista, että tässä salissa vasemmalta laidalta on näin vähän edustajia paikalla. Täällä salissa kuulee usein opposition puolelta kysymyksen, että eikö teitä hävetä. Tänään minä kysyn teiltä: eikö teitä hävetä, arvoisat vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat? [Atte Harjanne: Ei!] Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä, että tässä ajassa, jossa jo nyt kamppailemme nuorten mielenterveyskriisin, kasvavan syrjäytymisen ja lisääntyvien päihdeongelmien ja talouskriisin kanssa, osa tästä salista haluaa lisätä yhteiskuntaamme vielä yhden riskitekijän lisää. Laillistaminen on viesti nuorille, että tämä on hyväksyttävää. Se on viesti vanhemmille, että yhteiskunta ei enää pidä tätä vaarallisena. Se on viesti myös rikollisille, että ei muuta kuin kasvattamaan toimintaa lisää. Arvoisa puhemies! Laajan tutkimuskatsauksen mukaan yksikään tutkimus ei osoita, että kannabiksen käyttö olisi vähentynyt niissä maissa, joissa se on laillistettu — ei yksikään. Käyttö normalisoituu, kynnys madaltuu, ja sen seuraukset maksavat paljon niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. 36 vuoden poliisiuran aikana olen nähnyt omin silmin, mitä huumausaineet tekevät ihmiselle. Olen nähnyt rikkoutuneita perheitä, olen nähnyt niitä lapsia, joiden vanhemmat käyttävät kannabista. Olen nähnyt nuoria, joiden elämä on lähtenyt luisuun yhdestä kokeilusta. Olen nähnyt raakaa väkivaltaa, velanperintää, velkakierteitä, rikoskierrettä, nuorten tyttöjen ja naisten seksuaalista hyväksikäyttöä, itsemurhia, mielenterveyden romahtamista ja työkyvyn menetyksiä sekä niitä narkomaaniäitejä, jotka synnyttävät vieroitusoireissa olevia vauvoja. Kannabis ei todellakaan ole mikään harmiton päihde. Se koukuttaa nopeasti ja altistaa etenkin nuoria psykooseille, lisää masennusta ja ahdistusta, heikentää toimintakykyä ja oppimista. Se lisää riskiä ajautua kovempiin aineisiin. Kannabis on yleisin huume, mistä monet nuoret aloittavat kokeilun ja käytön. Mitä laillistaminen tarkoittaisi käytännössä? Se tarkoittaisi lisää päihderiippuvuutta, lisää koulupudokkuutta, lisää mielenterveysongelmia, lisää työttömyyttä ja työkyvyttömyyttä, lisää tukimenoja valtiolle, lisää kustannuksia suomalaisille veronmaksajille, lisää kuormitusta poliisille, sosiaalitoimelle ja terveydenhuollolle. Ja kyllä, se tarkoittaisi myös lisää huumeita sinne, missä niitä ei kaivata: koulujen pihoille, leikkipuistoihin ja nuorten arkeen. Myös suonensisäisten huumausaineiden käyttö lisääntyisi entisestään. Käytettyjä huumeruiskuja on jo nyt nähtävissä koulujen pihoilla ja leikkipuistoissa etenkin viikonloppujen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä on yksi huonoimmista esityksistä, joita olen poliittisella urallani kuullut. Meidän tehtävämme ei ole helpottaa huumeiden saatavuutta. Meidän tehtävämme on suojella lapsia ja nuoria. Meidän tehtävämme on vahvistaa työkykyä ja turvallisuutta. Huumeongelmiin vastataan ennaltaehkäisyllä ja hoidolla, ei normalisoimalla niiden käyttöä. Tämä esitys on myös taloudellisesti erittäin huono ja lisäisi kustannuksia todella monella saralla. Tämä lisäisi myös työkyvyttömien ja työttömien määrää, niin kuin aiemminkin totesin. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, ja sitä turvallista tulevaisuutta meidän tulee tukea myös täällä eduskunnassa. Tuen ehdottomasti lakivaliokunnan esitystä aloitteen hylkäämisestä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi ei saa olla harmaan talouden keinottelijoiden turvasatama. Jokainen euro, joka jää verottamatta vilpin vuoksi, on pois suomalaiselta palkansaajalta, eläkeläiseltä ja rehelliseltä yrittäjältä. Se on veromenetyksen vuoksi pois myös koulutuksesta, hoivasta ja turvallisuudesta. Se on poissa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Arvoisa puhemies! Nykyinen lainsäädäntö on jättänyt aukkoja, joita rikolliset ovat oppineet hyödyntämään. Tämän esityksen myötä jatkossa Harmaan talouden selvitysyksikkö voi tehdä ilmiöselvityksiä ja velvoitteidenhoitoselvityksiä myös sellaisista luonnollisista henkilöistä, joilla ei ole muodollista kytkentää yritykseen tai yhteisöön. Rikollisuuden ei pidä päästä livahtamaan pykälien välistä vain siksi, että toiminta on järjestetty teknisesti eri muotoon. On myös tärkeää, että esitutkintaviranomaisten mahdollisuuksia pyytää selvityksiä laajennetaan rikosten paljastamisen tueksi. Harmaan talouden torjunta ei voi olla pelkkää jälkikäteistä reagointia. Tarvitaan mahdollisuus paljastaa rikoksia ajoissa ja estää vahingot ennen kuin ne paisuvat suuriksi. Arvoisa puhemies! Tiedot ovat salassa pidettäviä, ja niiden käyttö on sidottu laissa määriteltyihin viranomaistehtäviin. Kyse ei ole massavalvonnasta tai tavallisten kansalaisten kyttäämisestä. Kyse on siitä, että silloin kun on perusteltu syy epäillä väärinkäytöksiä, viranomaisella on oikeus ja velvollisuus toimia. On myös tervetullutta, että tietyt julkisoikeudelliset hankintayksiköt pääsevät hyödyntämään velvoitteidenhoitoselvityksiä. Julkiset hankinnat liikuttavat vuosittain valtavia summia veronmaksajien rahaa. On välttämätöntä, että hankintapäätöksiä tehtäessä voidaan varmistaa, ettei sopimuksia tehdä sellaisten yritysten kanssa, jotka laiminlyövät velvoitteensa tai toimivat lainvastaisesti. Arvoisa puhemies! Harmaan talouden kitkentä on ollut vuosikausia oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien perinteisimpiä tulolähteitä. On helppo kirjoittaa paperille miljardiluokan tuotto-odotuksia. Vaikeampaa on säätää konkreettisia lakeja, jotka oikeasti parantavat viranomaisten mahdollisuuksia puuttua ongelmiin. Tämä esitys puuttuu konkreettisella tavalla harmaan talouden aiheuttamiin ongelmiin mutta ei tietenkään yksin ratkaise ongelmaa. Esitys sulkee porsaanreikiä, vahvistaa ilmiöpohjaista torjuntaa ja antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet toimia siellä, missä rikollisuus yrittää piiloutua. Arvoisa puhemies! Rehellinen suomalainen työntekijä ja yrittäjä eivät saa olla häviäjiä siksi, että joku toinen päättää oikaista sääntöjen yli. Tämä on se keskeisin syy, miksi harmaan talouden torjunnan eteen pitää tehdä töitä ja varmistaa, että viranomaisilla on lakien kautta mahdollisuudet myös puuttua tähän viheliäiseen ongelmaan. Lausuntopalautteita lukiessa huomasi, että kentällä laki tullaan ottamaan hyvin vastaan. Viranomaiset, jotka hyödyntävät velvoitteidenhoito- ja ilmiöselvityksiä, kannattivat laajasti toimialan laajentamista luonnollisiin henkilöihin ja ilmiötietojen käyttöalan laajentamista. Tämäkin tukee sitä, että esitys on kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys poliisilain muuttamisesta, jonka tarkoitus on vahvistaa poliisin toimivaltuuksia ja toimintatapoja vastaamaan paremmin muuttunutta turvallisuusympäristöä. Tässä olennaisena osana on tiedonvaihdon helpottaminen viranomaisten välillä. Puhun tässä asiassa myös omasta kokemuksestani, sillä olen itse poliisina käytännön työssä nähnyt liian monta kertaa tilanteita, joissa tieto kyllä on jollain viranomaisella, mutta se ei ole kulkenut ajoissa oikeaan paikkaan. Esteet tiedon siirtymisessä viranomaiselta toiselle ovat konkreettisesti tarkoittaneet sitä, että rikoksiin ei ole pystytty puuttumaan ajoissa. Siksi on hyvä ja tarpeellista, että näitä esteitä nyt puretaan. Esityksellä selkeytetään poliisin oikeuksia käyttää ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämä on juuri sitä ennakoivaa rikostorjuntaa, jota tarvitaan. Poliisin toimivaltuuksia täsmennetään, ei mielivaltaisesti laajentamalla vaan nimenomaan niin, että vakavia rikoksia voidaan estää jo ennen kuin ne toteutuvat. Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tunne rajoja. Se tapahtuu yhä useammin verkossa, anonyymeillä alustoilla ja kansainvälisesti. Tässä ympäristössä vanhat toimintamallit eivät enää riitä. Poliisin on pystyttävä käsittelemään ja yhdistämään tietoa tehokkaammin, ja viranomaisten on pystyttävä toimimaan yhdessä nykyistä paremmin. Erityisen tärkeänä pidän esityksen merkitystä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnassa. Poliisi on tunnistanut Suomessa useita katujengejä ja satoja niihin kytkeytyviä henkilöitä. Mukana on myös alaikäisiä. Me emme saa katsoa tätä kehitystä sivusta. Arvoisa puhemies! Me tiedämme, mihin tämä tie vie, jos asiaan ei puututa ajoissa. Ruotsin tilanne on varoittava esimerkki. Siellä katujengit ovat päässeet juurtumaan. Peruskouluikäisiä lapsia käytetään väkivallan välineinä, ja jengit ovat ujuttautuneet todella syvälle yhteiskuntaan, jopa julkiselle sektorille kuuluviin toimintoihin. Tällainen kehitys on estettävä Suomessa kaikin keinoin. Tämä esitys antaa poliisille paremmat mahdollisuudet seurata jengien toimintaa, puuttua varhaisessa vaiheessa väkivallan ja huumausainerikosten valmisteluun ja muodostaa kokonaiskuva rikollisverkostoista, myös rajat ylittävistä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on suuri merkitys myös työperäisen hyväksikäytön torjunnassa. Tällainen rikollisuus ei paljastu ilman viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Poliisin, työsuojelun, verottajan ja Maahanmuuttoviraston on pystyttävä yhdistämään tietojaan. Kun tiedonvaihtoa helpotetaan, saadaan myös hyväksikäyttäjät kiinni. Työperäinen hyväksikäyttö on pahimmillaan raakaa riistoa ja ihmiskauppaa, jossa ihmistä kohdellaan pelkkänä kertakäyttöisenä työkaluna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulkomainen työntekijä tuodaan Suomeen lupauksilla rehellisestä työstä ja palkasta, mutta todellisuus on kellon ympäri kestäviä työpäiviä, alipalkkausta, pimeää työntekoa ja asumista työnantajan määräämissä ylihintaisissa ja ala-arvoisissa oloissa. Kyse on siis todella vakavasta ja kasvavasta ongelmasta, jossa ulkomaisia työntekijöitä käytetään hyväksi ja samalla poljetaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Hienoa, että tähän torjuntaan saadaan uusia työkaluja. Arvoisa puhemies! Esitys on erinomainen. Iso kiitos sisäministeri Rantaselle näistä turvallisuutta lisäävistä lakiuudistuksista. — Kiitos.