Räsänen Päivi

Arvoisa herra puhemies! Tämän kertomuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on tietosuojavaltuutetun toimiston suurin toimiala, kun huomioidaan vireille tulleiden asioiden määrä, eli vuonna 2025 noin 4 000 asiaa eli neljäsosa kaikista vireille tulleista asioista koski sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ja se ei ole ihme, koska juuri näissä asioissa tietosuojalla on erittäin tärkeä merkitys. Meillähän on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa edelleenkin käsiteltävänä lakiesitys teknologian hyödyntämisestä sosiaalihuollon palveluissa, ja muun muassa tästä tietosuojavaltuutettu on antanut oman lausuntonsa, ja tähänkin liittyy monia haasteellisia kysymyksiä. On tärkeää, että tietosuojasta huolehditaan hyvin, kun on juuri kysymys ihmisten tärkeistä ja hyvin intiimeistä palveluista. Mutta nostan esiin asian, jonka olen aikaisemminkin tässä samassa yhteydessä nostanut esiin, eli ongelmat, joita, voi sanoa, hyvin tiukan tietosuojan vuoksi tulee nimenomaan lasten vanhemmille. Olen itse saanut tästä erittäin paljon yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat joutuneet vaikeisiin tilanteisiin, kun esimerkiksi 12-vuotiaan lapsen terveystietojen saaminen, terveysasioiden hoitaminen on tehty käytännössä hankalaksi. OmaKannassa tai hyvinvointialueiden sähköisissä palveluissa huoltaja ei pääse näkemään lapsen tietoja ilman erillisiä sopimuksia, vaikka lapsi itse ei osaisi hoitaa asioita eikä lainkaan vastustaisi vanhemman osallistumista asioiden hoitoon. Eli suostumuksen antaminen voi edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista, mihin lapsella ei ole esimerkiksi mitään pankkikortteja tai muita keinoja, tai sitten tosiaan lapselta itseltään monimutkaisten palvelujen käyttöä. Tästä asiasta on tullut paljon yhteydenottoja, ja toivoisin, että jossakin yhteydessä tietosuojavaltuutettu paneutuisi tähän kysymykseen tai että valiokunnassa paneuduttaisiin. Samalla kiinnitän huomiota siihen, että meillähän on myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ollut ongelmia siinä, että on käyty katsomassa asiattomasti näitä tietoja. Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuille onkin nyt kesällä 2025 täydennetty ohjausta näiden lokitietojen tarkastusoikeudesta, mikä on tärkeä ja hyvä asia.

Arvoisa herra puhemies! Täällä moni puhuja on iloinnut siitä, että tässä esityksessä maatalouden energiaveron tilapäiseen lisäpalautukseen ehdotetaan nyt kymmentä miljoonaa euroa, mikä on tärkeä toimenpide ajatellen kotimaista ruuantuotantoa ja myös ihan huoltovarmuutta. Tämä palautus maksetaan ammattimaisille maatalouden harjoittajille ja myös vesiviljelijöille viime vuoden polttoöljyn kulutusmäärän perusteella tämän vuoden aikana. Tällä toimella helpotetaan maatilojen kustannuspaineita, vahvistetaan kannattavuutta ja turvataan kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta. Viljelijät voivat odottaa nyt näitä tukimaksuja maksettaviksi automaattisesti Verohallinnon toimesta mahdollisimman pian lain tultua voimaan.

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on ollut vaikea. Siitä olemme opposition kanssa samaa mieltä. Suomi ei kuitenkaan ajautunut tähän tilanteeseen vuonna 2023. Julkisen talouden velkaantuminen, heikko tuottavuuskehitys, investointien vähäisyys ja työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat kasautuneet pitkän ajan kuluessa. Suomen julkinen talous on todellakin syvästi, ja ollut jo pitkään, alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90:tä prosenttia bkt:stä, ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssäkäyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista, ja talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys. Suunnan muutokseen olisi todellakin pitänyt ryhtyä jo selvästi aiemmin. Toimintaympäristö viime vuosina on myös ollut poikkeuksellisen vaikea. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset olivat tuskin tasaantuneet, kun korkojen voimakas nousu, turvallisuuspoliittinen epävarmuus ja hidas talouskasvu alkoivat vaikuttamaan laajasti koko Eurooppaan, myös Suomeen. Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet ja energian hinnan vaihtelu ovat entisestään heikentäneet näkymiä. Tällaisessa tilanteessa mitataan vastuullisen politiikan kyky toimia. On helppoa esittää vaatimuksia ilman vastuuta kokonaisuudesta. Vaikeampaa on tehdä päätöksiä, jotka eivät tuo nopeaa suosiota mutta vahvistavat Suomen kestokykyä pitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Oppositio arvostelee hallitusta sekä velkaantumisesta että niistä toimista, joilla velkaantumista pyritään hillitsemään. Velan kasvun taittaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Ilman tehtyjä päätöksiä se kasvaisi vielä nykyistä nopeammin. Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen mittavia sopeutustoimia, uudistanut rakenteita ja vahvistanut työmarkkinoiden toimivuutta. Näiden vaikutukset eivät synny yhdessä yössä, mutta ilman niitä lähtötilanteemme olisi ilman muuta heikompi. Työllisyyskehitys on ollut valitettavan heikkoa. Jokainen työttömyyspäivä on liikaa, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettu, työn kannustimia lisätty ja osaamiseen panostettu. Kehysriihessä tätä jatkettiin: kohdennettiin toimia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, vahvistettiin osaamisen päivittämistä sekä lisättiin käytännön mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään. Kestävä työllisyys syntyy yrityksissä. Siksi hallitus on vahvistanut juuri yritysten kasvun edellytyksiä, keventänyt työn ja yrittämisen verotusta sekä parantanut investointiympäristöä. Tavoitteena on, että yhä useampi yritys voi kasvaa, investoida ja palkata. Arvoisa puhemies! Sopeutumistoimilla on vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi kristillisdemokraateille on ollut tärkeää varmistaa päätösten oikeudenmukaisuus ja puolustaa heikommassa asemassa olevia kansalaisia. Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tässä tarvitaan korjausliikkeitä. Talouden tasapainottaminen ja sosiaalinen vastuu kulkevat käsi kädessä. Kehysriihessä tehtiin myös ratkaisuja, joilla tuetaan perheitä ja helpotetaan asumisen kustannuksia. Samalla huolehditaan siitä, että palvelut säilyvät ja yhteiskunnan eheys turvataan. Opintotukea uudistetaan kannustavammaksi, perheellisten opiskelijoiden asemaa vahvistetaan ja huoltajakorotusta kehitetään huomioimaan paremmin lasten määrä. Lisäksi asumisen kustannuksiin puututaan muun muassa kotitalousvähennyksen muutoksilla, asp-järjestelmän kehittämisellä ja korjausrakentamisen tukemisella. Hyvinvointiyhteiskunta ei kestä velan jatkuvaa kasvua. Jos julkinen talous menettää uskottavuutensa, seuraukset osuvat lopulta kaikkein raskaimmin niihin, jotka ovat eniten yhteiskunnan tuen varassa. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä ja rooli on arvostella hallitusta, ja siksi olemme tässä keskustelussa, mutta samalla kyllä tulee kysyä oppositiolta: Mikä on teidän vaihtoehtonne? Otetaanko lisää velkaa? Tehdäänkö vähemmän uudistuksia? Siirretäänkö vaikeat päätökset seuraaville hallituksille? Eikä uskottavaa vaihtoehtoa valitettavasti ole esitetty. Suomessa tarvitaan päätöksiä, ei pelkkiä vastalauseita. Arvoisa puhemies! Vaikka haasteita on paljon, taloudessa näkyy myös myönteisiä merkkejä. Vuoden alku on ollut odotettua vahvempi. Tilanne ei ole helppo, kaikkia ongelmia ole vielä ratkaistu, mutta kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee niitä päätöksiä, joita Suomen tulevaisuuden turvaaminen edellyttää.

Arvoisa puhemies! Kaksi huomiota, ennen muuta oppositiosta nousseista kommenteista: Tiedämme kaikki, että Naton tuoma turva perustuu ydinpelotteeseen, ja siksi ihmettelen sitä, että täällä on kyseenalaistettu tarve muuttaa ydinenergialakia vastaamaan Nato-maiden valtavirtaa, jotta tuo pelote olisi selkeä. Täällä on myös nostettu esiin esitys Palestiinan valtion pikaisesta tunnustamisesta. Valtion kriteerit täyttyvät kuitenkin vasta, kun on yhteisesti sovitut rajat, on toimiva hallinto. Palestiinan hallinnon alueella, Gazassa, edelleenkin vaikuttavat ja toimivat terroristijärjestöt, ja nämä eivät täytä näitä tunnusmerkkejä. Muistutan, että vuonna 24 hyväksytyssä UTP-selonteossa todetaan, että ”ratkaisun on perustuttava kansainvälisesti hyväksyttyjen parametrien mukaiseen ja osapuolten kesken neuvoteltuun [Puhemies koputtaa] kahden valtion malliin”.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta antaa ajantasaisen tilannekuvan maailmasta, joka on aiempaa epävakaampi, kovempi, vaikeammin ennakoitavissa. Suomen ja Euroopan turvallisuustilannetta leimaa vahvasti Venäjän pitkäkestoinen aggressio. Euroopan vahva ja yhtenäinen tuki Ukrainalle on välttämätöntä. Kestävä ja oikeudenmukainen rauha ei voi perustua siihen, että hyökkääjä hyötyy toiminnastaan, vaan rauhan on nojattava kansainväliseen oikeuteen, vastuuseen ja Ukrainan omaan päätösvaltaan. Selonteko kiinnittää perustellusti huomiota myös Lähi-itään ja Iranin tilanteen kärjistymiseen. Lähi-idän levottomuudet osoittavat, kuinka nopeasti samanaikaiset kriisit voivat sitoa huomiota ja voimavaroja sekä heikentää kansainvälistä vakautta laajemmin. Hormuzinsalmen sulkeminen on osoittanut konkreettisesti, miten alueellinen kriisi voi nopeasti heijastua globaaleihin energiamarkkinoihin, toimitusketjuihin, hintatasoon ja taloudelliseen vakauteen myös täällä Suomessa asti. Samalla nämä tapahtumat muistuttavat huoltovarmuuden, energiaomavaraisuuden ja toimitusketjujen toimintavarmuuden keskeisestä merkityksestä. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuden perusta on vahva kansallinen puolustus, Nato-jäsenyys ja tiivis yhteistyö liittolaisten kanssa. Nato-jäsenyys on vahvistanut Suomen turvallisuutta, ja integraatio liittokuntaan on edennyt hyvin. Suomen sotilasmaantieteellinen sijainti Naton itäisellä reunalla asettaa kovat vaatimukset maanpuolustuksellemme. Tämä edellyttää paitsi puolustusmenojen riittävää tasoa myös todellista puolustuskyvyn kehittämistä, eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista ja kykyä toimia yhdessä erilaisissa kriisitilanteissa. Selonteon linjaa tukevat myös hallituksen tekemät panostukset puolustukseen. Turvallisuutta on vahvistettu määrätietoisesti. Suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt vahvana, ja laaja sitoutuminen yhteiseen turvallisuuteen on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. Vaikka transatlanttinen suhde on murroksessa, Yhdysvallat säilyy edelleen keskeisenä liittolaisena Suomelle ja Euroopalle, ja Suomen on rakennettava suhteitaan Yhdysvaltoihin omista vahvuuksistaan käsin mutta samalla lujitettava Euroopan yhteistä vastuunkantoa turvallisuudesta. Kaikki Pohjoismaat ovat saman puolustusliiton jäseniä. Tämä vahvistaa koko alueen turvallisuutta ja vakautta. Itämeren turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää Suomen huoltovarmuudelle ja saavutettavuudelle. Alueen suurin turvallisuusuhka on kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuva sabotaasi ja Venäjän varjolaivaston toiminta. Suomen on huolehdittava riittävästä sotilaallisesta läsnäolosta ja teknologisesta valvonnasta Itämerellä. Arktisen alueen merkitys kasvaa, ja Suomen on liittolaistensa kanssa työskenneltävä arktisen alueen vakauden, turvallisuuden ja kansainvälisen oikeuden toteutumisen puolesta. Alueeseen liittyvät turvallisuus-, ympäristö- ja talouskysymykset kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa alueen tulevaisuutta määrittäen. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille on tärkeää korostaa, että turvallisuus ei ole vain sotilaallista. Myös selonteosta nousee esiin laaja turvallisuuskäsitys, jossa painottuvat yhteiskunnan kriisinkestävyys, huoltovarmuus, kyberturvallisuus sekä taloudellisten ja teknologisten riippuvuuksien hallinta. Kriisinkestävä yhteiskunta rakentuu toimivista rakenteista, keskinäisestä luottamuksesta ja siitä, että ihmiset kokevat olevansa turvassa myös poikkeusoloissa. Rauhan aikaisen puolustuskyvyn kehittämisen ja ylläpidon tarkoituksena on luoda ensisijaisesti sellainen sotilaallinen pelote, joka estää sotaan joutumisen ja takaa rauhan säilymisen. Pelotteen ylläpito ja varautuminen ovat inhimillisessä ja taloudellisessa mielessä aina sotaan joutumista parempia vaihtoehtoja. Maanpuolustuksen suorituskyvyillä varaudutaan kuitenkin aina myös sotilaallisen voiman käyttöön. Sotilaskaluston ajantasaisuudessa on huomioitava hybridivaikuttamisen ja modernin sodankäynnin uhat. Droonit, miehittämättömät järjestelmät ovat yleistyneet mahdollistaen jatkuvan valvonnan, nopean reagoinnin ja kriittisen infrastruktuurin suojan ilman, että riskeerataan miehistöä. Kuitenkaan maanpuolustustahto ei ole vain sotilaallinen ilmiö, vaan siihen kuuluu myös yhteiskunnan kriisinkestävyys ja kyky toimia yhdessä isänmaan puolesta. Henkinen maanpuolustustahto tarkoittaa valmiutta puolustaa maata ja sen arvoja. Se on tahtoa pitää kiinni suomalaisista arvoista, myös kodista, uskonnosta ja isänmaasta.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä viime kaudella tehtiin huonoja päätöksiä, joilla turvetuotantoa ajettiin alas. Turpeen kotimaisuus pitäisi ottaa huomioon myös energiapolitiikassa. Nyt hakkeen lisänä poltetaan polttoöljyä, vaikka olisi myös kotimainen vaihtoehto. [Mauri Peltokangas: Vihreiden tahto!] Hallitus on tunnistanut turpeen strategisen merkityksen, ja tänään on juuri julkaistu Luonnonvarakeskukselta tilattu kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartta. Vaikka uusia materiaaleja kehitetään, se ei poista tarvetta turpeelle. Kasvihuonealalla se on välttämätön kasvualustana ja myös kuivikkeena eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta, ominaisuuksiltaan erinomainen. Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus on riippuvainen energiaturvetta koskevista päätöksistä, joten asiaa on katsottava kokonaisuutena. Isoimpana pullonkaulana on tällä hetkellä luvitus, ja sen ongelmat pitää ratkaista nopeasti.