Räsänen Päivi

Arvoisa herra puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on ollut vaikea. Siitä olemme opposition kanssa samaa mieltä. Suomi ei kuitenkaan ajautunut tähän tilanteeseen vuonna 2023. Julkisen talouden velkaantuminen, heikko tuottavuuskehitys, investointien vähäisyys ja työmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat ovat kasautuneet pitkän ajan kuluessa. Suomen julkinen talous on todellakin syvästi, ja ollut jo pitkään, alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90:tä prosenttia bkt:stä, ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssäkäyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista, ja talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys. Suunnan muutokseen olisi todellakin pitänyt ryhtyä jo selvästi aiemmin. Toimintaympäristö viime vuosina on myös ollut poikkeuksellisen vaikea. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset olivat tuskin tasaantuneet, kun korkojen voimakas nousu, turvallisuuspoliittinen epävarmuus ja hidas talouskasvu alkoivat vaikuttamaan laajasti koko Eurooppaan, myös Suomeen. Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet ja energian hinnan vaihtelu ovat entisestään heikentäneet näkymiä. Tällaisessa tilanteessa mitataan vastuullisen politiikan kyky toimia. On helppoa esittää vaatimuksia ilman vastuuta kokonaisuudesta. Vaikeampaa on tehdä päätöksiä, jotka eivät tuo nopeaa suosiota mutta vahvistavat Suomen kestokykyä pitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Oppositio arvostelee hallitusta sekä velkaantumisesta että niistä toimista, joilla velkaantumista pyritään hillitsemään. Velan kasvun taittaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Ilman tehtyjä päätöksiä se kasvaisi vielä nykyistä nopeammin. Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen mittavia sopeutustoimia, uudistanut rakenteita ja vahvistanut työmarkkinoiden toimivuutta. Näiden vaikutukset eivät synny yhdessä yössä, mutta ilman niitä lähtötilanteemme olisi ilman muuta heikompi. Työllisyyskehitys on ollut valitettavan heikkoa. Jokainen työttömyyspäivä on liikaa, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia työllisyyden vahvistamiseksi. Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettu, työn kannustimia lisätty ja osaamiseen panostettu. Kehysriihessä tätä jatkettiin: kohdennettiin toimia nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, vahvistettiin osaamisen päivittämistä sekä lisättiin käytännön mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään. Kestävä työllisyys syntyy yrityksissä. Siksi hallitus on vahvistanut juuri yritysten kasvun edellytyksiä, keventänyt työn ja yrittämisen verotusta sekä parantanut investointiympäristöä. Tavoitteena on, että yhä useampi yritys voi kasvaa, investoida ja palkata. Arvoisa puhemies! Sopeutumistoimilla on vaikutuksia ihmisten arkeen. Siksi kristillisdemokraateille on ollut tärkeää varmistaa päätösten oikeudenmukaisuus ja puolustaa heikommassa asemassa olevia kansalaisia. Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tässä tarvitaan korjausliikkeitä. Talouden tasapainottaminen ja sosiaalinen vastuu kulkevat käsi kädessä. Kehysriihessä tehtiin myös ratkaisuja, joilla tuetaan perheitä ja helpotetaan asumisen kustannuksia. Samalla huolehditaan siitä, että palvelut säilyvät ja yhteiskunnan eheys turvataan. Opintotukea uudistetaan kannustavammaksi, perheellisten opiskelijoiden asemaa vahvistetaan ja huoltajakorotusta kehitetään huomioimaan paremmin lasten määrä. Lisäksi asumisen kustannuksiin puututaan muun muassa kotitalousvähennyksen muutoksilla, asp-järjestelmän kehittämisellä ja korjausrakentamisen tukemisella. Hyvinvointiyhteiskunta ei kestä velan jatkuvaa kasvua. Jos julkinen talous menettää uskottavuutensa, seuraukset osuvat lopulta kaikkein raskaimmin niihin, jotka ovat eniten yhteiskunnan tuen varassa. Siksi vastuullinen talouspolitiikka on myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Arvoisa puhemies! Opposition tehtävä ja rooli on arvostella hallitusta, ja siksi olemme tässä keskustelussa, mutta samalla kyllä tulee kysyä oppositiolta: Mikä on teidän vaihtoehtonne? Otetaanko lisää velkaa? Tehdäänkö vähemmän uudistuksia? Siirretäänkö vaikeat päätökset seuraaville hallituksille? Eikä uskottavaa vaihtoehtoa valitettavasti ole esitetty. Suomessa tarvitaan päätöksiä, ei pelkkiä vastalauseita. Arvoisa puhemies! Vaikka haasteita on paljon, taloudessa näkyy myös myönteisiä merkkejä. Vuoden alku on ollut odotettua vahvempi. Tilanne ei ole helppo, kaikkia ongelmia ole vielä ratkaistu, mutta kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee niitä päätöksiä, joita Suomen tulevaisuuden turvaaminen edellyttää.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden toimeentulon kannalta riihessä tehtiin myönteisiä päätöksiä. Työllisyystoimien lisäksi kotitalousvähennystä parannetaan, asuntolainan saa helpommin, ja erityisesti iloitsemme siitä, että opintotukeen nyt tehdään lapsikohtaisia huoltajakorotuksia, mikä kannustaa perheellistymään jo opiskeluaikana. Lapsilisiin tai kotihoidon tukeen ei ole muuten — opposition on hyvä huomata — tehty mitään leikkauksia koko tämän vaalikauden aikana, päinvastoin lapsilisiä on hieman korotettu, toisin kuin oppositiosta sosiaalidemokraatit ovat ehdottaneet kaksivuotiaiden lasten kotihoidon tuen poistamista kokonaan, samoin kuin sisaruskorotusten poistamista. Talouden ongelmien juurisyy on meillä heikko syntyvyys, ja nyt todellakin tarvitaan nuorille luottamusta herättäviä tekoja, joita tämä hallitus muun muassa tässä riihessä tekee. Kysynkin valtiovarainministeriltä: mikä on viestinne nuorille ihmisille nyt näistä kehysriihen päätöksistä?

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä moni joutuu pohtimaan, riittävätkö rahat välttämättömiin menoihin. Välikysymyksessä kuvattua huolta taloudellisen ahdingon ja turvattomuuden lisääntymisestä ei pidä vähätellä. Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tarvitaan myös korjausliikkeitä. Yhteiskunnan on oltava vahva silloin, kun ihminen ei pärjää yksin: lapsuudessa, vanhuudessa, sairaudessa ja elämän kriiseissä. Mutta silloin kun ihminen kykenee, hänen tulee osallistua, yrittää ja kantaa vastuuta omasta ja läheistensä elämästä. Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu tästä vastuun tasapainosta — se ei voi perustua pelkästään oikeuteen saada eikä pelkästään velvollisuuteen pärjätä. Politiikan tehtävänä on rakentaa järjestelmä, jossa työn tekeminen kannattaa, yrittäminen palkitaan ja turvaverkko toimii. Mutta yhteiskunta ei voi olla pelkkä turvaverkko, sen on oltava myös ponnahduslauta. Suomen julkinen talous on syvästi ja on ollut jo pitkään alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90:tä prosenttia bkt:sta, ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssäkäyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista. Talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys. Vuosikymmeniä olemme lisänneet yhteiskunnallista vastuuta eri sektoreilla. Nyt elämme tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita on kyettävä peruskorjaamaan. Kyse ei ole kulloinkin istuvan hallituksen kokoonpanosta tai ideologiasta, vaan realiteettien luomasta välttämättömyydestä. Tarvitsemme ajattelutavan muutoksen: on kyettävä valitsemaan, millaisia etuja ja palveluita yhteiskunta voi verovaroin luvata ja mitä ei. Tätä työtä on myös ensi vaalikaudella istuvan hallituksen pakko tehdä, eikä siitä tule yhtään helpompaa, päinvastoin. Tämän oppositioedustajatkin käsittävät, vaikka eivät ehkä halua sitä täällä myöntää. Arvoisa puhemies! Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen sosiaaliturva on tasoltaan ja kattavuudeltaan vahva ja monin osin EU:n keskitason yläpuolella, mutta siinä on kalleuden lisäksi ongelmansa. Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on tehnyt vuosien ajan perusteellista työtä järjestelmän uudistamisen pohjaksi. Tuon työn ansiosta meillä on varsin laaja yhteinen ymmärrys järjestelmän ongelmista, sen monimutkaisuudesta ja kannustinloukuista. Hallituksen tavoitteena on yksinkertaisempi, selkeämpi ja ennen kaikkea työhön kannustava sosiaaliturva. Samalla toimintaa kehitetään aktiivisempaan suuntaan: ihminen kohdataan, hänen tilanteensa arvioidaan ja hänet ohjataan palveluihin. Toimeentulotuen roolia selkeytetään viimesijaisena tukena, ja vahvistetaan velvoitteita silloin, kun ihminen kykenee osallistumaan. Parasta lääkettä pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi on, että mahdollisimman monella työhön kykenevällä on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Hallitus on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä, madaltanut palkkaamisen kynnystä ja keventänyt työn verotusta. Nuorten työllistymistä tuetaan erillisillä toimilla, ja koulutukseen ja tutkimukseen on panostettu merkittävästi alkaen peruskoulusta. Lapsiperheiden asemaa on vahvistettu muun muassa lapsilisien korotuksilla ja verotuksen työtulovähennyksen lapsikorotuksilla. Eduskuntaryhmämme korostaa, että on tärkeää huolehtia siitä, että perheellistyminen on taloudellisesti mahdollista eri elämäntilanteissa, entistä paremmin myös jo opiskeluvuosina. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi ei synny vain palveluista, eikä sen rahoitushaasteet ratkea pelkästään budjettipäätöksin. Hyvinvoinnin pohja rakentuu vahvoista perheistä ja yhteisöistä sekä hyvinvointia tukevista elintavoista. Perhe on lapsen ensimmäinen turvapaikka ja tärkein suoja elämän kriiseissä. Varhainen tuki ihmisen elämän eri vaiheiden ongelmissa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta. Se ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Terveyttä tukevilla elämäntavoilla voidaan ehkäistä merkittävästi liikkumattomuuden ja päihteiden käytön yksilöille aiheuttamia kärsimyksiä ja myös yhteiskunnalle aiheutuvia miljardiluokan kustannuksia. 89 000 lasta elää perheessä, jossa vanhemmalla on vakava alkoholiongelma — siksi tarvitaan kansanterveyslähtöistä, vastuullista alkoholipolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunta on sukupolvien välinen sopimus. Se säilyy vain, jos yhdistämme taloudellisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä ihmisen oman vastuun opiskella, tehdä työtä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Näin voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden köyhyys on otettava vakavasti. Vähäosaisuus on valitettavan usein periytyvää, ja siksi on tärkeää, että koulutus avaa mahdollisuuksia kaikille lapsille. Täällä edustaja Lohi nosti jo esiin Mikael Agricolan päivän ja lukutaidon, jossa on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut valitettavasti takapakkia, ja ihan erityisesti poikien lukutaito on huomattavasti heikompaa kuin tyttöjen. Suurin riski jäädä heikon koulutuksen varaan on niillä lapsilla, joiden vanhemmat ovat toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita. No, hallitus onkin lisännyt esimerkiksi äidinkielenopetuksen määrää kahdella viikkotunnilla viime syksystä alkaen, ja ministeri Adlercreutz jo kertoi muistakin toimista, mitä hallitus on tehnyt. Mutta kysyn vielä teiltä: mitä muuta hallitus tekee juuri tämän yhdenvertaisen koulutuksen varmistamiseksi kaikille lapsille?

Arvoisa herra puhemies! Nuorten väkivaltarikollisuus on kasvanut, ja kasvu on suurinta alle 15-vuotiailla. Poliisihavaintojen mukaan rikolliseen toimintaan aletaan ajautua jo 10:n ja 12:n vuoden iässä. Nuorten rikosepäilyt keskittyvät erityisesti kaupunkialueille. Keskeisiä rikostyyppejä ovat ryöstöt, pahoinpitelyt ja vahingonteot. Hallitushan on tehnyt monia hyviä toimia nuorisorikollisuuden suitsimiseksi, muun muassa vahvistanut koulupoliisitoimintaa ja kohdennettua katuväkivallan torjuntamallia ja myös tehnyt rangaistavaksi alle 15-vuotiaiden käyttämisen välikappaleena rikosten tekemisessä. Kysyn teiltä, sisäministeri: miten arvioitte näiden jo nyt tehtyjen päätösten ja toimien purevan, ja onko kenties vielä muita askeleita, joita tällä vaalikaudella on syytä ottaa, jotta tähän erittäin vakavaan ilmiöön voidaan puuttua?