Räsänen Päivi

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä moni joutuu pohtimaan, riittävätkö rahat välttämättömiin menoihin. Välikysymyksessä kuvattua huolta taloudellisen ahdingon ja turvattomuuden lisääntymisestä ei pidä vähätellä. Osa julkisen talouden sopeutuspäätöksistä on kohdistunut samoihin ihmisryhmiin, ja tarvitaan myös korjausliikkeitä. Yhteiskunnan on oltava vahva silloin, kun ihminen ei pärjää yksin: lapsuudessa, vanhuudessa, sairaudessa ja elämän kriiseissä. Mutta silloin kun ihminen kykenee, hänen tulee osallistua, yrittää ja kantaa vastuuta omasta ja läheistensä elämästä. Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu tästä vastuun tasapainosta — se ei voi perustua pelkästään oikeuteen saada eikä pelkästään velvollisuuteen pärjätä. Politiikan tehtävänä on rakentaa järjestelmä, jossa työn tekeminen kannattaa, yrittäminen palkitaan ja turvaverkko toimii. Mutta yhteiskunta ei voi olla pelkkä turvaverkko, sen on oltava myös ponnahduslauta. Suomen julkinen talous on syvästi ja on ollut jo pitkään alijäämäinen. Velkasuhde lähestyy 90:tä prosenttia bkt:sta, ja vuosittaiset korkomenot kasvavat. Velkataakka kasvaa samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yhä harvempi työssäkäyvä kantaa vastuuta yhä useamman tarvitsemista palveluista. Talouden kestävyyttä rapauttaa erityisesti romahtava syntyvyys. Vuosikymmeniä olemme lisänneet yhteiskunnallista vastuuta eri sektoreilla. Nyt elämme tilanteessa, jossa hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita on kyettävä peruskorjaamaan. Kyse ei ole kulloinkin istuvan hallituksen kokoonpanosta tai ideologiasta, vaan realiteettien luomasta välttämättömyydestä. Tarvitsemme ajattelutavan muutoksen: on kyettävä valitsemaan, millaisia etuja ja palveluita yhteiskunta voi verovaroin luvata ja mitä ei. Tätä työtä on myös ensi vaalikaudella istuvan hallituksen pakko tehdä, eikä siitä tule yhtään helpompaa, päinvastoin. Tämän oppositioedustajatkin käsittävät, vaikka eivät ehkä halua sitä täällä myöntää. Arvoisa puhemies! Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomen sosiaaliturva on tasoltaan ja kattavuudeltaan vahva ja monin osin EU:n keskitason yläpuolella, mutta siinä on kalleuden lisäksi ongelmansa. Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea on tehnyt vuosien ajan perusteellista työtä järjestelmän uudistamisen pohjaksi. Tuon työn ansiosta meillä on varsin laaja yhteinen ymmärrys järjestelmän ongelmista, sen monimutkaisuudesta ja kannustinloukuista. Hallituksen tavoitteena on yksinkertaisempi, selkeämpi ja ennen kaikkea työhön kannustava sosiaaliturva. Samalla toimintaa kehitetään aktiivisempaan suuntaan: ihminen kohdataan, hänen tilanteensa arvioidaan ja hänet ohjataan palveluihin. Toimeentulotuen roolia selkeytetään viimesijaisena tukena, ja vahvistetaan velvoitteita silloin, kun ihminen kykenee osallistumaan. Parasta lääkettä pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi on, että mahdollisimman monella työhön kykenevällä on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Hallitus on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä, madaltanut palkkaamisen kynnystä ja keventänyt työn verotusta. Nuorten työllistymistä tuetaan erillisillä toimilla, ja koulutukseen ja tutkimukseen on panostettu merkittävästi alkaen peruskoulusta. Lapsiperheiden asemaa on vahvistettu muun muassa lapsilisien korotuksilla ja verotuksen työtulovähennyksen lapsikorotuksilla. Eduskuntaryhmämme korostaa, että on tärkeää huolehtia siitä, että perheellistyminen on taloudellisesti mahdollista eri elämäntilanteissa, entistä paremmin myös jo opiskeluvuosina. Arvoisa puhemies! Hyvinvointi ei synny vain palveluista, eikä sen rahoitushaasteet ratkea pelkästään budjettipäätöksin. Hyvinvoinnin pohja rakentuu vahvoista perheistä ja yhteisöistä sekä hyvinvointia tukevista elintavoista. Perhe on lapsen ensimmäinen turvapaikka ja tärkein suoja elämän kriiseissä. Varhainen tuki ihmisen elämän eri vaiheiden ongelmissa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta. Se ehkäisee ongelmien kasautumista ja vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Terveyttä tukevilla elämäntavoilla voidaan ehkäistä merkittävästi liikkumattomuuden ja päihteiden käytön yksilöille aiheuttamia kärsimyksiä ja myös yhteiskunnalle aiheutuvia miljardiluokan kustannuksia. 89 000 lasta elää perheessä, jossa vanhemmalla on vakava alkoholiongelma — siksi tarvitaan kansanterveyslähtöistä, vastuullista alkoholipolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskunta on sukupolvien välinen sopimus. Se säilyy vain, jos yhdistämme taloudellisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä ihmisen oman vastuun opiskella, tehdä työtä, huolehtia itsestään ja läheisistään. Näin voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville.

Arvoisa rouva puhemies! Oikeusministeriön selvitysten mukaan työperäinen hyväksikäyttö on lisääntynyt ja muuttunut entistä monimuotoisemmaksi. Esille on noussut esimerkiksi alipalkkausta, perusteettomia kynnysrahoja, puutteita työaikakirjanpidossa, tapauksia, joissa työntekijä on tosiasiallisesti työsuhteessa mutta häntä kohdellaan yrittäjänä. Näitä tilanteita on raportoitu erityisesti siivous-, ravintola-, rakennus-, puutarha- ja kausityöaloilla sekä maa- ja marjataloudessa mansikkamailta mustikkametsiin. Aika usein näissä tilanteissa myös ihan julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta sekä hyväksikäyttäjä että hyväksikäytetty saattavat olla maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, toki myös muita. Työperäinen hyväksikäyttö vääristää reilua kilpailua. Se heikentää luottamusta työmarkkinoihin ja kohdistuu juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin työntekijöihin. Työperäinen hyväksikäyttö vaikuttaa rehelliseen suomalaiseen työhön ja yrittämiseen. Työntekijöitä sortavat työnantajat saavat kilpailuetua niihin verrattuna, jotka noudattavat hyviä käytäntöjä ja lainsäädäntöä. Onkin nyt erittäin hyvä, että hallitus toi tämän esityksen ja esittää rikoslakiin merkittäviä muutoksia työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Kiskonta työelämässä uutena rikosnimikkeenä kattaa tilanteet, joissa työn tekemisen ja siitä maksettavan vastikkeen välillä on ilmeinen epäsuhta. Kyse ei siis ole pelkästä alipalkkauksesta vaan myös esimerkiksi perusteettomien maksujen perimisestä työnsaannin ehtona. Lisäksi säädetään uusi rikosnimike, törkeä kiskonta työelämässä, ja siitä tuomittaisiin, kun tekijä tavoittelisi huomattavaa taloudellista hyötyä tai aiheuttaisi työntekijälle erityisen tuntuvaa vahinkoa. Tästähän voitaisiin tuomita jopa enintään neljään vuoteen vankeutta. Tuossa hallituksen esityksessä arvioitiin, että vuosittain ehkä 1—2 vankeusrangaistusvuotta tulisi tämä esitys lisäämään, eli kovin suuressa mittakaavassa ei näitä tilanteita toivottavasti tule vastaan. Kyllähän tällä lainsäädännöllä on myös ilman muuta ennaltaehkäisevää vaikutusta. Lakimuutokset ulottuisivat rikoslain lisäksi myös muuhun lainsäädäntöön. Liiketoimintakiellosta annettua lakia päivitettäisiin niin, että se voisi tulla kyseeseen, jos yritystoiminnassa on syyllistytty kiskontaan työelämässä. Tosielämän esimerkkejä on valitettavasti useita. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi neljän kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen siivoustyötä teettäneelle yrittäjälle kahdesta kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä irakilaisten siivoojien kohdalla. Pohjanmaan käräjäoikeus käsittelee vietnamilaisiin työntekijöihin kohdistunutta kiskontaa ja ihmiskauppaa, jossa työpaikan saamisesta epäillään perityn laittomia kynnysrahoja jopa 10 000 euroa. Osalla Suomen marja- ja vihannestiloista ei ole käytetty esimerkiksi lainkaan työvuoroluetteloa. On epäselvää, kuinka pitkiä työpäiviä on teetetty. On puhuttu jopa 15-tuntisista työpäivistä ilman ylityökorvauksia. Työperäisen maahanmuuton tulee olla myös yhteiskunnallisesti kestävää. Sen tulee vastata todelliseen työvoimatarpeeseen, turvata reilut työehdot ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Tiedämme kuitenkin, että toki pelkkä rikoslain muutos ei ratkaise kaikkia ongelmia, jos harmaan talouden torjuntaan tai alihankintaketjujen valvontaan ei suunnata voimavaroja. Reilu työelämä ei synny itsestään. Se vaatii selkeitä pelisääntöjä, tehokkaita valvontakeinoja ja lainsäädäntöä, joka vastaa nykyisiin ilmiöihin. Nämä uudistukset vahvistavat työntekijöiden suojaa ja lähettävät myös selkeän, ennaltaehkäisevän viestin, eli työperäinen hyväksikäyttö ei kuulu eikä saa kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvälle ministerille hyvästä esityksestä. — Työperäinen hyväksikäyttö vääristää reilua kilpailua, heikentää luottamusta työmarkkinoihin ja kohdistuu usein juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin henkilöihin. Työperäinen hyväksikäyttö vaikuttaa myös rehelliseen suomalaiseen työhön ja yrittämiseen, eli työntekijöitä sortavat työnantajat saavat kilpailuetua lakia noudattavia yrittäjiä kohtaan. Reilu työelämä ei synny itsestään. Se vaatii selkeitä pelisääntöjä, tehokkaita valvontakeinoja ja lainsäädäntöä, joka vastaa nykyisiin ongelmiin. Nämä uudistukset vahvistavat työntekijöiden suojaa ja lähettävät selkeän viestin, että työperäinen hyväksikäyttö ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Kiinnitin huomiota siihen, että lausuntopalautteessa todettiin, että tämä säätely on osin päällekkäistä esimerkiksi ihmiskauppaa koskevan sääntelyn kanssa, johtaen mahdollisiin ihmiskauppasäännöksen soveltamisalaa kaventaviin vaikutuksiin. [Puhemies koputtaa] Toivon, että ministeri kommentoisi tätä lausuntopalautetta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kyennyt viemään läpi useita tärkeitä lakiuudistuksia samalla, kun Suomen taloutta on rakennettu kestävämmälle pohjalle ja turvallisuuttamme on vahvistettu ennätyksellisellä tavalla. Viranomaisille turvataan ajantasaiset toimivaltuudet vastata hybridiuhkiin, kyberhyökkäyksiin sekä rajat ylittävään ja muuhun vakavaan rikollisuuteen. Rajaturvallisuutta ja rikostiedustelua kehittämällä voidaan uhkiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Viranomaisten yhteistyötä vahvistetaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Valmiuslain uudistaminen päivittää poikkeusolojen toimivaltuudet vastaamaan nykypäivän uhkia ja vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Suomalaisen ruokaturvan kannalta on olennaista varmistaa kotimaisten tuottajien toimintaedellytykset. Elintarvikemarkkinalain uudistus vahvistaa erityisesti heikommassa asemassa olevien alkutuottajien ja pienten tavarantoimittajien asemaa sekä tasapainottaa neuvotteluvoimaa ruokaketjussa. Kuluttajille tämä tarkoittaa vakaampaa kotimaista tuotantoa ja reilumpia markkinakäytäntöjä. Arvoisa puhemies! Eduskuntaan on tulossa useita tärkeitä selontekoja, kuten kansallinen ruokastrategia, ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä oikeudenhoidon selonteko. Eduskuntaryhmämme edellyttää, että hallitus tuo pikaisesti hallitusohjelmaan myös kirjatun väestöpoliittisen selonteon. Alhainen syntyvyys uhkaa talouden, esimerkiksi eläkejärjestelmän ja työmarkkinoiden, kestävyyttä. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan kestävyyden ehto. Vaikka sopeutuksia on jouduttu monin tavoin tekemään, lapsiperheiden asemasta on huolehdittu esimerkiksi korottamalla lapsilisiä, kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa ja keventämällä verotusta lapsiperheiden osalta työtulovähennyksen lapsikorotuksen nostolla. Kotihoidon tuen puolustaminen on kristillisdemokraateille arvovalinta. Mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotona on monille perheille keskeinen osa valinnanvapautta. Tukea kehitetään nyt huomioimaan myös kotoutuminen: kielitaidon vahvistaminen, osallisuus ja kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan hyödyttävät koko perhettä. Jatkamme lastensuojelun uudistamista vahvistamalla varhaista tukea ja moniammatillista lapsiperhetyötä, ja palvelurakennetta kehitetään niin, että avopalvelut muodostavat vahvemman perustan perheiden tukemiselle ja apua saa oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Väestö ikääntyy nopeasti, ja palvelujen tarve kasvaa. Erikoissairaanhoidon ja korjaavien sosiaalipalveluiden, esimerkiksi lastensuojelun, kustannukset ovat kasvaneet kovaa vauhtia samalla, kun peruspalveluiden voimavarat ovat polkeneet paikallaan. Siksi on välttämätöntä jatkaa uudistuksia, joilla pystytään turvaamaan riittävä henkilöstö ja oikeus laadukkaisiin palveluihin myös tulevina vuosina. Tuloksellisuutta voidaan parantaa vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja, esimerkiksi ikäihmisten neuvoloita tai matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Alkoholipolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulee jatkossakin olla kansanterveyden edistäminen. Siksi haluamme edistää toimia, joilla voidaan vähentää päihdehaittoja. Omaishoitajien asemaa tulee vahvistaa. Vahvastikin tuettu omaishoito on julkiselle taloudelle edullisempaa kuin laitoshoito. Keliakiakorvaus on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys, sillä hoito edellyttää elinikäistä ja usein kalliimpaa ruokavaliota. Saattohoidon ei tule riippua asuinpaikasta tai omaisten vaikutusmahdollisuuksista, vaan sen on oltava jokaiselle taattu oikeus. Siksi on tärkeää, että oikeus saattohoitoon kirjataan lakiin, jotta jokainen saa elämänsä viime vaiheissa kivunlievitystä ja inhimillistä hoitoa, ei kiirettä eikä yksinäisyyttä. Arvoisa puhemies! Elämme epävarmuuden ajassa, keskellä murroskautta, jossa suurvaltojen keskinäiset suhteet, teknologian kehitys ja pienenevät ikäluokat muovaavat yhteiskuntaamme. Voimme vaikuttaa näihin globaaleihin trendeihin vain rajallisesti, mutta varautuminen tulevaan on omissa käsissämme. Onkin hienoa, että niin turvallisuuden vahvistamisesta kuin talouden sopeuttamisesta velkajarrumenettelyn kautta vallitsee laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee toimia, joilla maatamme kehitetään turvallisena, kilpailukykyisenä ja oikeudenmukaisena yhteiskuntana, sellaisena yhteiskuntana, joka tulevaisuudessakin kykenee pitämään heikoimmista huolta.