Sarkkinen Hanna

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuuskriisi on todellinen ja vakava. Viljelijöiden toimeentulo, kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus vaativat pitkäjänteisiä ratkaisuja. Hallituksen esitys on kuitenkin ongelmallinen, sillä se kasvattaa energiaveron palautusta tavalla, joka kohdistuu lähes kokonaan polttoöljyn käyttöön, käytännössä siis fossiilisen energian tukemiseen. Samalla se heikentää kannusteita siirtyä kohti energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Lisäksi esitystä perustellaan poikkeuksellisena ja määräaikaisena toimena. Todellisuudessa vastaavaa veronpalautuksen korottamista on tehty toistuvasti viime vuosina. Kun kriisitukea käytetään näin usein, se ei ole enää poikkeus, vaan siitä tulee odotus. Tämä ohjaa investointeja väärään suuntaan ja hidastaa välttämätöntä irtautumista fossiilienergiasta. Arvoisa puhemies! Maataloutta on tuettava tavalla, joka parantaa kannattavuutta kestävästi. Tuen tulisi ohjata energiatehokkuuteen, sähköistymiseen, biokaasuun ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, ratkaisuihin, jotka pienentävät kustannuksia pysyvästi ja vahvistavat samalla huoltovarmuutta. Näistä syistä emme pidä esitystä tarkoituksenmukaisena, vaan tuki tulisi valmistella uudestaan ja toteuttaa toista kautta. Tämän vuoksi ehdotamme, että lakiehdotus hylätään ja että eduskunta edellyttää hallitukselta toimia, jotka tukevat maataloutta mutta samalla kannustavat irtautumaan fossiilienergiasta. Arvoisa puhemies! Esitän siis, että lakiehdotus hylätään ja että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen lausuman.

Arvoisa puhemies! Rikostorjunnan tehostaminen ja viranomaisten tiedonvaihdon parantaminen ovat sinänsä kannatettavia tavoitteita. Tämän esityksen ongelma on kuitenkin se, että viranomaisten tiedonsaantioikeuksia laajennetaan sääntelyllä, joka jää osin perusoikeusherkissä kysymyksissä epätarkaksi. Erityisen huolestuttavia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen luovuttamiseen liittyvät muutokset. Hallitus ei ole osoittanut riittävästi, että näin laaja sääntely olisi välttämätöntä tai oikeasuhtaista. Vaarana on, että ihmisten luottamus hoito- ja asiakassuhteen luottamuksellisuuteen heikkenee. Kuten täällä on todettu, esimerkiksi lääkärien taholta tätä on kritisoitu. Myös maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiin ehdotetut muutokset ovat ongelmallisia. On vakava huoli siitä, että sääntely johtaa siihen, etteivät haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten ihmiskaupan uhrit, enää uskalla asioida Maahanmuuttovirastossa. Arvoisa puhemies! Turvallisuutta ei rakenneta rapauttamalla luottamusta viranomaisasiointiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvallisuutta ja perusoikeuksia on vahvistettava yhtä aikaa, ei asettamalla niitä tarpeettomasti vastakkain. Siksi sääntelyn on oltava suhteellista ja tarkkarajaista. Mietinnön mukaiset lakiehdotukset jäävät osin epätarkoiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Lakiesitys olisikin valmisteltava uudelleen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön edustuksen ja alan toimijoiden kanssa sekä tuotava kokonaisuutena uudestaan sekä perustuslakivaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan että hallintovaliokunnan käsiteltäväksi. Arvoisa puhemies! Edellä olevilla perusteluilla kannatan edustaja Pitkon tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on epäonnistunut keskeisissä itselleen asettamissa talouspolitiikan tavoitteissa. Se on julkisen talouden suunnitelman pohjalta aivan selvää. Myös pienituloisuus, eriarvoisuus, asunnottomuus ja työttömyys ovat kasvaneet. Suomen työttömyystilanne on EU:n huonoin, ja myös työllisyysaste on heikentynyt. Samaan aikaan julkisen talouden velkasuhde on kasvanut osittain, koska hallituksen harjoittama finanssipolitiikka on pitkittänyt talouden matalasuhdannetta. Hallitus on myös rapauttanut julkisen talouden tulopohjaa ja syventänyt alijäämää keventämällä erityisesti suurituloisten ja yritysten verotusta. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 27—30 osoittaa, ettei hallituksen keskeisin tavoite eli Suomen velkaantumisen taittaminen tule toteutumaan. Julkisen talouden suunnitelman mukaan velkasuhde ylittää tänä vuonna 90 prosentin rajan ja jatkaa kasvuaan vuoteen 2030 saakka. Taloudessa on alkuvuoden aikana näkynyt myönteisiä merkkejä, mikä on positiivista. Mahdollisesti käynnistynyt kasvu ei kuitenkaan vielä näy työttömyyden vähenemisenä tai julkisen talouden kohentumisena. Hallituksen kehysriihipäätökset ja vuosia 26—29 koskeva julkisen talouden suunnitelma jatkavat hyvinvointivaltion ja sen rahoituspohjan heikentämistä. Hallitus esittää uusia leikkauksia muun muassa kuntien valtionosuuksiin, valtionhallintoon sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Samalla se pitää kiinni päätöksestään alentaa yhteisöveroa noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen toimet työttömyyskriisiin vastaamisessa ovat riittämättömiä suhteessa kriisin todelliseen mittakaavaan. Kehysriihessä nähtiin joitain myönteisiä päätöksiä liittyen esimerkiksi nuorten työllistämistoimiin ja rakennusalan tukemiseen, mutta toimien mittakaava on riittämätön, varsinkin kun otetaan huomioon, että hallitus on jo aiemmin heikentänyt työllisyydenhoidon edellytyksiä ja sosiaalisen asuntotuotannon edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen nettosopeutus jää kauas sen viestimästä kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuudesta. Valtiovarainministeriön valtiovarainvaliokuntaan toimittaman lisäselvityksen mukaan hallituksen toimet vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa arviolta 2,8 miljardilla eurolla vuodessa vuonna 2027. Toisaalta hallitus toteuttaa julkisen talouden tulopohjaa rapauttavia toimia. Merkittävin näistä on yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 27. Valtion verotulot vähenevät tämän päätöksen myötä noin 800 miljoonalla eurolla vuosittain. Suomen yhteisöverokanta on jo nykyisellä tasollaan EU:n keskiarvon alapuolella ja näin ollen kilpailukykyinen muihin EU-maihin verrattuna. Yhteisöveron alennus ei siis todennäköisesti juuri vauhdita talouskasvua, mutta se tulee syventämään julkisen talouden vuosittaisia alijäämiä ensi vuodesta eteenpäin. Valtiontalouden ohjausjärjestelmä tulisikin pikaisesti uudistaa niin, että se ottaa tulot ja menot tasapuolisesti huomioon. Nykyinen, yksipuolisesti menoja raamittava ohjausjärjestelmä vinouttaa politiikkaa ja on omiaan heikentämään valtion tulopuolta ja siten syventämään velkaantumista. Tämän huomaamme konkreettisesti hallituksen yhteisöveron alennuksesta. Koska veronalennukset hyödyttävät yleensä varakkaampia ja valtion menojen lisäykset huonommassa asemassa olevia, ovat nykyisen kehysjärjestelmän kannustimet siitäkin näkökulmasta vinoutuneet. Myöskään tässä julkisen talouden tilanteessa Suomella ei ole varaa kokonaisveroasteen laskuun. Suomen veroasteen kolmen prosenttiyksikön lasku on heikentänyt julkisen sektorin tulopohjaa viimeisen 25 vuoden aikana, mikä vastaa suurin piirtein 8:aa—9:ää miljardia euroa. Kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan edelleen kehyskaudella. Vasemmistoliitto näkee, että julkisen talouden sopeuttaminen tulisikin tehdä pääasiassa verokeinoilla ja tulisi palata kohti 2000-luvun taitteen veroastetta, jotta ikääntyvästä väestöstämme voitaisiin huolehtia. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että hallitus on sitoutunut Naton määrittämään puolustusmenotasoon, joka on viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 35 mennessä. Puolustusvoimien määrärahoja nostetaan asteittain siten, että vuonna 2030 Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot ovat arviolta 3,2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Julkisen talouden suunnitelman mukaan puolustusministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskauden alussa 6,7 miljardia ja kehyskauden lopussa 9,2 miljardia. Sotilasmenot ylittävät vuoteen 2030 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahat valtion budjetissa. Puolustusmenojen kasvattaminen on ymmärrettävää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kuitenkin on tunnistettava, että sotilasmenojen kasvattaminen lisää Suomen talouden ongelmia. Talous kaipaisi tuottavia investointeja ja panostuksia koulutukseen, hyvinvointiin ja vihreään siirtymään. Sotavarustelu ei juuri tue Suomen taloutta, sillä sotateolliset tuotteet hankitaan pääasiassa ulkomailta. Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut korotetun bkt-sidonnaisen puolustusmenotavoitteen soveltamiseen, emmekä näe, että bkt-osuudet kertoisivat täyttä kuvaa puolustuskyvystä. Me näemme, että puolustusmenoja on kyllä jossain määrin lisättävä, mutta sitä ei pidä tehdä ylikorkeiden bkt-prosenttien perusteella. Suomen tulisi laskea asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset osaksi omia puolustusmenojaan ja näin osaltaan vähentää painetta puolustusmenojen kasvattamiseen. On selvää, että parlamentaarisen ryhmän viime viikolla hahmottelema puolustusmenojen vielä korkeampi taso on mahdoton. Tämän taisivat raportin julkaisun jälkeisten kommenttien perusteella huomata muutkin ryhmät. [Pia Lohikoski: Näin oli!] Puolustukseen laitettavat rahat ovat jostain muualta pois. Siksi piikki ei voi olla auki edes Puolustusvoimille. Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy vasemmistoliiton vastalauseen 4 mukaisen kannanoton.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että taloudessa näkyy myönteisiä merkkejä, ja sopii toivoa, että kehitys jatkuu ja heijastuu myös työttömyyslukuihin ja julkiseen talouteen ja ennen kaikkea pienituloisten suomalaisten arkeen. Arvoisa puhemies! Suomalaiset eivät sulata sitä, että samaan aikaan, kun pienituloisilta ja julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan, annetaan miljardiluokan yhteisöveroale. Ihmiset eivät ymmärrä, miten siihen nyt yhtäkkiä sitten löytyykin rahaa, kun rahan piti olla loppu. Jos yhteisöveroa ei annettaisi, Suomi ei varmaankaan poikkeaisi korjaavalta nettomenopolulta vuonna 2027, ja sen voi ehkä noista luvuista päätellä. Mutta, pääministeri Orpo, haluan kysyä teiltä: eikö tässä tilanteessa olisi aika luopua yhteisöveron alennuksesta? Pidän erikoisena, että sitä kritisoidaan hyvin voimakkaasti niin täällä salissa kuin myös julkisuudessa ja asiantuntijoiden taholta, mutta silti siitä pidetään kiinni. Edes tässä salissa hallituksen kansanedustajat eivät sitä puolusta, [Puhemies koputtaa] vaan asian ympärillä vallitsee ikään kuin hiljaisuus.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on epäonnistunut talouspolitiikan tavoitteissaan. Hallitus lupasi parantaa suomalaisten elintasoa, nostaa työllisyyttä 100 000 työllisellä, pysäyttää velkasuhteen kasvun ja supistaa alijäämän. Todellisuus on kuitenkin toinen. Pienituloisuus, eriarvoisuus ja asunnottomuus ovat kasvaneet. Suomi on joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyn lisäksi sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle ennen kaikkea työttömyyden paisumisen takia. Suomen työttömyystilanne on EU:n ja OECD-maiden huonoin. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan vuonna 27 noin 4,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja velkasuhde ylittää pian 90 prosentin rajan. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaalilupaus kuului: ”Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen.” Tällä lupauksella nykyinen hallitus on perustellut leikkauksia pienituloisilta ja sairailta suomalaisilta. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin löytänyt lähes miljardin verran rahaa suuryrityksille. Velkaantuminen ei näytä olevan ongelma silloin, kun velkaa otetaan yhteisöveron alennukseen. On erikoista, ettei hallituksen selonteossa edes mainita yhteisöveron alennusta, vaikka se heikentää verotuloja lähes miljardilla eurolla vuodessa. Selonteko ei anna kattavaa kuvaa hallituksen politiikan vaikutuksista julkiseen talouteen, vaan kertoo ideologisesti värittyneestä tarkastelusta. Vasemmistoliitto katsoo, että Orpon hallituksen päättämä tehoton ja talouspoliittisesti vastuuton yhteisöveron alennus on peruttava. Jos nykyinen hallitus ei sitä tee, niin seuraavan hallituksen on se tehtävä. Arvoisa puhemies! Kuvaus verotuksesta on myös ideologisesti värittynyt. Selonteossa todetaan, että julkisen talouden sopeutus häiritsee talouden kehitystä vähemmän, kun se toteutetaan hillitsemällä menojen kasvua. Kuitenkin jopa Euroopan komissio on todennut, että verotoimilla on pienempi negatiivinen kerroinvaikutus talouteen kuin menoleikkauksilla. Silloin kun verotoimet kohdistuvat suurituloisimpiin, niiden haitallinen vaikutus kysyntään jää vähäiseksi. Kun taas leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin, ne haittaavat kysyntää paljon enemmän, koska pienituloiset kuluttavat lähes kaikki tulonsa. Ja juuri heikko yksityinen kulutuskysyntä on ollut yksi Suomen talouskasvun jarruista. Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomeen kohdistuu sopeutuspaineita EU-sääntöjen vuoksi. Vasemmistoliitto katsoo, ettei kireiden EU-sääntöjen päälle pidä rakentaa vielä tiukempaa kansallista lisäsääntelyä vaan politiikkaa pitää tehdä ajassa. Muut puolueet ovat jo alustavasti sopineet ensi vaalikaudelle 8—11 miljardin euron sopeutuksista, vaikka komission viiteura ei ole vielä tiedossa. EU-sääntöjen toimeenpano on kuitenkin käytännössä neuvotteluprosessi. Tälläkin vaalikaudella komission alkuperäinen 15 miljardin sopeutusvaade laski 9 miljardiin. Samaan aikaan Orpon hallituksen verrannollinen nettosopeutus on jäämässä valtiovarainministeriön tietojen perusteella noin 4 miljardiin euroon. Myös tässä selonteossa hallitus pyrkii vaikuttamaan sääntöjen tulkintaan. Selonteossa hallitus vetoaa, että komission tulisi arvioidessaan Suomen toimia huomioida Lähi-idän kriisin seurauksena muuttunut taloustilanne ja kohoava inflaatio. Siksi on erikoista, että hallitus, joka itse on hakenut joustoa EU:n vaatimuksiin, haluaa nyt sitoa tulevan hallituksen käsiä mahdollisimman tiukkaan tulkintaan. Vielä erikoisempaa on, että muut puolueet ovat tähän suostuneet. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä hallituksilla täytyy olla mahdollisuus mitoittaa talouspolitiikka talouden, yhteiskunnan ja maapallon kantokyvyn mukaan. Suhdannetilanne, työllisyys, oikeudenmukainen siirtymä, ihmisten toimeentulo ja palveluiden kestävyys on voitava huomioida. Väärin toteutettu sopeutus voi tappaa talouskasvun ja näin jopa kasvattaa velkasuhdetta. Sovittu kansallinen lisäsääntely lisää tätä riskiä. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen varjolla ei pidä tuhota hyvinvointivaltiota. Tiukkoihin EU-vaatimuksiin ei kaikissa tilanteissa välttämättä päästä, ja myös EU-vaatimukset ja niiden tulkinnat voivat muuttua. Suomen pitää toimia aktiivisesti, jotta sääntöjen tulkintaan saadaan järkevää joustoa. Esimerkiksi puolustuspoikkeuslausekkeen jatkuminen tässä vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa on todennäköistä. Suomen tulisi aktiivisesti esittää puolustuspoikkeuslausekkeen jatkoa ja muokkaamista. Myös mikäli valtion ARA-takauksia uudelleen strukturoidaan ja lainojen tilastointikäytänteitä sen johdosta muutetaan, on sillä vaikutuksia EU:n edellyttämään velkasuhteen alentamistahtiin. Ratkaisua on haettava siksikin, ettei Suomen toimivaa sosiaalisen asuntotuotannon mallia ajeta alas tilastointikäytäntöjen vuoksi. Kiitän ministeri Multalaa asian esiin nostamisesta. Arvoisa puhemies! Todettakoon selvästi, että julkista taloutta on sopeutettava. Vasemmistoliitto on valmis miljardiluokan sopeutuksiin, mutta sopeutusten pitää olla oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä. Me tulemme esittämään vaihtoehdon, jossa painottuvat verosopeutukset, kuten miljönäärivero ja yhteisöveron korotus, sekä ympäristöhaitallisten tukien karsiminen. Lisäksi esitämme puolustusmenojen kasvun hillintää laskemalla asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset osaksi puolustusmenoja. Vasemmistoliitto ei hyväksy politiikkaa, jossa hyvinvointivaltiota puretaan EU-vaatimusten varjolla samaan aikaan, kun suurituloisille ja suuryrityksille jaetaan uusia veroetuja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ottaen huomioon historiamme ja geopoliittisen asemamme suomalaiset kyllä ymmärtävät, että ulkopoliittinen johto on kannanotoissaan harkitsevainen. Suomalaiset eivät kuitenkaan arvosta mustan puhumista valkoiseksi tai kaksoisstandardeja. Kansainvälistä oikeutta on puolustettava, rikkoi sitä kuka hyvänsä. Myös Nato-liittolaisten kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia on kyettävä kutsumaan kansainvälisen oikeuden vastaisiksi toimiksi. Se, että selonteossa todetaan Suomen puolustavan kansainvälistä oikeutta ja monenkeskistä järjestelmää, on näyttävä myös käytännössä, myös silloin, kun sitä rikkoo USA tai Israel. Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että selonteossa painotetaan pohjoismaista yhteistyötä. EU:n lisäksi Pohjoismaat ovat tärkein viitekehyksemme. Yhdessä Pohjoismaat ovat vahvempia, ja pohjoismaiselle äänelle on kansainvälistä tarvetta. Tuen pohjoismaiselle yhteistyölle on näyttävä myös suhteessa Grönlantiin. Pelkään, että emme ole vielä nähneet viimeistä näytöstä Trumpin Grönlanti-päähänpinttymästä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ydinenergialain muutoksesta on valmisteltu huolellisesti, ja lausuntopalautetta on huomioitu melko kattavasti, ja hyvä näin. Tämä esitys ei käsittele ydinaseita. Ydinräjähteitä koskevat pykälät ovat tässä esityksessä ennallaan. Ministeri Multala on väläyttänyt mahdollisuutta yhdistää tämä esitys ja myöhemmin annettava ydinräjähteitä koskeva esitys. Pidän tätä erittäin huonona ideana, ja on tämän esityksen kannalta harmillista, mikäli se yhdistetään ydinräjähdeasiaan eduskuntakäsittelyssä. Se toinen esitys on ytimeltään ja luonteeltaan aivan erilainen asia, ja se jakaa eduskuntaa voimakkaasti, eli toivon ja oikeastaan pyydänkin, että esitysten käsittelyä ei eduskunnassa yhdistetä. Arvoisa puhemies! Pienydinvoimalat ovat kehittyvää teknologiaa, johon liittyy paljon toiveita ja odotuksia sähköntuotannon ja kaukolämmön tuotannon näkökulmasta. Aika näyttää, missä määrin nämä odotukset toteutuvat. On hyvä, että tällä lakimuutoksella virtaviivaistetaan ja mahdollistetaan pienydinvoimaloiden arviointia ja luvitusta. Pienydinvoimalat ovat erilaisia kuin suuren mittakaavan voimalat, joten on perusteltua, että ne huomioidaan laissa selkeästi erikseen. Ydinvoiman etu on tietenkin sen päästöttömyys. Haasteena taas ovat potentiaaliset turvallisuusriskit. Pidän itse pienydinvoimaloita lupaavana teknologiana, kunhan turvallisuus- ja vastuullisuuskysymykset otetaan hyvin ja kattavasti huomioon. Siksi on hyvä, että pienydinvoimaloiden luvitusta kehitetään mahdollistamaan tekniikan käyttöönottoa turvallisuus tietenkin huomioiden. Vaikka en siis vastusta ydinvoimaa, niin suhtaudun skeptisesti suurten ydinvoimaloiden lisärakennusedellytyksiin Suomessa, sillä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että suuren mittaluokan uudet ydinvoimalat olisivat taloudellisesti kannattavia ilman valtiontukea, enkä näe perustelluksi pumpata verorahoja suuriin ydinvoimahankkeisiin. Katseet kääntyvät siis erityisesti pienvoimaloihin erityisesti niiden kaukolämmön tuotantopotentiaalin vuoksi. Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta käsittelee esityksen huolellisesti ja tekee tarvittaessa viilauksia esitykseen. Näen, että isojen ydinvoimaloiden periaatepäätösten olisi perusteltua pysyä eduskunnan päätösvallassa, jotta yhteiskunnan kokonaisetu tulee arvioitua riittävän laajasti. Vaikka luvitusprosesseja voi olla perustellusti tarvetta kehittää, niin lupaprosessien joustavoittamisen ja keventämisen kanssa täytyy aina olla tarkkana, koska ydinvoimalla on aina merkittäviä vaikutuksia koko elinkaarensa aikana. Kiitos ministerille tämän esityksen huolellisesta valmistelusta. Toivon lakiesitykselle laadukasta eduskuntakäsittelyä.

Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys on ja sen tulee olla puolustuksellinen ratkaisu. Me myös tarvittaessa tuemme liittolaisiemme puolustautumista, mutta meidän ei tule tukea kansainvälisen oikeuden vastaisia toimia tai hyökkäysoperaatioita. Trumpin hallinto ei ole hakenut kansainvälisten elinten hyväksyntää hyökkäykselleen Iraniin, ja on selvää, että operaatio on kansainvälisen oikeuden vastainen. Iranin sortohallinto ei ansaitse mitään tukea, mutta se ei oikeuta sotatoimia. Nyt kun Trumpin hallinnon suunnitelmat Iranissa ovat menneet pieleen, öljyn hinta nousee ja kriisi on vaarassa laajeta ja pitkittyä, niin Trump vaatii Nato-liittolaisia osallistumaan sotkun siivoamiseen. Euroopan unionin tai Suomen ei tule sotkeutua Trumpin kansainvälisen oikeuden vastaiseen ja huonosti harkittuun sotaan Iranissa, ja se ei ole myöskään Naton asia.