Sarkomaa Sari

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpon hallitus on tehnyt vaikuttavia kasvutoimia ja sopeuttanut valtiontaloutta historiallisen paljon. Urakka on suuri, ja sitä on jatkettava seuraavalla vaalikaudella. Mutta mikä on erittäin arvokasta: ne arvovalinnat, joita jo hallitusneuvotteluissa teimme. Perusopetus, Suomen tulevaisuus, tehdään peruskouluissa. 200 miljoonaa euroa, lisää tunteja lukemiseen ja laskemiseen, oppimisen tuki on uudistettu, tasa-arvoraha on vakinaistettu, kouluihin on tuotu työrauhaa kännykkäkielloilla — toimia, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Peruskoulun kehittämistä täytyy jatkaa, se on tärkeää. Siellä tehdään Suomen tulevaisuus. Omalääkärimalli, omahoitajamalli, omatiimimalli — sitä yritettiin. Asia jäi mappi ö:hön ministeri Lindénin aikana. [Aki Lindén pyytää vastauspuheenvuoroa] Nyt se etenee jokaisella hyvinvointialueella. Kehittämistyö on käynnissä, ja 40 miljoonaa euroa panostettiin siihen, että sitä työtä voidaan jatkaa. Ja se naisten terveysstrategia, josta täällä jo mainittiin: teemme työtä sen eteen, että siinä tilanteessa, mikä terveydenhuollossa on, jossa naisten terveyttä on tutkittu vähemmän ja siitä tiedetään vähemmän, naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia tässä asiassa. Kiitos tästä työstä pääministeri Orpolle. [Puhemies koputtaa] Perusasioiden täytyy olla kunnossa, vaikka taloutta tasapainotetaan. Se on kokoomuksen tahto ja viesti.

Arvoisa rouva puhemies! Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon yhdenvertaisuutta ja laatua edistävä lakiesitys on lämpimästi tervetullut eduskuntaan. Työskentelin yliopisto-opintojen ohessa hoitajana yövuoroissa, ja niinä yön tunteina, kun valvoin elämän viime hetkiä elävän ihmisen rinnalla osaston muiden töiden painaessa päälle, minusta tuli vankkumaton laadukkaan saattohoidon edistäjä ja puolestapuhuja. Olen erittäin tyytyväinen, että tämä lakiesitys on nyt saatu eduskuntaan. THL:n tekemät selvitykset ja julkisuuteen nousseet vakavat puutteet, viimeisimpänä vanhusten saattohoidosta kertovat uutiset, kertovat sen, että maassamme on saattohoidon osalta vielä tehtävää, ja sitä tämä lakiesitys osaltaan hyvin vahvasti vauhdittaa. Kenenkään ei pitäisi joutua kuolemaan peloissaan, kivuissaan tai yksin. Käsittelyssä olevan lakiesityksen tärkein tavoite on varmistaa saattohoito ja palliatiivinen hoito yhdenvertaisesti sitä tarvitseville. Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Lakiesityksen tavoite on turvata elämän loppuvaiheen hyvä hoito riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Esityksellä täsmennetään hyvinvointialueiden järjestämisvastuuta saattohoidon ja palliatiivisen hoidon osalta. On myös tärkeää, että nämä termit määritellään tarkkaan lakiesityksessä. Vaikka saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa on Suomessa kehitetty ja maassamme on paljon laadukkaita esimerkkejä, on hoidossa edelleen alueellisia eroja ja räikeitä puutteita eli esimerkkejä siitä, että työtä on vielä paljon tehtävänä. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus sekä hankerahoitus ovat edistäneet toiminnan kehittämistä, mutta saatavuudessa ja erityisesti kivunlievityksessä esiintyy vielä eriarvoisuutta. Myöskään eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasavertaisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta, jolloin hoito jää kokonaan saamatta. Toimin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 2018, kun teimme vahvan tahdonilmaisun, jonka koko eduskunta hyväksyi. Totesimme silloin, että pitää asettaa asiantuntijaryhmä käsittelemään sitä, miten saattohoidosta pitäisi säätää. Tuon asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaaminen edellyttää lakimuutosta. Tuo lausuma tuli asiantuntijaryhmältä jo 2018, ja tähän asti ollaan tultu ennen kuin lakimuutos on saatu eduskuntaan, ja on mainiota, että se on nyt saatettu eduskunnan käsittelyyn. Laadukkaalla saatto- ja palliatiivisella hoidolla voidaan tukea ihmistä niin, että arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille, ja myös omaisten valmistautuminen lähestyvään kuolemaan on aivan keskeinen osa saattohoitoa. Lakiesityksen selkeyttämä järjestämisvelvoite mahdollistaa voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön, paremman laadun seurannan ja kehittämisen sekä valvontaviranomaisen puuttumisen mahdollisiin puutteisiin. Laki on omiaan vahvistamaan oikeutta saattohoitoon. Saattohoito ja palliatiivinen hoito eivät rajoitu mihinkään diagnoosiin eivätkä ikään, vaan oikeus ja tarve niihin perustuu oirekuormaan ja sairauden ennusteeseen. Tämä on tärkeää sanoa ääneen. Sanon sen vielä, puhemies, että lain tarve on huutava. On aivan välttämätöntä, että tämä lakiesitys saataisiin käsiteltyä mahdollisimman ripeästi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Hyvän ja arvokkaan saatto- ja palliatiivisen hoidon varmistamisessa on todellakin aivan olennaista tämä sitova lainsäädäntö, mutta tärkeää on myöskin koulutetut ammattilaiset. Saattohoidon palliatiivista koulutusta on kehitetty hoitajien osalta ja lääkärien osalta, ja tätä työtä pitää jatkaa. Kannatan vahvasti tavoitetta tehdä palliatiivisesta lääketieteestä virallinen lääketieteen ala, ja tämän puolesta kokoomusedustajat ovat vahvasti tehneet työtä. On hyvä, että tässä samassa lakiesityksessä on myöskin kaksi muuta esitystä. Tämän lakiesityksen myötä kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta voitaisiin tehdä kolmen kuukauden välein, ja se painottaa potilasta, valinnanvapautta ja järjestelmän sijasta ihmistä. Tämä on erittäin hyvä, ja on myöskin hyvä, että esityksellä tiivistetään lakisääteisen hoitoonpääsyn enimmäisaikojen toteutumisen raportointia, eli erikoissairaanhoidon jonotiedot julkaistaan kuukausittain. Tämä on tärkeää, jotta voimme tiedolla johtaa ja kehittää hyvinvointialueiden toimintaa niin, että ihmiset pääsevät yhdenvertaisesti ja ajoissa hoitoon. Kiitos ministerille tästä lakiesityksestä ja myöskin ministeri Juusolle, joka tätä vei vahvasti eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille hyvästä puheenvuorosta, siitä on hyvä jatkaa. Vaikka maailmalla myllertää, yksi asia ei muutu, ja se on se, että Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Meidän tärkein tavoitteemme on se, että jokainen lapsi saa peruskoulusta tiedot ja taidot, jotka kantavat toiselle asteelle ja sieltä tavoittelemaan unelmia. Siksi me tässä vaikeassa taloustilanteessa arvovalintana vahvistamme peruskoulua 200 miljoonalla eurolla. Myös peruskoulun tulevaisuustyö on vauhdissa, ja se on tärkeä osa hallituksen ohjelmaa. Nyt tulevaisuusvisio on valmis, ja ihan pian valmistuu raportti, jossa tehdään lisäehdotuksia oppimistulosten parantamiseksi. Niitä toimenpide-esityksiä on tärkeää tämän hallituksen ja myös tulevan hallituksen viedä eteenpäin. Kännykkäkielto on kouluissa tehty. Se näkyy erittäin myönteisesti. Kiitosta ansaitsee erityisesti myös pääministeri Orpon käynnistämä selvitys sosiaalisen median rajoituksista. Olen jättänyt keskustelualoitteen siitä, että me yhdessä keskustelisimme eduskunnassa digirauhan turvaamisesta lapsille, ja toivon, että tämä keskustelu voidaan käydä. [Puhemies koputtaa] Mielestäni lasten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä. [Puhemies koputtaa] On tärkeää, että me ymmärrämme, että lapsuus on sellainen aika, jolla on merkitystä koko elämälle ja yhteiskunnalle. [Puhemies koputtaa] Siksi meidän on yhdessä pidettävä lapset politiikan keskiössä. — Kiitos.