Savola Mikko

Kunnioitettu rouva puhemies! Käsittelyssä on kansalaisaloite, erittäin tärkeä sellainen, joka vaatii turpeen määrittelemistä uusiutuvaksi ja poistamista päästökaupan piiristä. Tämä aloite osuu suomalaisen huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja elintarviketuotannon ytimeen. On myös hyvä, että turpeesta päästään tässä salissa keskustelemaan tämän kansalaisaloitteen kautta, koska muuten siitä on keskusteltu varsin vähän. Kun puhutaan turpeesta, en puhuisi pelkästään tai oikeastaan niin ikään kuten edellinen puhuja, edustaja Tynkkynen, polttoturpeesta vaan kasvu- ja kuiviketurpeen strategisesta merkityksestä. Se on meidän yhteiskuntamme toimintojen kannalta pian kriittisesti muuttuva raaka-aine. Euroopassa jopa 70 prosenttia kaikesta käytetystä kasvualustamateriaalista on turvetta, ja se on ominaisuuksiltaan täysin ylivertainen materiaali, jolle ei kerta kaikkiaan löydy vastaavassa mittakaavassa korvaavaa vaihtoehtoa. Usein puhutaan, että niitä korvaavia materiaaleja on ja niitä keksitään, mutta kyllä se totuus siellä kentällä on toinen. Näistä turvetta korvaavista kuivikemateriaaleista on huutava pula, ja hyvätkään olkivuode- tai puupohjaiset kuivikkeet eivät kykene korvaamaan sitä puutetta, jonka taas turve pystyy ominaisuuksiltaan tuottamaan. Eli esimerkiksi siipikarjatuotannossa, nautakarjan tuotannossa turpeen antiseptisyys ja kyky sitoa ravinteita sekä sen merkitys siinä, että se parantaa eläinterveyttä, ovat suorastaan korvaamattomia. Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin tilanne on hälyttävä. Uusien kuivike- ja kasvuturpeen tuotantoalueiden ympäristöluvitus ja käyttöönotto 2020-luvulla ovat lähes täysin pysähtyneet. Reilussa viidessä vuodessa tuotannosta on poistunut huimat 21 000 hehtaaria, mutta uutta alaa on tilalle saatu alle 800 hehtaaria, siis vähemmän kuin neljä prosenttia poistuneesta alasta. Tätä alaa on saatava lisää, ja tähän yhdistyy sitten taas se polttoturpeen merkitys, koska kasvu- ja kuiviketurve ovat eri kerroksissa pinnassa ja polttoturvetta on sitten siellä pohjalla. Sen vuoksi myös sitä tarvitaan. Luonnonvarakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan kuiviketurpeen saatavuus on puolittumassa jo vuoteen 28 mennessä eli kahden vuoden kuluttua. Hyvät edustajakollegat, tosiasia on, että ellei uusia päätöksiä tuotannon turvaamisesta tehdä, kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto loppuu Suomessa ja se voi käytännössä loppua vuonna 2030. Vaaditaan siis nopeita toimenpiteitä. Tuosta asiasta mistä debattia hieman jo kävimme, olen kyllä pettynyt, sillä odotin tältä vaalikaudelta enemmän turpeen eteen tehtäväksi, mutta päinvastoin on tapahtunut lisää negatiivisia asioita. Lupa- ja valvontaviraston perimät maksut ympäristölupapäätöksistä ovat tänä vuonna — nimenomaan tänä vuonna — kaksinkertaistuneet, ja pienten lämpölaitosten verovapauden rajaa on nostettu. Ne ovat erittäin huonoja päätöksiä. Ongelma on siinä, että vaikka turve on hallitusohjelmassa määritelty strategiseksi polttoaineeksi, niin luotettavaa näköalaa käytölle huoltovarmuusnäkökulmasta ei ole tullut, eikä erityisesti tälle kasvu- ja kuiviketurpeen jatkolle. Viime vaalikaudella olimme hyvin vaikeassa poliittisessa ilmastossa. [Jari Koskela: No niin, nyt tulee asiaa!] Niin, viime vaalikaudella olimme siinä, koska puolustimme, aivan kuten edustaja Eerola sanoi, käytännössä yksin turvetta, ja me olemme tehneet tämän aina, on ollut poliittinen ilmapiiri mikä tahansa. On sitten ollut murskaavaa kritiikkiä hallituksen sisältä tai oppositiosta, mutta aina on tehty. Ja aina on tehty, koska teot merkitsevät paljon enemmän kuin pelkät puolustuspuheet tai jossittelut. Hyvät hallituspuolueiden edustajat, se, mikä lopulta merkitsee, ovat ne teot eli se, mitä nyt tehdään. Siksi tämä strateginen materiaali, turve, ja ne hallitusohjelmakirjaukset pitää saada teoiksi. Kasvu- ja kuiviketurpeen asema pitää aidosti turvata sillä, että luvat uusien turvenevojen avaamiseen saadaan voimaan ja maksuja alennetaan. Kasvu- ja kuiviketurve, mikä on erittäin kriittinen raaka-aine, pitää niin ikään saada sekä luvituksen kautta että teoilla toimeen ja Suomelle kriittinen raaka-aine näin ollen meille käyttöön. Sitten tämä huoltovarmuuspolttoainekysymys: pitää aidosti huolehtia, että energiaturvetta myöskin nostetaan meillä huoltovarmuuspolttoaineeksi. Mutta nyt on aikaa tietysti enää tällä vaalikaudella vähän. Toivottavasti tämä kansalaisaloite antaa siihen nyt uuden sysäyksen. Talousvaliokunta sitä käsittelee, ja tämä eduskunnan iso sali sitä käsittelee. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille! Toivon, että näihin asiakohtiin saadaan parannusta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Nyt puhutaan julkisen talouden suunnitelmasta, taloudesta tuleville vuosille. Tässä korostuu ennen kaikkea luottamus toimivaan yhteiskuntaan, luottamus siihen, että jokaisesta suomalaisesta huolehditaan, siitä heikoimmastakin, ja se mahdollisuus nousta sieltä pohjalta ylös on olemassa. Pitää olla luottamusta, pitää olla näkemystä tulevaan. Yritykset kaipaavat ennen kaikkea pitkäjänteistä politiikkaa, sitä, että uskalletaan investoida, kyetään investoimaan, kyetään kasvamaan, halutaan kasvaa ja muodostetaan työpaikkoja, luodaan ihmisille mahdollisuuksia elää. Tarvitaan siis luottamusta laajasti tähän yhteiskuntaan, niin yrityksiin kuin tavan kansalaisille. No, mitä sitten hallituksen päätökset tältä osin pitävät sisällään? Lähdetään liikkeelle esimerkiksi meidän infrasta. Erittäin huolestuttavia ovat ne linjaukset, mitkä liittyvät perusväylänpitoon. Infra, suomalainen infra — maakunnissa olevat tiet, yksityistiet, perusväylät — on se verisuoniverkosto, joka Suomella on, se, missä puuautot kulkevat, missä energiarekat, turverekat, maitoautot ynnä muut kulkevat, kaikki ne, jotka kuljettavat meidän hyödykkeitä, niin alkutuotannon raaka-aineita kuin sitten jalostettuja tuotteita ympäri Suomen. Ne tarvitsevat toimivan infran, verisuoniverkoston, ja sen takia nimenomaan tuo on se osa-alue, johon pitäisi panostaa enemmän, ei leikata sieltä. Se on koko Suomen elinvoiman kysymys. Sitten kun katsotaan niitä hankkeita, joihin hallitus haluaa panostaa, niin olen kyllä erittäin pahoillani siitä, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa on täysin näiden tulevien hankkeiden ulkopuolella. Tähän tulee saada muutos. Rouva puhemies! Energiapolitiikasta: Edustaja Hoskonen tuossa kävi omassa puheenvuorossaan ansiokkaasti läpi tätä turpeeseen liittyvää tematiikkaa. Haluan todeta siitä sen, että erityisesti perussuomalaisesta puolueesta tuotiin esiin energiaturpeen palautusta. Sosiaalisessa mediassa oli suureellisia juttuja siitä, mutta tässä pitää kyllä sanoa, että suuret ovat puheet mutta pienet ovat teot. Käytännössä mitään sellaista toimenpidettä ei tämä hallitus ole kyennyt puheistaan huolimatta tekemään, mikä tuolle alalle toisi muuta kuin hämmennystä tällä hetkellä. Suuri virhe on muun muassa se, että tuo veroton osuus, joka pienillä lämpölaitoksilla oli alkuvaalikaudesta, ajettiin tämän hallituksen päätöksillä alas. Ne, mitä Suomessa tällä hetkellä poltetaan, näyttävät olevan pähkinänkuoret, joita Helsingin Energia tähän maahan tuo. Tämä ei muuten ole kestävää politiikkaa. Kotimaista energiaa pitää suosia. Rouva puhemies! Terveydenhuollosta sanon sen, että perusterveydenhuollon vahvistamistahan tämä maa tarvitsisi. Nyt on tulossa erilaisia asiakasmaksuja, mitä tulee tuonne terveydenhuoltopuolelle. Tällä hetkellä valitettavasti perusterveydenhuollosta säästävät hyvinvointialueet karsivat juuri sieltä, missä terveydenhuollon pitäisi olla vahvimmillaan, ja tämä on väärä suunta. Täällä, tai oikeastaan mediassa, sosiaalisessa mediassa, on paljon keskusteltu näistä järjestöleikkauksista. Tässä pitää kyllä sanoa, että tämä on oikein keskustelun järjestöbluffi, missä ääripäät paukuttelevat toisiaan menemään. Puhutaan järjestöistä kautta linjan, mutta puhutaan lopulta aika pienistä marginaaleista niitten summien suhteen. Mutta toisaalta pitää todeta sekin, että jos tulee massiiviset järjestöleikkaukset, niin kyllä siinä voi mennä myös lapsi pesuveden mukana. Meillä on paljon hyviä järjestöjä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä tässä maassa. Mutta siinäkin keskustelussa pitäisi nyt maltti löytyä. Rouva puhemies! Yritysten luottamus tulevaisuuteen — lopetan siihen, mistä aloitin. Pankkien rahoitus maakunnissa: Pitää löytyä riskirahoitusta, pitää löytyä keinoja pankkien sääntelyn purkamiseen siinä, että maakuntien yrityksiä ja sukupolvenvaihdoksia rahoitetaan. Tällä hetkellä raha ei pääse liikkeelle ja yritykset eivät saa uusia omistajia. Ammattidieseliä täällä jo nostettiin esiin, mutta tuokin on muuten tulossa vasta 2028, eikä se vaikuta tähän hätään. Kun saadaan kasvua, koko Suomi huomioon ja maakunnat tämän maan keskiöön, niin kyllä tämä maa vielä nousee. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus alkaa luottamuksesta, ja ihmiset tarvitsevat tunteen siitä, että yhteiskunta toimii ja pitää huolta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista, kaikissa tilanteissa. Suomessa turvallisuus rakentuu vahvasta puolustuksesta, toimivasta infrastruktuurista, huoltovarmuudesta ja palveluista, jotka toimivat koko maassa. Siksi julkisen talouden suunnitelmaa pitää tarkastella myös turvallisuuden näkökulmasta. Huoltovarmuus tarvitsee selkeän suunnan. Kotimaisen energian, ruoantuotannon ja logistisen toimintakyvyn pitää olla kunnossa. Tiet ovat Suomen verisuoniverkko. Hallituksen toimesta kuitenkin nimenomaan perusväylänpidosta tullaan leikkaamaan. Turve- ja energia-alalla ylipäätään vallitsee nyt suuri epävarmuus hallituksen linjasta. Sosiaalisessa mediassa luodaan mielikuvaa turpeen kunnianpalautuksesta, tosiasiassa kotimaisen energian sijasta Suomeen tuodaan nyt pähkinänkuoria. Hallituksen luoma epävarmuus pysäyttää investointeja ja heikentää varautumista. [Puhemies koputtaa] Tämä politiikan suunta pitää muuttaa. [Jenna Simula: Kuka romutti turvekoneet!]