Seppänen Sara

Arvoisa herra puhemies! Keskusta ja vasemmisto ovat vuosikausia puhuneet vihreästä siirtymästä ja ilmastovastuusta, mutta samalla on täysin unohdettu suomalaisen teollisuuden ja vientiteollisuuden kilpailukyky. Nyt kun EU tuo hiilirajamekanismin eli käytännössä hiilitullin, niin me perussuomalaiset sanomme, että periaate on oikea ja tervetuloa. Ei ole reilua, että suomalainen terästehdas maksaa täysillä päästöoikeuksista, kun samaan aikaan tuodaan Kiinasta terästä, jonka valmistuksessa on päästetty moninkertainen määrä hiiltä ilman mitään kustannuksia. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä korjataan tätä asiaa. Nimittäin pienet ja keskisuuret yritykset eivät enää tule hukkumaan tähän byrokratiaan. 50 000:n kynnysarvo vapauttaa näitä pk-yrityksiä turhista ilmoituksista. Seuraamusmaksuihin saadaan järkevä jousto, koska tiedot ulkomailta ovat usein puutteellisia tai vaikeasti saatavia. Tämä on juuri sitä kevennystä, mitä tarvitaan. Arvoisa puhemies! Muistutan, että tämä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Jos EU jatkaa itsensä kurjistamista entistä tiukemmilla päästötavoitteilla samalla, kun Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita, ei mikään hiilitulli pelasta suomalaista teollisuutta. Tarvitaan realismia ilmastopolitiikkaan — sellaista, jossa suomalainen metsä, ydinvoima ja puhdas teknologia otetaan aidosti käyttöön.

Arvoisa rouva puhemies! Kuvitellaan hetki lapsuutta: ei näyttöjen sinistä hohdetta kasvoilla vaan polviin tarttunutta hiekkaa, äänekästä naurua pihalla ja mielikuvituksen rakentamia maailmoja. Nyt tuo maisema on monin paikoin vaihtunut taskussa värisevään universumiin, joka kilpailee lapsen huomiosta joka sekunti. Tämän lakialoitteen ydin on yksinkertainen: sosiaalisen median käytön ikäraja nostetaan 16 vuoteen. Kyse ei ole teknisestä yksityiskohdasta vaan siitä, millaisessa ympäristössä lapsemme kasvavat. Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka, niin se on myös meille aikuisille. Se voi yhdistää, opettaa ja myöskin inspiroida, mutta lapsen ja nuoren kohdalla sen varjopuoli kasvaa usein liian suureksi. Algoritmit on suunniteltu vangitsemaan huomio. Lyhyet videot, loputon virta, sisältö ja jatkuvat ilmoitukset muokkaavat keskittymiskykyä, unta ja jopa aivojen kehitystä. Tutkimukset viittaavat siihen, että liiallinen käyttö liittyy lisääntyneeseen ahdistukseen, masennukseen ja heikkoon itsetuntoon. Samalla fyysinen aktiivisuus vähenee, kasvokkaiset kohtaamiset harvenevat ja yksinäisyys lisääntyy. Lapsi voi olla jatkuvasti yhteydessä kaikkiin mutta silti etäällä kaikesta, mikä on oikeasti lähellä. Kyse ei ole siis vain hyvinvoinnista vaan myös turvallisuudesta. Sosiaalinen media altistaa lapset kiusaamiselle, häirinnälle ja jopa rikolliselle hyväksikäytölle. Lisäksi lapsella ei ole vielä kehittynyttä kykyä arvioida kriittisesti näkemäänsä sisältöä tai ymmärtää datan keruun laajuutta. Arvoisa puhemies! Suomi ei ole tämän kysymyksen kanssa yksin. Kansainvälisesti suunta on selvä, eli suojelua lisätään. Tanska on päättänyt kieltää sosiaalisen median käytön alle 15-vuotiailta tietyin poikkeuksin. Australia on mennyt vielä pidemmälle ja säätää täyskiellon alle 16-vuotiaille. Ranska puolestaan edellyttää vanhempien suostumusta alle 15-vuotiaille. Näissä ratkaisuissa näkyy sama huoli kuin nyt tässä aloitteessa: lapsia ei jätetä yksin digitaalisen maailman voimien keskelle. Arvoisa puhemies! Historia tarjoaa meille kiinnostavan vertailukohdan: tupakkalainsäädäntö. Aikanaan tupakointi oli laajasti hyväksyttyä, jopa nuorten keskuudessa. Haitat tunnettiin, mutta sääntely oli hyvin löyhää. Vähitellen lainsäädäntö kiristyi: ikärajoja nostettiin, mainontaa rajoitettiin ja saatavuutta vaikeutettiin. Näiden toimien seurauksena tupakointi on vähentynyt merkittävästi, erityisesti nuorten keskuudessa. Tämä kaikki ei kuitenkaan tapahtunut sattumalta. Se oli tietoisen poliittisen päätöksenteon tulos, jossa terveys asetettiin kaupallisten intressien edelle. No, sosiaalinen media ei tietenkään ole mikään tupakka, mutta niiden välillä on yksi tärkeä yhtäläisyys: molemmat voivat aiheuttaa riippuvuutta, ja molempien vaikutukset nuoriin voivat olla pitkäkestoisia ja vakavia. Kun tiedämme riskit, kysymys kuuluu: toimimmeko ajoissa vai vasta sitten, kun haitat ovat jo syvällä rakenteissa? Me tarvitsemme edelleen keskustelua laajasti yhteiskunnassa sosiaalisen median vaikutuksista sekä lapsiin, nuoriin että aikuisiin, ja voisi oikeastaan ajatella, että tämä keskustelu on vasta alkutekijöissään. Meidän täytyy kuitenkin miettiä Suomessakin tätä kasvavaa mielenterveyden ongelmaa, mikä nuoria tällä hetkellä kohtaa, ja miettiä nimenomaan niitä juurisyitä. Tämä sosiaalinen media liittyy siihen erittäin kiinteästi. Arvoisa puhemies! Lapsuus ei ole kiireinen projekti. Se ei ole jotain, mikä pitää optimoida algoritmien ehdoilla, vaan se on vaihe, jossa nimenomaan rakennetaan koko elämän perustaa ja ihmistä, joka kasvaa aikuiseksi. Tällä aloitteella haluankin sanoa viestini selkeästi: annetaan lapsille enemmän aikaa olla lapsia.

Arvoisa herra puhemies! O tempora, o mores! Mihin tämä ihmiskunta on menossa? Tilaamme keinoruokaa pikaruuan nimikkeellä, halpaa muovista temuvaatetta ja tarpeetonta tavaraa, ja nyt haluamme tehokkaasti ja nopeasti tuotettua taidetta ja kulttuuria. Ihminen ei elä vain leivästä. Meidän ajatuksiamme ja maailmankuvamme muokkaavat ja ruokkivat rakennettu ympäristö, taide, kirjallisuus, musiikki ja kaikki muukin luovan alan tuotanto. Tekoäly muuttaa luovien alojen toimintaympäristöä nopeammin kuin mikään teknologinen murros aikaisemmin. Tällä hetkellä nämä tekoälymallit hyödyntävät suojattuja teoksia ilman lupaa, ilman korvausta, ja seuraukset näkyvät jo. Kyse ei ole vain näiden tekijöiden menetetyistä tuloista, kyse on myös kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja nimenomaan pienten kielialueiden selviytymisestä. Nämä massatuotetut teokset uhkaavat meidän yksittäisten tekijöiden taidetta. Me tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä siinä, [Puhemies koputtaa] miten näitä aineistoja on hyödynnetty, ja meidän tehtävämme täällä on suojella suomalaista kulttuuria.

Arvoisa herra puhemies! Kansakunnan vahvuus mitataan kriisin hetkellä. Tällä hetkellä me puhumme täällä energiasta ilmastopolitiikan näkökulmasta, mutta energia on ennen kaikkea huoltovarmuutta ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on sitä, että sairaalat pysyvät käynnissä, kodit lämpiminä ja teollisuus pyörimässä kaikkina aikoina. Meillä ei ole öljyä, kuten Norjalla, mutta meillä on turve, kotimainen, varastoitava ja säädettävä energianlähde. Norja ei sulkenut öljyhanojaan maailman muuttuessa vaan teki siitä strategisen voimavaran ja rakensi samalla tulevaisuuttaan. Turpeen alasajaminen oli virhe. Nyt me kaipaamme takaisin sitä säätökykyä ja omavaraisuutta, josta luovuimme. Ei ole parempaa ja turvallisempaa antibioottiresistenttiä kuiviketta kuin turve. Esimerkkinä lammas, joka saa kasvaa turpeen päällä, tekee parempaa ja terveempää villaa kuin se lammas, joka ei saa kasvaa turpeen päällä. Kysymys ei ole menneeseen palamisesta, vaan Suomen edun ajamisesta. [Puhemies koputtaa] Uskallammeko käyttää omia voimavarojamme osana energiapalettia ja vaurastua?

Arvoisa rouva puhemies! Täällä aikaisemmin edustaja Eestilä otti hyvin esille näitten laskelmien epävarmuustekijät — ja myös edustaja Elomaa — jolloinka sitten edustaja Honkasalo väitti, että tämä oli tieteellisen tiedon ja tutkijoiden halventamista, ja edustaja Räsänen täällä väittää, että tällä halutaan vaihtaa nämä laskelmat. Kysehän ei ole siitä, vaan siitä, että ilmastopäästölaskelmat perustuvat suuriin tietomääriin ja mittauksiin ja malleihin ja niihin liittyy aina epävarmuuksia. Esimerkiksi metsien hiilinielujen suuruus muuttuu, kun laskentatapaa päivitetään. Vaikkapa näissä maankäyttösektorin LULUCF-päästöissä on hiilinieluarvioita korjattu useita kertoja. Ihan sama turvemaiden osalta: vaihteluväli päästökertoimissa voi olla 30—100 prosenttia, ja kun Suomi päivittää näitä uusimman tiedon mukaan, niin silloinhan ne sektorin laskelmat myöskin muuttuvat useilla miljoonilla tonneilla. Nyt sitten jos me ajatellaan tätä nykyistä tilannetta, niin juuri näinhän on tapahtumassa. Ilmastopäästökertoimet eivät ole staattisia, vaan aina kun [Puhemies koputtaa] tieteellinen tieto tarkentuu, niin silloinhan me muutetaan näitä poliittisia päätöksiäkin. Kysynkin nyt ministeriltä: missä mennään näiden meidän [Puhemies koputtaa] Ilmatieteen laitoksen satelliittidataan perustuvien laskelmien osalta?

Arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön MISU-arviointeja koskevassa tiedotteessa sanotaan selkeästi, että hiilineutraalisuustavoite tehtiin väärin perustein. Luonnonvarakeskus julkaisi tammikuussa 26 hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysin, jonka mukaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen laskentaan sekä metsien, puuston ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen pysyvyyteen liittyy sektorin ominaispiirteiden vuoksi merkittäviä epävarmuuksia. Raportin mukaan Suomen kansalliset ilmastotavoitteet perustuivat virheellisiin oletuksiin puuston kasvusta ja maaperän hiilinielujen pysyvyydestä. No, onneksi hallituksen toimesta näitä laskelmia tarkennetaan parhaillaan, ja toivottavasti saamme vertailukelpoisemmat laskelmat. Ei nimittäin ole mitään järkeä siinä, että Suomi esimerkiksi maksaisi vaikkapa Romanialle joistakin päästöoikeuksista näiden epävarmojen laskelmien perusteella. Metsäsektori on Suomen talouden ja ilmastopolitiikan selkäranka. Se luo työtä [Puhemies koputtaa] ja huoltovarmuutta koko maahan. Meidän on pidettävä kiinni siitä. Tässä maailmanpolitiikan ajassa meidän on ensisijaisesti huolehdittava [Puhemies koputtaa] huoltovarmuudesta energiasektorilla, ruoantuotannossa ja myös tämän ilmastopolitiikan osalta.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali. Perussuomalaiset ovat aina peräänkuuluttaneet, että ilmastotavoitteiden suhteen tarvitaan enemmän realismia ja vähemmän punavihreyttä. Meidän on varmistettava, etteivät toimet heikennä talouskasvua, jonka tielle Suomi on vihdoin pääsemässä. On hyvä, että kansalaisia kannustetaan vähentämään päästöjä omilla valinnoillaan. Me emme voi heikentää yritystemme kilpailukykyä tai lisätä kohtuuttomasti kuluttajien kustannuksia. Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta se voi vahingoittaa itseään ja koko maapalloa politiikan johtaessa työpaikkojen ja tuotannon siirtymiseen muihin maihin, joissa ympäristö- ja ihmisoikeusnormeista ei pidetä kiinni. On muistettava, että Suomen osuus maailman päästöistä on 0,8 promillea. Arvoisa puhemies! On myös tunnistettava Suomen maantieteellinen sijainti. Pitkät etäisyydet, harva asutus, kylmä ilmasto ja vientivetoinen teollisuus tarkoittavat, että kuljetus- ja energiakustannukset ovat meillä väistämättä korkeammat kuin monissa Keski-Euroopan maissa. Ilmastopolitiikkaa ei voida rakentaa oletukselle, että kaikki jäsenvaltiot ovat samassa asemassa. Jos näin tehdään, Suomi maksaa suhteellisesti enemmän pelkästään sijaintinsa vuoksi. Energia- ja ilmastopolitiikan strategiat voivat oikein toteutettuina lisätä ennakoitavuutta ja vahvistaa jo nyt vahvaa puhtaan teknologian alaa. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi liikenteessä. Euroopan unionin sääntely ei saa estää kansallisesti järkeviä ratkaisuja. Uusiutuvien biopolttoaineiden rinnalla kehitystä tulee edistää sähkö- ja kaasuautojen osalta kysyntää vastaavasti. Samalla on todettava, että perinteiset polttomoottoriajoneuvot ovat yhä merkittävä osa suomalaista liikkumista. Sähköauto on monelle suomalaiselle edelleen aivan liian kallis. Perussuomalaiset liputtavat vahvasti puurakentamisen puolesta. Puurakentaminen luo työpaikkoja, vahvistaa vientiä ja toimii hiilivarastona. Suomella on edellytykset olla puurakentamisen suunnannäyttäjä Euroopassa. Arvoisa puhemies! On tärkeää, ettei maa- ja metsätaloutta ajeta alas liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla. Maatalous on jo vähentänyt ravinnekuormitustaan merkittävästi nykytekniikan ansiosta. Meidän on varmistettava, että koko Suomessa voidaan jatkossakin asua ja harjoittaa maataloutta kannattavasti. Energiajärjestelmässämme on huolehdittava huoltovarmuudesta. Turve on kotimainen ja varastoitava polttoaine, jonka käyttö varavoimana on turvattava. Myös kasvu- ja kuiviketurpeen sekä korkean jalostusasteen turvetuotteiden saatavuus on tärkeää kotimaisen elintarviketuotannon kannalta. Samalla on varmistettava säävarma, kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö. Ydinvoiman lisääminen on tässä kokonaisuudessa välttämätöntä. Saksan ydinvoimavastaisuus on tullut koko Euroopalle kalliiksi. Suomen sähköjärjestelmän on oltava sellainen, että sähköä on saatavilla aina, kun sitä tarvitaan — edullisesti ja luotettavasti. Arvoisa puhemies! Metsäsektori on keskeinen osa Suomen taloutta, huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa. Se luo työtä koko maassa ja vahvistaa hiilinieluja. On varmistettava, ettei Suomi omilla toimillaan ohjaa hakkuita muihin maihin tai romahduta tätä kansantaloutemme perustaa. Metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisessa päätösvallassa, ja yrityksille on turvattava vakaa toimintaympäristö investointien varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten näkemyksen mukaan energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä tulee olla omavaraisuus, huoltovarmuus, kohtuuhintaisuus ja vähäpäästöisyys, ydinvoima mukaan lukien. Kun nämä näkökulmat huomioidaan tasapainoisesti, Suomella on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset lähtevät energia- ja ilmastopolitiikassaan yhdestä perusperiaatteesta: Suomen etu ja huoltovarmuus aina ensin. Me haluamme vähentää totta kai päästöjä, mutta emme romuttaa suomalaisten ostovoimaa, teollisuutta tai etenkään kotimaista ruuantuotantoa vihreän ideologian nimissä. Suomen sähköntuotanto on jo nyt lähes kokonaan puhdasta. Siksi ongelma eivät olekaan sähköntuotannon päästöt vaan se, onko sähköä saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, myös pakkasilla ja tyynellä säällä. [Anne Kalmari: Miten meni noin omasta mielestä?] Kuten tänä talvena olemme nähneet, sääriippuvainen tuotanto ei ole ratkaisu. Tarvitsemme lisää säävarmaa perus- ja säätövoimaa. Siksi ydinvoiman, mukaan lukien pienydinvoima, kehittäminen on täysin välttämätöntä. Sinivalkoinen siirtymä tarkoittaa sitä, että me teemme tämän siirtymän suomalaisille järkevällä tavalla, ei Brysselin ehdoilla vaan Suomen arktiset olosuhteet huomioiden. Turve on kotimainen, kriisitilanteissa korvaamaton energianlähde. Miten, hyvä ministeri, edistätte turpeen hyödyntämisen tulevaisuutta Suomessa?