Talvitie Mari-Leena

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä ja monipuolisista kysymyksistä, joihin nyt yritän vastata. Ensinnäkin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Haataiselle: Tässä on todellakin tärkeää, että saavutettavuus ja tasapuolisuus pääosin paranevat. Helsinki on erikoistilanteessa, mutta onneksi Helsinki on rahoittanut ja tulee jatkossakin rahoittamaan myös VOSien ulkopuolisia toimijoita. Me kävimme keväällä Helsingin kaupungin kanssa useammankin palaverin, jotta se toimintamalli, joka heillä on ollut, voi jatkossakin olla, vaikka lakia uudistetaan. Siinä samassa yhteydessä muutenkin hallinnollista taakkaa kunnilta kevennettiin, ja nyt se kevenee tämän lakimuutoksen kautta tietenkin kaikilta kunnilta. Varapuheenjohtaja Koponen nosti esiin opsiperusteet ja yleisesti ottaen oppilaan oman ilmaisun tärkeyden. Edustaja Hiltunen ja useampi muukin tätä rahoitusta nosti esiin — toki myös saavutettavuutta nostitte, mutta muun muassa Holopainen ja moni muukin tätä rahoitusta nosti. Ajattelen niin, että se, että me ei oltaisi viety sitä työryhmän yksimielistä esitystä hallituksen esitykseksi tällä kaudella, olisi käytännössä kuitenkin tarkoittanut vähintään kahden vuoden siirtoa tälle taiteen perusopetuksen lakimuutoksen uudistamiselle, vaikka ei tätä 10:tä miljoonaa budjettiriihessä ole osoitettu ensi vuodelle. Eli siinä mielessä pidän tärkeänä, että tämä lakimuutos etenee ja sen lisäksi siinä kuitenkin tulee siis yksi yhteinen aine. Se ei tarkoita sitä, että tulisi uusia taiteen muotoja. Rahoituksen osalta on arvioitu niin, että alussa musiikin rahoitus vähenee 2—4 prosenttia ja muitten taidemuotojen rahoitus kasvaa yli 7 prosenttia, jopa 30 prosenttia, mutta se sitten tietyllä aikavälillä lähtee tasoittumaan. Mutta tässä tosiaan saavutettavuus, yhdenvertaisuus, se laatu, vaikuttavuus ja myös yhteistyö ovat tosi tärkeässä asemassa, jotta tämä uusi laki myöskin saavuttaa ne tavoitteet. Sitten tässä oli varhaisiän opetuksesta ja laajempien oppimäärien suorittamisesta. Tämä laajempi ja yksi oppimäärä ja oppiaine myös mahdollistaa sen, että pienemmät toimijat voivat tehdä yhteistyötä. Se mahdollistaa tietenkin sen, että ympäri Suomen on saavutettavuus parempi ja sitä kautta se taiteen perusopetus on useamman lapsen ja nuoren viikoittaisessa elämässä. Edustaja Kalmari nosti perusasiat kunniaan. Sitä varmasti tarvitaan, mutta se ei varsinaisesti nyt tule tästä taiteen perusopetuksen laista. Sitten moni teistä edustajista täällä nosti, miten taataan, että taiteen perusopetus on saavutettavissa eri puolilla Suomea. Kyllä minä näen, että tämä on yksi keino mahdollistaa sitä. Mutta tietenkin on sitten se, miten toimijat järjestäytyvät, miten siellä pystytään tekemään yhteistyötä myös alueellisesti. Eli meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että on esimerkiksi isäntäkuntamallilla toimivaa taiteen perusopetusta kaupunkiseuduilla. Eli myöskin se on nähtävä, että erilaiset toimintatavat Suomessa tarvitaan, elikkä yksi malli ei käy kaikkialla. Edustaja Lohikoski nosti tasa-arvorahoituksen, ja pidän kyllä sitä pohdinnan arvoisena asiana. Suhtaudun tosi vahvasti avoimin mielin ja ajattelen, että tämä olisi myöskin — kun me ollaan kuitenkin tässä kohdassa hallituskautta ja tiedetään ensi vuoden budjetti — ensi kauden hallituksen neuvottelujen asia, voisiko sitä... Mehän ollaan nyt nostettu ja vakinaistettu tasa-arvorahaa sinne perusopetuksen puolelle, mutta olisiko se jotenkin nähtävissä myöskin tänne puolelle? Kaiken kaikkiaan taiteen perusopetuksen rahoituksesta tällä kaudella: Mitään kulttuurisäästöjä ei ole kohdennettu taiteen perusopetukseen. Jokaisena vuonna ovat olleet indeksit voimassa, elikkä siinä mielessä taiteen perusopetuksen rahoitus on jonkin verran tälläkin kaudella kasvanut, ja se on hyvä ja tärkeää erityisesti meidän lasten ja nuorten kannalta. Edustaja Niemi kysyi tästä oppilaaksiotosta. Jos on niin, että nuori on täyttänyt sitten jo 18 vuotta, hän saa jatkaa siinä opetuksessa, koska tämä ei koske tavallaan sitä uutta lukuvuotta, vaan tämä koskee nimenomaan sitä oppilaaksiottoa siinä vaiheessa, kun oppilas tulee ensimmäistä kertaa. Tietenkin jatkuvuus on tärkeätä. Sitten täällä, arvoisa puhemies, monet nostivat vielä suomalaista kulttuuria, ja tässä nyt kerron edustajille, että tänä aamuna oli Säätytalolla tilaisuus. Me nimettiin [Puhemies koputtaa] 22 uutta elävän aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon olevaa kohdetta. Siellä on muun muassa karjalanpiirakat ja karjalaiset kesäjuhlat, joista edustaja Hoskonenkin tässä kysyi, [Puhemies koputtaa] miten karjalaisuus näkyy.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä tuli kysymyksiä luovien alojen potentiaalista. Me kaikki salissa varmasti tiedämme, että luovien alojen kasvupotentiaali on valtava, ja jos esimerkiksi verrataan Ruotsiin ja meidän muihin verrokkimaihin, me emme ole pystyneet hyödyntämään sitä meidän kasvupotentiaalia sillä tavalla, että se olisi tuonut meille yrityksiä, työpaikkoja ja sitä kautta myöskin verotuloja. Sen takia yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa viime vuonna valmistelimme luovien alojen kasvustrategian, jonka toimeenpanoa on nyt vauhditettu. Siellä yhtenä asiana on muun muassa tämä AVMS-direktiivin eli tilausohjelmapalveluiden maksuvelvoite. Se lainsäädäntövalmistelu on menossa siinä vaiheessa, että se tulee ministerityöryhmiin ja eduskuntaan alkusyksystä. Näen todella tärkeänä sen, että päätimme hallituksessa käynnistää näitten suurten tapahtumahankkeiden avustamista koskevan selvitystyön. Meillä ei esimerkiksi ole dataa siitä, mitä kulttuuri- ja liikuntainvestoinnit tuovat. Me puhutaan yleisesti ottaen siitä, että alueille niillä on valtava elinvoimavaikutus, ja me puhutaan, että niillä on työllisyysvaikutuksia ja talousvaikutuksia, mutta niistä tarvitaan huomattavasti enemmän dataa. Tässä mielestäni tärkeintä on se, että näiden suurten hankkeiden valtiontukien hakuun tulee selkeät, läpinäkyvät ja yhteiset pelisäännöt ja ne ovat käytössä sitten myös seuraavalla kaudella. Tähän loppuun vielä totean, kun tässä on useammassa puheenvuorossa todettu sitä, että minkä takia annetaan ehdollinen tuki — tosin aika monessa puheenvuorossa se ”ehdollinen” on jäänyt pois — eli minkä takia hallitus päätti tässä investointipaketissa Garden Helsingille 35 miljoonan euron tuesta, ja samassa on sitten sanottu, että miksei tällä olisi esimerkiksi rahoitettu kulttuuritukea tai järjestötukea tai jotain muuta. Siinä investointipaketissa, jossa oli tämä ehdollinen tuki Garden Helsingille, oli useita näitä tieinvestointeja, joita esimerkiksi valtiovarainministeri Purra tässä luetteli: pohjoiseen Ylivieskan ylikulkusiltaa ja kantatie 67:ää ja vt 19:ää, Kivisaari—Atria-väliä, ja niin edelleen. Nämä investoinnit ovat siis kertaluonteisia, ja ne rahoitetaan valtion omaisuuden myynnillä. Ne eivät siis vauhdita velkaantumista eivätkä ole rinnasteisia toisille säästöille. Oppositio on esittänyt, että tämän investointipaketin kymmenillä miljoonilla voisi nostaa järjestöavustuksia tai maksaa sosiaalimenoja. Se ei ole mahdollista. Kertaluonteisella valtion omaisuuden myynnillä ei pidä rahoittaa sosiaalimenoja tai järjestö- ja kulttuuriavustuksia. Se ei ole vastuullista, saati kestävää, talouspolitiikkaa. Toki aiemmat hallitukset, kuten Marininkin hallitus, tekivät niin, mutta me kaikki tiedämme jäljet. [Puhemies koputtaa] Ja se peruste, että edellinen hallitus teki niin, ei ole Orpon hallitukselle kestävä peruste.

Arvoisa puhemies! Toivon, että jokainen nuori löytäisi itselleen elämässä oman paikan ja yhteisön — ja ajattelen, että varmasti me kaikki tässä salissa ajattelemme samoin — sellaisen yhteisön, jossa on hyvä olla, ja monelle se tarkoittaa nuoruusaikana opiskeluita, oman alan löytämistä ja työelämään etenemistä. Myös nuorten toiveet ovat sen suuntaisia. On todella hienoa, että tuoreen nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista eli 15—29-vuotiaista haluaa tavoitella korkeakoulututkintoa. Aivan liian moni nuori ei kuitenkaan saa tavoittelemaansa ja toivomaansa opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Aloittaessani viime vuoden alussa tässä tehtävässä tiede- ja kulttuuriministerinä halusin tutustua nuoriin ja korkeakoulutuksiin liittyvään dataan tarkemmin. Sen jälkeen olen monesti sanonut, että järkytyin, miten moni vastavalmistuneista ei saa opiskelupaikkaa. Vuosittain toiselta asteelta valmistuneista jopa yli 24 000 nuorta jää ilman korkeakoulupaikkaa. Ajattelin silloin, että on tärkeää ratkaista se, miten voisimme avata nuorille ovia korkeakoulutukseen eri tavoin. Esitin viime kevään kasvuriihessä opintoseteliä yhdeksi kasvutoimeksi osana koulutustason nostoa. Pääministeri Orpon johdolla päätimme kasvuriihessä investoinneista, sekä opintosetelistä että lisäaloituspaikoista. Täydentävässä budjettiesityksessä näille osoitettiin yhteensä 100 miljoonan euron rahoitus kolmelle vuodelle. Osaaminen tulevaisuusinvestointina on kiistaton. Korkeakoulutus on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta paras investointi tulevaisuuteen ja tae työllistymiseen. Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on nyt siis hallituksen esitys opintosetelistä, eli yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännökset avoimen korkeakoulutuksen kolmivuotisesta opintosetelikokeilusta. Opintoseteli on uusi keino avata toiselta asteelta valmistuneille nuorille ovia korkeakouluun. Se nopeuttaa siirtymiä, vähentää alanvalintaan liittyvää kuormitusta ja tukee myös nuorten tulevaisuususkoa. Tulevina päivinä moni nuori valmistuu toiselta asteelta. Haluan sanoa jokaiselle: onnea valmistumisesta ja hienosta saavutuksesta. Opintoseteli on tarkoitettu toisen asteen viime jouluna tai tänä keväänä päättäneelle nuorelle, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa. Opintosetelillä nuori voi opiskella avoimessa korkeakoulussa 30 opintopisteen verran maksutta, eli setelillä hän maksaa avoimen korkeakoulun kurssimaksuja. Opiskella voi avoimessa ammattikorkeakoulussa tai avoimessa yliopistossa. Pidän tärkeänä myös sitä, että nuoret saavat opintosetelillä ohjausta. Ohjaus tukee opintoihin hakeutumista ja niiden suorittamista sekä myöhempää tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumista. Valmistelun aikana tiedotimme nuoria ja kysyimme nuorilta ajatuksia opintosetelistä. Teimme verkkokyselyn, johon vastasi lähes 4 600 nuorta. Saatujen vastausten perusteella nuoret suhtautuvat opintosetelikokeiluun erittäin positiivisesti. Lukiolaisista 96 prosenttia suhtautuu myönteisesti setelin käyttöön, ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista 89 prosenttia suhtautuu myönteisesti setelin käyttöön. Arvoisa puhemies! Opintoseteli on osa Orpon hallituksen kokonaisuutta, jolla vahvistetaan koulutus- ja osaamistason nostoa. Lisäksi hallitus on esimerkiksi tehnyt päätökset merkittävistä lisäaloituspaikoista. Aloituspaikkoja on lisätty edeltäjäni ministeri Multalan päätöksillä osaajapula-aloille, kuten sairaanhoitajien, bioanalyytikoiden, varhaiskasvatuksen opettajien, lääkäreiden ja eläinlääkäreiden koulutuksiin. Maaliskuussa tein päätökset kasvun aloille tulevista uusista lisäaloituspaikoista, siis jo tälle vuodelle. Tässä kevään päätöksessä ensikertalaiset olivat pääasiallinen kohderyhmä, ja näiden lisäpaikkojen ja lisärahoituksen myötä hyväksymiskirjeen korkeakoulutukseen tulee saamaan ja opintonsa pääsee aloittamaan 1 095 opiskelijaa enemmän. Hallituksen esityksessä esitämme kolmivuotista opintosetelikokeilua. Tavoitteena siis on, että kokeilulainsäädäntö olisi voimassa jo elokuussa 2026, kun yhteishaun tulokset ovat selvillä. Opintosetelit olisivat tuolloin viime jouluna ja tänä keväänä toiselta asteelta valmistuneiden nuorten käytettävissä. On siis mahdollista, että nuoret voisivat saada opintosetelit käyttöön jo elokuun alusta alkaen, kuitenkin viimeistään tulevan syksyn aikana. Aikataulu tarkentuu eduskuntakäsittelyn aikana, ja tiedän, että sivistysvaliokunta on sitoutunut opintoseteliesityksen joustavaan ja ripeään käsittelyyn, ja kiitos siitä jo etukäteen.