Valtola Oskari

Arvoisa puhemies! Kun oman paikkakunnan tehdas tai muu merkittävä työllistäjä ilmoittaa vaikeuksista tai tuotannon siirtämisestä muualle, yrityksen kilpailukyky ei ole enää abstrakti sana. Se on työpaikka, se on työntekijän palkka, se on alihankkijan tilaus, se on paikallisen kaupan asiakas, se on kaupungin elinvoima ja verotulo, jolla rahoitetaan yhteisiä palveluita. Silloin kysytään, säilyvätkö työpaikat, pärjäävätkö alihankkijat, mitä tapahtuu koko paikkakunnalle, ja silloin katse kääntyy monesti hallituksen suuntaan: mitä valtio voi tehdä, jotta tehdasinvestoinnit ja työpaikat säilyvät Suomessa? Arvoisa puhemies! Tässä haluan haastaa vasemmisto-oppositiota. Miksi tämä yhteys tuntuu katoavan silloin kun hallitus tekee koko Suomen tasolla päätöksiä juuri kilpailukyvyn, investointien ja työpaikkojen vahvistamiseksi? Kun yhteisöveroa alennetaan, sitä kutsutaan lahjaksi yrityksille. Mutta kyse ei ole lahjasta. Kyse on kilpailukyvystä. Suomi kilpailee samoista investoinneista muiden maiden kanssa — uudesta tehtaasta, uudesta tuotantolinjasta, uudesta pääkonttorista. Kysymys kuuluu, syntyykö se Suomeen vai kilpailijamaahan. Tämä ei ole vastakkainasettelu työntekijän ja yrityksen välillä. Työntekijän tärkein turva on menestyvä yritys ja yrittäjä, joka pystyy tarjoamaan työtä. Ilman tilauksia ei ole tuotantoa, ilman investointeja ei ole kasvua, ilman kasvua ei ole uusia työpaikkoja. Ay-liike tai vasemmisto-oppositio eivät yksin voi turvata työpaikkoja, jos yrityksillä ei ole mahdollisuuksia palkata. Työntekijöiden oikeuksista on pidettävä kiinni, mutta työpaikan kaikkein perustavin edellytys on se, että yritys pärjää. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen talouspolitiikan perusajatus on yksinkertainen: Suomessa pitää kannattaa tehdä työtä. Suomessa pitää kannattaa yrittää. Suomessa pitää kannattaa palkata. Suomessa pitää kannattaa investoida. Kansantalous ei ole valmis kakku, jota vain jaetaan uudelleen ja uudelleen. Kakkua voidaan kasvattaa. Kun yritys investoi, palkkaa ja menestyy, syntyy työtä, palkkoja, ostovoimaa ja verotuloja. Kun sama tapahtuu tuhansissa yrityksissä ympäri Suomen, meillä on enemmän jaettavaa koulutukseen, terveydenhuoltoon ja vanhusten palveluihin. Tämä on kysymys, jonka esitän vasemmisto-oppositiolle: Jos emme vahvista työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä, mistä syntyy se kasvu, jolla tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan? Mistä syntyvät ne rahat, jos emme ensin luo niitä? Hyvinvointiyhteiskunta ja yritysten kilpailukyky eivät ole siis vastakohtia. Ne tarvitsevat toisiaan. Ilman kilpailukykyä ei ole kasvua, ilman kasvua ei ole verotuloja, ja ilman verotuloja ei ole vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Työpaikkoja ei pidä herätä puolustamaan vasta silloin kun oman paikkakunnan tehtaan portit uhkaavat sulkeutua. Silloin voi olla jo liian myöhäistä. Koko Suomen kilpailukyvystä pitää kantaa huolta silloin kun portit ovat vielä auki. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut tänä iltana salissa erittäin hyvää keskustelua tähän lakiesitykseen liittyen. Muutamia korjauksia tähän alkuun: Hallituspuolueiden vastalauseessa, joka nyt on suuren valiokunnan käsittelynkin perusta, on vaatimus ikärajatarkastuksesta aina, kun alkoholia kotiinkuljetuksesta luovutetaan. Eli ikärajatarkastus on aina olemassa. Sitten tähän EU-kehikkoon etämyynnin osalta. Täällä puhuttiin, että pystyttäisiin asettamaan jonkinlaisia määrällisiä rajoitteita. Tämähän ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Sanon ”todennäköisesti”, kun tätä nyt ei olla EU-oikeudessa käsitelty ja lopullista päätöstä ei ole. Mutta esimerkiksi Ruotsissa, joka on laillistanut etämyynnin Suomea aikaisemmin, ei ole olemassa mitään rajoja. Siinä vaiheessa, jos Ruotsiin ruvetaan tilaamaan olutta tai väkeviä juomia lavoittain, herää epäilys, tulevatkohan nämä nyt omaan käyttöön, ja siinä vaiheessa voivat sitten viranomaiset siihen puuttua. Mutta mitään litrallisia rajoja ei tähän etämyyntiin ole Ruotsissa asetettu. Myöskin tämä prosenttiraja on siellä 80:ssä, niin kuin tässä hallituksen esityksessä oli olemassa. Edelleen muistutan tästä, että etämyynti ja etäosto ovat tälläkin hetkellä Suomessa oikeuskäytännön mukaan sallittuja, ja nyt on tärkeää, että nämä saadaan myös meidän lainsäädäntöön. Seuraava askel onkin se, että pidetään huoli, että verotus saadaan kohdilleen etämyynnin ja etäoston osalta. Siitä aiheutuu meille valtavia taloudellisia menetyksiä tällä hetkellä, ja se vääristää kilpailua meidän rajojemme sisällä [Aki Lindén: Miksei sitä sisällytetty tähän?] niin Alkon kuin sitten päivittäistavarakaupan osalta. Hallituksen esitys notifioitiin EU-komission toimesta ja EU:n toimesta sen laatuisena kuin se tänne eduskuntaan tuotiin. Käsitykseni on, että jos tätä verokäytäntöä olisi oleellisesti muutettu, se olisi vaatinut taas uuden notifikaation ja se kestäisi puoli vuotta ja tämä etämyyntilainsäädäntö jäisi sitten tulematta voimaan. Sen vuoksi on erittäin hyvä, että täällä on esitetty lausuma, joka on tosiaan samansisältöinen kuin hallituspuolueiden vastalauseessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, eli tämä verotus pitää hoitaa keinolla tai toisella kuntoon tulevaisuudessa. Sitten vielä lääkärinä haluan nostaa esille muutaman asian alkoholismiin, alkoholiriippuvuuteen ja alkoholinkäyttöön liittyen. Tällä hetkellä ei ole tietoa, että alkoholista nyt ihmiselle olisi muuta hyötyä kuin ehkä käsidesinä, eli pärjäämme ilman sitä, ja koko ajan tulee tietoa yhä selkeämmin alkoholin haitoista. Mutta jo tuhansia vuosia sitten joku nerokas keksi maistella auringonpaisteeseen jääneitä marjoja, ja niistä sai hyvän olon. Tästä alkoi alkoholin ja ihmiskunnan yhteinen taival myös päihteenä. Mutta oikeastaan tästä, miten me näemme alkoholiongelmaiset ihmiset yhteiskunnassamme: Se ei ole asunnoton rappiojuoppo, joka tarvitsee Minnesota-hoitoa, vaan hän voi aivan yhtä hyvin olla ihminen, joka käy töissä, hoitaa perheen, ei ole kertaakaan juonut alkoholia aamuisin, ei ole rattijuopumustuomioita eikä ole katkaisuhoitoja taustalla. Hän on ihminen, joka tästä huolimatta juo kuitenkin päivittäin, juo stressiinsä, ei voi lopettaa sovitusti tai suunnitellusti alkoholinkäyttöä, juo enemmän kuin aikoo illan aikana, tarvitsee alkoholia rentoutukseen, kaipaa alkoholia loppuviikkoa kohti ja jatkaa käyttöä, vaikka lähipiiri nämä haitat huomioisi. Eli alkoholismi on salakavala sairaus, jonka havainnointi terveydenhuollossa on vaikeaa. Ja sen takia, niin kuin Käypä hoito -suosituksessakin on, on tärkeää, että terveydenhuollossa kysytään alkoholinkäytöstä, tehdään AUDIT-C-seuloja. Jos siellä on korkeita pisteitä tai alkoholinkulutus vaikuttaa korkealta, niin käydään motivoivaa keskustelua, esitellään hoitovaihtoehtoja, etsitään motivaatio mennä eteenpäin, tarvittaessa sitten katkaisuhoidot ja psykososiaalinen kuntoutus eri muodoissaan, mistä ehkä raskaimpia voivat olla Minnesota-hoito tai muut tämmöiset laitoskuntoutukset, joita osa alkoholiongelmaisista tarvitsee. Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Varmasti jatkamme tätä sitten, kun palataan verotusasioissa tähän aihepiiriin. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Edelleen on hämmentävää, miten vähän oppositiolla on käsitystä tästä vaikeasta taloustilanteesta, missä me tällä hetkellä olemme ja joudumme näitä säästöjä tekemään. Seuraavalla hallituskaudella näitä säästöjä joudutaan jatkamaan, ja silloin onkin mielenkiintoista nähdä, jos eri puolueet ovat hallitusvastuussa, että mitkä ne keinot viedä asioita eteenpäin ovat. Haluaisin korjata hieman keskustelua yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista. Vain pieni osa tästä noin 100 miljoonasta menee esimerkiksi tähän yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeiluun. Käytännössä suuri osa menee yksityislääkärin kahdeksan euron korvaukseen vastaanottokäynnistä. Gynekologien ja psykiatrian käynneistä korvaukset ovat sitten suurempia. On huomioitava, että nämäkään korvaukset eivät mene sille yksityiselle terveysjätille, vaan nämä menevät niille ihmisille, jotka maksavat niistä palveluista, joita yksityiseltä puolelta hakevat. Nämä palvelut ovat myös niitä, joita julkisella puolella on vähemmän tällä hetkellä tarjolla. Sitä kautta hallitus on tätä koettanut tukea. Muistutetaan vielä, että tämä koko 500 miljoonaa euroa, joka näihin Kela-korvauksiin on varattu, ei ole kaikki valtion rahaa, vaan siellä valtion kirstusta tulee menemään noin 350 miljoonaa, jos sitäkään. Nyt ainakin näyttää, että yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilussa on menossa vähemmän rahaa kuin on ennakoitu. Alueiden yhteenlaittamisesta keskusteltiin. Tämä tosiaan ei ole missään tapauksessa säästökeino. En ole semmoisia keskusteluja kuullut tai ainakaan mitään vahvoja puheenvuoroja, että tämä yhdistäminen toisi säästöjä. Sitten edelleen käydään keskustelua siitä, että on alueita, jotka ovat hoitaneet hyvin asiansa, ja on alueita, jotka ovat hoitaneet huonosti asiansa. Jos katsotaan, että esimerkiksi Helsinki olisi hoitanut asiansa hyvin, ja heillä nyt on jopa niin hyvin, ettei ole tarvetta periä asiakasmaksuja perusterveydenhuollon käynneistä, niin otamme sitten esimerkiksi niin sanotusti huonosti asiansa hoitaneen Etelä-Karjalan, joka on irtisanonut 6,6 prosenttia henkilökunnastaan ja supistanut ja muokannut toimintojaan erittäin vahvasti. Onko tämä alue sitten niin sanotusti asiansa huonosti hoitanut? Ei ole, vaan se alla oleva rahoitusmalli ei kerta kaikkiaan toimi, ja sen korjaaminen on äärettömän vaikeaa tässä tilanteessa, niin kuin ensimmäisessä puheenvuorossa toin esille. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi tuohon viimeiseen kommenttiin: Ei meillä tällä hetkellä ole kokoomuksessa minkäänlaista tavoitetta esimerkiksi yhdistää hyvinvointialueita. Jos katsotte meidän tavoiteohjelmamme, niin sieltä löytyy. No, sitten näistä Kela-korvauksista: Ne ovat tosiaan investointirahoissa ja ohjattu sinne Kela-korvauksiin, ja ne Kela-korvaukset maksetaan ihmisille. Niillä ei makseta eikä rahoiteta pelkästään tätä yli 65-vuotiaitten Kelan valinnanvapauskokeilua, mikä on erittäin hyvä uudistus ja parantanut ikäihmisten hoitoonpääsyä lääkärille. Siellä on hedelmöityshoitoja, gynekologista hoitoa, eli tärkeitä toimenpiteitä, joilla on tuettu terveydenhuoltoa Suomessa tällä hetkellä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! On hyvä katsoa edeltävää puheenvuoroa ja edustaja Kososen ansiokasta luetteloa siitä, mikä kaikki tässä rahoituslaissa, jonka Marinin hallitus edellisellä kaudella sääti voimaan, on pielessä. Tämä lakipakettihan on niin sanottu kolmas lakipaketti, jolla näitä virheitä pyritään korjaamaan. Tämä on myös selkeä säästölaki, jossa toteutetaan 390 miljoonan euron säästöt hyvinvointialueille. Näihin säästöihin joudutaan siitä syystä, että valtion taloudellinen tilanne on aivan karseassa vaiheessa ja tilanteessa. Tämä on tässä keskustelussa täysin oppositiolta kyllä unohtunut. Yhdessäkään puheenvuorossa tähän ei ole tähän mennessä viitattu. On hyvä ottaa huomioon, että vaikka tähän rahoituslain kolmanteen pakettiin on sisällytetty tämä 390 miljoonan euron säästö, niin siitä huolimatta vuoteen 29 mennessä hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa noin 7 prosentilla. Ilman tätä leikkausta kasvu olisi ollut 8,3 prosenttia. Kun täällä on keskustelussa tuotu esille se, että hallitus käyttää runsaasti rahaa yksityisen terveydenhuoltobisneksen pönkittämiseen, niin tässä on hyvä muistaa se, että tämä noin sata miljoonaa euroa vuodessa on käytännössä investointirahoitusta, jota ei sinällänsä voi ohjata hyvinvointialueille. Kun tätä vertaa sitten siihen hyvinvointialueiden ensi vuoden 27 miljardin euron rahoitukseen, niin tällä yksin ei asioita korjattaisi. On hyvä muistaa, että hyvinvointialueitten toiminta on mennyt hyvinvointialueitten aloittamisen jälkeen selkeästi eteenpäin. Hoitojonot esimerkiksi erikoissairaanhoidossa ovat selkeästi lyhentyneet. Perusterveydenhuollossa hoitoonpääsy on parantunut siinä mielessä, että erot hyvinvointialueitten välillä ovat selvästi tasoittuneet. Vaikka nyt mennään tällä kolmen kuukauden hoitotakuulla, niin kuitenkin suuri osa potilaista pääsee hoitoon oikeaan aikaan. Mutta niin kuin täällä puheenvuoroissa on tuotu esille, erittäin suuri ongelma on tämä alueiden eriytyminen erityisesti rahoituksen suhteen, mikä toden totta tulee varmasti johtamaan aikaa myöten myös siihen, että palvelut eriytyvät yhä lisääntyvästi. Siinä mielessä oli varsin mielenkiintoista kuulla tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa, miten eri tavalla alueet näkevät rahoituksen kohdentumisen, rahoituksen oikeudenmukaisen jakautumisen ja tarpeet, ja miten puhuttiin monesti alueista, jotka ovat tehneet toimenpiteitä ja saaneet taloutensa kuntoon, ja joita rokotetaan. Kuitenkin näyttää, että lähtökohtaisesti ongelma on ollut alkuvaiheen rahoituksen jakautumisessa. Monesti puhutaan siitä, että osa kunnista olisi siirtänyt rahoitusta enemmän itselleen, ja sitä kautta hyvinvointialueitten budjetit lähtivät alijäämäisenä liikkeelle. Sitten nämä kriteerit, joilla tämä rahoitus nyt tällä hetkellä jakautuu, eivät välttämättä ole se kaikista oikeudenmukaisin ja ehkä kansantaloudellisesti kaikista järkevinkään jakautumistapa. Esimerkiksi sen uudistuksen jälkeen, kun tähän lisättiin tämmöinen perälauta, että minkään alueen rahoitus ei voi lähteä pienenemään vuodesta toiseen, hyvinvointialueiden rahoitus vuoteen 29 mennessä on kasvultaan pienimmillään nolla prosenttia Kymenlaaksossa, ja sitten useiden, erityisesti kasvualueilla olevien hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa yli kymmenen prosenttia tuonne vuoteen 29 mennessä. Eli johtopäätös, joka ainakin itselleni tulee, on se, että jos alue on rahoitusongelmissa, niin se ei välttämättä johdu siitä, että siellä ei ole toimenpiteitä tehty. On totta, että kaikilla alueilla toimenpiteitä ei ole lähdetty määrätietoisesti alusta saakka tekemään, mutta kyllä nyt varsin hyvä tahti on tähän. Täällä kysyttiin vaihtoehtoja tähän alueiden velkasaneeraukseen, tai nyt en ihan tarkkaan muista, mikä se termi on, mutta tämä arviointimenettely on tietynlainen velkasaneeraus. Nythän meillä on kolme aluetta tässä ollut, ja esimerkiksi Keski-Suomesta voi sanoa, että hehän saavat alijäämien kattamiseen selvästi pitemmän ajan kuin nyt lainsäädännön mahdollistama vuoteen 29 mennessä. Eli alijäämien kattamisaika menee pitkälle vuoden 2030 jälkeiseen aikaan. Tosiaan tuotiin esille, että tällä hetkellä alueita on kolmessa eri portaassa: ne, joilla menee taloudellisesti hyvin, ne, joilla on pää juuri pinnalla, ja sitten ovat nämä alijäämämenettelyssä olevat alueet, ja tietysti tämä alijäämäarviointimenettely sitten mahdollistaa erilaisia toimenpiteitä alueen tukemiseksi. Sinällänsä hallitus ei tässä mitenkään peittele, että kyseessä on säästölaki ja pieni korjaus tähän hyvinvointirahoituksen jakautumiseen. Tuli myös esille tämä Kelan matkakustannuksen siirto alueelle. Jos tästä keskustellaan, on hyvä muistaa, että tämä ei ole missään tapauksessa minkäänlainen säästötoimenpide. Todennäköisesti yhteiskunnan kustannukset tulisivat tämän myötä kasvamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa saimme tiedon siitä, että syksyllä vuonna 24 on tullut voimaan valmisteverolain 80 §, jonka mukaan etämyyjän on ilmoitettava Verohallinnolle Suomeen toimitettavista alkoholijuomista ennen niiden lähettämistä sekä asetettava vakuus valmisteverojen maksamisen varmistamiseksi. Sitten siellä verottaja antaa yksilöllisen tunnisteen tälle juomalähetykselle. Eli käytännössä meillä on tällä hetkellä uutta valmisteverolainsäädäntöä, jolla tähän verokatoon pyritään vaikuttamaan. Asiantuntijatkin totesivat, että ehkä tätä kannattaa seurata, ja sen takia siellä nyt on nämä lausumat olemassa, että jos tämä järjestelmä ei toimi, niin tehostetaan sitten toimintaa. Mutta on erittäin hyvä, että tämä vastalauseessa ollut lausuma otetaan tulevaisuudessa huomioon. Kannatan ehdottomasti.

Arvoisa rouva puhemies! Kävin jo edellisessä puheenvuorossa asiaa läpi ja muistutan tämänkin puheenvuoron alkuun tämän, että etämyynti ja etäosto ovat tälläkin hetkellä Suomessa sallittuja. Verianin tutkimuksen mukaan jopa 67 miljoonaa litraa alkoholia tulee tälläkin hetkellä rajojemme yli tänne. Eli tämä hallituksen esitys etämyynnin laillistamisesta ei sinällänsä lisää alkoholinkäyttöä. Tässä voi käydä jopa päinvastoin. Miksi? Sen käyn seuraavaksi lävitse. Vielä prosenttirajoihin ennen tähän pihviin menoa. Prosenttiraja asettuu etämyynnissä siihen 80 prosenttiin sen takia, että käytännössä muita vaihtoehtoja EU-oikeuden mukaan ei ole. Ruotsi on asettunut tähän samaan 80 prosenttiin, mihin Suomi on nyt asettumassa. Se, että meille nyt tulee lainsäädäntöön tämä etämyynti selkeästi määritettynä, tulee johtamaan siihen, että toivottavasti myös lailliset ja lakia noudattavat toimijat EU-alueella uskaltavat myydä Suomeen etämyynnillä tai etäostolla alkoholia mutta ottavat siellä huomioon jo myydessä nämä verot, jotka nyt jäävät monelta maksamatta. Tämä tuli meidän sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa esille. Siellä tuli esille myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä nostama vaihtoehto verotulojen paremmasta keräämisestä myyjien ennakkorekisteröitymisen kautta. Esimerkiksi Ruotsissa tämä ei valitettavasti ole toiminut. Sen sijaan Tulli toi esille sen, että kun sille aiemmin annettiin resurssit valvoa etäostoa ja etämyyntiä paremmin rajoillamme, niin se vähensi sitä toimintaa, vähensi niitä ostoja, koska ihmisille tuli riski, että lasti takavarikoitaisiin tai siitä joutuisi maksamaan ne verot. Tosiasia on nimittäin se, että jos ihminen ostaa alkoholia EU-alueelta etämyynnin tai etäoston kautta ja maksaa siitä lailliset verot, niin voi olla monessa tilanteessa niin, että Alkosta saat sen alkoholin halvemmalla kuin tuolta EU:n verkkokaupoista. Sen takia olisikin tärkeää, että nytten kun tämä laki tulee voimaan, niin hallitus oikeasti katsoisi, pitäisikö Tullille myöntää vaikka määräaikaisia resursseja tehostettuun valvontaan niin kuin tehtiin muutama vuosi sitten. Tosiaan tämä on nyt lainsäädäntöä, joka tuo meidän lakiin ”etämyynti”-käsitteen — ei sinällänsä lisää etämyyntiä — ja tuo kotiinkuljetuksen vastuullisesti, selkeästi säänneltynä tähän. Meillä on mukana suuren valiokunnan lausuma, joka velvoittaa valtioneuvostoa, hallitusta, seuraamaan tätä tilannetta tarkasti. Meidän on täällä eduskunnassa pidettävä huoli, että sitten myös toimenpiteisiin ryhdytään, jos näyttää esimerkiksi siltä, että verotulot eivät nouse ylöspäin sille tasolle, mitä halutaan. Yhden asian nyt vielä haluan tähän loppuun lisätä. Sitten lupaan, etten enää alkoholista tässä salissa ainakaan tänään puhu. Se on se, että kun me keskustellaan meidän alkoholiverotuksesta tällä hetkellä, niin siinähän me olemme tulleet siihen pisteeseen, että mitä korkeammaksi alkoholiverotusta Suomessa nostamme, sitä enemmän tänne tuodaan alkoholia ulkomailta joko laillisesti siitä tarvittavat verot maksaen tai sitten laittomasti ilman veroja. Sinällänsä valtion verotulot ovat nyt alkoholiveron suhteen selkeästi kääntyneet alenevalle linjalle, jos verotasoa nostetaan. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että onneksi nyt meidän sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä myös tämä alkoholisairauksien hoito on mennyt eteenpäin ja yhä enemmän tiedostetaan tämä yhteys ja monisairastavuus mielenterveys- ja alkoholisairauksien yhteydessä. Tässä ollaan menty paljon eteenpäin. On totta, että hoitoonpääsy joillain alueilla, erityisesti tämmöiseen kuntouttavaan hoitoon katkaisuhoitojen jälkeen, voi olla hankalaa, mutta edelleen näitä järjestelmiä kyllä on. Itse liputan kyllä tämmöisen Minnesota-hoidon tyylisen, nimenomaan vahvasti kuntouttavan työskentelyn eteen. Valitettavasti mitään yksittäisiä nopeita ratkaisuja alkoholiriippuvuuden ja alkoholismin hoitoon ei ole, kuten esimerkiksi tupakan vieroitukseen nykyään löytyy.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että puhumme alkoholista tässä salissa. Itse olen työterveyslääkärinä saanut työskennellä alkoholihaittojen parissa urani ajan ja lisäksi olen toiminut noin 12 vuotta päihdekuntoutusta antavassa laitoksessa lääkärinä, joten tiedän nämä alkoholihaitat. Tässä laissahan on kyse kahdesta asiasta: alkoholin kotiinkuljetuksesta ja etämyynnistä — ja tämän oikeustilan selkeyttämisestä. Alkoholin kotiinkuljetuksen osuus on hyvin vastuullinen. Siellä on tietyt ajat, milloin alkoholia voi kotiin toimittaa, 9—21. Siellä on hyvin selkeät säännöt siihen, miten kotiin kuljettava henkilöstö on koulutettava, minkälaiset luvat heillä on oltava, missä tilanteissa alkoholia saa luovuttaa. Vastalauseessa, mikä nyt on käsittelyn pohjana, myös nostettiin uutena se, että ikä on aina todistettava, kun alkoholia kotiin luovutetaan. Arvio on se, että tämä kotiinkuljetus tulee jäämään hyvin pieneen rooliin meidän väestön alkoholinkulutuksessa. Näin on käynyt myös Ruotsissa. Tämä ei tule olemaan iso ongelma. Toinen iso asia on sitten tämä etämyynti-/etäostokokonaisuus, mikä ei siis ole tälläkään hetkellä Suomessa kielletty. Jokainen teistä täällä salissa olevista edustajista voi nyt mennä tietokoneella, pädillä tai puhelimella EU:ssa sijaitsevaan verkkokauppaan ja tilata sieltä lastin alkoholia kotiin kuljetettuna joko etäoston tai etämyynnin kautta riippuen siitä, miten tämän alkoholierän kuljetus on järjestetty. Mutta meidän lainsäädännössä tällä hetkellä etämyyntiä ei ole tarkennettu, ja nyt tämä lainsäädäntö tekee tämän tilanteen. Se, minkä verran nyt etämyynnin tai etäoston kautta alkoholia Suomeen tulee, on hyvä kysymys. Verianin selvityksen mukaan, jonka Alko viime viikolla julkaisi samana päivänä, kun alkoholilakia täällä salissa käsiteltiin, ja joka on tehty siis kyselytutkimuksella, tämän etämyynti-/etäostokokonaisuuden litramäärä olisi jopa 67 miljoonaa litraa alkoholia. Ja kun huomioi, että Alko myy Suomessa noin 66 miljoonaa litraa alkoholia, niin tämähän vastaa jopa Alkon myyntiä. Sanon vielä kerran, että tämä tapahtuu jo nyt nykyisen lainsäädännön aikana ja tämä on täysin laillista Suomeen. Tämä on iso ongelma, että siitä ei veroja makseta. Jopa 98 prosenttia tästä määrästä saattaa tulla ilman veroja tänne. No, miksi hallitus on sitten päätynyt tähän ratkaisuun, että se etämyyntiraja asetetaan 80 prosenttiin? Talousvaliokunta omassa lausunnossaan totesi yksimielisesti, että hallituksella ei ole muuta vaihtoehtoa. EU-oikeuden asiantuntijat olivat todenneet, että sitä rajaa ei voi alentaa alle 80 prosenttiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli kolmea EU-oikeuden asiantuntijaa, joista kaksi oli sitä mieltä aivan selkeästi, että matalampia rajoja tälle etämyynnille ei voida asettaa. Yksi valiokunnan kuulemista asiantuntijoista totesi, että EU-oikeuden arviossa voisi olla kapea mutta kenties mahdollinen säätelypolku etämyynnin rajoittamiseksi 5,5/8 prosenttiin. Olen käynyt läpi sitä kapeaa polkua. Se olisi tarkoittanut sitä, että myös Alkon kotiinkuljetus olisi pitänyt rajata niihin 5,5/8 prosentin vahvuisiin alkoholijuomiin kotiinkuljetuksessa. Eli käytännössä tämä nyt olisi ollut ihan mahdollinen ehto. Sitten toinen asia olisi se, että etäoston olisi pitänyt olla laillista, eli käytännössä etäoston kautta olisi pystynyt edelleen ostamaan Suomeen 80-prosenttista alkoholia. Kolmanneksi sääntely olisi sitten pitänyt pystyä perustelemaan SEUT 36:n valossa. Tämä on tosiaan hyvin kapea ja epärealistinen polku toimittaa. Ehkä esimerkin tästä antaa huomattavasti Suomea tiukempaa alkoholipolitiikkaa noudattava Ruotsi, joka on selkeyttänyt oman etämyynti- ja etäostolainsäädäntönsä. Ruotsi tiukemman alkoholipolitiikkansa myötä on kuitenkin joutunut etämyynnissä rajoittamaan rajan 80 prosenttiin niin kuin tämä hallituksen esitys tekee. Herää kysymys: miksi Ruotsi ei ole pitänyt alempia rajoja etämyynnissä? Todennäköisesti siitä syystä, että EU-oikeuskäytännöt eivät sitä sallisi. Tässä on hyvä esittää toinen kysymys: miksi edellinen hallitus ei selkeyttänyt etämyynnin lainsäädäntöä 5,5 tai 8 prosenttiin. Kysyin tätä jo aiemmassa käsittelyssä, mutta en tähän saanut vastausta. Tässäkin arvaan, että kysymys on siitä, että EU:n kanssa ei olisi päästy muuhun kuin tähän 80 prosentin tasoon etämyynnissä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa on tärkeää erottaa, että tässä lainsäädännössä käsittelemme sekä etämyynnin selkeyttämistä että sitten kotiinkuljetusta. Niin kuin tuossa edustaja Heinonen toi hyvin esille, mikään puolue ei ole vastustanut tätä kotiinkuljetusta. Etämyynti on tälläkin hetkellä Suomessa sallittua, samoin kuin alkoholin etäosto EU-maista. Tämän lainsäädännön tarkoitus on tehdä lainsäädäntöön selkeytykset tästä. Tätä on vaatinut EU-komissio. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan sanonut, että tämä pitää nyt selkeyttää. Täytyy ottaa huomioon myös se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä olevassa vaihtoehdossa, jossa etämyynti oli rajattu 5,5/8 prosenttiin, etäosto olisi ollut sallittua sinne 80 prosenttiin saakka. Kuitenkin suurin osa alkoholista, joka tällä hetkellä tulee etäoston ja etämyynnin kautta Suomeen, tulee nimenomaan etäostojen kautta, ja tilanne ei siis käytännössä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaan [Puhemies koputtaa] olisi muuttunut mitenkään alkoholin Suomeen tulon kannalta.

Arvoisa rouva puhemies! Hieman täytyy ihmetellä tätä keskustelun lähtökohtaa, että ihanko me lähdettäisiin tässä etämyynnissä ja etäostossa jostain nollatilanteesta. Me ollaan keskusteltu täällä jo usean tunnin ajan siitä, miten etämyynti/etäosto on merkittävä väylä alkoholille Suomeen, ja tämän lakiesityksen tarkoitus on selkeyttää tätä tilannetta. Niin kuin edellisessä puheenvuorossa sanoin, Ruotsi on taipunut tähän samaan järjestelyyn, mihin Suomi on nyt menossa. He eivät EU-komissiolta toisenlaista lopputulosta saaneet. Jos tämä opposition, tai sanotaan nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön malli tulisi esille eli etämyynti rajoitettaisiin 5,5/8-prosenttiseen ja se notifioitaisiin ja EU-komissio sen jopa hyväksyisi, niin siellähän on ehtona, että etäosto ei ole kielletty. Ja kun täällä on sanottu, että etäosto on suuri osa tällä hetkellä ulkomailta ostetusta nettimyynnistä, niin käytännössähän se tarkoittaa, että tämä tilanne ei muutu mitenkään. Siinä mielessä on todella tärkeää, että me saamme tämän etämyyntilainsäädännön kuntoon. Ulkomaiset nettikauppiaat uskaltavat laittaa sinne suomalaiset verot esille, mikä sitten helpottaa myös sitä verojen maksua. Mutta oikeastaan se, minkä takia tämän puheenvuoron otin, niin hallituksen esitys ei ole tuomassa... Kun täällä puhutaan siitä, että verot maksetaan vain yhdessä tai kahdessa prosentissa kuljetuksista, niin meillä kuitenkin on lainsäädäntö niitten verojen maksuun. Etämyynnissä myyjä on verovelvollinen Suomeen valmisteverojen eli alkoholi- ja alkoholijuomaveron sekä juomapakkausveron osalta. Lisäksi Suomeen tapahtuvassa etämyynnissä myyjän on maksettava arvonlisäverot Suomeen. Meillä syyskuussa 24 voimaan tulleen valmisteverolain 80 §:n mukaan etämyyjän on ilmoitettava Verohallinnolle Suomeen toimitettavista alkoholijuomista ennen niiden lähettämistä sekä asetettava vakuus valmisteveron maksamisen varmistamiseksi. Verohallinto antaa tämän jälkeen etämyyjälle lähetyksen yksilöivän tunnisteen, joka etämyyjän on toimitettava tuotteiden kuljetuksesta vastaavalle yritykselle. Jos etämyyjällä on Suomessa puolestaan veroedustaja, etämyyjän on toimitettava veroedustajan valmistenumero tuotteiden kuljetuksesta vastaavalle kuljetusyritykselle. Jos etämyyjä ei anna tunnistetta kuljetusyritykselle, kyse on laiminlyönnistä, josta on lain mukaan määrättävä etämyyjälle laiminlyöntimaksu. Kuljetusyrityksen tai kuljettajan on puolestaan esitettävä tunniste toimivaltaiselle viranomaiselle, käytännössä Tullille tai Verohallinnolle, jos tämä sitä pyytää. Syyskuussa 24 valmisteverotuslain 79 §:ään on lisätty myös säännös, jonka mukaan etämyynnissä ostaja on yhteisvastuussa valmisteveron suorittamisesta etämyyjän kanssa silloin, jos etämyyjä on jättänyt ilmoittamatta Verohallinnolle tuotteista ja asettamatta vakuuden ennen tuotteiden lähettämistä Suomeen. Eli kyllä verotulot hallituksen esityksessäkin kiinnostavat, ja meidän lainsäädännössä on lait näiden verotulojen keräämiseksi. Nyt se vain pitää saada myös ostajille tietoon, että etämyynnissä ostettavasta alkoholista on verot maksettava Suomeen.

Arvoisa rouva puhemies! Alkoholinkäytön sääntely herättää Suomessa aina paljon keskustelua, eikä syyttä. Alkoholin liikakäytöstä aiheutuvat haitat ovat todellisia, siksi jokainen alkoholilainsäädännön muutos on arvioitava huolellisesti ja vaikutuksia seuraten. Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on ollut jo pitkään laskussa. Erityisesti nuoret käyttävät alkoholia aiempia sukupolvia vähemmän. Alkoholin kulutuksen arviointia tietysti vaikeuttaa etämyynnin määrän arviointi, ja siksi onkin tärkeää, että nykyisinkin sallitun etämyynnin tilanne selkeytetään lainsäädännöllä. Tämä kehitys antaa mahdollisuuden tarkastella alkoholipolitiikkaa myös luottamuksen näkökulmasta. Kysymys kuuluu: miten voimme päivittää sääntelyä vastaamaan muuttunutta yhteiskuntaa samalla, kun huolehdimme tehokkaasta valvonnasta, alaikäisten suojelusta ja alkoholihaittojen ehkäisystä? Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on notifioitu Euroopan komissiolle avoimuusdirektiivin 2015/1535 mukaisesti. Komission ilmoitus ei aiheuttanut muutoksia hallituksen esitykseen. Uudelleennotifiointi tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista, eikä sen tarpeen arviointi edes itse asiassa eduskunnalle kuulu. Vastuu olisi esitystä valmistelevalla ministeriöllä, tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriöllä. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan 65/2018 todennut: ”Päätöksessä notifioida on sinänsä kyse perustuslain 3 §:n 2 momentissa ja 65 §:ssä tarkoitetun hallitusvallan alaan kuuluvasta asiasta.” Arvoisa rouva puhemies! Vastalauseessa esitetään hallituksen esitykseen useita muutoksia, joilla vastuullisuutta ja valvontaa vahvistetaan entisestään. Alkoholijuoman vastaanottajan olisi todistettava ikänsä jokaisen luovutuksen yhteydessä. Lisäksi alkoholin toimittaminen kiellettäisiin päiväkotien ja peruskoulujen lisäksi myös ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin. Lisäksi vastalauseessa esitetään, että Alkon aukioloajat uudistetaan vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä siten, että Alko voisi halutessaan olla avoinna kello 9—21 viikon jokaisena päivänä. Vastalauseessa korostetaan myös sitä, että sääntelyn uudistamisen rinnalla valvonnan on pysyttävä ajan tasalla. Siksi eduskunta edellyttäisi valtioneuvoston selvittävän alkoholin etämyynnin rekisteröitymismenettelyä ja verotunnisteen käyttöönottoa [Krista Kiuru pyytää vastauspuheenvuoroa] sekä ryhtyvän tarvittaviin toimiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi. Lisäksi uudistuksen vaikutuksia alkoholinkulutukseen, alaikäisten suojaan ja alkoholihaittoihin seurattaisiin tarkasti ja tarvittaessa sääntelyä voitaisiin myöhemmin korjata. Arvoisa puhemies! Kyse ei siis ole hallitsemattomasta vapauttamisesta vaan maltillisesta uudistuksesta, jossa kuluttajien palveluita kehitetään samalla, kun valvontaa vahvistetaan. Vastalause rakentuu ajatukselle, että vastuullinen sääntely, tehokas valvonta ja luottamus suomalaisiin voivat kulkea käsi kädessä. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen mukainen lakiehdotus. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin ehkä osallistun tähän tulevaisuuden visiointiin palveluvalikoimaan liittyen ja siihen, miten meidän pitää tulevaisuudessa meidän terveydenhuoltoa kehittää. Jos me katsotaan näitä vähähyötyisiä hoitoja tai hoitoja, joista voi olla hyötyä, mutta tietyissä tilanteissa ne ovat jopa hengenvaarallisia: Otan esimerkiksi vaikka tekonivelleikkauksen ylipainoisella potilaalla, mitä ei pidä lähteä tekemään kuin aivan poikkeustapauksissa. Tällä hetkellä tiedän ainakin muutamia tapauksia, joissa ortopedi on todennut, että polvea ei leikata vaikean ylipainon takia. Sitten potilas hakeutuu toiselle hyvinvointialueelle leikkaukseen, ja siellä rima on asetettu matalammalle. Leikkaus tehdään, ja sen jälkeen alkaakin sitten monen kuukauden komplikaatioitten hoito, joiden hintalappua mitataan kymmenissä- tai sadoissatuhansissa euroissa sille kotihyvinvointialueelle, joka on tehnyt sen järkevän päätöksen, että ei leikkausta tehdä, ja naapurihyvinvointialue tai joku toinen toimija on tämän leikkauksen sitten tehnyt. Tämä vaatii just sitä kansallista koordinaatiota, josta edustaja Väyrynen puhui ja johonka suuntaan ehkä tämä lakiesityskin tulee meillä tulevaisuudessa viemään, mutta siinä on paljon tehtävää vielä siihen, että kriteerit olisivat samat alueilta ja tätä kautta myös sitten kustannuksia pystyttäisiin alentamaan ja samalla sitten pitämään ehkä paremmin huolta ihmisten terveydestäkin.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia erinomaisista puheenvuoroista tähän sotekaksoistutkintoja koskevaan lakiesitykseen. Tämä on ollut varsin mielenkiintoinen käsitellä valiokunnassa, kun olen päässyt käsittelemään tätä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että sitten sivistysvaliokunnassa. Ehkä keskustelu on erityisesti kiinnittynyt kätilökoulutukseen ja sen pituuteen. Tämä ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusrakenne on meillä käytännössä muotoutunut ajan myötä ilman tarkempaa säätelyä tuonne nykyiseen muotoonsa. Tuossa 2010-luvulla SOTEKO-hankkeessa eli sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämishankkeessa tätä asiaa pohdittiin, kun ammattipätevyysdirektiivi oli kuitenkin tullut voimaan jo 2005 ja tämän eteenpäin vieminen oli ollut vaikeaa. Tuolloin todettiin työmarkkinatoimivuuden kannalta parhaimmaksi se ratkaisu, että Suomessa ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat valmistuvat ensiksi sairaanhoitajiksi ja sitten niin sanotusti erikoistuvat eteenpäin. Nytten tämä sotekaksoistutkinto luo tähän pohjan, joka täällä monessa puheenvuorossa on hyvin kerrottu. Haluan vielä nostaa erityisesti sen, miksi tämän lakimuutoksen yhteydessä ei kätilökoulutusta nostettu ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, joka oli joillakin lausunnonantajista suurena ja isona tavoitteena. On tosiaan sillä tavalla, että kätilökoulutuksen toteuttaminen ylempänä ammattikorkeakoulututkintona rikkoisi meidän tämänhetkistä ammattikorkeakoulututkintojärjestelmää ja hämärtäisi tutkintotasojen välistä selkeää työnjakoa. Lisäksi tämä muutos ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi pidentäisi tutkinnon keston yli seitsemään vuoteen työelämäharjoittelun ja työelämäjaksojen myötä ja sitä kautta varmasti vähentäisi koulutuksen haluttavuutta. Siinä mielessä tämä uudistus oli käytännössä pakko tehdä, ja olen erittäin tyytyväinen tähän rakenteeseen, millä se nyt saatiin eteenpäin, ja tällä täytämme tämän EU-ammattipätevyysdirektiivin jatkossa.

Arvoisa herra puhemies! Haluan tosiaan yhtyä edeltävän puhujan kiitoksiin ministerille, ministeriölle ja kaikille, jotka ovat osallistuneet tämän lastensuojelulain valmisteluun. Lastensuojelulakia on uudistettu viimeisen parinkymmenen vuoden ajan osissa, ja siellä on paljon uudistustarpeita, joita nyt Orpon hallituksen aikaan kahdessa osassa korjataan. Kokoomuksessa teimme laajan kuulemisen lastensuojelun asiantuntijoille vuonna 2024, ja meille avartui se kuva ongelmista lastensuojelukentällä aivan sieltä nuoresta iästä, vauvasta yli 20-vuotiaisiin saakka, ja se kuvaa sitä laajaa kenttää myös ongelmien, vaikeuksien suhteen. Tämä lastensuojelulain paketti tuo ratkaisuita nimenomaan sinne vaikeampaan päähän, jossa meillä ei tällä hetkellä ole ollut keinoja puuttua vaikeimmin oireilevien lasten suojeluun. Tässä tuodaan hybridiyksiköt eli psykiatrian ja lastensuojelun yhteisyksiköt, EHO-jaksoja pidennetään, luodaan sääntöjä kiinnipitoon, tarkastuksiin, vaarallisten esineiden tai aineiden poisottoon sekä sitten ihan normaaliin arkeen lastensuojeluyksiköissä. Yksi lisä, jota monet asiantuntijat suosittelivat, on tämä kuntouttava suljettu laitospalvelu, joka siis tarkoittaa yli 12-vuotiaille lapsille tarkoitettua suljettua kuntouttavaa jaksoa, jos lapset aiheuttavat vakavaa vaaraa omalle tai muiden terveydelle käyttämällä väkivaltaa tai tekemällä muita rikollisia tekoja. Sitten alle 12-vuotiaat lapset voidaan tähän palveluun sijoittaa vain erittäin poikkeuksellisista ja painavista syistä. Minusta tämä poikkeus täällä on erittäin hyvä, koska kyllä meillä pitää olla keinot myös alle 12-vuotiaiden vaikeasti oireilevien tilanteeseen puuttumiseen. On erittäin hyvä, että nyt meille on tulossa käsittelyyn lastensuojelulain toinen osa, ilmeisesti tuossa syksyllä, jossa sitten panostetaan enemmän kevyempiin toimenpiteisiin ja korjataan sitä kevyempää puolta lastensuojelun osalta. Kiitoksia vielä hyvästä valmistelusta ja valiokunnalle hyvästä käsittelystä.

Arvoisa herra puhemies! Alkuviikosta paljastuneet epäkohdat suomalaisessa palvelutalossa ovat järkyttäviä. Tällaista ei saa tapahtua Suomessa. Kokoomuksen viesti on selvä: jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen ja hoivaan omalla kielellään. Samalla tiedämme, että hyvää hoivaa saa päivittäin suuri joukko ihmisiä. Epäkohdat on korjattava, tarvitaan parempaa johtamista, valvontaa ja perehdytystä. Pelkkä hoitajamitoitus ei yksin ratkaise hoivan ongelmia, jos työntekijöitä ei ole saatavilla. Tämän myöntää nyt myös SDP, vaikka se aiemmin vastusti hallituksen linjaa. Vain vahva julkinen talous turvaa sen, että suomalaiset saavat laadukasta hoivaa myös tulevaisuudessa. Sen eteen Orpon hallitus tekee määrätietoisesti työtä. Kysyn sosiaali- ja terveysministeri Rydmanilta: mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy, jotta vanhustenhoivan valvonta, lääkehoidon turvallisuus ja perehdytys saadaan kuntoon, jotta jokainen vanhus saa elää [Puhemies koputtaa] arvokkaasti elämänsä loppuun asti?

Arvoisa rouva puhemies! On aina hyvä, jos keskustelemme tässä salissa liikunnasta. Tietysti on tämä yhteys, kun tähän keskusteluun nostetaan syyte keskittämisestä keskustan osalta, joka on edellisellä hallituskaudella luonut hyvinvointialueuudistuksen, jonka jo tiedettiin lähtökohtaisesti olevan äärettömän voimakkaasti palveluita keskittävä järjestelmä, [Jaana Strandman: Juuri näin, juuri näin!] vielä kun se yhdistettiin rahoituslakiin, jossa kaikki ovat todenneet olevan aivan valtavia ongelmia, jotka vielä lisäävät näitä keskittämistarpeita enemmän kuin jo tämä hyvinvointialueuudistus. Sinällänsä tämä liikuntaneuvostojen lakkauttaminen tulee nostamaan maakuntien liittojen merkitystä arvioitaessa liikuntapaikkarakentamista. Nyt kun olen saanut tutustua eri hallinnonaloihin sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana että sitten kaupungin puolella, niin täytyy kyllä sanoa, että minä luulen, että liikuntatietämys ja tämmöinen alueellinen yhteistyö tällä uudella järjestelmällä paranee aiemmasta.

Arvoisa rouva puhemies! Valtion aluehallintoa on uudistettu vuoden 2026 alusta lukien. Uudistuksella on perustettu valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Samalla aiemmin toimineiden kuuden aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja viidentoista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta on päättynyt. Aiemmin aluehallintouudistusta käsitellessään sivistysvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan alueellisen asiantuntemuksen säilyttämisestä, riittävästä toimipaikkaverkostosta ja valtion aluehallinnon mahdollisuuksista toimia kehittäjäkumppanina kunnille ja maakunnille. Ennen aluehallintouudistuksen voimaantuloa liikuntalaissa säädettiin siitä, että liikunnan aluehallinnon tehtävistä vastaavat aluehallintovirastot ja että aluehallintovirastossa on asiantuntijaelimenä alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakuntaliitto asettaa. Tällä hetkellä voimassa olevassa liikuntalaissa säädetään, että liikunnan alueellisesti hoidettavista valtionhallinnon tehtävistä vastaa Lupa- ja valvontavirasto ja että asiantuntijaelimenä on alueellinen liikuntaneuvosto, jonka maakunnan liitto asettaa. Alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamisen ei arvioida heikentävän Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia huomioida alueellisia olosuhteita ja liikuntapoliittisia tavoitteita. Saadun selvityksen mukaan liikuntatoimen viranhaltijat sijoittuvat Lupa- ja valvontavirastossa ympäri Suomea monipaikkaisesti ja heillä on vankka alueellinen asiantuntemus, jota hyödynnetään viranomaistyössä. Alueellisen asiantuntemuksen ylläpidossa hyödynnetään viraston alueellisia monialaisia tiimejä, joissa on edustus varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osaston eri toimialoilta. Monialaisissa tiimeissä kuullaan tarvittaessa erilaisia alueellisia toimijoita, ja tiimien avulla saadaan kerättyä eri toimialoilta kattavaa alueellista tietoa, jota hyödynnetään liikuntatoimen eri tehtävissä. Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaan liikunnan edistämisestä annettua valtioneuvoston asetusta on tarkoitus täydentää siten, että siitä ilmenee alueellisen näkökulman huomioon ottaminen myös uudessa virastorakenteessa. Asetuksessa tullaan säätämään siitä, että Lupa- ja valvontaviraston on pyydettävä ja saatava maakuntien liitoilta lausunto kunkin maakunnan alueen kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeista ennen kuin virasto antaa lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriön toimivaltaan kuuluvista liikuntapaikkarakentamisen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista. Sivistysvaliokunnassa kannatimme näitä muutoksia, joilla alueellisen näkökulman huomioon ottaminen on tarkoitus turvata. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tosiaan koskee ammattihenkilölainsäädäntöä kriisiajoissa, joissa Suomeen tarvitaan henkilöstöä huolehtimaan kansalaistemme ja mahdollisesti esimerkiksi täällä taistelevien joukkojen terveydenhuollosta. Se koskee tosiaan näitä selkeitä kriisitilanteita, joiden päätöksenteon edustaja Hänninen erittäin hyvin kuvasi aiemmassa puheenvuorossaan, ja siinä mielessä edustaja Merisen esittämä lausumaehdotus ei ehkä ihan osu lankulle tämän esityksen kohdalla. Mutta tämä lainsäädäntömuutos, mitä nyt tehdään ja mitä on aiemmin tehty, kuvaa oikeastaan sitä tilannetta, missä Suomi on pitkään ollut, että meidän varautuminen ja valmistautuminen erilaisiin kriiseihin on ollut ehkä vähän, sanotaan, alkeellisella tasolla, ja nyt tämän hallituksen aikana ja Nato-jäsenyyden myötä näitä on tuotu paremmin nykyiseen tilanteeseen sopiviksi. Tämä on hyvä jatkumo siinä, ja kannatan tätä esitystä lämpimästi.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on hallituksen jatkumoa sille, miten kehitämme sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme tehokkaammaksi tulevaisuudessa. Kaikki ovat varmaan nähneet Tom Cruisen tähdittämän Minority Report ‑elokuvan, jossa pääosan esittäjä estää tulevaisuudessa tapahtuvia murhia tämmöisellä ennakkojärjestelmällä. Tämä laki on yksi askel siihen, että omalääkärit tulevaisuudessa voivat estää väestönsä sairastumisen kansansairauksiin tai erilaisiin sairauksiin, kunhan nyt teknologia ja ohjelmat kehittyvät ja lisäävät mahdollisuuksia tämänkaltaiseen toimintaan, eli erittäin kannatettava esitys. Rokotuksia käsittelimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tarkasti ja tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että nämä rokotuksiin liittyvät asiat tulee ja kannattaa kirjata tartuntatautilain uudistuksessa, joka nyt on ilmeisesti syksyllä tulossa eduskuntaan. Samoiten tähän voidaan palata myös ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeessa.